30.1.2007

Uni, minä ja Kjell Westö

Olen viime vuosina nähnyt öisin vain nonstop-unia, katkonaisia pätkiä, joita en aamulla muista; muistan vain sen, että joitain lyhytkuvia unessa vilahteli. Olen hämmästellyt, kun olen lukenut blogeista pitkiä ja täsmällisiä unikuvauksia. Tänään heräsin kuitenkin helpottuneena, kun havaitsin pitkän ja selkeän painajaismaisen uneni olleen vain unta.

Uni saattoi tulla eilisestä Rikos ja rangaistus -kirjoituksesta, sillä tein unessa rikoksen, jota en ilmoittanut poliisille ja mietin Raskolnikovin tavoin, pystynkö elämään loppuelämäni asia tunnollani.

Jätin nimittäin vauvani johonkin kuoppaan tai pitkulaiseen ojaan, jonne se minulta putosi. Vauva oli ehkä viiden sentin mittainen, oikeastaan vasta sikiö, joka oli riippuvainen hoivastani. Se lipesi sylistäni ja etsin sitä ojaa hapuillen, mutta en löytänyt. Viereeni tupsahti Kjell Westö, joka sanoi, että vauvan katoamisesta pitäisi ehkä ilmoittaa poliisille. En pystynyt puhumaan - unessakaan - ja Kjell sanoi soittavansa puolestani. Odotin ja tuskastuin, että lapsi kuolee kohta, ellei se pian löydy. Kävi ilmi, että Kjell ei ollutkaan saanut soitetuksi ja minun piti vain lähteä pois. Tai minä siis lähdin pois, ei pitänyt, olisinhan voinut jäädä sinne. Tässä vaiheessa tiesin, että olin tehnyt rikoksen, kun annoin lapseni kuolla. Kuljin eteenpäin ja kahlasin jossain ja odotin bussia tyttäreni kanssa. Häpeäni ja pelkoni oli suuri tyttären edessä, ja muiden ihmisten. Kukaan ei tiennyt, että olin hylännyt lapseni kuolemaan ja pelkäsin vain, koska poliisit seisovat ovellani ja tyttäreni saa tietää, että hänen äitinsä on tehnyt kauhean teon. Tähän ansaittuun häpeään heräsin siis helpottuneena.

Niin, mistä Kjell Westö tuli uneeni? Minäpä kerron, sillä tiedän sen. Luin nimittäin eilen juuri tullutta Yhteishyvää (2/2007), jossa Westö kolumnoi. Ihmettelin, lukeeko Westö kenties minun blogiani. Joulukuisessa jutussani Muuttuuko ihminen esitin nimittäin saman kysymyksen kuin Westö tuoreessa kolumnissaan, samoja esimerkkejä käyttäen. Rinnastin Saddamin hirttämisen samaan aikaan näytettyyn Helen Mirrerin tähdittämään Elisabet I-televisioelokuvaan ja sanoin, ettei ihminen ole muuttunut 500 vuodessa ollenkaan. Westö rinnastaa myös Saddamin ja näytetyn Elisabet I-elokuvan ja sanoo saman lausahduksensa samoin: emme ole kehittyneet neljässäsadassa vuodessa ollenkaan. (Westö laskee ajan Elisabetin kuolinvuodesta, minä syntymävuodesta + pyöristys.)

Ihmeellisiä ovat unen tiet. Mutta tuo oma uneni jää minulle käsittämättömäksi, ellei joku lukija osaisi sanoa siitä jotain. Mitä uni voisi merkitä? Mitä toiveita tai pelkoja se voisi kuvastaa?

(Maalaus Gustav Klimt, yksityiskohta teoksesta)

9 kommenttia:

  1. Olen lukenut blogiasi vasta vähän aikaa ja pyydän anteeksi jos tämä on liian henkilökohtainen kysymys, (ei ole pakko vastata). Olet maininnut useampaan otteeseen, että et pysty puhumaan. Olet kuitenkin ilmeisesti toiminut äidinkielen opettajana, joten puhumattomuus ei ole synnynnäistä? Saanko kysyä mitä on tapahtunut, että olet menettänyt puhekykysi?
    Vastaus tietysti saattaa löytyä myös vanhemmista kirjoituksistasi, mutta en nyt millään ennätä kahlata kaikkea läpi.

    VastaaPoista
  2. Okei, Tiina, taidan kirjoittaa tarinan sairastumisestani ja sairaudestani vanhaan blogiin eli Ikkunaiines I:een, koska sain sen nyt vaihdettua beta-muotoon. Panen vaikka linkin sitten tähän tai sivupalkkiin, jotta tarina on halukkaiden luettavana aina. Viitaanhan tähän asiaan usein ja moni uusi tietenkin ihmettelee, mistä on kyse.

    VastaaPoista
  3. Tiinalle vielä, jos tähän palaat,

    tuosta sairauskertomuksesta on tulossa niin pitkä juttu, että mietin, panenko sen sittenkin tähän blogiin päreeksi tai pariksikin. Se vaan mietityttää, että en tahtoisi pitkästyttää niitä lukijoita, jotka eivät pidä tällaisista aiheista. Enkä ole vielä löytänyt sopivaa kuvaakaan. Katsotaan, mutta tulossa on.

    VastaaPoista
  4. Ihan miten itse koet parhaaksi. Tuskin se ketään pitkästyttää, ellei tarina ole jo tuttu.

    VastaaPoista
  5. ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie

    Katsotaan, kerronko puoli metriä ärtyneestä paksusuolestani.

    VastaaPoista
  6. http://www.unientulkinta.fi/ sivusto mm. näköjään tulkitsee unia.
    Minulle pieni lapsi unessa on aina jonkin uuden alun, tai uuden tapahtuman symboli. Pysähtynyt ajoneuvo taas viestittää, ettei jokin asia etene.
    Kuopista en muistaakseni ole nähnyt unta, ainakaan vielä.
    Vesi on unessa myös mielenkiintoinen elementti. Esim. onko se sameaaa vai kirkasta jne.
    Jokaisella meillä on myös omia unisymboleja eri aiheille. Toistuessaan niitä oppii myös tulkitsemaan.

    VastaaPoista
  7. Muitakin vaihtoehtoja googlettamalla on runsaasti. esim:
    http://unientulkinta.net/unifoorumi
    /index.php

    VastaaPoista
  8. Itse muistan harvoin uniani, muta on aina kiinnostavaa lukea tulkintoja.
    Ne unet jotka muistan, ovat yleensä aika selkeitä.(siis ainakin luulen ymmärtäväni helposti niiden tarkoituksen)

    Lapsen kadottaminen ja siitä koettu häpeä voi merkitä, että jätät huomiotta jotain tärkeää joko itsessäsi tai lähiympäristössäsi.
    Se on meikäläisen syvällinen keittiönjakkaralla vetäisty analyysi.

    VastaaPoista
  9. Leonoora, kiitos linkeistä, mutta jaakasin tässä mieluummin persoonallisia tulkintoja ja keskustelua. :)

    Luulenpa,että Leonoora ja Sari, olette molemmat hyvin lähellä totuutta tuossa, että en tiedä miten menettelisin jonkin minulle hyvin tärkeän tunteen tai asian kanssa. Se liippasi nimittäin lähelle.

    Tiesinhän, että parhaan tulkinnan saa tavallisislta ihmisiltä, ei asiantuntijoilta. Etäältä näkee paremmin - taas tämä oli totta.

    VastaaPoista