10.1.2007

Pimp my kielipoliisi

Edellisen päreen kommenteissa tulin ihmetelleeksi sitä, miksi kieleen kohdistuvat toiveet ja huomautukset koetaan usein loukkauksina. Ihmisen henkilökohtaisesta kielestä ja kielenkäytöstä ei yksinkertaisesti sovi puhua.

Esimerkiksi lause Toivon että noudattaisit terveellistä ruokavaliota koetaan jokseenkin epämiellyttävänä, mutta sen ymmärretään tarkoittavan ihmisen parasta. Se sijaan lausahdus Toivon, että käyttäisit rikasta kieltä koetaan pahimmanlaatuiseksi henkilökohtaiseksi solvaukseksi, jonka sanoja, mokoma besserwisseri, ansaitsee tulla roviolla poltetuksi ylevyydessään:

"Saturday, September 24, 2005

"Tutti frutti ähäkutti"

Kielipoliisi*, aapiskukko tunkiolta, tunnusti olevansa cross-dresser ja pani lapun luukulle. Tämä on viikon paras uutinen. Mikadossa on laulu jossa pyöveli Ko-Ko laulaa tappolistansa tyypeistä "joita ei koskaan tulla kaipaamaan". Eri esityksissä usein vaihdetaan nimiä listaan tekijöiden fiilisten mukaan.
Kielipoliisi oli minun tappolistani kärjessä. Blogi on
kammottava esimerkki silkasta ilkeilynhalusta. Sen kirjoittajapersoona on besserwisseri ja nimittelee ikävästi kanssabloggaajiaan. Lisäksi oma kielenkäyttönsä on täynnä ontuvia sanaleikkejä ja se on erittäin sukupuolittunutta ja sovinistista
.
Haukkujen kohdalla sukupuoli mainitaan erityisesti jos kyseessä on nainen, ja edelleen häntä sitten tytötellään ja hysterisoidaan. Samoin hän syyllistyi puoleen niistä virheistä joita tältä listaltalöytyy [via].En tule kaipaamaan.
MY TYPO "

Hieman haudan takaa yllä oleva epikriisi nyt tuli, mutta törmäsin siihen äsken etsiessäni kielipoliisikuvia. Tästä riemastuneena herätän tietenkin kielipoliisin henkiin ja annan hänelle pikkuisen palstatilaa sattumoisin.

Mikä nyt sitten ahistaa? No poimitaan lyhyesti tällä kertaa vaikka nämä pimpit ja muut keskustelupalstojen ja blogien kukkaset: pimp my x, säätää, agenda, jargon ja dilemma. Täytyy myöntää, etten tiedä, mitä pimp my tarkoittaa, niin sekavasti sitä käytetään. Käyttöyhteyksistä voisi kuvitella, että se on henkeä nostattava ilmaisu, mutta toisaalta pimp tarkoittaa sutenööriä eli parittajaa.

Eniten mainituista sanoista haukotuttaa dilemma, toiseksi eniten jargon, joka jostain syystä aina tuo mieleen sinänsä virkistävän ajatuksen jatulintarhasta. Jokaisella mainitulla sanalla on konstailematon vastine suomen kielessä. Säätää nyt tietenkin on suomen kieltä, mutta löytynee sillekin täsmällisempi vastine. Kun vain tietäisi mitä tarkoittaa, kun joku säätää juttuja tai tekee säätöjä ilman laitteita tai asetuksia.

Mikä vika noissa sanoissa sitten muka on? Nehän ovat pirteitä uutuuksia japanilaiselta kuulostavassa kielessämme? Eivätkö ne rikasta kieltä ja anna sille kivan kansainvälisen sävähdyksen? Juu ja ei, etupäässä ei. Käyttäköön kuka tykkää, itse kierrän ne kaukaa, koska minulle ne merkitsevät kielen köyhtymistä ja jonkinasteista laiskuutta sanoa asia selkeän yksinkertaisesti ja kaikille ymmärrettävästi. Jos haluaa brassailla, voi kai brassailla todellisella asianhallinnalla, ei sanalla. Lisäksi tämänkaltaisissa vierassanoissa on se ikävä piirre, että ne erottuvat kielestä liikaa, koska niiden äännerakenne usein poikkeaa oman kielen rakenteesta. Näin ne kuluvat myös nopeammin ja kääntyvät toisen kielen keskellä sijaitessaan ehkä jopa käyttäjäänsä vastaan.

Olen pohtinut perimmäisiä syitä myös yllä olevan lainatun pätkän kaltaisiin ärjähtelyihin, koska tiedän mitä jauhoja pussissani oli. Onkohan se niin, että kieli on ihmisen ominta omaa, pala hänen egoaan ja sieluaan, johon kajoaminen koetaan raiskauksen kaltaiseksi hyökkäykseksi? Vai onko tässä ilmiössä jotakin syvempää? Vai olisiko kuitenkin niin, että kun nyt kaikki kerran suomen kieltä osaavat, niin siitä ei saa sanoa mitään, sillä pääasiahan on että ymmärtää? Vai onko tässä mukana ikiaikaista herravihaa byrokratiaa ja kaikenlaista holhua kohtaan? Viimeinen vaihtoehto: onko kielipoliisilla ryssävihaa vierasta ainesta kohtaan?

* Kielipoliisi-blogini syksyllä 2005

70 kommenttia:

  1. Kielenkäyttö kertoo paljon käyttäjästään, siksi se kai koetaan osaksi persoonaa.Jos arvostelee kielenkäyttöä, on kuin arvostelisi toisen sivistystasoa tai lahjakkuutta.

    Pimp my ride on ainakin MTV:n (Siis musiikkikanavan, ei mainostelevision)
    ohjelma, jossa autosta tehdään supercool; pimppaaminen (hieno suomenkielinen versio, jota voisikin tästä lähtien käyttää) on siis jonkun asian "säätämistä" niin, että siitä tulee viilee, haalee ja kaikinpuolin särmä.

    Kielipoliisia olen joskus kaivannut omalle blogilleni, mutta ihmiset vieroksuvat toisten virheiden korjaamista, koska siitä saa ikävän leiman(SIC!). Itse kokisin sen avuksi, koska en haluaisi unohtaa hyvää sitäkin vähää suomenkielestä, jota joskus olen oppinut.

    Ylipäänsä kielitieteessä on siirrytty enemmänkin ilmiöiden kuvaamiseen sääntöjen viilamisen sijaan. Kai se sitten heijastelee yleistä sääntökielteisyyttä.

    VastaaPoista
  2. Ehkä se johtuu siitä, että jokainen osaa halutessaan noudattaan terveellistä ruokavaliota, mutta jos ei ole kielellisesti lahjakas, niin "rikkaan" kielen kirjoittaminen voi olla hankalampi homma. Kirjoittaminen on mielestäni rinnastettavissa taidelajeihin, kuten maalaus, laulu jne. Jos ei osaa, niin ei vaan osaa.

    VastaaPoista
  3. Onglema on mielestäni siinä, että blogit ovat blogeja ja heijastavat olennaisesti itse bloggaria. Itse en pidä ajatuksesta, että blogitkin kohta kanonisoidaan portinvartijoitten mieltymysten mukaan. Soisin mieluusti näiden päiväkirjojen pysyvän ulkoapäin sanelluiden ohjeiden kantamattomissa, jottei niiden kävisi kuin kirjallisuuden kanssa on käynyt, eli on olemassa tahoja, jotka valmiiksi sanelevat mikä on hyvää ja mikä huonoa.

    Kielenkäyttöä koskevissa kritiikeissä tulisi myös muistaa blogien ikäjakautuma, sekä se, miten erilaisista lähtökohdista käsin kukin kirjoituksiaan kirjoittelee. Olisi erittäin väärin pyrkiä rajoittamaan kielellistä ilmausta omista kenties jopa akateemisista lähtökohdistaan tai muuten vain tottumuksistaan käsin. Tämä blogistania koostuu eri-ikäisistä, mutta myös ihmisistä, joilla on erilainen koulutustausta. Vaatimalla käyttämään kieltä, johon rahkeet eivät välttämättä riitä, tehdään blogistaniasta yhä epätasa-arvoisempaa yhteisöä, jossa vain kielellisillä virtuooseilla olisi kielipoliisien hyväksymä status.

    Toki aina voi pyrkiä parempaan ilmaisuun niin halutessaan, mutta kyllä homma voisi toimia toisinkin päin, eli pömpelissä eläneiden olisi myös aika nähdä kielen köyhtymisen sijaan se, että kieli kehittyy koko ajan. Niin mieletön kuin ollos mun aatoksein, niin ällös tyrmää mua vallan.

    VastaaPoista
  4. Kyllä vaan, Sari, ilmiöiden kuvaaminen normatiivisen kieliopin sijaan on nyt trendi jopa siinä määrin, että normatiivinen kielenohjailu nähdään turhana.

    Opiskelijoille se kuvailu vaan ei koskaan riittänyt, vaan he halusivat vastauksia kysymyksiinsä, eli selkeitä sääntöjä. Minusta kielinormien esittämisessä ei ole mitään pahaa, sillä normit ovat olemassa ja tulevat kyllä olemaankin - kielihän lepää tietyn rakennelman varassa. En pitäisi ollenkaan pahana sitäkään, että lapset oppisivat taas monen vuoden jälkeen esimerkiksi sanaluokat, sijamuodot ja vähän verbioppia normatiivisessakin mielessä.

    Kun viestintä tuli kouluihin, äidinkielen opetus mullistui. Toista yhtä laaja-alaista oppiainetta ei kouluissa ole. Saman otsikon alla on kielentuntemus, kielioppi (se vähä mitä on jäjellä), kirjoittaminen, kirjallisuus, puheviestintä, teatterikasvatus, luova ilmaisu, kokous- ja neuvottelutaito, mediakasvatus ja yleensä koko viestinnän kenttä, painopisteittäin. Eipä ihme, että tuo kaikki on nimenomaan kieliopista ja kielentuntemuksesta pois.

    *

    Kristiina

    Kielitaito opitaan kumulatiivisesti, se ei ole synnynnäinen taito - korkeintaan alttius oppia kielellisiä seikkoja on synnynnäistä.

    Ihminen oppii siis sitä paremmaksi kirjoittajaksi, mitä enemmän hän lukee ja kirjoittaa.

    *

    Saaralle on kommentoitava erikseen, sillä tästä uhkaa tulla muuten liian pitkä.

    VastaaPoista
  5. Vaikka olen koulutukseltani kielipoliisi, olen sitä mieltä, että sanoma on tärkein. Jos viesti välittyy toivotulla tavalla, ei ole niin väliä, onko lauseessa pilkut paikallaan vai ei.

    Täytyy myöntää, että tietyt muotisanat minuakin inhottavat, esimerkiksi syrjäytynyt, tietoyhteiskunta, oman osaamisen tuotteistaminen, osaamiskeskus jne.

    VastaaPoista
  6. Saara, (siteeraan alussa lyhyesti aiempaa vastaustani toisesta keskustelusta sinulle)

    Mikä saa niin monet kuvittelemaan, että ajan takaa nuhteetonta kirjakieltä ja korumaisen kaunista sanakudelman helmilöintiä, kun puhun rikkaasta kielestä? Koetan siksi täsmentää käsitettä.

    Rikas kieli on minusta henkilön ominta omaa, hänen suustaan ja kynästään luontevasti tulevaa kieltä. Ei siis ole olemassa jotakin yläkäsitettä "rikas kieli", yläpuolellamme, vaan se rikas kieli on meissä itsessämme, kun vapautamme sen antamalla itsellemme tarvittaessa uusia virikkeitä mm. lukemalla ja kirjoittamalla paljon.

    Ihminen asuu kielessä, joten miksi kielen kunnosta ei huolehdittaisi yhtä hyvin kuin vartalon ja lihasten kunnosta? Missä ovat kielenkohennuskurssit ja kielikuntosalit? Onko kyse siitä, että taitoja, jotka edesauttavat kirjoittamistaitoja, ei viitsitä harjoittaa, niitä ei arvosteta? On trendikästä hioa kroppaa ja fyysistä terveyttä, mutta ei ole trendikästä hioa ajatustensa vapaata ilmaisutaitoa esimerkiksi lukemalla enemmän.

    Lapsille pannaan pelit ja pleikkarit käteen ja videot ja filmit pyörimään sen sijaan että heille luettaisiin tai annettaisiin kirja käteen? Miksi on niin selvää, että lapset viedään Ruotsin-laivalle ja Serenan vesipuistoon, mutta ei kirjakauppaan tai teatteriin? (Kirjastossa kait sentään käydään.) Ihmisen valinnat ratkaisevat sen, mitä ihminen oppii ja mitä hän arvostaa.

    Haluan vielä korostaa sitä seikkaa, että mielestäni ei olemassa yhtä oikeaa kieltä, kirjakieltä, jota kaikkien pitäisi puhua. Ei ole siis olemassa muottia, johon kielenkäyttäjiä pitäisi ahtaa.

    Erilaisuus on kielen suunnaton rikkaus ja voimavara. Ja erilaisuus voi näkyä murteen käyttönä, puhekielen, tuoreen slangin käyttönä. Kieli ei kuitenkaan ole täysin vapaata, koska se on yhteisön keskenään käyttämä merkkijärjestelmä. Mitä nuorempana merkkijärjestelmän oppii, sen vähemmän siihen tarvitsee jatkossa kiinnittää tietoista huomiota. Vaikka puhuin kielen köyhtymisestä, ei se tarkoita sitä, että se on kielen ainoa liikesuunta. Tietenkin kieli kehittyy koko ajan, ja nimenomaan käyttäjiensä ehdoilla. Jos turhat vierassanat voivat köyhdyttää ilmaisua, voivat jotkin muut seikat rikastuttaa sitä, kuten mm. uudissanat.

    Tämä kuolleista herätetty kielipoliisi ei tahdo enää turpiinsa, vaan pyytää nöyrimmin luvan saada teilaamatta puhua yleisistä kieliseikoista, kuten nyt vaikkapa lyhyesti noista vierassanoista, joista myös voisi toivoa ajatuksia.

    VastaaPoista
  7. Obeesia,

    niin onkin, sanoman ymmärtäminen on tärkein. Ja kyllä ne pilkut tarvitaan, jos lähetät vaikka yrityskirjettä, sillä kirje antaa imagon koko yrityksestä. Eri asia tietenkin ovat vapaat kirjoitteet, omat jutut.

    Minua joskus pikkuisen huvittaa se suuri vapaamielisyys, joka kielenhuollossa vallitsee, meidän äikänmaikkojenkin keskuudessa. Pitää olla suosittu, ei saa kieltää - täältä se tulee.

    VastaaPoista
  8. Oekkein. Meillä toimistossa annettiin määräys, että kaikki kirjeet lähtevät Hotasen kautta. Meillä oli niin säntillinen konekirjoittaja, että hän kirjoitti kirjeet puhtaaksi virheineen. Häneltä edellytettiin konekirjoitustaitoa, mutta ei oikeinkirjoitustaitoa.

    VastaaPoista
  9. No eihän tuosta ole mitään erimielisyyttä, kun sinä niin taitavasti aina pystyt puhumaan edellisestä päreestäsi ja tästä päreestäsi ja niiden kudelmista yhtä aikaa. Minulta lensi kukkahattu päästä, sellainen pyörre tässä nyt kävi.

    Kyllähän kieli kehittyy myös bloggarilla sitä mukaan kuin se kirjoittaa, mutta kysymys on nyt niistä rajoista ja siitä, millä perusteilla sinä nyt tuon rikkaan kielen määrittelet. Minusta sinä asetat edelleenkin omista lähtökohdista käsin odotuksia määrätynlaiselle kielelle. Yhtä lailla 'pimp my'-kieli voi jonkun toisen mielestä olla rikasta, mutta toisilla argumenteilla kuin mitä sinä tässä päreessäsi ilmaisit (ei siis siinä edellisessä).

    Eli siis, jos kielen kunnosta aletaan huolehtia blogeissa niillä eväillä, joita esimerkiksi sinulla on käytettävissäsi, niin vasta käymistilassa oleva nuori bloggari saa taas jo valmiiksi ohjeistuksen siitä, mikä kieli on blogeissa käytettynä hyvää ja huonoa, eli olemme taas pisteessä, joissa päiväkirjat jaotellaan hyviin ja huonoihin niiden kielenkäytön takia. Siinä voi esimerkiksi Haballa mennä sormi suuhun, kun taas Maire jatkaa vanhaan malliin iloista sanahelinäänsä.

    Vaikka sanotkin: "Haluan vielä korostaa sitä seikkaa, että mielestäni ei olemassa yhtä oikeaa kieltä, kirjakieltä, jota kaikkien pitäisi puhua. Ei ole siis olemassa muottia, johon kielenkäyttäjiä pitäisi ahtaa", minulla herää kysymys, mihin sitä peräänkuuluttamaasi kielenhuoltoa nyt sitten tarvitaan? Siis mikä on se rikas kieli? Mitä niissä kielikuntosaleissa opetettaisiin? Mielenkiintoinen ajatus sinällään. Kuka opettaisi ja miten? Ymmärrän kyllä, että kieli sinänsä on arvokas, mutta meillä on lehdistö ja kirjallisuus, jotka sinänsä ovat jo tuon hyväksi arvotetun kielen piirissä. Onko edes mahdollista pitää blogeja näistä mitenkään erillään? Toivoisin, että olisi. Vaikka kyse on kirjoittamisesta, blogien funktio on silti toisenlainen. Voisivatko blogitekstit esimerkiksi olla samassa asemassa puhekielen kanssa? On olemassa paikkoja joissa puhutaan määrätyllä tavalla, samalla tavoin kuin on olemassa tekstejä, joita kirjoitetaan määrätyllä tavalla riippuen siitä, mikä niiden tarkoitus on, mutta pystyisikö blogit kaikessa kirjavuudessaan pitämään sillä samalla lähtöviivalla, jossa jutellessa puhutaan toinen toiselle ilman viereisestä pöydästä heitettyä noottia, että "hei, sinä puhut nyt väärällä tavalla sille kaverillesi. Mene kurssille, koska minä en kestä kuunnella tuollaista" (siis kärjistys). Tai toinen vaihtoehto olisi ajatella, että kuinka tarkasti me yleensä suhtuduttaisiin kenen tahansa päiväkirjaan, jonka saisimme käsiimme? Patistaisimmeko kielenhuoltokurssille siltä lukemalta?

    Yritän siis sanoa, että bloggari kehittyy kyllä kirjoittajanakin, ja se on ihan hyvä asia, mutta se millä tavalla nykykäsityksen mukaiset ja kirjallisuuspiireissä ohjeistetut ulkoapäin annetut eväät ohjaavat bloggaria kehittymään pikemminkin yhdenmukaistavat kieltä kuin rikastuttavat sitä.

    "Lapsille pannaan pelit ja pleikkarit käteen ja videot ja filmit pyörimään sen sijaan että heille luettaisiin tai annettaisiin kirja käteen? Miksi on niin selvää, että lapset viedään Ruotsin-laivalle ja Serenan vesipuistoon, mutta ei kirjakauppaan tai teatteriin? (Kirjastossa kait sentään käydään.) Ihmisen valinnat ratkaisevat sen, mitä ihminen oppii ja mitä hän arvostaa."

    Niin no, tämä on kai jo ihan toinen asia. Ymmärrän bloggarin jo vähän vanhemmaksi, joten en meinaa saada tätä ympättyä mihinkään muutoin kuin että mielestäsikö nuorten bloggareiden vanhemmat eivät ole hoitaneet hommiaan, joten meidän asiako on ohjata heidät kaidalle kielenkäytön polulle? Ymmärrän sen kyllä toisaalta äikän open kannalta. Intohimoinen suhtautuminen on minusta erittäin positiivinen asia, joten näihin ristiriitaisin tunnelmin päätän täältä tähän.

    VastaaPoista
  10. aika on vain päässyt ajamaan yli, sellainen sattuu kaikille väistämättä ;)

    Vierassanoissa ei ole mitään kummallista, niitä tulee ja menee ja se kuuluu kieleen. Miten vastenmieliseltä kuulostaa se aikansa suomen kielen lobbaajien "näköradio" nykyisen television, TV:n, telkkarin rinnalla. Huh. Ja PÖH.

    pimp my *:han on kauhean hauska käsite :D

    VastaaPoista
  11. Annikki,

    onhan noita vierassanoja nähty jo vuosikymmenet sitten eikä niissä mitään muuta kummaaa ole kuin se, että jostain jargonista tulee kliseinen sanonta, joka ei kuitenkaan aina kotiudu kieleen luontevasti. Kun kuule kymmenen jargonia istuessaan kurssilla, alkaa epäillä luennoijan ilmaisukykyä tai omia korviaan. Tai kun jokaisella puhujalla on teille pieni dilemma, minä ainakin näen punaista ja alan epäillä puhujan uskottavuutta ja tietojen ajantasaisuutta.

    Tämä esimerkkinä. Suomalainen vastine ei herätä intohimoja monestikaan kuultuna.

    VastaaPoista
  12. Viittiks käydä vilasemassa Hanhensulkaa.

    VastaaPoista
  13. Niinpä Saara, koetan vastata mahdollisimman lyhyesti, vaikkei sinänsä hyvä kirjoituksesi enää vastausta vaadikaan.

    Kai minun näkökulmani on paljolti ammatillinen, mitä älköön luettako tässä pelkäksi miinukseksi. Jotenkin on sellainen tunne, että äidinkielen ammattilainen on kielikeskustelussa uhrilammas ja altavastaaja, jonka oletetaan taistelevan miekka veressä puhtaan äidinkielen ja isänmaan puolesta, vaikkei hän olisi oikeastaan pukenut lausettakaan vielä sanoiksi.

    Enhän minä tai kukaan muukaan äidinkielenopettaja anna raameja hyvälle blogikielelle, hyvälle puhekielelle tai vapaiden tilanteiden kirjoitteille.

    Kieli on yksinkertaisesti rikasta, kun se on PERSOONALLISTA ja kantajansa näköistä, selkeän ymmärrettävää, jokseenkin hyvin jaksoteltua, ortografia kunnossa, perussääntöjen mukainen oikeinkirjoitus ehdottomasti kunnossa. Jos jokin näistä seikoista mättää, alkaa lukijalle tulla ymmärtämisvaikeuksia ja väärinkäsityksiä. Siksi minä ainakaan en suosittele runsasta vierassanojen käyttämistä tekstissä (ammattikieli erikseen) enkä esimerkiksi liian persoonallista oikeinkirjoitusta. Jokunen pimp my X ei tietenkään ole kynnyskysymys, mutta päreessäni koetin puhua yleisilmiöstä.

    On vielä pakko sanoa, että tuo pleikkari-video-Ruotsin-reissu-juttu on itse asiassa koko jutun ydin, minulle ainakin. Yritän sanoa sillä, että kieli on yksilötasolla pitkän kehityksen tulosta . Ei voi olla kovin rikasta kielenkäyttöä, jos ei ole lapsena saanut kuulla erilaisia kielitilanteita ja mahdollisimman paljon elävää ja hyvää kieltä, luettuna ja esitettynä, itse kokien ja mukana ollen, keskustellen sen sijaan että istuisi ruudun ääressä harjoittamassa joystick-kättään (onko sellaista vielä?)..

    VastaaPoista
  14. Ympyräsuinen,

    voisitko täsmentää, mitä juttua tarkoitat? Kävin Dionysoksen keväässä ja ja -tarinoissa.

    VastaaPoista
  15. makuasioita, ihan niinku teistmättereitä.

    Kyllä minua jotkin sellaiset suomalaiset vastineet inhottaa, jotka eivät kuvaa jotain ilmiötä tai asiaa tarpeeksi "oikein" tai hyvin eli typistävät sisältöä tai ovat naurettavan pitkiä tai monimutkaisia. Kielen "puhtaus" on aika höpönlöpöä, enkä tiedä onko edes tarkoituksenmukaista yrittää säädellä jotain niin muuttuvaa ja luonnollista.

    Siitä samasta ne kärsii ne japanilaisetkin, kun nuoriso kehittää omia vierasperäisiä verbejään sen, minkä ehtivät. Esimerkiksi "makkuru"= käydä mäkkärillä syömässä/oleilemassa. Hienoa on se.

    VastaaPoista
  16. Annikki,

    ootkohan nyt lukenut kaikki kommenttini? Minä en ole kielen puhtaustaistelija. Termikin naurattaa. Taistelen kielen rikkauden puolesta.

    Ja se japani oli tsoukki.Juuri luin lehdestä, että ulkomaalaiset vertaavat usein suomen kieltä japaniin, jolta se heidän mielestään kuulostaa. :)

    VastaaPoista
  17. Kiitos sulle, Agricola, kielestä niin rikkaasta.
    Ilman sua, Agricola, oltaisiin kuin mikä muu maa.

    VastaaPoista
  18. Eihän noin pitkiä kommentteja jaksa tällainen pullamössösukupolven edustaja lukea... no luin minä kuitenkin.

    Olen vain eri mieltä, minusta vierasperäiset lainasanatkin ovat kielen rikkautta, eivätkä köyhyyttä. Samoin omankieliset uudissanat. Ja ammattislangi. Ja Dilemma :)

    Ja voeko ies olla parempata rikkautta ku tämä kaanis savommurre: iha ite sua keksiä kaekennäkösiä ja pitusia sanoja, kuhan se puhheen rytmi ja lupsakkuus pyssyypi samana. Sitenpä suapi ihminen öllöttää ja tuumaella ihan niitä pimpmairaiteja ja jarkoneitakkii iha omalla kielellä.

    Hyvinhän ne sinne istuu :)

    VastaaPoista
  19. Annikki,

    voidaan tietty sopii, ett kaikki, ihan kaikki, on kielen rikkautta. Kielihä on niinku kaikki tietää sopimuksen varane jutska. Onhan sateekaariki väririkas ja riikinkukko se vasta väririkas onki! Ja jos jonku silmiä särkee, ni vika on tietty omas silmäs, jookosta? Ei oo niinku sellast oikeeta asennetta, eiksvaa?

    Ja ainaha voi kysyy jos ei jumarra? ja oikeestaa, eiks kaikki ookki ihanan moniarvosta ja niinku sellane valmis tarjotin jost voi poimii mitä tahtoo ja jättää loput siihe? Nii ei tarvi sit rutista turhii ja voi keskittyy olennaisii jargoneihi.

    Hyvää aamupäivää Annikil toivoo se ehta pullamössösukupolven edustaja

    VastaaPoista
  20. Kieli on käyttäjiensä. Kielitiede taas on hirveän mielenkiintoista, mutta vain jos se tarkkailee, eikä säädä.

    Kielioppi ja virallinen sanastohan on nimenomaan sovittu. Enkä näe mitään syytä, miksei se voi muuttua. Rouva hyvä vaan heittää kädet ilmaan, hanskat tiskiin ja "kohta meiltä ryöstetään jo välimerkkien oikeinkäyttökin!". Senkin liioittelija.

    terveisin: pilkun iloinen väärinkäyttäjä

    VastaaPoista
  21. Lainatakseni uusinta merkintääni:

    Blogikirjoittamisessa minua viehättää juuri se ettei minun tarvitse miettiä kieltä tai muotoseikkoja, ainakaan niin kauan kun tekstini on edes jollain tasolla ymmärrettävää, sen kun nakuttelen tekstin konsolilla ja kopioin sen sitten bloggeriin joka, mikäli on hyvällä päällä, muokkaa tekstimuotoisesta ulostuksestani www-sivuston.

    Pimppaaminen muuten lienee säätämisen sijasta muokkaamista(?), sillä esim. niitä autoja ei sinällään säädetä vaan muokataan (tuunataan, joka sekin tulee englanninkielen tuning sanasta), useimmiten vain ulkonäöllisesti. Ei nyt aivan heti tule mieleen mikä olisi kuvaavampi sana kuin tuo tuunaaminen.

    VastaaPoista
  22. Sitä mieltä minäkin olen. Blogiin voi tehdä kokeiluja, kuinka ajatus kulkee tai assosiaatioketjut, muistot ynnä muut ja kuinka niitä kirjoittamalla ilmaisisi.

    se kamalan tylsä vanhanaikainen tajunnan virta joka näyttä lähinnä tältä ja on sekaisempaa kuin oikeat ajatukset ja toimii ehkä jossain psykoottisissa tai hyvin ahdistuneissa tilanteissa on vähän suppea ilmaisutapa

    Jotkut sanoo herranjesta "töönata", mikä on minusta ihan jotain kauheeta. Kyllä Kuopiossa pitää tuunata.

    VastaaPoista
  23. Annikki, oletkos nyt ihan varma, ettet näe pieniä vihreitä miehiä siellä, missä niitä ei ole? ;)

    Kieli nimenomaan on käyttäjiensä, kuten jo herra Kielipoliisi blogissaan totesi.
    Siksi herra heräsikin eloon, jotta saa taas tarkkailla näitä pimmpauksia ja dilemmoja.
    Ja se, että nostaa nämä sanat pramille, ja sanoo niistä sanasen, ei liene kielen normatiivista säätämistä? Eikös se ole yhtä lailla kielen tarkkailua, etenkin jos sivulauseessa seisoo, että käyttäköön jargonia ken tahtoo, minä käytän jotain muuta?

    Yhtä hyvin se on kait kielen säätämistä, että sanoo: oi kun kivoja rrrikkaita sanoja nämä jargonit. Eihän siis voi olla niin, että vain kulmien kurtistus jonkin sanan kohdalla on normatiivista säätämistä, hymyily ja myötäsukiminen ei olisi? Olkoon sitten niin, että molemmat ovat säätämistä ja kannanottoja, Annikki!

    Motto: Pilkkua voi käyttää väärin, vain jos tietää, että se on väärin.;)

    VastaaPoista
  24. Ei se ole säätämistä, vaan mielipide. Säätämistä on se, että tehdään muille blogaajille kirjoitusohjeet. Näin esimerkiksi.

    Olette, armas vastustaja, sangen taitava väistelemään nuolia, mutta uskon ja luotan vakaasti logiikkaan retoriikan sijaan. Johdonmukaisuus ennen kaikkea.

    *Nuori Annikki, voimainsa tunnossa sairauslomalla, iskee totuuden miekalla lohikäärmeeseen, ja on voittava!*

    Minä olen pilkkusääntöni opetellut, tullut mestariksi ja siis täysin immuuni kielipoliiseille (verbaaliakrobaattisäädös nro 7).

    VastaaPoista
  25. Annikki,

    Nenälläni on tuliterät ja terästetyt kakkulat, mutta en näe nyt logiikkaa tuossa repäisyssäsi, että jargonin näkeminen rikkautena olisi mielipide ja jargonin näkeminen neonväreissä olisi normatiivista säätämistä.

    Ja huomaamatta ei liene jäänyt puhe turhasta jargonin viljelystä, ei kaikesta jargonin käytöstä esimerkiksi tieteenalojen ammattikielissä.

    Muista Annikki aina, että poliisi on ystäväsi. Äläkä kaihda puolipisteen rikastavaa käyttöä! Pilkuilla voit vetää varmaan v****a päähän - viite bloginimeesi.

    VastaaPoista
  26. Vastustajalla on ehkä itsellään kakkulat vinossa. Minähän sanoin, että bloginkirjoittamisohjeiden jakaminen muille on säätämistä. Jargonin rikkaus ja räikeys taas mielipide.

    Ja olipa rumasti sanottu, minun blogini nimihän ei ole Vitulla päähän, vaan Neiti kirjoittaa vinoon tai Annikin blogi. Vitulla päähän taas on tyttökaveripiirin revittelyrintama, jonne saa suoltaa silloin, kun elämä naisena käy hysteeriseksi. Ettei tarvitse omasta blogistaan tehdä alapääasioiden areenaa. Nimi on valittu demokratisesti äänestämällä ja muotia eli kasarihenkeä kunnioittaen.

    Tuhma täti! Ruveta nyt tuolla tavalla henk.koht. mollaamaan. Mollaisit vain rivien välistä niin kuin muutkin, hehee :D

    Puolipiste on välimerkeistä kuninkaallisin, enkä ajatuskokoelmanonsense-blogissani sillä rupea brassailemaan muuten kuin erityistilanteessa.

    Olenhan ollut se äidinkielenopettajien lellikki koko ikäni eli tiedetään tiedetään. Eikä sillä ole väliä tässä asiassa (tuskin missään on).

    Eihän teiltä ole tullut turhasta jargonista yhtään selkeää esimerkkiä, joten koko väittely on jäänyt roikkumaan ihan ilmaan ilman minkäänlaista muuta pohjaa kuin itse kunkin luulot siitä, mistä tässä nyt oikein taitetaan peistä. Helppohan se on sitten huudella, että etsä tajuu mitään.

    VastaaPoista
  27. Annikki,

    en näe missään vastustajaa, vaan koen asian niin, että samassa veneessä tässä istutaan. Korkeintaan niin, että kun toinen soutaa, niin toinen huopaa, ja vene liikkuu puoli metriä eteen, puoli metriä taakse, ennen kuin kenties uppoaa. Mukavinta tietysti olisi, jos soudettaisiin kuitenkin vaikka saareen juomaan nokipannukahvit tai siiderit..;)

    Kun olisitkin sanonut noin, että jargonin rikkaus ja räikeys on mielipide! Katsos, kun sanoit näin, eli tässä on juttusi alkulause, ensi virke: Ei se ole säätämistä, vaan mielipide. Olin tuossa kohden kuin puulla päähän lyöty, kun en tiennyt, mihin edellisen juttuni asiaan viittasit useista käyvistä vaihtoehdoista.

    Tässä vielä muistin virkistykseksi juttuni loppu, josta minun siis tuli päätellä se, mikä ei ole säätämistä:Olkoon sitten niin, että molemmat ovat säätämistä ja kannanottoja, Annikki! Tähän siis vastauksesi oli: Se on mielipide.

    Annikki, en ole ajatusten lukija! Olen päivä päivältä yhä hitaammilla kierroksilla käyvä kukkahattutäti ja tarvitsen lauseeseen mieluummin asia- kuin pronominisubjektin ymmärtääkseni mistä on kyse.

    Kirjoittajan on turha syyttää lukijaa, jos ei ole kirjoittanut yksiselitteisesti ja selkeästi. Yleensäkin tekstin aloittaminen pronomillla on ymmärrettävyyden kannalta suurimpia karhunpalveluksia sekä itselle että lukijalle, etenkin kun pronomini jopa kappaleenkin alussa on huono vaihtoehto.

    Annikki, olet aika hauska. V***lla päähän on muka rumasti sanottu, jos kukkahattutäti viittaa sillä blogisi nimeen, mutta sen esiintyminen blogisi (yksi neljästä) nimessä ei ole rumaa? Johdonmukaisuus? Ja mitä rumaa siinä sitten on? Kansanomainen nimitys, josta on tehty käyttökelpoinen verbi. Annetaan nyt vain kaikkien kukkien kukkia ja rikastuttaa kieltä.

    Esimerkkejä jargon-sanan käytöstä löytyy blogeista, mutta nyt en lähde nimeämään kenenkään blogia, sillä en halua turpaan. Katso itse ja kuvittele, että se on minun poimimani esimerkki, ellei kyseessä ole vähintään puolitieteellinen artikkeli.

    Annikki, uskon kyllä että olet ollut äikänopen lellikki, koska olet hyvin lahjakas sanankäyttäjä. Luulen, että mekin olisimme tulleet mainiosti juttuun keskenämme, jos olisit ollut oppilaani - vaikkakin eniten tykkäsin velmuista pojista, en kilteistä tytöistä. Olitkohan sinä kuitenkin se kiltti ja hiljainen tyttö, jota minä en huomannut tarpeeksi?

    VastaaPoista
  28. Annikki, jargon-esimerkkeihin pääset käsiksi mm. googlettamalla jargon + blogit.

    VastaaPoista
  29. En, minä olin velmumpi kuin pojat yhteensä. Kiltti ja hiljainen eivät olleet niitä minun tuntomerkkejä. Opettaja sanoi "juureva". On niitä muitakin tyttöjä kuin kiltit ja hiljaiset, ja muita poikia kuin ne velmut vitsinvääntäjät. Kympin tyttöjä vähän säälin (se epätoivoinen vimma saada hyvä numero oli aivan kamalaa), ja turhantärkeille pojille pistin jauhot suuhun.

    "Pilkuilla voit vetää varmaan v****a päähän - viite bloginimeesi." aika aggressiivista minusta.

    Mutta, nyt kun en ole enää koulussa, enkä kirjoita mitään virallista, aloitan huoletta lauseita konjuktioilla ja käytän pilkkua omana yleisvälimerkkinä, joka voi tarkoittaa melkein mitä tahansa ajatusviivasta puolipisteeseen ja virtuaaliseen taukoon.

    Pilkku on pieni ja kiva (ja olen ominut sen ihan täysin, se on mun)

    VastaaPoista
  30. Ai tää kapulakieli?

    No olisit heti sanonut. Minä olen tottunut yhdistämään jargonin nimenomaan tieteisiin ja erikoisaloihin, enkä epämääräisten asioiden epämääräiseen silavointiin.

    :P

    VastaaPoista
  31. Annikki, mietin vain, mitä tuon asenteen takana on, että olet koko ajan puolustusasemissa, pistin tanassa taistelukuopassa.

    Näit pöpön jo tuossa kiltti tyttö -maininnassakin. Mistä mieleesi tulee lähtöoletus, että jos sanoo kiltti tyttö, tarkoittaa että kaikki tytöt ovat kilttejä?
    Jos siis sanon maito, se ei tarkoita, etten joisi myös piimää.

    Tuo lausahdus V***lla päähän, jonka poimin blogisi nimestäVitulla päähän, on tietenkin yhtä aggressiivinen kuin blogisi nimi.

    VastaaPoista
  32. Annikki, mainitsin kyllä aiemmin, että jargon on eri tieteenalojen kieltä.

    Minä olen luopunut tuosta kapulakielitermistä jo vuonna 6.

    VastaaPoista
  33. koululaiskuri tarvitsee koululaiskuria

    haetaan lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta

    VastaaPoista
  34. Moro!

    Luin tota pötköö ja kyllä Satakunnan murre on kauheeta. En ihmettele, jos joku sanoo, että joku on ihan Satakunnasta.

    VastaaPoista
  35. Tykkään rauman murteesta, savon murteesta, pohjalaismurteista, peräpohjolan jänkhäkielestä, mutta en minäkään pidä Satakunnan alueen murteesta, joka on kamalaa! Vietän kesät Rauman murteen alueella ja se käy minulta mainiosti 1.6 - 31.8.

    VastaaPoista
  36. Iines, sinä taitavista taitavin manipulaattori. Ettet nyt vain olisi kirjoittanut epikriisin tahallasi, jotta olisit voinut brassailla tarkoituksella ne sinne koukuiksemme laittaneesi.

    Kukaan ei langennut ansaan. Olemmeko tyhmiä vai ovelia?

    Muuten olen edelleen sitä mieltä, että päre on näppylöitä nostattavan ruma ja epäaito sana näissä yhteyksissä.

    Sen sijaan rakastuin sanaan holhu. Varastaisin, jos kehtaisin.

    VastaaPoista
  37. Ympyräsuinen,...

    Eikös se ole nahkiainen? Sori, tää säätö saa mut niin aut apaut!

    VastaaPoista
  38. Mea,

    pois minusta manipulaatio! Siis jos oikein käsitin, tarkoitit epikriisillä tuota My typon kirjoittamaa tekstiä Kielipoliisista. Siis, kyllä se on My typon naisten kirjoittama, ja siinä on linkki alhaalla. Sitä en tiedä, onko teksti enää tallella typolaisten arkistossa, vaan törmäsin siihen googletuksen kautta.

    - Jos sen sijaan tarkoitit sanan epikriisi käyttöä epilogin sijaan, niin valitsin epikriisin tarkoituksella, koska sehän on lääketieteellinen kuolintodistus, jonkalainen tuo muistokirjoitus oli.:)

    Päre onkin ruma sana, mutta vielä ei ole ilmaantunut parempaa tilalle. Itse huomaan joskus käyttäväni sanaa artikkeli surutta, koska juttu on liian mitätön ilmaisu moneen pitkään ja hyvään tekstiin. Miksi ne eivät olis artikkeleita?

    Holhun voi vapaasti ottaa, sehän tulee yhdyssanasta holhumies, luullakseni.

    VastaaPoista
  39. Repardpo, nahkiaisia eli kivennuoliaisia pyydystettiin lapsena joesta haarukka aseena. Koskaan ei saatu näitä ympyräsuisia kiinni, mutta pojat olivat kuulemma saaneet.

    Ihmettelen vieläkin, miksi ympyräsuinen pyysi minua kurkistamaan hanhensulkaa. Outoja kommentteja..

    VastaaPoista
  40. Hohhoi, itsehän te arvelitte, että olin ehkä se kiltti ja hiljainen tyttö, jota ette huomanneet tarpeeksi. Mistähän sekin tuli teille mieleen?

    Kyllä minua kiitos on huomattu ihan tarpeeksi. Pidin niistä mukavista, lukeneista ja nuorista naisista, jotka minua opettivat.

    On väärin sanoa Vittublogia minun blogiksi, koska se on kolmen muunkin. Sillä on hieno nimi. Mutta mitä tekemistä sillä on sen kehotuksen kanssa, että minun pitäisi vetää pilkulla vittua päähän. Vedä itse puolipisteellä perseeseen, niin olo helpottaa - tulee suorastaan kuninkaallinen olo.

    Dodi, nyt ollaan samalla tasolla, ja eiköhän tämä riittänyt aiheesta.

    VastaaPoista
  41. Onpas virkistävän ärsyyntynyttä ja ärsyttävää keskustelua!

    VastaaPoista
  42. Nyt kun vielä luin paremmin näitä kommentteja, ihmettelen suuresti, miksi aina ja alituiseen pitää puolustella blogien kirjoittajien oikeutta kirjoittaa ihan miten lystää.SEHÄN ON ITSESTÄÄNSELVÄÄ.

    Mutta minulla ainakin on sellainen kummallinen perversio, että haluan lukea tekstiä, josta ymmärrän jotain. Jos niin monen haircut on niin täysin yhdentekevästi kirjoitettua, että tuskin sitä jaksaa kirjoittajan äitikään lukea, saati paras kaveri, eikö ole luvallista ilmaista kummastuksensa tai ärtymyksensä? Tai edes vienosti vihjailla, että jotkut muotisanat ovat rasittavia, eivätkä yleisen luulon sijaan tee kirjoittajasta pimpattua bloggeria.
    (Tämä on sitten hei tarkoituksella oksettavaa kielenkäyttöä)


    Ai niin, ei saa arvostella, kun on niin paljon niitä hyviä blogeja. Ja eihän niitä huonoja tarvitse lukea.

    Oikeastaan, mitä turhaan kritisoimaan mitään maailmassa; huonot kirjat voi jättää lukematta, elokuvat katsomatta, politiikot äänestämättä, sukulaiset vierailematta, aviomiehet naimatta, lapset... Tarkastellaan vaan ilmiöitä, se on viisasta.

    Mutta tosiaankin, virkistävää sanailua täällä, tahtoo lisää!

    VastaaPoista
  43. Sari,

    mielenkiintoinen havainto: kommenttisi tuntuu aivan uudenlaiselta oivallukselta, virkistävän tuoreelta, suorastaan nuoren raikkaalta näiden tavanomaisten vanhoillisten annetaan-kaikkien-kukkien-kukkia-se-on-rikkautta-vaan-lallalaa-hymistelyjen rinnalla. Sanoisin jopa, että sanoissasi on ihan uutta munaa.

    *

    Annikki,

    saahan sitä toista arvella kiltiksikin. Olet sen verran ärhäkkä tapaus, että minua kiinnostaa katsoa naamiosi taakse. Sitä on tällainen kukkaishattutäti oppinut jotakin vuosien varrella kaikenlaisia miekankalistelijoita seuratessaan. Useimmiten siellä miekan varressa on ollut ihan siedettävä tapaus, kunhan esteet on ylitetty ja päästy asiaan.

    Jos nyt hieman puretaan tätä välistämme sanasumaa, niin mainitsit olevasi iloinen pilkkujen väärinkäyttäjä. Sanoin - itsekin pilkkujen iloisena väärinkäyttäjänä ja jopa käytön suosittelijana osaaville - leikkimielisesti, että muista nyt ainakin puolipisteen rikastuttava käyttö, ja että pilkuilla voit vetää varmaan v****a päähän - viite bloginimeesi.

    Huomaa nyt sanamuoto voit vetää varmaan v****a päähän - -. Sehän on huomattavasti ystävällismielisempi ja toteavampi, ikään kuin mahdollisuuden, ei käskyn, sisältävä lausahdus. Sen sijaan bloginimi Vitulla päähän on suorastaan tylyttävä mietoon lausahdukseeni verrattuna.

    Lopputulema kait on kuitenkin se, että kun bloginimesi nostetaan pois kehyksistään ja tarjoillaan sinulle yhtenä vaihtoehtona, pidät sitä aggressiivisena ja loukkaavana, sen sijaan et silloin kun käytät sitä itse ja olet(te) valinnut/-neet sen tuhansien joukosta ryhmäbloginne nimeksi.

    PS Täällä Blogistanissa sinutellaan kaikkia iästä ja arvosta huolimatta. Siksi siis rohkenen sinutella sinuakin, vaikka yrität, tosin väärän verbinmuodon te-pronominiin yhdistäen, teititellä minua.:)

    VastaaPoista
  44. Sari, eihän tuo mikään perversio ole. Sehän on pikemminkin sääntö. En minäkään jaksa lukea juttuja, joissa ei ole käytetty isoja alkukirjaimia pisteen jälkeen. En vain jaksa, mutta mielestäni se on minun ongelmani, ei blogin pitäjän.

    Mutta edelleenkin takertuisin siihen omista lähtökohdista lähtevää lukutapaa, joka ei suinkaan välttämättä ole se ainoa oikea tapa lukea blogeja/jotakin blogia. Sehän on juuri tuon kirjallisuuden ja painetun sanan lukutavan mukaista ja opittua. Niin kuin tuolla aiemmin sanoin, lehdet ja kirjat ovat tämän oppialueen sisällä jo. Miksi siis kaikkien blogien tulisi miellyttää juuri meitä? Jos niillä on lukijansa niillä keinoilla ja avuilla joita blogin pitäjällä on tarjottavanaan, miksi hemmetissä niiden pitäisi edes pyrkiä miellyttämään juuri Saria, Iinestä tai Saaraa?

    VastaaPoista
  45. Hmph. No nyt tämä vaatimustaso aiheuttaa sellaista käsien vapinaa, että virheitä alkaa tulla. Toinen puoli päästä näköjään ajattelee lauseen alkua ja toinen loppua. Eipä se auta. Siinäpä sitä on kielipoliisillekin töitä.

    VastaaPoista
  46. Miksi siis kaikkien blogien tulisi miellyttää juuri meitä?
    (Saara)

    Miellyttävyydestä viis, mutta kyse on ymmärrettävyydestä ja tekstin luettavuudesta. Jos teksti on täynnä jargon-toffeeta, niin kuin toimittaja Eve Mantu (linkki jargon kommentissani hieman ylempänä) blogissaan sanoo, se kyllä vaikeuttaa lukijan työtä kohtuuttomasti.

    Minä luen kyllä siis blogejakin, jotka koen epämiellyttävinä. Toffee-blogit sen sijaan jätän sitkeämmille lukijoille.

    VastaaPoista
  47. Eikö voisi ajatella myös niin, että jollekin voisi olla hyötyä siitä, että joku tarkastelee blogien kieltä kriittisesti ja tönäisee näkemään heikkouksia?
    Makuasia sitten on, onko samaa mieltä siitä, mitä ne heikkoudet on ja onko ne heikkouksia. Jokaisella blogilla on tottakai itsensä näköinen lukijakunta(jos ylipäänsä on lukijakuntaa).

    VastaaPoista
  48. Tuli vielä mieleen, että ehkä kritiikin vastaanottamista pitäisi harjoitella ja opettaa jossain; itse sain joskus aika kylmää kritiikkiä esim. soitonopettajalta, mutta otin sen nöyränä vastaan, koska tavoitteena oli parantaa taitojani. Olisi ollut lapsellista näristä, että "ei saa haukkua".
    En tiedä, lieneekö sitten tyyliasia, minkälainen kritiikki otetaan vastaan, ja mikä koetaan jonkinlaisena rivienvälistä nälvimisenä. Ehkä voisi myös ajatella, että blogistanian kaltaisessa tasavertaisten ryhmässä ei kenelläkään ole sitä soitonopettajan auktoriteettiroolia, joten pienikin viittaus siihen, että joku itselleen pukee auktoriteetin kaapua ylleen, saa aikaan vastareaktion. Yhteisöllä on eräänlaisen itsestäänkorjautuva tasaväkisyysperiaate.

    VastaaPoista
  49. Äh, olen näköjään tyystin kadottanut yhteyden ihmisiin. Kärsin jostakin ihan hirvittävästä kielellisestä kommunikaatiovajeesta. Mielestäni sanon asian ihan suoraan, mutta mutta... en sitten kuitenkaan ole sanonut. Tämä kieltämättä alkaa rajoittaa jo kommentointihaluja.

    En siis missään vaiheessa tarkoittanut lapsellista närinää, että ei saa haukkua, tarkoitin ylipäätään puuttumista sellaisiin blogeihin, joiden jutut eivät esimerkiksi minulle kuulu laisinkaan. Jos esimerkiksi nuorisolla on jokin alakulttuuri ja tällaisen alakulttuurin jäsen pitää blogia, niin mitä hemmetin asiaa minulla esimerkiksi olisi mennä vaatimaan sieltä jotakin yleisen hegemonian mukaista kielenkäyttöä tai järjestystä. Blogin funktio voi olla ihan eri, kuin mitä minulla, keski-ikäsiellä naisella on.

    Mutta koska tämä ajatus ei nyt puolestaan saavuta ketään tässä tämän kommenttilaatikon hegemoniassa, se pitäisi toteuttaa siinä omassa kontekstissaan eli silloin kuin tällaista toisen blogin ohjeistamista ulkoapäin tapahtuu.

    VastaaPoista
  50. No oikeastaan oma kommentini olikin ihan ohi vastauksena sinun kommenttiisi, Saara. Siis tarkoitukseni oli yleisesti pohdiskella "ääneen", miksi blogien puutteisiin puuttuminen koetaan nin ärsyttävänä.

    Oikeassa olet siinä, että kielenkäytössä on monenlaisia alatyylejä, joiden kaikenkattavana asiantuntijana ei kukaan kai voi esiintyä.
    Vähän samaa ideaa tarjoilinkin tuossa aiemmin:
    Makuasia sitten on, onko samaa mieltä siitä, mitä ne heikkoudet on ja onko ne heikkouksia. Jokaisella blogilla on tottakai itsensä näköinen lukijakunta(jos ylipäänsä on lukijakuntaa).

    VastaaPoista
  51. Saara,

    Miten minusta nyt tuntuu, että en saa ajatustani syötettyä sinulle millään ilveellä, siis niin, että tajuaisit. Arvelen nimittäin, että ajatuksemme eivät eroa merkittävästi, jos pääsisimme samalla lautalle nokikkain.

    On pakko toistaa tämä ajatteluni kulmakivi: Ei ole vain yhtä yleistä ja hyvää, rikasta kieltä, ikään kuin yläpuolellamme tavoitteena, johon kaikki kirjoittaminen ja blogit tulisi ahtaa. Käyttämäsi perusteet antavat nimittäin viitteen siihen, että arvelet esimerkiksi meikäläisen ajattelevan ja toimivan näin pyhimysmäisen haaveellisesti. Eli ajaisin käärmettä pyssyyn ja vaatisin kaikkialta jargonit, pimpit ja dilemmat pois, roviolle poltettavaksi.

    Ei ja vielä kerran ei. Rikas kieli asuu meissä, on sisällämme eikä missiona yläpuolellamme. Se on kunkin yksilön ominta omaa, persoonallista kieltä, hänelle itselleen luontevaa ilmaisua, olkoon murretta, slangia, kirjakieltä tai ammattikieltä.

    Pimpit ja vitut sopivat tietenkin parhaiten sinne, missä ne ovat kotonaan, eli kielessä josta ne eivät erotu räikeästi, hyppää silmille. Ei kai kukaan herra paratkoon ole niin tyhmä, ettei näkisi elävän puhekielen arvoa romaaneissa ja kirjoitteissa! Minun mieleeni ei tulisi epäillä ketään näin pimeäksi!

    Samoin jargonit ja muut vierassanat, jotka ovat suomalaisten enemmistölle tuntemattomia, ovat omiaan eri tieteenalojen kielessä, eivät joka paikassa toffeen kaltaisena massana, josta ilman sanakirjoja ei ota selvää, mitä kirjoittaja tarkoittaa.

    Jargonia ja sen kaltaisia dilemmoja viljellessämme harjoitamme valintaa: suljemme tekstimme selkeän ymmärtämisen enemmistöltä, mikä ei välttämättä ollut tarkoituksemme.

    VastaaPoista
  52. Heh, no joo, yksi asia kerrallaan:

    "Jargonia ja sen kaltaisia dilemmoja viljellessämme harjoitamme valintaa: suljemme tekstimme selkeän ymmärtämisen enemmistöltä, mikä ei välttämättä ollut tarkoituksemme."

    Mutta entäpä jos se onkin tarkoitus?

    VastaaPoista
  53. No jaa, tietenkin sanoilla kosiskellaan oikeaa yleisöä juuri niin kuin mainoksellakin tavoitellaan potentiaalia kohderyhmää.

    En jaksa uskoa kuitenkaan, että samalla olisi tarkoitus pyllistää toisaalle, vaikka takaliston näyttäminen nykyään onkin estotonta.

    Eikö yleensä ole etu, että sanoillamme olisi hyvänlainen lukijajoukko? Kenties meissä asuu pieni käännyttäjä-maailmanparantaja-lipunliehuttaja, joka tahtoo uusia markkinoita, mutta ei ymmärä, miten niitä hankkia?

    VastaaPoista
  54. Niin ikävää kuin se meidän 'maailmanparantajien' näkökulmasta katsottuna onkin, demokraattinen maailmanparannus on tosiaan kriisissä.

    Epäilen vahvasti, että jos menossa olisikin jotakin sen suuntaista, niin joukkoja vasta keräillään, eikä niitä taideta kerätä meidän joukoistamme. Ne parannussuunnitelmatkaan eivät taida käydä yksiin meidän suunnitelmien kanssa. Ja voikin olla, että useat juuri tästä syystä vähät välittävät meidän kielenkäyttöä koskevista sopimuksistamme, enkä ole ollenkaan varma pitäisikökään.

    VastaaPoista
  55. En heittäisi kirvestä kaivoon, ainakaan niiaten. Sopimukset tietenkin päivitetään tai paremminkin - niiden on pakko päivittyä vallitsevan käytännön mukaan, eikä siinä passaa nikotella eikä syyttää kielitoimistoa polvillaanolosta.

    Kieli elää ja kehittyy joka päivä, käyttäjiensä mukana. Koskaan ei kuitenkaan tulla siihen pisteeseen, jossa kieli leviäisi niin pahoin, että sen kuvausta ei pystyttäisi yksien kansien sisään kokoamaan. Ja normatiivisilla ohjeilla on aina sijansa, koska niitä halutaan, käyttäjät pyytävät niitä itse jatkuvasti turvatakseen omat ilmaisutaitonsa. Opiskellaanhan vieraistakin kielistä normatiivinen kielioppi, joten miksi kummmassa ei äidinkielestä?

    VastaaPoista
  56. Niin no mutta Iines, hei, se opetetaan koulussa! Enhän minä ole sitä vastaan ollutkaan. Enkä sitä, että se on painetun sanan ohjeistuksena. Minä yritän selittää, ettei se välttämättä kuulu blogien ominaisuuksiin. Blogeja on mielestäni oikeus tehdä just niiden tekijöidensä omista lähtökohdista käsin, olivat ne sitten mitä hyvänsä. Jos joku haluaa kirjoittaa jargon-blogissaan jargonkieltä, niin eikö silloin sillä ole siihen jonkinlainen tarve. Se vastaa sen blogin pitäjän tarpeisiin, ei sinun eikä minun, ja varsinkin, jos sen pitäjä löytää maailmalta samaa kieltä puhuvia kavereita. Tai jos kielenkäytön normit eivät kuulu jonkin toisen blogin perusteisiin, niin miksi ne kuuluisivat minulle. Jos esimerkiksi neulebloggarit vääntävät keskenään virkkauskieltä, olen väärässä paikassa, jos en halua ymmärtää sitä, eivät he.

    VastaaPoista
  57. Nyt on pakko nauraa, Saara, siis sitä, miten tässä taas puhutaan toistemme ohi..

    Tuo vaan enää, että koulussa opetetaan kielioppi. Kun se on juuri se äidinkielen haara, josta on otettu paukut mm. mediakasvatukseen ja viestintään. Käsittääkseni tämä on se piste, joka hieman kiehuu nyt uusimis-paluuvaiheessaan, kun opetusta uudistetaan.

    Ei ihme, että Pisan tuloksissa lapset loistavat lukutaidossa, mutta luetun ymmärtäminen ei ole lähelläkään samaa tasoa. Vaikka juuri tänään luin (muistaakseni HS:sta), että syy loistaviin Pisa-tuloksiin onkin se, että suomalaisilla opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto, eli he ovat maisteritasoa, kun taas valtaosalla vertailumaista opettajilla on ns. alempi korkeakoulututkinto, joka vastaa korkeintaan entistä hum.kand. -tasoamme.

    VastaaPoista
  58. Höh, mä bamlaan ja skrivaan vaan hakkeri jargonii. Emmä mitään bonjaa jostain tieteellisist jargiksist.

    VastaaPoista
  59. "voit vetää varmaan v****a päähän"

    Iines hei, tossa v****a päähän jutskahommelissa (Vai mikä virike se ny olikaan?) on väärä vimonen kirjain, se vika kirjainhan kuuluu olla Äää:
    "Voit vetää varmaan viiniä päähän." Ja nyt meikkis lähteekin neuvostasi vinetto-ostoksille ja otan illalla muiden saunoessa (En pidä saunomisesta) neuvoa-antavia.

    VastaaPoista
  60. Iines, kai mun on vaan pakko nauraa mukana. Tai ei siis pakko, mutta naurattaahan tämä silti.

    VastaaPoista
  61. "Kun se on juuri se äidinkielen haara, josta on otettu paukut mm. mediakasvatukseen ja viestintään."

    Tuli tuosta mieleeni, että AMK:ssa ja TKK:llakin saisi olle enemmän äidinkielen opetusta, minultakin on viime vuosina kadonnut päästäni kaikki tietous kieliopista tekisi hyvää verestää muistoja...

    Joten mikäli joku haluaa kielipollaroida blogiani, niin siitä vain, ei oppi ojaan kaada minuakaan, sitä, paitsi, en, yhtään, panisi, pahakseni, jos, joku, aina, välillä, muistuttaisi, minua, pilkku, ja yhdys, sana, säännöistä.

    Onkohan kukaan kielenhutkija perehtynyt blogien "yleiskieleen" (Jargon blogit sikseen)? Viime aikoinahan on yllättävän paljon tutkittu puhekieltä (Kelan tiskilla, R-kioskilla, jne.), mutta mm. tämä blogimaailma taitaa olla jäänyt lapsipuolen asemaan.

    VastaaPoista
  62. Epikriisi, brassailu ja egohan ovat suomea kauneimmillaan.

    VastaaPoista
  63. Jassoo, sitä on käyty kalassa iineksen päreessä. Ihan hyvä havainto, paitsi etten ole koskaan ajatellut olevani omien "paasausteni" yläpuolella. Useimmiten lasken itseni mukaan ryöpytettävien joukkoon. M.o.t.

    Johannes Knektman, meikäläisellä on kokemusta ammattikorkeakoulun äidinkielen opetuksesta, ja voin kertoa, että se porukka, jos joku osaa mielestään äidinkieltä riittävän hyvin. ;) Tulokset kyllä alittivat kaikki odotukseni, ja sama päti vieraisiin kieliin.

    VastaaPoista
  64. Tulin vaan toteamaan, että jonkun pitäisi lyödä kirjoittajaa näpeille (ja lujaa) joka ainoasta "ENÄÄN"-sanasta.

    VastaaPoista
  65. Minä tulin vain toteamaan, että on kiva kirjoittaa väärin. Ja puhua. Enää, enään, menempä, menenpä... Blogissa voi kirjoittaa väärin ja huonoa kieltä myös kiinnittääkseen huomion johonkin kohtaan. Ainakin itse olen todennut sen. Välillä se toimii, välillä ei.

    Minä olin äidinkielenopettajan lellikki(lahjakas kauhukakara), opettaja otti minut kerran puhutteluun tunnin jälkeen ja itki, kun olin saanut kielioppikokeesta kutosen. En muista koskaan termejä(no ehkä just ja just adjektiivi, subjektiivi ja verbi ovat tiedossa), mutta osasin kuitenkin kirjoittaa hyvää ja oikeaa kieltä koulussa.
    Tällä nimenomaisella opettajalla oli niin suuri intohimo äidinkieleen ja sen opettamiseen, ettei hän yksinkertaisesti kestänyt sitä, kun kympin oppilas sai huonoja numeroita.Hän oli varma, että minusta tulisi ammattikirjoittaja isona ja itkien rukoili minua opettelemaan kielioppisäännöt ja termistön, koska hänen "sieluaan käänsi" moinen välinpitämättömyys. En sitten kuitenkaan koskaan opetellut, edes opettajan mieliksi.

    Blogatessani olen huomannut sotkevani kirjakieltä ja puhekieltä sekaisin samassa postauksessa, välillä taas menee preesens ja imperfekti sekaisin. Jälkeenpäin kiristelen hampaitani lukiessani omia virheitäni, mutta koska bloggaamiseni ja kirjoittamiseni on spontaania toimintaa, koen että teksteistäni menisi huolellisen korjailun ja editoinnin myötä sen parhaat pointit ja oivallukset, jos niitä nyt joskus sekaan sattuu. Jos viilaan tekstiä ennen julkaisua liikaa, se muuttuu kankeaksi ja alan samalla sensuroida ajatuksiani. Slangin,kirosanojen yms. käyttö blogissa tekee siitä(puhun omastani nyt) puheenomaisen ja sellaisena juuri pidän siitä.

    Pakko oli vaan kommentoida ja muistella opettajaa, kun äidinkielenopettajat on mainittu tässä niin monesti. Ko. äikänopettaja siirsi minulle kyllä rakkauden suomenkieleen(en koskaan muista, tuleeko tuo yhteen vai erikseen, hällä väliä), tai ainakin vahvisti sen sellaiseksi, että rakastan suomea intohimoisesti edelleen ja irvistelen kielioppivirheille lukiessani blogeja.
    En silti mene niihin neuvomaan, koska ajttelen, että sellaisissa blogeissa, joiden kirjoittajilla ei ole kieli hyvin hallussa, on sisältö eli asia muotoa tärkeämpi.

    Kielipoliisi-blogista vielä, että siinähän sinä, Iines, haukuit blogien kieltä JA sisältöä. Sisällön kritisoimista olet jatkanut tässäkin blogissa.

    Tuo Annikille suunnattu "pilkuilla voit vetää varmaan v****a päähän" oli minusta sama, kuin "vedä vittu päähäsi" tai joku vastaava haistatus. Ovelasti muotoiltu, kyllä, mutta ilkeästi sanottu.

    Minä se vaan jatkan tätä myöhässä kommentointia, ei kannata välittää.Keskustelu on ilmeisesti päättynyt, tulin vain vetämään omia johtopäätöksiäni tänne loppuun, kun oli taas ilo lukea tämä vääntöketju.
    -minh-

    VastaaPoista
  66. Ai niin, epikriisejä tehdään myös eläville, ainakin minulle viikon katkon/vieroituksen jälkeen kirjoitettiin kolmen sivun lätinä hoidostani, taustoistani, oireistani ja hoitosuunnitelmastani ja lääkäri sanoi sitä epikriisiksi. Luulen siis, että se tarkoittaa jonkinlaista yhteenvetoa. Vähemmän laiskat tarkistakoot sanakirjasta...
    -minh-

    VastaaPoista
  67. Epikriisi tarkoittanee lääketieteellistä sairauskertomusta, joka tehdään kun hoito on päättynyt, päättyi se sitten tervehtymiseen tai kuolemaan.

    VastaaPoista
  68. minh,

    huomasin materiaalisi joukosta vielä tuon, ettet viitsinyt koskaan opetella kielioppia edes opettajan mieliksi.

    Älä sure, en minäkään.Mallit (kieliopin säännöt) rakentuivat itsestään tajuntaani lukemalla paljon ja kaikkea. Säännöistä en piitannut edes siinä vaiheessa, kun opiskelin niitä yliopistossa. Nyt ymmärrän, että ne ovat kuvausta siitä, minkä päällä kaikki kieli lepää. Kyllä ne yleissivistykseen kuuluvat ja oikopolkuja ei ole.

    VastaaPoista
  69. Itse käytän sanoja dilemma ja jargon nimenomaan siksi, etten tiedä niiden suomenkielisiä vastineita.

    Dilemma tarkoittaa sellaista ongelmaa, johon tarjolla on vain sellaiset kaksi huonoa ratkaisuvaihtoehtoa, joiden hyvien puolien yhdistäminen tyydyttäväksi ratkaisuksi on mahdotonta. Pulma tai ongelma kelpaa useissa yhteyksissä suomenkieliseksi vastineeksi, mutta tietääkseni suomenkielessä ei ole muuta sanaa kuin dilemma, jolla voi korostaa sitä, että ongelman aiheuttaa nimenomaan se, että tarjolla on vain kaksi huonoa ratkaisuvaihtoehtoa.

    Jargon puolestaan tarkoittaa jonkun alan harjoittajien sellaisia puhetapoja, joilla he voivat kuvata kiinnostuksenkohdettaan arkikieltä yksityiskohtaisemmin. En tosiaankaan tiedä suomenkielistä vastinetta tällaiselle. Ammattislangi kelpaa usein suomenkieliseksi vastineeksi, mutta vain silloin, kun kyse on jonkun ammatin harjoittajien jargonista. Jonkun harrastusalan, kuten esimerkiksi go-pelin, harrastajien jargonia ei voi kutsua ammattislangiksi.

    Pelkkää sanaa slangi en mielellään käytä vaikkapa go-pelaajien jargonista, koska sana slangi kuulostaa siltä, että sen pääasiallinen käyttötarkoitus on jonkun porukan yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen. Jargonin pääasiallinen käyttötarkoitus taas on kuvailla jotain teknisluontoista asiaa tarkemmin kuin arkikielessä on mahdollista.

    En myöskään olisi valmis kääntämään jargonia erikoissanastoksi tms., koska jargon ei tarkoita sanastoa sinänsä, vaan puhetta, joka sisältää runsaasti erikoissanastoa.

    VastaaPoista