16.9.2007

Mikä naisessa oikein painaa?

Iltapäivälehti (IS 15.9.) kysyi viikonlopun ratoksi joukolta tunnettuja miehiä klassisen kysymyksen, kumpi naisessa painaa vaakakupissa enemmän, rintavarustus vai takapuoli.

Kyselyn tulos on murskaava. Miehet ovat järjestään takapuolisuuntautuneita. Ahteri nähdään jopa heliosentrisenä makrokosmoksena, johon olennainen on keskittynyt.

Vain Juhani Palmu valitsee rinnat, koska pitää pepunkeikuttajia rumina eikä mies muutenkaan ole mikään pepunkatsoja. Television remonttiohjelmista tuttu Jorma Piisinen taas kertoo reipashenkisesti pitävänsä pystyperseestä ja sporttisista jaloista. Omalla kumppanilla nämä ovatkin, sillä sillä on tosi hyvät jalat, pystyperse ja rinnat kuin ketunnokat. Hyvä pylly henkii terveistä elämäntavoista ja arvoista, kiteyttää Piisinen lopuksi.

Tommi Evilänkin maitovainu alkaa olla ohitse, ja mies kertoo naisen lantionseudun merkityksen korostuneen iän myötä. Tummien pikajuoksijanaisten värähtelevät pakaralihakset ovat Evilän mieleen, ja miehen loppukiteytys on vastaansanomaton: Kauniiden rintojen kanssa voi syntyä, mutta pepun eteen pitää tehdä töitä. Piisilän tavoin Eviläkin lukee naisen fyysisen ja henkisen tilan suoraan takapuolesta.

Arto Paasilinna menee pisimmälle. Hänen näkee takapuolen origona, naisellisuuden keskuksena, lisättynä tosin nilkoilla ja säärillä. Paasilinna hymähtelee, että rinnat ovat vain vauvoille tarkoitetut. Tangokuningas Henri Stenroth ja Kotiteollisuusyhtyeen Jouni Hynynen myöntävät rintojen arvon ja sanovat, että tissit ovat mahtavat, mutta takamus voittaa, se on vielä mahtavampi, kiihkeyden keskus.

Mitä tästä yllätyksellisestä tuloksesta sitten pitäisi päätellä? Senkö, että kalliit rintaliivit kannattaa unohtaa ja päästää lihonut liiviteolisuus konkurssiin? Vai senkö, että miehet lukevat takapuoltamme kuin avointa kirjaa, päätellen siitä hyvinvointimme ja henkisen tilamme asteen? Minä taidan hankkia turnyyrin.

37 kommenttia:

  1. Jouni on kyllä jotensakin kiinnostava ja karismaattinen äijä.
    Ja kyllähän naista saa, ja pitää silitellä jokapuolelta kokonaisvaltaisesti, mutta se kiinnostavin kiehtovin osa ihmisessä taitaa kuitenkin olla ihon alla piilossa, se suurin ja tärkein: persoonallisuus.
    Kappas vain, on positiivista huomata tämä pienoinen aikuistumiskehitys muutamassa miehessä, että tissistä on viimeinkin vieraannuttu, ainakin verbaalilla tasolla. Heh!

    VastaaPoista
  2. Hahaa, tämähän oli kiinnostavaa tietoa! Onkohan muuten kulttuurisidonnaista tämä peppusuuntautuneisuus? Jotenkin erityisen suomalaista?

    VastaaPoista
  3. Kuullostaa mukavan terveeltä. Henkilökohtaisesti kammoksun tissifriikkejä, siinä on jotain mammafiksaatiota ihan oikeesti! Ja kyllähän sen lantion liikkeestä näkee, miten energiat muijassa kulkee...:-)
    (Hips don't lie)

    VastaaPoista
  4. Meniköhän se niin, että nainen vapautti rintansa emansipaation myötä, ja se johti niiden ylitarjontaan ja extreme-luonteen hälvenemiseen?

    Naisen takamuksessa on ilmeisesti vielä hiven seksin extremeä. Pikkuhousut pois ja valokuviin vilauttelemaan, niin eiköhän tästäkin hommasta hohto karise.

    VastaaPoista
  5. Kiinnostavaa olisikin tutkia, onko vaikka esim. amerikkalaiset sitten oikeasti sellaista tissikansaa, kuin vaikuttaisi.
    Eikös se sitä paitsi ole niin, että rintavakokin naisessa mallaa oikeastaan takamusta?

    Milloin muuten julkaistaan tutkimus, jonka mukaan miehet himoitsevat eniten persjalkaisia naisia?

    Tuli myös mieleen, että miten pitäisi asettaa vastaava kysymys miesten kohdalla;
    pitäisikö naisilta kysellä vaikkapa ovatko he enemmän kiinnostuneita takamuksesta vai hartioista?
    (jätetään sovinnolla se "paketti" pois)

    VastaaPoista
  6. Milloin muuten julkaistaan tutkimus, jonka mukaan miehet himoitsevat eniten persjalkaisia naisia?

    Tapu, tapu, persjalkainen taputtaa... :)

    Vako mikä vako, miehet ovat siirtäneet katseensa alas ehkä siksikin, kun nykyään sitä vakoa ei löydy mukavien liivien vuoksi enää rintojen välistä. Takapuolesta se taatusti löytyy, oli lattapylly tai potkupallopakarat.

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoista. Sainpahan päivän parhaat naurut tästä jutusta, kiitos Iines! (Itse kuulun isopeppuisiin ja pienirintaisiin suomalaisnaisiin, joten suosioni lienee taattu hautaan asti.)

    VastaaPoista
  8. Kiitos kaimaseni, Iines Jalokivi. Hyvä kun joku välillä nauraa juttujani. Eivät ne ole tarkoitettu kuolemanvakaviksi, päinvastoin. Se on vaan tämä kieleni, joka antaa ehkä turhan vakavan leiman..

    On meitä naisia moneksi. Isorintaisia, pienirintaisia, mutta yhteistä tuntuu olevan se, että useimmilla meillä on iso takapuoli, pienirintaisillakin. Siksi kai miehet meistä niin tykkäävät.

    (JK En tunne naista, jolla ei mielestään olisi liian iso takapuoli.:)

    VastaaPoista
  9. "(JK En tunne naista, jolla ei mielestään olisi liian iso takapuoli.:)"

    Enkä minä miestä jolla mielestään olisi liian iso takamus...

    VastaaPoista
  10. mik
    on syntiä akh
    johannes, ilmoittaudun naiseksi jolla ei ole liian suuri takapuoli, tosin sen eteen ontahty töitä

    VastaaPoista
  11. Johannes, totta, miehillä takapuoli on useimmiten kuin kaksi pennin korppua huolimatta siitä, mitä etupuolella on.

    Tukevilla miehillä näkee päivittäin viritelmiä, joissa housunvyötärö laskeutuu reisiä kohti, vyöryvän mahan alapuolella. Tämä ylläpitää miehessä varmaan illuusiota hoikasta vyötäröstä. Naisella taas uumanpaikka saatta erottua normaalikorkeudella huolimatta isosta takapuolesta. Että on luontaisessa fysiikassa eroja.

    Kokonaan oma kysymyksensä on sitten se, pitääkö näitä luonnonlakeja yleensä ollenkaan vastustaa.

    VastaaPoista
  12. Ranskalainen vartalo on paras: pienehköt rinnat ja hyvin muotoutunut vyötärö ja lantio. Nämä ovat tietysti makuasioita.

    En ole nähnytkään muunlaisia naisia kuin sellaisia, joilla on jalat perseessä kiinni.

    Tämä asia on kyllä iineksessä jo keskusteltu, mutta Petri Järveläinen ei vielä tuolloin blogannut, joten saisikohan tähän päreeseen, jota hän kaikille suosittelee (Portaanpään oppilaillekin?), hänenkin miehisen mielipiteensä.

    Nyt ei ole kyse naisen synnillisestä katsonnasta.

    VastaaPoista
  13. Kuulin usein murkku-ikäisenä koulussa poikien mielipiteen rinnoistani: Lauta!
    En kyllä ollut kommenteista millänsäkään.
    Rinnat eivät paljon puseron alta erottuneet. Vielä parikymppisenä naimisiin mennessäni olin samanlainen riuku, kuin silloinen supermalli Twiggy.
    Oma laihuuteni oli kyllä seurausta siitä, ettei kotona ollut varaa herkutteluihin. Hyvä kun leivän kannikka oli joskus komeron perällä.
    Olen kyllä vuosien myötä
    saanut rinnatkin.
    Synnytyslääkäri kehui avustajille: että ompa hyvä synnyttäjän lantio. Heheh!
    Potkupallopeppua en kyllä halua.

    VastaaPoista
  14. A-k.h, minäkin muistan, että tässä blogissa on keskusteltu persjalkaisuudesta. En kuitenkaan löytänyt juttua, joten se lienee ollut kaikkein ensimmäisessä, tuhotussa iines-blogissa.

    Persjalkaisuus tarkoittaa lyhytjalkaista naista, tai miksei miestäkin. Itse olen n. 160 cm, joten olen tyypillinen persjalka, koska en ole lisäksi mikään luuviulu. Kilonkin lihominen näkyy näin lyhyellä ihmisellä välittömästi, kun taas pitkällä ihmisellä ei näy viidenkään kilon lisäys helposti. Ainekset täydelliseen persjalkaisuuteen ovat siis minulla aina läsnä.

    Leonoora, jos nuori tyttö häpeää lautamaisuuttaan, niin yhtä lailla kehittyviä rintojaan. Auta armias, jos niistä joku naljailee. Se on kauheaa!

    VastaaPoista
  15. Totta, joillekin pienet rinnat ovat arka asia vielä aikuisenakin.
    Ne ovat osa omaa maailman ja ihmisen kuvaa?! Ei kai niitä muuten topattaisi silikoneilla.
    Mutta eikö se ole aivan turhaa murhetta lopulta!
    Itse häpesin koulussa enemmänkin vaatteitani, kuin rasvakohoumien puuttumista puseron alta.

    VastaaPoista
  16. Isot pojat sanoivat, ettei rinnoista niin väliä ole, sillä nehän heitetään sivuille.

    VastaaPoista
  17. Ja tapetaan samalla hyttyset tai kärpäset!

    VastaaPoista
  18. A-K.H Kuten tiedät, en ajattele omilla vaan Aristoteleen aivoilla. Pidän oikeana hänen näkemystään, jonka mukaan hyve on kahden paheen keskiväli (to mesos).Aristoteleen Politiikka-teoksen seitsemännen kirjan 16. luvussa annetaan ohjeet lainsäätäjälle, jonka puolestaan on annettava ohjeet aviopuolisoille. Voimailijan ruumiinrakenne ei ole valtiollisen elämän kannalta hyväksi, mutta ei myöskään heiveröinen ruumiinrakenne. Voimme tulkita tämän niin, että takapuoli ei saisi olla vain nahkakimpale, mutta ei myöskään liian täyteläinen. On tietysti niin, että esimerkiksi Rubensin taiteessa tapaamme toisenlaisen näkemyksen, jossa Madonnakin näyttää enemmänkin baijerilaiselta maatyöläiseltä kuin Taivaan Kuningattarelta, mutta ehkä tämä on hyvä vihje siitä, että hyvin eri näköiset naiset voivat olla kauniita. Aristoteles kirjoittaa: "Raskaana olevien naisten on myös huolehdittava ruumiistaan. Heidän tulee harjoittaa liikuntaa ja nauttia riittävän ravitsevaa ruokaa. Lainsäätäjän on helppo saada tämä aikaan määräämällä heidät tekemään päivittäinen kävelyretki temppeliin palvelemaan synnytystä suojelevia jumalia."

    VastaaPoista
  19. Ihan hyviä kommentteja, mutta jaksan aina kummastella sitä, milloin mies oikein uskaltaa ketään siteeraamatta, isoihin poikiin tai historiaan vetoamatta kertoa omista ajatuksistaan, oli aihe mikä hyvänsä.

    Eikö sellainen ole metakeskustelua, jossa esitetään muiden ajatuksia ja kisaillaan muiden kanssa niiden tietämyksestä ja siitä, kuka kulloiseenkin tilanteeseen sopivimman jo keksityn ajatuksen esittää. Onko tämä lukeneisuutta ja viisautta?

    VastaaPoista
  20. En ymmärrä, miksi tällaista itsestään selvyyttä? pitää ylipäätään kysyä.
    Tai nooo...kyllä kai mä ymmärrän, kun jotenkin jo tuon Iineksen on oppinut tuntemaan ;)

    *
    Naisen takapuoli on lähinnä vaginaa ja viestii siten miehelle voimakkaimmin suvunjatkamiseen liittyvistä elimistä.
    Rinnat taas ovat imettämistä varten.

    Siinä syy miesten katseitten takapuolikeskeisyyteen ja rintojen 'hyvään' kakkossijaan.
    Tämä on suvunjatkamisen ehdollistamaa psykobiologiaa - ei sen kummempaa.

    Naisen siveys/häveliäisyys saattaa tietenkin joskus torjua em. faktan tunnustamisen ihan suoraan, koska se tekee naisista ikäänkuin liian alastomia - muka liian 'tyrkyllä' olevia 'kiertopalkintoja' miesten silmissä.

    Mutta ehkä siveät ja häveliäät naiset (eli lopulta suurin osa naisista - ainakin ulospäin) toimivat tiedostamattaan jälleen biologian ehdoilla.

    He siis vaistoavat, että juuri siveinä pidetyt naiset kiinnostavat miehiä viime kädessä eniten, koska nämä viestittävät miehille myös uskollisuutta.

    (Hehheh...Meneeköhän toi edellinen mielipide 'sukkana läpi' kuten T-Klubin mainio Jukka Relander sanoisi?)

    Mutta mutta - edellä mainittu asia tosin vaikuttaisi näinä 'suuren vapautuneisuuden aikoina' olevan lopulta ihan päinvastoin, kun katselee varsinkin nuorten naisten kesäpukeutumista vesirajahameineen, napapaitoineen ja farkkuineen, jotka just ja just peittävät sen kohdan, mistä 'hurlumhei' alkaa ;)

    Nuorille miehille nuorten naisten viesti on tietysti itsestään selvä, vaikka saattaa poikaparkojen pään sekoittaakin (mikä kuuluu tietysti tyttöjen strategiaan): vähänx mä olen sun mielestä kiihottava!?

    *
    Ja mitä siihen isopers...peppuisuuteen ja persjalkaisuuteen (159 cm) tulee, niin mä tunnen kyllä yhden.
    En sano nimeä, jotten tulisi toistaneeksi itseäni ;)

    VastaaPoista
  21. Täällä jotakin tuosta jenkkitissitabuilusta, josta kysyttiin:
    http://www.007b.com/breast_taboo.php
    Löytyy myös kokoelma normaaleista rinnoista, sellaisista jotka ovat kiinni kehossa biologisista syistä, ja joita käytetään ihmiselämän säilyttämiseen:
    http://www.007b.com/breast_gallery.php

    Ymmärtääkseni rinnoista tykätään, koska muistuttavat takapuolta. Takapuoli taas viestii, että nainen on vastaanottavainen miehelle. (Aikana ennen lähetyssaarnaajaa.)

    Minusta on hyvä että oma mies löytää innostusta milloin mistäkin kropan osastani, ja missään Playboy-mitoissa en ole.
    Ihmisen elämästä kun on rakentunut aika keinotekoista siinä vaiheessa, kun on aikaa tuhlattavaksi solariumissa, vahauksessa, kuntosalilla ja spinningissä. Onneksi vielä on ihmisiä, joiden kroppa muokkautuu eläessä (synnytys, lapsen kantaminen, imetys; liikkuminen paikasta toiseen omien lihasten voimalla; sen ruoan syöminen mitä saatavilla on...). Se ei ainakaan kiellä sitä, että moni meistä käyttää aivojaan johonkin oleelliseenkin.

    - Jaina

    PS. Antakaa anteeksi paatokseni.

    VastaaPoista
  22. Iines
    Kysymyksesi omien mielipiteiden ja siteerausten välisestä suhteesta erityisesti miehillä on sikäli kiinnostava, että ryhdyin sitä oikein pohtimaan.
    Vaihtoehtoja on monta:
    1. Jos lueskelee, siteeraukset muodostuvat jonkinlaiseksi juoruiluksi ja kyseessä ei ole niinkään metakeskustelu kuin juoruiluun osallistuminen.
    2. Ehkä mies on Uuno Turhapuro, joka laistaa. Hän tahtoo järjestää elämänsä mukavaksi. Jos pitäisi ottaa kantaa, mikä on tietysti riski (kuten viitatessasi uskalluksen puutteeseen sinäkin näytät ajattelevan) ja koska turhia ei kannata riskeerata, voi vain lausua että "ou" ja lukea takataskussa olevasta muistilapusta siteerauksen.
    3. Mies ei ole asiasta oikeastaan kovin kiinnostunut, mutta puheenvuoron tullessa kohdalleen örisee jotakin käsittämätöntä, jotta pääsisi irtaantumaan tilanteesta.
    4. Tai ehkäpä mies on aktoriteettisidonnainen niin, että siteeraamalla muita hän joko ylläpitää auktoriteettia tai sitten romuttaa tätä lukemalla auktoriteettina niin pöljän sitaatin, että kaikki huomaavat hölmöyden.
    5. Henkilö on huomannut jo kaiken sanotuksi ja teorian omista ajatuksista virheelliseksi.
    6. Siteeraukset ovat miehen turnyyri.

    Mutta onko siteeraaminen jotenkin erityisen miehinen ominaisuus? Eiväthän nämä karpaasit, joita siteeraat tekstissäsi, ketään siteeraa. Tai sadat tuhannet miehet, jotka kaduilla viheltelevät, vaikka mitä omintakeista viheltämisessä olisi?

    VastaaPoista
  23. Huomaan, että asiasta on vaikea kirjoittaa, kun en löydä sopivaa ilmaisua kuvaamaan naisen alapäätä.

    On jokseenkin lespaavaa puhua pepusta, pylly taas on koominen, perse karkea, takapuoli tuo mieleen vessassakäynnin, takamus sievistelee, ahteri kansanomaistaa. Puhun siis pakaroista, koska pakarat on kehonosan biologinen (?) nimi.

    RR, ydin ihmettelylleni lienee se, että ihmettelen naisten tyhmää käytöstä tässä. Naiset ovat selvästi erehtyneet, kun arvelevat miesten juoksevan isojen rintojen perässä.

    Miksi siis naiset eivät panosta pakaroihinsa?

    JK Perse-sanasta on kyllä tullut käypäistä yleiskieltä, sillä sitä käytetään aivan yleisesti jo lehdissä ja televisiossa. Miksipä sitä ei voitaisi ottaa kirjakieleenkin, onhan se lyhyt ja naseva sana.

    VastaaPoista
  24. Jarvelainen,

    olipas hauska ja samalla eksakti analyysi! Oikeastaan jokaisen voi allekirjoittaa, paitsi ehkä ei ykköstä. Varsinkin viimeinen on nappiin.

    Se, että keskustellaan siteerauksin, viittamalla toisaalle, tukeutumalla auktoriteetteihin, on mielestäni keskustelun laistamista, sitaattien pallottelua, niistä keskustelemista samalla kun ydin saa yhä paksumman verhon sen sijaan että kirkastuisi.

    Katson, että timantti löytyy vain oman oivalluksen, omakohtaisen elämyksen tai tuntemuksen myötä, kun paneutuu aiheeseen.

    Metakeskustelu oli varmaan väärä termi, mutta tämänkaltaista tarkoitin.

    Onkohan se niin, että tukeutumalla jo keksittyyn, jo havaittuun ihminen kokee liittyvänsä viisaaseen veljeskuntaan ja saa samalla palan tätä ikiaikaista neroutta osakseen?

    Oikeastaan en tahdo olla kauhean oppinut tai lukenut.

    VastaaPoista
  25. Kyllä tuo Järveläinen on viisas mies! Ei voi tähän nyt muuta sanoa.

    VastaaPoista
  26. Mitäs täällä?? Häh?

    Tjaa... se Iines on päässyt taas.. itse asiaan...

    VastaaPoista
  27. kuka pääsi asiaan19 syyskuuta, 2007 05:19

    ei kun, leonoora!

    VastaaPoista
  28. päinvastoin, iines. kalliit rintaliivit ovat ok. alat vaan korostaa ja monipuolistaa tekniikkaa. alempana
    haluathan kai olla mieliksi

    VastaaPoista
  29. Hei. Minä ratkaisin ongelman.

    Ikävä tulisi, jos kummat vaan puuttuisi.

    VastaaPoista
  30. Sehän ei paina paljon mitään ja kulkee mukana.

    VastaaPoista
  31. Pistäydyin täällä kesken kissani saattohoidon. Ja pää on itkusta kipeä.
    Madot syö aikanaa, ellei sitten tuli kaikki himotuimmatkin lihasmassat.

    VastaaPoista
  32. Leonoora,

    voi sinun kisuasi. Ja voi sinua. Sinulla on kuitenkin kisusi edelleen, niin kuin minulla on Ruben, kauniina muistona, koiruutena jota rakastan edelleen.

    VastaaPoista
  33. Kiitos Iines sanoistasi.
    Tässä nyt opetellaan tottumaan niihin muistoihin, kun pieni ei ole enää tuossa lattialla omalla matollaan, tai tuolla, omassa korituolissaan. Vaan maalla haudassa.
    Ei tule viereeni hyrisemään koskaan enää tuutulaulua.

    Tiedän, että tää on aivan älytöntä.
    Surra nyt kissaa tällä tavalla.
    Siksi en ota enää mitään lemmikkieläintä, koska näköjään edelleen olen jäähyväistilanteissa aivan suhteeton.

    VastaaPoista
  34. Tyttäreni kissa on nyt 16-vuotias, ja kaipaan nyt jo sitä, kun siitä aika jättää. Olen nähnyt niin monen eläimen koko elämänkaaren, että en tiedä, tahdonko katsoa enää yhtään hiipumista. Elämä on tosiaan kuin kiitävä hetki - ja äkkiä on ilta - on ainoa totuus, jokaiselle luodulle.

    VastaaPoista
  35. Sitaatti, tuo älyn kelpo korvike!

    Jarvelainen kiteytti parhaan: "Siteeraukset ovat miehen turnyyri." Siitä kai on kysymys miehellä jos kaiken aikaa on esiinnyttävä isoisten ajattelijain seurassa. Mutta oikeasti tämä ei liene sukupuolikysymys, eiköhän ne akatkin osaa väläytellä jos on siihen taipuivainen luonne.

    Itselleni valitsen tämän: "Tuli vastaan mies jonka lukeneisuus oli niin vähäinen, että hänen täytyi itse keksiä omat klassikkositaattinsa." (S. J. Lec)

    VastaaPoista
  36. Soli, tuo S. J. Lecin kiteytys on oiva. Ja ei se tosiaan sukupuolesta ole kiinni, hameväkikin osaa kyllä briljeerata.

    Toisaalta on tietenkin niin, että ei liene enää ajattelematonta ajatusta, kukin keksii jo keksityn tietämättäänkin. On riemukasta löytää oma ajatuksensa kirjasta.

    VastaaPoista