18.1.2007

Sananen positiivisesta elämänkatsomuksesta

Olen tässä mietiskellyt blogijuttujeni rataa, kun muuan lukija tupsahti blogini ovesta sisään ja sanoi, että täällä on huono ilmapiiri. Hän oli osunut blogiini pitkästä aikaa, kun taas Anonymous oli osunut blogiini sattumalta pitkästä aikaa, mutta kertoi lähtevänsä tarkoituksella. Hän myös toivotteli kaikille hyvää iineksetöntä elämää sivupalkissa olevan viikon ikkunamietteen sanoin.

Kummallista, että en koskaan huomaa itse negatiivista ilmapiiriäni, ennen kuin positiivisen elämänkatsomuksen omaavat henkilöt astuvat pitkästä aikaa tai sattumalta - tämä hieman vaihtelee - kynnykseni yli.

Mitä siitä tulisi, jos kaikki olisimme samanlaisia? Eikö se olisi aika mekaanista ja tylsää? Mahtaisiko maailma radikaalisti parantua, jos tunneasteikosta olisi käytössä vain heleät sävyt ja positiivinen puoli?

Eikö tyytymättömyys ole kaiken muutoksen alku? Eikö tyytyväisyys ole henkisesti laiska asenne tässä maailmassa, jossa kait kiistatta on paljon korjattavaa? Vai onko idea nimenomaan se, että ihmisen tulee sopeutua epäkohtiinkin, eettisesti huonoon käytökseen, moraalisesti alhaisiin tekoihin? Onko selän kääntäminen oikea ratkaisu, sillä jos ei käännä selkää epäkohdille, ei voi olla kaikkeen myönteisesti suhtautuva? Voi olla vain, jos kääntää selän ja hyväksyy oman mielenrauhansa vuoksi toisten huonon kohtelun tai osan. Vai olisiko perimmäinen idea se, että se huono kohtelu onkin henkilön oma vika? Onko tämä positiivisen maailmankatsomuksen ydin?

Olen aina tällaisissa yhteyksissä muistanut Elmer Diktoniuksen runon sanoja: Jaguaari voi suudella kukkaa. Sillä on kyyneleitä, hempeitä tunteita. -- on hajalle raadeltava elämän rumuus, kunnes kauneus täydellisenä sen mullasta voi itää*. Nämä sanat voisin omistaa kelle tahansa, ja ne taitavat olla meikäläisen motto sekä toiminnassa että jutuissa.

* vapaasti muistista

86 kommenttia:

  1. Yltiöpositivismi on porvarillista hapatusta. Ajattelisin, että se älähtää, johon kalahtaa (olen tainnut sanoa ennenkin). Otto Manniselta muistaakseni on mielenkiintoisen lyyrinen sanajärjestys sitaatissa "näyttämätöntä haavan/ei susi sutta syö".

    VastaaPoista
  2. Positiivista on ikkunasta ulos näkeminen. Jos ulkona on täysin pimeää, ikkunaan katoessa näkee oman kuvansa. Olen huomannut ärsyyntyväni itseni kaltaisten kohtaamisesta. Erilaisuus viehättää.
    Seuraan sanailuasi ja kirjallista kisailuasi, ikkunaiines. Luen kuitenkin mieluummin "kotkansiipiäsi". Sanasi ovat harkittuja ja ilmeikkäitä, kuvailevia. Osaat kertoa tarinaa. Itsekritiikkisi on joskus liian ankaraa. Olet säilyttänyt positiivisen elämänasenteen kovista elämän kolhuista huolimatta tai kenties juuri siksi. Käteni yhteen liittäen...

    VastaaPoista
  3. Tuo Otto Mannisen kiteytys saa kylmät väreet selkäpiihin.

    Oli mukava saada vähän palautetta Kotkansiivistä. Kiitos, sananjalka.

    VastaaPoista
  4. Kun tämä kerran näyttää olevan vapaasti saatavissa:

    Jaguaren

    I
    Ur gröna blad stricker fram
    röd nos
    ögon med
    trekantiga blickar
    spräckligt;
    morrhår vågrörelse
    klotass - du flyger ju! mitt hjärtas jaguar -
    så flyg och bit och riv och söndersarga!
    Din - min moral: att slå.

    Att bita är ett tvång så länge bett ger liv
    att riva är en helighet så länge ruttet stinker
    och söndersargas måste livets fulhet
    tills skönhet-heltet ur dess mull kan gro.
    Så är vi två, min dikt och jag: en klo.
    En vilja är vi två, ett gap en tand.
    Tillsammans är vi: en maskin som slår.

    Vi vill döda de känslolösas skri
    de hjärtlösas medlidande
    de vantrognas religiositet
    det starkas maktlöshet
    det godas onda svaghet;
    vi vill föda med att döda
    vi vill bereda plats
    vi vill engång se
    solfläckar dansa.

    II
    Tror man ej
    att starka tassar känner svedan?
    Tror man ej att jaguaren har hjärta?
    Ack den har
    fader moder henne ungar.
    Ödemarken är stor
    kall är höstens vind
    i jaguarens mage bor
    ensamhet förtvivlan.
    Jaguaren kan kyssa en blomma.
    Den har tårar;
    sentimentalitet.

    III
    Natt.
    Vattenfall mumlar långt.
    Jaguaren sover.
    En myra slickar dess klo.
    Vem viskar:
    morgonen kommer
    solfläckar dansar?

    IV
    Solfläcken dansar!
    vigt vivlar allt.
    Med ett skutt
    slungar sig jaguaren över
    granarnas toppar -
    hör stjärnskrattet i dess rytning -
    en blixtvolt i luften:
    som en pil djupt i jordens bröst.


    http://svea.elte.hu/skandin/digilib/diktonius.htm

    VastaaPoista
  5. Kiitos runopoiminnasta,

    minulla on hyllyssäni Viljo Kajavan suomennos, ja se on siitä hyvä, että vieressä on myös alkuperäkielinen teksti, johon voi verrata käännöstä. Jotenkin himottaa aina tuo kääntäjän työn arviointi, etenkin jos runosta on parikin hyvää suomennosta.

    Erikoisesti minua puhuttelee tämä kohta:

    Vi vill döda de känslolösas skri
    de hjärtlösas medlidande
    de vantrognas religiositet
    det starkas maktlöshet
    det godas onda svaghet
    ;- -

    Tuossa on vissiin sanottuna filosofiani, joka kait näkyy kirjoituksistanikin.

    VastaaPoista
  6. Pakkohan tähän on vielä kirjoittaa lisää!

    Mitä mieltä iines oletkaan futurismista, tuosta myönteisimmästä tulevaisuudenuskosta, jonka modernismi loi ja fasismi raiskasi?

    Nykyaika

    Mikä on nykyajan
    symbooli?
    Se on moottori.
    Pikajuna ja
    höyryveturi
    ovat yhtä kuin
    dilisanssi
    ja käsikärryt.

    Me autoilemme.
    Me pyöräilemme.
    Me lennämme.
    Moottorit
    surisevat
    yli Atlantin
    ja maapallon.

    12-sylinterisen
    moottorin
    valtava jyminä
    on kuin uuden
    aikakauden
    alkusoitto.
    Koneen kehityksen
    huippu.

    Ja seuraava näytös?
    Sieluton robotti -
    koneihminen?
    Eboniittiä
    ja siniterästä.


    Eetu Kivelä,
    Työläismotoristi 1/1931

    VastaaPoista
  7. VALAISTU KAUPUNKI

    Syksy-yössä on kaupunki
    niinkuin jättiläispedon pää,
    jonka niljainen ruumis
    häipyy kaukaisuuteen.

    Kuin myrkkykaasu
    leviää vihmainen hengitys,
    sumentaen satojen silmien
    räikeätä loistetta pimeyteen.

    Kuin sumuisen pyrstön
    iskuista kaukaisuudessa
    varisevat puitten kuolleet lehdet,
    autonpyörien litistessä asfalttitiellä.

    Sydämeni sykkii yhdessä
    punaisen valoreklaamin kanssa.
    Ja huumaantuneena vajoan kitaasi,
    betoniin ja sähköjohtoihin...


    Toivo Vasama,
    Seura 12/1928

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoinen kysymys, ja täytyy sanoa, että suhteeni futurismiin lienee hivenen ambivalentti. Jokin tuossa koneiden ja moottoreiden urbaanissa sykkeessä kiehtoo, on kuin huumetta ja vie mukanaan - ja niinhän se veikin monen Waltaria Ja Paavolaista myöden.

    Kohtuuttomuuksiinhan se menikin ja siinä mentiin, niin kuin historia osoittaa. Ja nyt kun lukee noita runoja ja silmäilee sen ajan teoksia, ne huvittavat tietenkin suuresti naiviudellaan ja uskollaan jopa väkivallan mahtiin ja voimaan. - Tämä näin pikaisesti ja lonkalta, mutta lähteitä tutkimalla tulisi tarkempi analyysi.

    Tuo Valaistu kaupunki -runohan on vietävän maukas.

    VastaaPoista
  9. Täytyy vielä sanoa, että tuo Eetu Kivelähän oli varsinainen oraakkeli, joka näki pitkälle. Hieno runo ja sykkivä, kiihkeä syke! Kiitos noista runoista.

    VastaaPoista
  10. Heips

    Huomenta! Toivoinkin että kirjoittaisit lisää siitä ajatuksestasi jonka pistit näkyville positiivisuudesta edellisen tekstin kommenteissa. Toiveeni toteutui. Palaan lukemaan kun saan työt siihen malliin että pääsen. Itsekin olin ajatellut Kops-blogiini kirjoittaa oikeasta ja väärästä positiivisuudesta. Nyt olen kirjoitellut oikeasta ja väärästä kiltteydestä. Kiitos, Iines, tämä on mitä tärkein aihe.

    Rita eli Arkiterapeutti Kops, joka luopui vääränlaisesta kiltteydestä kun tuli sanomaan että närästi. Kiitos linkityksestä.

    VastaaPoista
  11. Niin Rita,

    luulen että meillä on sama päämäärä: parempi maailma. Keinot vain voivat erilaisia, arvelen.

    Luulen, että sinä voisit hoitaa ajoksen peittämällä sen iloisenkeltaisella Tenava-laastarilla ja hymyilemällä potilaalle kauniisti. Minä taas puhkaisisin ajoksen ja katsoisin, ettei juureen jää mätää eikä basiliskoja, ja sitoisin sitten vasta. Ja kyllä minäkin hymyilisin, mutta pitäisin perusteellista toimintaa tärkeämpänä.

    Tämä vertaus oli symbolinen, ei kirjaimellinen!

    VastaaPoista
  12. Mukavaahan se on, jos blogi herättää ihmisiä kommentteihin saakka. Usein vain näyttää, että kommentit elävät ihan omaa eläämänsä.
    Noita Kotkansiipiä en ollut edes huomannut aiemmin.
    Nyt ei aikakaan riitä kaikkeen, kun on taas työ päivien täytteenä.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittajien suhdetta kommentteihin on kiintoisa tutkia - minulla kun aikaa on ja kirjoittaminen on työtäni edelleen, niin ajattelen.

    Oma suhteeni on paljolti se, että blogijuttu on alustus keskustelulle, jonka vuoksi jätän päreeni/kolumnini/artikkelini/juttuni sisällöltään vähän vajaaksi. Monilla taas näkyy olevan upeita valmiiksi veistettyjä kolumneja, jotka käydään vain lukemassa sen kummemmin kommentoimatta.

    Sitten on henkilökohtaisia päiväkirjoja, kuten vaikkapa sinun meirami. Ne koskettavat lukijan tunteita ja saavat aikaan vilkastakin keskustelua. Enemmistö aiheryhmiin kuulumattomista blogeista lie arkista rupattelua, jossa blogin lähin ystäväpiiri vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia lähinnä keskenään.

    Kotkansiipiä kirjoitan nyt joka päivä. Tai oikeastaan muokkaan aineistoja, ja koetan hitsata mosaiikkipaloja yhteen. Mietin, miten limittäisin eri aikatasot yhteen, jotta ne eivät olisi kronologisessa järjestyksessä.

    VastaaPoista
  14. Olin siis käsittänyt ihan oikein.
    Nimittäin tapasi kirjoittaa.
    Olen kokenut tämän blogin virkistäväksi juuri siksi, että tyylisi kirvoittaa kommentoimaan, etkä kavahda kitkeriäkään kommentteja.
    Vaikkakin on sanottava, että joskus suhtautumistapasi on yllättävän kuivakka ja vaikuttaa ajoittain, tai aika useinkin, hieman herkkänahkaiselta. Itse en tosin näe sitä puutteena, vaan se tuo kommenttikeskusteluun tunnetta; toisin kuin useimmat, en pidä tunteiden ja henkilöjohtaisten näkemysten sekoittamista asiakeskusteluissa "virheenä" tai muuten tuomittavana. Asioista voi tietysti keskustella yleiseen sävyyn ja kenenkään persoonaan puuttumatta, mutta on rohkeaa ja luovaa myös joskus kaivella niitä tunnepuolen kiviä kengässä eri teemojen tiimoilla.

    Nostan siis hattua, koska vaikka itse ajoittain nautin keskustelubloggailusta kovinkin, en kykenisi/jaksaisi/viitsisi/ehtisi itse ylläpitää sellaista.

    Positiivisuudesta oli myös jotain sanottavaa, mutta ehkä se palaa kohta mieleen ja kommentoin siitä sitten.

    VastaaPoista
  15. Iines

    Esität arvelun minun oletetuista toimintatavoistani ja kuvaat minut jonkinlaiseksi epäpäteväksi idiootiksi siinä samalla. Ihan vapaasti. Ole hyvä vaan.

    Juuri hiljattain valitit kovaan ääneen että toisten persoonaa kohtaan ei saa hyökätä... Ovatko säännöt taas muuttuneet tässä blogissa? Vai onko niin että kun sinun persoonaasi vastaan hyökätään se on väärin, mutta itse voit halventaa toisia?

    Kumpi näistä pitää siis paikkansa:

    1) Kaikki saavat tuulettaa täällä negatiivisia tunteitaan vapaasti

    vai

    2) Toisten persoonaa vastaan ei saa hyökätä?

    Oli miten oli, sanon nyt sen mitä tulin sanomaan.

    POSITIIVISUUS, josta jokaisella on eri määritelmä. on minun mielestäni parhaimmillaan sitä että otetaan epäkohta ja lähdetään TERVEHENKISESTI JA RAKENTAVASTI etsimään parannusta.

    Päätit yhden lastusi näin: "Mistä näitä kalvajia piisaa?" Siitä jäi puuttumaan POSITIIVINEN OTE, eli kysymys MILLÄ HOMMAAN SAA PARANNUSTA? Positiivinen elämänasenne on nimenomaan toimintaa.

    Ei positiivisuus sitä merkitse että tyydytään kaikkeen ja hymyillään kauniisti. Jos noita minun ajattelu- ja toimintatavoikseni luulet, olet väärässä.

    Minulla on tapana valita taisteluni. Toisin sanoen en puutu asioihin jotka eivät ole minulle tärkeitä, kuten sinun blogisi ilmapiiri. Kuten sanottu, tulin sattumalta käymään, ja jostain syystä koin että mahdollisesti voisin tehdä jotain. Joskus onnistuu, joskus tulee nenille, ja kaikkea siltä väliltä. Positiivisen elämänasenteen kannattajana haluan sitä levittää silloin kun arvelen että siitä on hyötyä tai iloa. Nyt oli nähdäkseni hyötyä koska positiivisuudesta heräsi keskustelua. Aion kirjoitella siitä vielä Arkiterapeutti Kopsissa.

    VastaaPoista
  16. Onpas tarkkaa havainnointia, sari, ja tunnen sen osuvan oikeaan myös tuon herkkänahkaisuuden suhteen.

    Minulla on hyvä ja viisas nettiystävä, joka seurailee blogiani ja tukee minua. Hän kehottaa meikäläistä pysymään tiukasti tyylissään, mutta selkeissä vittuilutapauksissa lisäämään rohkeasti panoksia ja vastaamaan samalla mitalla.

    Voisi olla kyllä, että pääsisin näin eroon susista - siteeraan ylempää Liinun lainausta Otto Manniselta: Näyttämätöntä haavan/ ei susi sutta syö.

    VastaaPoista
  17. Mielestäni vain kunnon debatti puhdistaa ilmaa ja sen takia on välillä mukavaa jopa hakemalla hakea erimielisyyksiä. Herkkähipiäiset varokoot.

    (Yltiö)positiivisuus on vaarallinen olotila. Divergentin lähestymistavan saavuttamiseksi kriittisyys on paikallaan. Mutta on se negatiivisuuskin vaarallista. Luova realismi on ehkä kultainen keskitie.

    Sonja

    VastaaPoista
  18. Rita,

    tulitpas puhurilla sisään, ihan säikähdin.. Mutta hyvä, että annat ajattelemisen aihetta, ja ilmeisesti minä sinulle, vastavuoroisesti. Näin maailmaa oikeasti parannetaan!

    Kuva paiseen hoidosta oli symbolinen, ja toivoin, että näkisit sen alle. No, et nähnyt ja siksi viittaan tässä yhteydessä aiempaan blogilausuntoosi siitä, miten karistat kannoiltasi negatiiviset ihmiset, jotta he eivät pilaa hyvää mieltäsi. Tästäkin kirjoitin blogissani, ykkösosassa, sillä minusta asenne on julma ja itsekäs, jopa pelottava.

    Toit lausunnollasi mieleeni erään neiti Vepsäläisen, joka istui kanssani Turun yliopiston fonetiikan perusopintojen pakollisella luentokurssilla, salissa numero 9. Hän nimittäin sanoi aivan samoin, että jättää taakseen ikävät ja negatiiviset ihmiset. Aloin siitä hetkestä pelätä (ja oikeastaan toivoa), että hän etsiytyy vierestäni positiivisempien ihmisten seuraan. Kauan hän kyllä viihtyi seurassani, mutta tuo lausuma varjosti suhdettamme koko ajan ja vei ystävyydeltämme parhaan terän, koska tarkkailin koko ajan itseäni, että kelpaanko.

    Rita - sinä tässä hyökkäät ja aika raivolla! Tulit ensin arvioimaan kylmästi blogini ilmapiirin ja kerroit poistuvasi takavasemmalle. En minä sinua kutsunut, joten et voi sanoa minua hyökkääjäksi millään muotoa.

    Sait minut kyllä jälleen kerran kummastelemaan sitä, miksi positiivisuuden papittareksi julistautunut ihminen aina herättää pahaa mieltä liikkuessaan lähelläni. Ja kun kirjoitin juttuni positiivisuudesta, linkkasin tietysti sinut, josta ensin kiitit ja sitten nimeät hyökkäämiseksi. Rita - sallit kai sentään puolustuksen olevan toimintakunnossa? Linkkaukseni oli hyvin asiallinen ja rauhallinen, toisin kuin sinun hengästynyt uhoamisesi.

    Koetahan rauhoittua. Meillä on kuitenkin sama päämäärä eli parempi maailma. Suunnataan nyt vain voimavaramme sen parantamiseen sen sijaan, että tuhlaamme energiaa turhaan vouhkaamiseen. Minusta nyt vaan kaikenlaiset elämäntapakauppiaat ovat markkinamiehiä, joiden ilosanoma ei millään tavalla edistä maailman onnellisuutta.

    VastaaPoista
  19. Iines

    En käynyt vaahtoamassa enkä raivoamassa, vaan keskustelemassa. Itse olet kehottanut kaikkia puhumaan vapaasti.

    Kirjoitit näin:

    "viittaan tässä yhteydessä aiempaan blogilausuntoosi siitä, miten karistat kannoiltasi negatiiviset ihmiset, jotta he eivät pilaa hyvää mieltäsi... "minusta asenne on julma ja itsekäs, jopa pelottava"

    Iines, olet tulkinnut lausuntoni väärällä tavalla! Ei se ihme että pidät minua idioottina :)

    Selitän mitä tarkoitan sillä että negatiivisia ihmisiä kannattaa välttää_

    On sellaisia negatiivisia ihmisiä jotka syövät toisen ihmisen energiaa, sellaisia joiden lähellä ei kannata olla jos aikoo itse pysyä toimintakunnossa ja olla läheisilleen avuksi. Sellaisten välttäminen ei suinkaan ole itsekästä. Se on viisasta.

    Esimerkiksi ne "piiskaajat" joita päivittelit. Etkö ole sitä mieltä että kannattaa kavahtaa ja väistää niitä jotka etsivät toisen heikkoa kohtaa ja iskevät, tai miten sen jutun muotoilitkaan? Oletko muka julma ja itsekäs jos omaa itseäsi suojellaksesi heitä vältät?

    "positiivisuuden papittareksi julistautunut"
    You said it, not me.

    Minun oletettu "raivoamiseni" on siis "turhaa vouhkaamista", mutta sinä saat "puolustautua"?

    Vastaan vielä tähän.

    "Ja kun kirjoitin juttuni positiivisuudesta, linkkasin tietysti sinut, josta ensin kiitit ja sitten nimeät hyökkäämiseksi"

    Totta kai ensin kiitin kun en silloin vielä ollut lukenut kommenttiasi :) Perusoletukseni oli että olit linkittänyt minut hyvässä tarkoituksessa etkä vähätelläksesi. Olenhan lähtökohtaisesti positiivinen - heh.

    Kiitos linkityksestä ja kiitos tilaisuudesta ottaa POSITIIVINEN ELÄMÄNASENNE puheeksi. Todella monet käsittävät sen joksikin naiiviksi tekokiltteydeksi ja elämän pakoiluksi sekä laastarin tarjoamiseksi parantamisen sijaan.

    VastaaPoista
  20. Taidanpa tällä kertaa kääntää selkäni epäkohdalle mielenrauhani takia ja jätän kommentit lukematta ja talsin takaisin Athokselle.

    VastaaPoista
  21. Munkkiseni,

    miksi lähdit Athokselta ollenkaan? Halusit kuitenkin minun ja varsinkin lukijoitteni tietävän, että käännät selkäsi. Miksi? Näinkö suuri kirja tai suuri kaimaani opettaa kohtelemaan lähimmäisiään? Taidat olla munkkipossu Ailin baarin pullatiskistä.

    VastaaPoista
  22. Etkö ole sitä mieltä että kannattaa kavahtaa ja väistää niitä jotka etsivät toisen heikkoa kohtaa ja iskevät, tai miten sen jutun muotoilitkaan? Oletko muka julma ja itsekäs jos omaa itseäsi suojellaksesi heitä vältät? (Rita)

    En ole kaihtamisen kannalla ollenkaan, ja juuri siksihän minulle käännetään täälläkin selkää ja sanomiseni koetaan huonoksi ilmapiiriksi! Ymmärrän hyvin, että tällainen syö energiaani, mutta en voi valita toisin, sillä eettiset ja moraaliset asiat ovat minulle tärkeitä. Tätä juuri tarkoitin erollamme - minä olen taistelija, lipunkantaja ja paiseitten puhkoja, sinä mieluummin kaihdat säilyttääksesi energiasi eli mielen rauhasi. Juuri näinhän siis on sinunkin mielestäsi.

    Tiedän, että voisin päästä elämässäni helpommalla, mutta se ei ole minun tieni. Esimerkiksi työpaikallani olin kollegoitteni luottamusmies, joka ei väistänyt esimiehiään, ei rehtoria ei sivistystoimenjohtajaa eikä kaupunginjohtajaa, vaan ajoi asiat työtekijän eduksi loppuun asti, johti se sitten vaikka kyseisten henkilöitten epäpätevien sukulaisten eroamiseen.

    VastaaPoista
  23. On tää ihme mesta tää iineksen kammari. Kuka mitä hyvää haluais niin aina se päätyy riitelyksi. Vanhakantainen luottamusmies-status istuu tähän pirtaan hyvin. Nykymaailmassa yhteistoiminnan kehittäminen on parhaimmillaan todella muuta kuin vastakkainasettelua. Nimimerkki "Kokemusta on".

    VastaaPoista
  24. Anonyymi,

    suositan sinulle lämpimästi blogilistan muuta tarjontaa, jos kaipaat blogeja, joissa ollaan asioista yksimielisiä.

    Tämän blogin missiona ei edes ole yksimielisyyteen päätyminen, vaan avoin keskustelu, joka saa räiskyä, jos räiskyäkseen on.

    Luottamusmiestoiminta on ajan tasalla oleva järjestelmä, jonka tavoitteena on mutkaton yhteistyö osapuolten välillä reiluin pelisäännöin. Työnantajat kun aina eivät ole syntymäreiluja.

    VastaaPoista
  25. Mitäs tähän nyt sanoisi ?? Noista jaguaareista tuli mieleen tällainen runonpätkä:



    "He tulivat,
    tarpeettomat ihmiset.
    En minä tarvitse ihmisiä
    vaan heimoa,
    omaa heimoani:
    rampa susi, nilkku pantteri, aavikon leijona.

    He tuntevat rakkauden:
    himon, muistot, luulot ja unelmat.
    Jalat iskevät maahan,
    tanssivat vieraita rytmejä.

    Minä muistan. Annan
    muistojen virrata sisään.

    Ja sudet ja pantterit
    makaavat jaloissani.
    Ystävät! Hylätyn heimolaiset."




    Kenenkähän tämä on?

    No, kaikesta huolimatta Iines; säilytä positiivisuus, vältä harmautta, negatiivisuutta ja kyynisyyden syöpää, jonka leviämistä on helvetin vaikeaa estää....

    VastaaPoista
  26. Usko edes huvixes, mitä catulux sinulle sanoo. Saatat jopa positiivisesti yllättyä. Myönteisten tunteitten tarjoaminen ei välttämättä ole huono asia. Asioista voi keskustella myös yleisemmällä tasolla ja silti persoonallisin äänenpainoin. Kannatuslukuihin tuijottamalla joudut tekemään ikuista vaalityötä. Nähtänä tietysti on, miten rahkeesi kestävä. Jos tapasi ilmentää itseäsi - siten kuin nyt teet - hoitaa sinua, niin kyllä ne varmaan kestävät. Toivotan onnea.

    VastaaPoista
  27. Catulux,

    tuo runo voisi periaatteessa olla vaikka Wislava Szymborskaa, mutta epäilen silti, sillä siinä on jotain perimiehistä uupumusta ja elämään pettymystä.

    Niin Catulux, minähän olen postiivinen ihminen! Juuri siksi jaksan ja välitän ja olen lipunkantaja. Kirjoituksistani on turha kaivaa tikulla negatiivisuutta siksi, että taistelen joittenkin asioiden puolesta. Negatiivisuutta voi nähdä pikemmin siinä raivossa, jolla blogiini rynnätään kertomaan, että tulin sattumalta ja lähden tarkoituksela takavasemmalle.

    En osaa edes ajatella, että hankalien tilanteiden väistäminen olisi positiivisuutta. Minusta se on passiivisuutta ja se vasta negatiivista onkin. Asioita voi katsoa niin monesta vinkkelistä.

    Haluan mainita lopuksi adjektiivin, jota oppilaani minusta kautta vuosien käyttivät, vaikka se kuulostaa itsekehulta. Minkäs minä sille voin, että he sanoivat minua aurinkoiseksi ihmiseksi, sellaiseksi, joka löytää yhdeksän pisteen virheistäkin positiivisen puolen. Tämän aurinkoisen kuulin kollegoilta ja suoraan kentältä. Että näin se oikeasti menee. Ei kannata olla nyt niin negatiivisesti suhtautuva, että näkee oman mielensä pöpöjä kaikkialla, missä liikkuu.

    PS Minua jäi vaivaamaan vain tuo runo, jota en tunnistanut. Selasin jopa 900-sivuisen kokoomarunoteoksen läpi hakiessani tekijää, joten olisi kiva kuulla, tunnistaako joku tuon Catuluxin runositaatin.

    VastaaPoista
  28. Iines hei, ja anteeksi tämä,ja nyt ja kaikki!'

    Muistathan P.Mustapään:

    "Olet kaunein mitä tiedän.
    Olet kaunein mitä on..."

    Ja tietenkin olen nyt humalassa ja viinissä kuin sika, mutta siitä huolimatta sormeni tottelevat ajatuksiani ja ja jotain kuolematonta siirtyy sormistani binääriseen nettiavaruuteen...'


    Siitä huolimatta olen varma Iines, että rakastaisit vain Minua, jos kohtaisimme joskus ja jossain....

    Täällä olen Siis ja kuitenkin , enkä muuta voi, Jumala minua auttakoon.... ;)

    VastaaPoista
  29. Huomenta

    Kirjoitin Arkiterapeutin blogiini positiivisuudesta elämänasenteena. Siinä on kyseessä rohkeus eikä pelkuruus, mutta omat taistelut pitää valita.

    Huomaan että itsepintaisesti pidät kiinni väitteestasi että väistän KAIKKIA vaikeuksia.

    Minäkin olen taistelija, mutta taistelen arvokkaiden asioiden PUOLESTA, en tuulimyllyjä VASTAAN. Jätän antautumatta kiistoihin luonnehäiriöisten kanssa, en ryhdy käännyttämään työpaikan kyynikoita tai kiistelemään joistakin toisarvoisista asioita.

    Enkä varsinkaan lähde sillä tavalla "taistelemaan" että pilkkaan, väheksyn ja halvennan lähimmäisiä tai kokonaisia ihmisryhmiä, kuten sinä miehiä tuossa yhdessä kirjoituksessasi.

    Kukin tyylillään.

    VastaaPoista
  30. Kuuntelen tässä hivelevää Paganinin viulukonserttoa aamuauringon kutittaessa vasenta korvaani. Niin Catulux, runosielusi puhuttelee minua, olit sitten nainen tai mies, ei väliä, ja tuollaista runosielua en voi muuta kuin rakastaa. Kunpa maailmassa olisi enemmän viulukonserttoja ja runoja!

    Toivoisin kuitenkin saavani vastauksen siihen, kenen tuo ylempi runositaatti on. Eikö sitä kukaan tunnista? Siinä on jotain, jota ei voi yhdistää aikaan eikä välttämättä sukupuoleenkaan, mutta mieshän se varmaan on, kuten suurin osa runoilijoista.


    Rita,

    kyllä meillä sama päämäärä on, kuten aiemmin sanoin, mutta ne keinot ovat kovin erilaiset. Jos joskus osumme yhteen reaalimaailmassa, meidän kannattaa katsoa yhdessä samaan suuntaan ja unohtaa keinoista keskustelemninen, luulen.

    Ja tuo mieskuva oli kyllä silkkaa parodiaa ja satiiria, jotka todella ovat huumorin lajeja, purevinakin, vaikkakaan kuvani ei ollut kovin pureva, vaan pikemmin lämpimän kliseinen kuva suomalaisesta miehestä. Se on kirjoitettu hymyssä suin, hyväntahtoisin mielin, ja jos siitä joku loukkaantuu, kaivakoon omaa napaansa.

    VastaaPoista
  31. Haha, mikäs mesta se tämä on? Vaikuttaa jollain tapaa tutulta. Saaks täällä riehua?

    VastaaPoista
  32. Pulu, äidinkielen opettajaksi hallitset verrattain huonosti kyseiset tyylilajit (parodian ja satiirin), jossa huumori on selvää ja hersyvää. Tekstistäsi en löytänyt huumoria lainkaan.

    Olen lukenut parodisia ja satiirisiakin mieskuvauksia niin opiskelujen kuin huvinkin puolesta, joten aihekaan ei ole se mikä mättää. Lukemani jutut olivat niin hauskoja, että penkki kastui allani. Tämä sen sijaan vain ärsytti ja tympäisi. Tiedän, ne ovat kyllä vaikeita lajeja hallita.

    VastaaPoista
  33. Eiköhän tuo Jaguaari ole Diktoniuksen runo. Kaivas muistiasi, catulux.

    VastaaPoista
  34. Ei mikään parodia kaikkia toki huvita. Monesti parodia voi loukatakin, joten en oikein usko tuohon, että kaikkialta raikuva hersyvä ja iloinen nauru olisi parodian tunnusmerkki. Se on kai pikemminkin komedian lajipiirre.

    Parodia on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen jonkin kohteen naurunalaiseksi saattaminen. Parodia voi kohdistua myös moniin asioihin, joita voi parodioida, kuten jonkun elämäntyyliä (Wikipedia). Kyllä maalaamani mieskuvani hyvinkin tähän raamiin menee, nauratti tai ei. Eihän Molièren satiirisille komedioillekaan aluksi osattu nauraa, vaan niille suututtiin ja käveltiin ulos vähän samaan tyyliin kuin minun blogistani. Samoin joillekin Rosa Liksomin humoristisen anarkistisille novelleille ei osata nauraa ääneen, vaan niiden ironinen huumori eletään pääkopan sisälllä eikä jalkojen välissä. Tätä kannattaa pohtia.

    Enkä oikein pidä muutenkaan pissat housuun -nauramista parhaan huumorin tunnusmerkkinä. Se kertoo kait vain sen, että kaksi samanlaista huumorintajua on kohdannut. Näytä minulle vitsi, jolle kaikki nauravat.

    En väitä parodiaani hyväksi enkä itsekään antaisi sille kovinkaan hyvää arvosanaa, mutta kaikkineen, kyllä se kaikesta tavanomaisuudestaan huolimatta parodinen kuva oli. Ymmärrän hyvin että se ei naurattanut sen takia, että kiinnitin parodisen kuvani vakavaan ympäristöön, eli omaan itseeni, kun puhuin etten kaipaa tuollaista kuvaa omalle sohvalleni. Ilman kytkyähän edessämme olisi olut klassinen onks Viljoo näkynyt -mies tai Uuuno Turhapuron laiskempi veli.

    VastaaPoista
  35. Jaguaari on Diktoniuksen runo, kuten päreessäni kirjoitin. Kyse on toisesta runosta, jota arvuutellaan, jolle ei tunnu löytyvän tekijää:

    "He tulivat,
    tarpeettomat ihmiset.
    En minä tarvitse ihmisiä
    vaan heimoa,
    omaa heimoani:
    rampa susi, nilkku pantteri, aavikon leijona.

    He tuntevat rakkauden:
    himon, muistot, luulot ja unelmat.
    Jalat iskevät maahan,
    tanssivat vieraita rytmejä.

    Minä muistan. Annan
    muistojen virrata sisään.

    Ja sudet ja pantterit
    makaavat jaloissani.
    Ystävät! Hylätyn heimolaiset.
    "

    VastaaPoista
  36. Toisesta jaguaarista on kysymys, mutta pannanpa tähän pätkä Diktoniuksen jaguaarista.

    Eikö uskota
    että vahvoja käpäliä kirveltää?
    Eikö uskota, että jaguaarilla on sydän?
    Voi, sillä on
    isä, äiti, naaras, pennut.
    Suuri on erämaa
    kylmä syksyn tuuli.
    Syvällä jaguaarin mahassa
    yksinäisyys, epätoivo.
    Jaguaari voi suudella kukkaa.
    Sillä on kyyneleitä,
    hempeitä tunteita.

    Löytyisiköhän Maailman runosydämestä se toinen jaguaari.

    VastaaPoista
  37. Kyse on samasta jaguaarista, a-k.h., enkä lue runoani Maailman runosydämestä, vaan Diktoniuksen runokirjasta Dikterna - Runoja, jonka on suomentanut Viljo Kajava.

    Tämä Diktoniuksen Jaguaari-runohan on nelisäkeistöinen, ja tuo sinun katkelmasi on sen toinen säkeistö.

    Itse käytin päreessäni sekä ensimmäistä että toista säkeistöä, juuri samoja rivejä, jotka sinunkin lainauksessasi on. Vilkaisehan päreeni puolelle. ja vilkaise myös ylemmistä kommenteista repardpon Jaguaari-runon alkuperäiskielinen poiminta.

    VastaaPoista
  38. Jaa-a, yllä olevasta kommentistani voi päätellä vissiin sen, että toinen-pronominia kannattaa käyttää harkiten, ettei synny väärinkäsityksiä. Ehkä kannattaisi nimetä kohde, johon toisella viittaa.. Aika hauska kielellinen sotku syntyi.

    VastaaPoista
  39. Näytä minulle vitsi, jolle kaikki nauravat.

    No, yritetään!

    Kulkivatpa karhu ja orava kerran samaa metsäpolkua keskenään ja juttelivat niitä näitä.

    Karhu sitten pyysi anteeksi ja sanoi kyykistyvänsä hetkeksi tarpeelleen kuusen juurelle. Orava huomasi saman pakon yllättäneen itsensäkin ja siinä sitten he ähisivät vierekkäin.

    "Haittaako sua muuten", katkaisi karhu puhumattoman hetken kysymyksellään, "kakan tarttuminen karvoihin?"

    "Ei, ei ollenkaan", vastasi orava.

    Pyyhki karhu sitten pyllynsä oravalla.

    VastaaPoista
  40. Pulu: vitsi on eri asia kuin parodia. Ei parodian tarvitse olla naurattavan hauska, mutta sen pitäisi olla kuitenkin tunnistettavissa.

    Olipa onni, että istuin mm. näitä asioita käsittelevät kirjallisuuden luennot ennen kuin ajauduin kokonaan irti yhteiskunnasta.

    VastaaPoista
  41. Sen siitä saa, kun on kyllästynyt lukemaan kymmeniä ja kymmeniä kommentteja, jotka eivät ole erityisen mieltäylentäviä.

    VastaaPoista
  42. Tarkoitin tämän iines-tädille.

    VastaaPoista
  43. Vai onko tyytyväisyys itsekäs asenne? Valitettavasti kaikista epäkohdista ei voi, eikä pidäkään, kantaa huonoa omaatuntoa.

    -FML-

    VastaaPoista
  44. No, vitsihän perustuu yllättävään käänteeseen, ja tuossa se toteutui klassisesti. Sitä ei silti tiedä, naurattaako se aivan kaikkia, vaikka meikäläistä kyllä kohtuullisen makeastikin. On edelleen ihmisiä, joitten mielestä kakka- ja pissa-asioista ei puhuta julkisesti, eikä tämä asenne ole tietääkseni vain iästä kiinni.

    Tämä kina mieskuvani laadusta alkaa mennä jo jankkauksen puolelle, mutta kyllä se oli parodinen kuva, siitä ei yli pääse. Joku piti sitä hauskana ylemmissä kommenteissa, joten eiköhän se riitä toisenlaiseksi palautteeksi. Itse pidän sitä kirjallisesti kehnona, mutta lajiltaan tunnistettavana.

    VastaaPoista
  45. Anonymomous,

    ei kaikista voikaan kantaa huolta. Ajattelen niin, että niille epäkohdille, jotka tulevat lähellemme, ei pitäisi kääntää selkää. Se olisi minimitaso.

    VastaaPoista
  46. Itse asiassa parodian tunnusmerkkinä pidetään juuri sitä, etteivät sitä kaikki voi parodiaksi tunnistaa. Näin juuri sanottiin jossakin tenttikirjassani.

    Minua muuten ei naurattanut tuo vitsi yhtään. Eläydyn liiaksi oravaan. Jokseenkin eläydyn myös sinuun, Iines. Olet aika paljon parjattu, mikä puolestaan mielestäni aiheuttaa perspektiiviharhan (tämä on mun suosikkini, siis perspektiiviharha) ja lisää paranoijaa myös siellä missä sitä ei ole. Tämä on yhtä oravanpyörää näin.

    VastaaPoista
  47. Jep, ihmisiä on kahdenlaisia: niitä, jotka tuntevat Josephin, ja niitä, jotka eivät.

    Iines ei tunne. to omoimasu.

    VastaaPoista
  48. Iines: "Se on kirjoitettu hymyssä suin, hyväntahtoisin mielin, ja jos siitä joku loukkaantuu, kaivakoon omaa napaansa."

    Muistankohan nyt aivan väärin, vai oletko moneen kertaan korostanut, että vastuu lukijan loukkaantumisesta on _kirjoittajalla_ - tämä tietenkin silloin, kuin sinä olet loukkaantunut. Mutta kas, kun loukkaantuja on joku muu ja sinä kirjoittaja, silloin vastuu onkin lukijalla!

    En voi sille mitään, mutta tällainen ajatusmalli on minusta erittäin epämiellyttävä. Enkä käsittääkseni ole tämän mielipiteeni kanssa yksin. Sekään ei ole uutta, että et varmaankaan ole samaa mieltä. Ylipäätään blogistasi on jäänyt se vaikutelma, että vika on aina muissa, sinä et koskaan tee väärin. Sinulla on sata erinomaista perustelua teoillesi ja jos joku niistä loukkaantuu, "katsokoon omaa napaansa". Muut sen sijaan jatkuvasti kohtelevat sinua väärin.

    No, jatkamme tavoillamme. Yritän olla kiltti ja pysytellä poissa. Se on parasta, mihin juuri nyt pystyn.

    VastaaPoista
  49. Arawn,

    aina kun näen mustanpuhuvan logosi kommenttiosiossa, tiedän, että nyt seuraa ikävä kommentti, jonka ydin on kommentoida minua asian sijasta. Sanot asiasi perustellen, mutta aina viestisi ydinkärki kohdistuu minun henkilökohtaiseen arviointiini päätyen samaan lopputulokseen: huonouteni todistamiseen.

    Niin tälläkin kertaa. Antaisit jo olla, saan kyllä tarpeeksi haukkuja ja parjausta, jos ylipäänsä uskallan lähteä liikkeelle lukemaan muitten blogeja.

    VastaaPoista
  50. En malta olla lisäämättä, Arawn, että sinä olet Riidankylväjä.

    Tuossa edellisessä keskustelussa blogipiiskureista taktikoit minut paljastamaan bloggaajan nimen, vaikka alkuperäinen ajatukseni oli puhua asiasta yleisellä tasolla. Sinä kuitenkin kävit toistamiseen tivaamassa päätä vadille, ja käytit argumenttina sitä, että "muut bloggaajat" luulevat muuten minun tarkoittavan heitä. Tähän vetoamalla sait minun pudottamaan nimen pramille, mikä oli titetenkin minun virheeni.

    Tärkeää oli kuitenkin havaita, että kun nimi tipahti, sinä poistuit hiljaa takavasemmalle. Lopetit heti tykittämisen.

    VastaaPoista
  51. Iines: Eh? Mitä minun olisi pitänyt tehdä sen jälkeen, kun kaarrellen nimen paljastit? Jatkaa tykittämistä, vai? Jos, niin miksi? Minä kysyin, sinä vastasit, lopulta.

    Ja minä olen siis Riidankylväjä sillä perusteella, että halusin tietää "piiskaajasi" nimen? Tai että mielestäni harrastit siinä kirjoituksessasi ns. "puskista ampumista", jota olit joskus aiemmin itse kritisoinut? Se taas, että sinä itse vihjasit kahden henkilön kiusanneen sinua ja jätit lukijat arvailemaan, ovatko he kenties jompikumpi (aika monella on ollut jotain kahnausta kanssasi, joten ei lie kumma, jos he epäilivät) kiusaajistasi, ei tietenkään vaikuttanut asiaan mitenkään?

    No joo, ei kannata ymmärtää väärin, en ole kiukkuinen tai edes ärtynyt tilanteesta. Myönnän tosin, että juuri, kun luulen tietäväni, mitä aiot vastata, isketkin ihan uuteen kohtaan. Mikäs siinä. :)

    VastaaPoista
  52. En minäkään ole kiukkuinen, vain kyllästynyt ja turhautunut.

    Kyllä sinä Arawn lehahdat paikalle vain pahat mielessä, ja poistut kun huomaat, että muut hoitavat nokkimisen vuorostaan. Mietipä tätä.

    Koskaan, et ainuttakaan kertaa ole sanonut mitään nokkimatta samalla minua ihmisenä. En halua sellaista, koska asiasta tässä on kyse, ei henkilöstä.

    VastaaPoista
  53. Itsekin lisään vielä kaksi asiaa. Ensinnäkin, uuden blogisi suhteen olet oikeassa, tänne olen kommentoinut vähän ja viestieni kärki on kohdistunut sinuun. Sen sijaan edellisessä blogissasi kommentoin muita asioita enemmän kuin sinua.

    Toiseksi, annan kyllä olla. Se oli periaatteessa tarkoitukseni jo aiemmin, mutta halusin kommentoida vielä "Riidankylväjä" -heittoasi. Niin tai näin, nyt poistun.

    VastaaPoista
  54. Pulu, huomaatko sinä itsekään omia ristiriitaisuuksiasi? Ensin julistat, että blogisi on paikka, minne jokainen mahtuu mielipiteineen keskustelemaan? Ja sitten kun nyt viimeksi esimerkiksi Rita tuli ihan asiallisesti kommentoimaan ja keskustelemaan eriävästä mielipiteestään, sinä rupesitkin haukkumaan, että hän oli lehahtanut paikalle kutsumatta laukomaan mielipiteitään.

    Olen kyllä Arawnin kanssa samaa mieltä tuossa mitä hän sanoi. Vääntelet ja kääntelet omia sanojasi, käännät takkia silloin kun se on sinulle edullista, ja vetelet selityskortteja hihasta tarpeesi mukaan.

    Tämä kommentti ei ollut tarkoitettu haukkumiseksi tai mollaamiseksi. Esitin vain huomion, jonka olen tehnyt lukuisten keskustelujen perusteella, joita olen lootassasi lukenut.

    Mieti.

    VastaaPoista
  55. Tämä on kaiken ydin:

    Vai onko niin että kun sinun persoonaasi vastaan hyökätään se on väärin, mutta itse voit halventaa toisia? (Rita)

    Ero on siinä, että minä en taatusti hyökkää kenenkään persoonaa vastaan, vaan asiaa. Kenen persoonaa vastaan mahtaa hyökätä parodinen klisee suomalaisen miehen Uuno Turhapuro -tyypistä? Entä kenen persoonaa vastaan hyökkää parodinen ohje blogikirjoittamisen säännöistä? Entä peniskateusjuttu? Entä Pimp my kielipoliisi -juttu?

    Tapoihini ei myöskään kuulu mennä kenenkään blogiin sanomaan arviotani blogin ilmapiiristä tai kirjoittajan persoonasta, joka on vinossa. Jos niissä on vikaa, en mene myöskään sanomaan, että kuulkaa kaikki, miten poistun täältä (ja äänetön rukos: tulkaa perässä). Eikö sitä voisi vain poistua tekemättä poistumisestaan manipuloivaa numeroa?

    Kannattaa huomata, että yllä olevassa sitaatissa sanotaan selkeästi, että minun persoonaani vastaan hyökätään, minkä täten minäkin allekirjoitan. Ja siitä kuultaa sekin, että hyökkäys on ok. Onko tämä yleensäkin positiivisen maailmankatsomuksen ydin? Oma vika, kikkeliskokkelis. Alan yhä enemmän sanoutua irti tästä ilosanomaopista.

    Brim, halveksit ja mitätöit minua tahallisesti puluttelemalla. Mutta sehän sinulle sallitaan. Jos minä sen sinulle tekisin, olisin saanut jo kiukkuiset tädit niskaani.

    VastaaPoista
  56. Tuo halveksiminen ja mitätöiminen on sinun tulkintasi. Itse en tuota Pulua siinä merkityksessä käytä. Akuhan sanoo Iinestä aina puluksi, siitä minä sen nappasin. Mutta jos se kerta loukkaa sinua, niin en käytä sitä enää.

    Mietipä silti asiaa mistä puhuin, ohitit sen tuossa nyt kätevästi.

    VastaaPoista
  57. Vielä tuosta puluttelusta. Pahoittelen jos se loukkasi sinua, sellaiseksi se ei ollut tarkoitettu. Sen sijaan voit valita yhden seuraavista:

    Se oli sarkasmia/parodiaa/satiiria.

    VastaaPoista
  58. Hyvin kätevästi sinäkin Brim ohitit tuon kommenttini PERSOONAA kohtaan hyökkäämisestä, jota itse en harrasta.

    Ylempänä Rita sanoo, ettei puutu asioihin jotka eivät ole hänelle tärkeitä,kuten sinun blogisi. Kuitenkin hän juuri edellisessä keskustelussa sanoi useaan otteeseen, että "täällä tulee huono olo" ja ettei siksi käy blogissani. Eikö se juuri ole blogin - melko julmaakin - arviointia, jota hän toisessa lauseessa kiistää tekevänsä? En unissanikaan voisi mennä kenenkään blogiin lausumaan tuollaista tuomiota. Lähtisin vain hiljaa pois.

    Miksi minun siis tulisi miettiä näin ristiriitaisia puhuvan henkilön ajatuksia sen sijaan, että luottaisin omaan arviointikykyyni? Minusta pyyntö on vähintään kummallinen.

    VastaaPoista
  59. Brim, sinä kohdistit pulusi minuun, juuri minuun, iinekseen; minä suomalaiseen mieheen tai bloggaajaan yleensä. Mikä ero?

    VastaaPoista
  60. En tarkoita että sinun pitäisi miettiä nimenomaan yhden henkilön sanoja, vaan tätä:

    Vääntelet ja kääntelet omia sanojasi, käännät takkia silloin kun se on sinulle edullista, ja vetelet selityskortteja hihasta tarpeesi mukaan.

    Kuulostaako tutulta?

    VastaaPoista
  61. Millä tavalla tämä liittyy tähän keskusteluun?

    1. Miten tässä on takki kääntynyt?

    2. Millä tavalla olen tässä väännellyt sanojani?

    3. Milloin selitys on kortti? Mikä on selityskortti? Kenen selitys on selityskortti?

    Tämän vielä odotan, sinulta, Brim, en apumiehiltä.

    VastaaPoista
  62. Ei tähän keskusteluun vaan siihen, miksi sinulta jatkuvasti menee sukset ristiin melkein kaikkien kanssa. Ja mitä persoonaan kohdistamiseen tulee, niin pata kattilaa soimaa - itse haukut piiskaajiksi ja riidankylväjiksi ihmisiä, jotka eivät sellaisia todellakaan ole. Heidän vuokseen minua kiukuttaa.

    Ja tiedät varsin hyvin vastaukset noihin kaikkiin. Esität ihmiset tervetulleeksi blogiisi keskustelemaan mutta kutsumatta ei saa lehahtaa esittämään mielipiteitä joista sinä et pidä. Vastuu on kirjoittajalla mutta hupsista vaan, se onkin äkkiä lukijalla. Tulikos nyt vittuiltua liikaa, ei hätää, se oli vain huumoria ja toinen on aasi kun ei sitä ymmärrä.

    Minä en kerta kaikkiaan vain ymmärrä sinua Iines. Yhtenä päivänä olet yhtä ja toisena toista ja kolmantena kiellät olleesi kumpaakaan.

    VastaaPoista
  63. Brim,

    huomaatko mitään?

    Sinä olet tässä nyt vetämässä minua tuomiolle kaikista synneistäni? Miksi?

    Kuvittelin, että juttelimme tästä päreestä ja sen aiheuttamasta keskustelusta, mutta olin väärässä, kuten tulkintasi mukaan useimmiten ja useimpien mielestä.

    Tässähän on todella kyse minusta persoonana ja perimmäinen tarkoitus osoittaa, ettei sanomisellani ole yhtään painoarvoa. Olkoon niin. Ehkäpä olen omimmillani, kun kirjoitan vain pöytälaatikkoon.

    Panen kuitenkin merkille, että olet tietävinäsi yli 100 tilaajani ja välillä lähes 300 lukijani ajatukset. Uskon kuitenkin, että sinun ja Arawnin meikäläisestä esittämilläsi ajatuksilla on laajempaakin, jopa laajaa, kannatusta. Kyllä minä sitä mietin ja teen omat johtopäätökseni.

    VastaaPoista
  64. Jos sinä sanomiseni tahallasi haluat noin väärin tulkita, niin voit niin tehdä. Sinun näyttää olevan kuitenkin mahdoton myöntää itsellesi, saatika muille, että syyllistyt itse täsmälleen samoihin juttuihin mistä muita syytät.

    En kyllä käsitä miten pystyit sanojeni merkityksen vääntämään tuollaisiksi. Kieltämättä vaatii jo aikamoista taitoa.

    VastaaPoista
  65. Positiivisuudesta piti taas jotain sanomani, mutta ajatus katosi mielestäni suunnilleen puolivälissä Brimin ja sinun keskustelua.

    Et näytä tarvitsevan puolustajia, mutta mieleni tekee kuitenkin sanoa pari sanaa Brimille.

    Brim, jos olet eri mieltä siitä, miten Iineksen kirjoitukset voi käsittää, ei se tarkoita, että kaikki lukijat ovat sinun kanssasi samaa mieltä, eikö niin?
    Samalla tavalla jokainen lukija kai voi ilmaista OMAN näkemyksensä LUETUSTA.
    Mutta on aivan eri asia julistaa näkemyksiään KIRJOITTAJASTA.
    Jos sanon, että minusta Iineksen reaktiot vaikuttavat joskus herkkänahkaisilta, ei se tarkoita, että Iines on herkkänahkainen.(Enkä kuvittelisi koskaan tekeväni luonneanalyysia blogikirjoittelun perusteella, kenestäkään)
    Jos jotkut katsovat asiakseen tuoda esiin Iineksen blogin tai jopa hänen persoonansa heikkouksia hänen kirjoitustensa perusteella, on oikeutettua mielestäni vähän turhaantuakin.

    Usein kritiikin (tässä tapauksessa myös sinun kritiikkisi antoi tällaisen vaikutelman)tarkoituksena tuntuu olevan laittaa lopullisesti jauhot suuhun Iinekselle, mikä on kummallista käytöstä. Jos taas olen käsittänyt väärin (mikä voi olla mahdollista) ja kritiikin tarkoituksena onkin vain saada Iines ajattelemaan kirjoitustensa mahdollisia tulkintoja, on hän mielestäni osoittanut kykenevänsä tarkastelemaan blogiaan tästäkin näkökulmasta. Hän on avoimesti ilmoittanut ajattelevansa lukijoitaan ja pohtivan saamaansa krittiikkiä, mikä ei todellakaan ole kovin yleistä.

    Jos hän puolustautuu, on hän mielestäsi kääntelijä ja vääntelijä. Mutta eikö myös sinun arviosi, Brim, ole aikamoista kääntelyä? Viittaan siihen, että Iineksen varsin yleistä stereotypiaa käyttävä kuvaus miehistä (viittaan siihen jo surullisen kuuluisaan postaukseen) on sinusta aivan hirveää miesten kritisointia, etkä näe siinä mitään hauskaa. Mutta kenen persoonaa se oikein loukkaa? Sinunko? Luuletko että Iines halusi loukata juuri sinua tulla kirjoituksella? En usko että ajattelet niin. Miksi siis kiukkuisesti jankata siitä, että se ei ollut hauskaa? Onko tarkoitus löytää mahdollisimman paljon todisteita...niin mistä? Siitäkö, että Iines on kaikenkaikkiaan aina väärässä, vai siitä, että olet itse eri mieltä Iineksen kanssa?
    Miksi sinun pitää puolustaa muita:
    Ja mitä persoonaan kohdistamiseen tulee, niin pata kattilaa soimaa - itse haukut piiskaajiksi ja riidankylväjiksi ihmisiä, jotka eivät sellaisia todellakaan ole. Heidän vuokseen minua kiukuttaa.

    Iineksen ansio on minusta se, että hän näkee sen vaivan että vastaa negatiivisiin kommentteihin, niihinkin, jotka kokee loukkaaviksi.
    Itse en luultavasti toimisi samoin.
    Jos joku sanoisi blogistani, että siinä on huono ilmapiiri, tai että kirjoitukseni on huonoa parodiaa tai että olen tekopyhä (siis syytän toisia siitä, mitä itse teen) en vaivautuisi todellakaan vastaamaan mitään.

    Iines vaivautuu.
    Minusta se on hieno juttu.
    Ja niin mekin lukijat, joilla ei ole tähän mennessä ollut mitään erikoista syytä hikeentyä Iineksen kirjoituksista, voimme seurata sivusta sanailua jos toistakin.

    Positiivista.

    VastaaPoista
  66. Sari: Käsitit väärin osapuilleen kaiken, mutta mitäpä siitä.

    VastaaPoista
  67. Sari, kiitos kommentista.

    Sanoit, etten näytä tarvitsevan puolustajaa, mutta tarvitsen kyllä ja vieläpä aika kipeästi, sillä olen yleensä hyvinkin yksin täällä ajatuksineni. Luulen, että se johtuu paljolti siitä, että minut koetaan vahvaksi kirjoittajaksi, joka pärjää yksinkin, ja ehkä minua jopa hiukan pelätään. Viittaan tässä siteeraamaani Jaguaari-runoon. Jokainen tarvitsee ystäviä, vahvinkin, ja sait kommentillasi yhden ihmisen päivän, ja ehkä bloginkin pelastettua.

    En tarkoita sitä, että pitää kehua, vaan se jo, että edes yksi ilmaisee jollakin tapaa ymmärtävänsä ja ehkä tukevansa, on suuri asia. Kiitos!

    Ja kyllä minä pohdin Brimin sanoja, ja toivon, että myös hän yrittää nähdä minun sanojeni taakse vailla mitään vanhoja ennakkokäsityksiä minusta.

    VastaaPoista
  68. Usko pois Iines, minä yritän todellakin ymmärtää sinua. Minulla ei ole tarkoituksena laittaa sinulle jauhoja suuhun tai mitään muutakaan. Tuntuu vain että olen nyt lopullisesti jyrätty, kun piti oikein duettona vetää täysin väärät johtopäätökset.

    VastaaPoista
  69. Brim,

    jokainen vetää varmaan tekstistä aina omat johtopäätöksensä, Sari varmaan omanlaisensa, joku muu lukija toisenlaiset ja minä kolmannenlaiset. Se, että edes yksi sanoo ymmärtävänsä minuakin, ei tee tästä duettoa.

    Jos meistä molemmista tuntuu, että meidät on jyrätty, niin olemme kulkeneet toistemme ohi tässä keskustelussamme, niin kuin elämässä hyvin usein ihmisille käy. Se on harmi, sillä uskon, että kumpikin meistä on aikeissaan vilpitön. Samalla se on hyvin surullista.

    VastaaPoista
  70. Mikä tätä kommentointia vaivaa? En saa omaani läpi...

    VastaaPoista
  71. Asetuksissa on päällä Anyone.

    VastaaPoista
  72. No NYT se sitten tuli läpi. Siis kommentti.
    Ei mulla tässä muuta, mutta sitä vaan ihmettelen, että mitenkäs täällä on aina tämmöiset taistot menossa?
    En ole useinkaan samaa mieltä asioista kanssasi, mutta ainakin herätät keskustelua!

    VastaaPoista
  73. Niin Tiina, ihmisillä kun on erilaisia näkemyksiä asioista, niin se kai on se syy.

    Toinen voisi olla yksinkertaisesti se, että nimität keskustelua taistoksi. Kyllä tunteiden näyttäminen ja eläytyminen lasketaan hyvän keskustelun tuntomerkkeihin. Hyvässä keskustelussa on myös draaman kaari.

    VastaaPoista
  74. Oltiinko me jostain eri mieltä?

    VastaaPoista
  75. Iines, olenpa iloinen että tuli kirjoitettua tuo kommentti. Olin kahden vaiheilla, koska yleensä ei ole kovin tervetullutta tai hedelmällistäkään puuttua toisten keskusteluihin.

    Brim:
    Se, että olen ymmärtänyt asiat Iineksen kanssa samankaltaisesti, ei tarkoita, että haluan puolustaa häntä ihan vaan puolustamisen vuoksi. Sellaista henkeä minussa ei ole.
    Tarkoitukseni ei todellakaan ollut "jyrätä" sinua Brim, vain tuoda esille näkemykseni, joka lukemani perusteella oli lähellä Iineksen näkemystä.
    Tarkennetaan nyt vielä: Käsitin, että sinua kiukuttaa, että Iines (siis sinusta) hyökkää "epäreilusti".
    Mutta haluaisin sinun käsittävän, että Iines ei ole ainoa, joka näkee häneen kohdistuvissa kriittisissä kommenteissa muutakin kuin "viatonta" kritiikkiä.
    Sanot, että olen käsittänyt ihan väärin. En tiedä, mitä olen käsittänyt väärin, mutta toivon, että viittaat niihin kohtiin, joista itsekin totesin, että ne ovat tulkinnanvaraisia juttuja.

    Miksi siis kiukkuisesti jankata siitä, että se ei ollut hauskaa? Onko tarkoitus löytää mahdollisimman paljon todisteita...niin mistä? Siitäkö, että Iines on kaikenkaikkiaan aina väärässä--- Ja sitten esitänkin, että haluat vain perustella omaa käsitystäsi:
    vai siitä, että olet itse eri mieltä Iineksen kanssa?

    Tosiaankin, olen pahoillani, jos koet itsesi jyrätyksi. Päätin kohdistaa sanani sinulle, koska olisi ollut outoa puhua ohitsesi, kun olit se, jonka kanssa Iines oli "nahistellut"; pointti oli se, että ymmärsin Iinestä, ei se, että pitäisi todistaa sinun olevan väärässä.

    Iines, olen todellakin iloinen, jos pieni "selkääntaputukseni" tuli tarpeeseen.

    Tasapuolisuuden vuoksi minun pitää kyllä nyt joskus olla kanssasi täysin eri mieltä; ei ole maineelle hyväksi tällainen "positiivisuus"!

    VastaaPoista
  76. No just.
    On tää metka maailma!?
    Oon tän illan lukenut näitä ja ihan ihmeissäni :O

    Ku emmää nää ees mis se "nahistelu" on sun ja brimin välillä. Väärinkäsitykset kyllä huomasin. Ja normireaktiot kumpaiseltakin, kun on tullut väärinymmärretyksi. Mut et olis oikeesti joku asia?! Tai persoonakohtainen loukkaus?!

    Ääh. Nyt on kuulkaas väyrysten paikka.
    Sanoit jossain kohtaa,että kummallakin on ollut vilpitön tarkoitus. Siihen uskon minäkin ja se myös näkyy. Jos ja kun luette näitä joskus aikojen päästä uudelleen.

    Älkää nyt hyvät ihmiset käännelkö selkiänne.

    VastaaPoista
  77. Toisaalla oli puhetta Iineksestä. Minusta tuntuu vahvasti, että kyseessä on henkilö, jonka blogia luin kauan aikaa sitten. Jos näin tosiaan on, niin en voi kuin todeta, että kyseinen kirjoittaja on yksi parhaista kriittisistä kirjoittajista hikisessä blogolandiassa. Voisin melkein valita superlatiivin toisinkin mutta en tiedä kaikista kirjoittajista, joten voitaneen unohtaa myös se, että en tiedä parempaa kriittistä kirjoittajaa.

    Ehkä edellinen tosiasia on myös osasyy sille, että miksi Iines kuumentaa tunteita. Minulle hän ei ole aiheuttanut kuin hyvää mieltä, joskin olen kai joskus käynyt myös tietyllä tavalla 'kuumana'. Näin ollen en voi kuin kysyä, että miten voisin hänen persoonaansa kohtaan hyökätä, sillä itse sitä en tiedä. Kirjoituksista ei löydy muuta kuin ylistettävää.

    (Sivuhuom. MiesvihainenKirjoitus (?), josta täällä näyttää olevan puhetta, on jäänyt minulta lukematta. Tai sitten en vain ole tajunnut lukeneeni sitä.)

    VastaaPoista
  78. Luin kaikki kommentit. Lainaat sanojani ja selität ne toisin kuin minä ne tarkoitin, mutta mitäpä siitä. Sanoisin jotain rakentavaa tai sovittelevaa, mutta kun nyt tiedän halveksuntasi minua ja elämänasennettani kohtaan ei taida kannattaa.

    Jouduin täällä mustamaalaamisen, väheksynnän ja pilkan kohteeksi. Harmi, koska keskustelu olisi voinut olla säkenöivää. Toistan vielä aikaisemman lausuntoni että minua veti alunperin tänne yksi itseäni kertakaikkisesti kiehtova aihe. Se oli kuin KUTSU.

    Myöhemmin tuntui hullulta kun sanoit että tulin tänne KUTSUMATTA, vaikka juuri olit toivottanut kaikki kommentaattorit tervetulleiksi.

    Mutta nythän se selvisi että en ole tervetullut.

    Sinä olet kaikesta huolimatta tervetullut minun blogeihini. Älä viitsi lukea tätä kommentointiani millään ivallisilla tai valittavilla äänensävyillä. Ei tässä ole mitään sellaista. Kaikki on ollut kiinnostavaa ja opettavaista. Hyvää jatkoa.

    VastaaPoista
  79. Lopuksi, Rita,

    vielä kerran tämä ensi kommenttini, jota kutsut hyökkäykseksi ja jonka jälkeen tunsit kärsineesi vääryyttä:

    Niin Rita,

    luulen että meillä on sama päämäärä: parempi maailma. Keinot vain voivat erilaisia, arvelen.

    Luulen, että sinä voisit hoitaa ajoksen peittämällä sen iloisenkeltaisella Tenava-laastarilla ja hymyilemällä potilaalle kauniisti. Minä taas puhkaisisin ajoksen ja katsoisin, ettei juureen jää mätää eikä basiliskoja, ja sitoisin sitten vasta. Ja kyllä minäkin hymyilisin, mutta pitäisin perusteellista toimintaa tärkeämpänä.

    Tämä vertaus oli symbolinen, ei kirjaimellinen!
    (Iines)

    Suivaannuit tästä ja arvelit minun pitävän sinua idioottina. Hieman myöhemmin tosin myönsit omin sanoin
    väistäväsi negatiivisia ihmisiä, jotka syövät energiaasi ja oletit minunkin väistävän.

    Rita, tätä juuri tarkoitin sillä Tenava-laastarilla! Juuri tätä, että väistät suojellaksesi omaa mielenrauhaasi ja energiaasi; kun itse en väistä, vaan käsittelen asiat halki poikki ja pinoon, vaikka se maksaisi minulle oman mukavuuteni ja energiani menetyksen. Eli puhkaisisin paiseen, kun sinä taas väistäisit tilanteen ylläpitääksesi positiivista mieltä. Kuva oli siis vertauskuva, metafora maailmankatsomustemme eroista, ei konkreettinen kuvaus.

    Tuon esittäminen ei ole mustamaalausta, jota sen sijaan on kanssabloggaajan blogin arvioiminen, jota et kuulemma tee, mutta jota teet ja julmimman päälle ( - blogini julkinen ilmapiirikommentti, täällä, minun omassa blogissani, täällä tuomitsit ilmapiirini kaikkien "kuullen" ja "nähden" huonoksi).

    Tietenkin se on hyökkäys, Rita. Minä en pystyisi niin ilkeään tekoon, en koskaan!

    Minun on vaikea toivottaa sinua tervetulleeksi kommentoimaan, Rita, koska et kerran viihdy täällä etkä edes käy täällä, paitsi tämän kerran tietysti. Mutta, tulehan kuitenkin taas joskus joutessasi, jos vaikka vahingossa eksyt tänne. Ainahan voi sitten taas lähteä tarkoituksella. ;)

    VastaaPoista
  80. Mikko Moilanen, kiitos kommentistasi, jonka edessä kiemurtelen vaivaantuneesti. Mikä meitä suomalaisia vaivaa, että emme osaa ottaa kehuja vastaan? Muistan kyllä sinut ja yhden punaruskean turpean hiehon kuvan, jota tarjosit blogini somistukseksi. :)

    Samalla kiitän kaikkia tähän keskusteluun kommentoineita, erikoiseti tietenkin Ritaa ja Brimiä, jonka kanssa käytiin pitkä ja aikaa vienyt keskustelu.

    VastaaPoista
  81. Aha, sä olet siis se. Siistii. Niin arvelinkin.

    Kyseinen hieho ei muuten ollut mikä tahansa hieho, vaan lajinsa pippuri.

    Highlands are known as a hardy breed (most likely due to the rugged nature of their native Scottish Highlands), which will eat plants other cattle avoid.

    Törmäsin noihin Ruotsissa. Nykyisin lähettäisin kaiketi ehdottomasti edustajan Äkkijyrkän intresseemasta variaatiosta. Siitä ei löydy artikkelia Wikipediasta. Harmi.

    VastaaPoista
  82. Kirjoittaja tarkoittanee Liina Långin kyyttöjä. http://www.cowgo.org/90m.jpg

    VastaaPoista
  83. Upea kuva. Juuri noita tarkoitin. Pitääkin tehdä Mikkeliin kansalaisaloite, jossa ehdotetaan kesäisin erään sillan läheisyydessä laiduntavien maisemalampaiden korvaamista Kyytöillä.

    VastaaPoista
  84. Onhan Wikipediassa artikkeli näistä juonikeista. On vissiin emännillä ollut tekemistä kyyttöjen kanssa, kun tuommoisen nimen ovat saaneet.

    Minustakin tämä kyyttö on kaunein lehmärotu ja olen kuvannutkin sitä. Täällä missä asun, on yksi mustakyyttölauma laiduntamassa, ja kesäpaikassa ammuu toinen, lähinnä punakyytöistä koostuva lehmikarja.

    VastaaPoista
  85. PS Linkki ei suostu menemään oikealle sivulle jostain syystä, joten tässä poimittavaksi:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyytt%C3%B6

    VastaaPoista