25.4.2007

Grillit kuumiksi

Hylkeenmetsästys on taas alkanut. Yksi hallinaaras on jo kolkattu Kotkan saaristossa ja vielä on kiintiötä jäljellä.

Hallin metsästys ei ole jokamiehen hupia, vaan pitää olla perehtynyt asiaan. Hylkeestä saa kuitenkin runsaasti monenlaista hyödyllistä tarviketta ja einestä. Voipa hylkeennahasta valmistaa taitavasorminen (käsityöbloggaajat huom!) jopa lampunvarjostimen. Hylkeen kynsistä voi askarrella vaikka kaulakorun ja luulisi hyljepihvin paistuvan kesägrilleissäkin.

Miten lie merimetson, tuon mustaksi viikingiksi kutsutun uljaan linnun? Voikohan sitä hyödyntää, kun se on niin isokin, siipien kärkiväli lähes kaksi metriä? Luulisi otuksessa olevan jonkin verran lihaakin, sillä eihän lintu nyt pelkkiä sulkia ole. Voisi myös sallia aseenkantoluvan mökkiläisille, niin tulisi halvimmaksi tämä hallituksen ohjelmaan kirjattu lintukannan supistushanke ja hoituisi luonnollista tietä veromarkkojen tärvääntymättä. Hyvät nylky- ja grillausohjeet olisivat myös tarpeen. Kyllä 6 000 merimetsoa on liikaa Suomen kokoisen pikkumaan rannikoille. Hylkeiden määrähän (17 500) on jo kohtuuton.

(Maalaus Akseli Gallen-Kallela, Sammon ryöstö)

68 kommenttia:

  1. Hiljaisuus on hyvä merkki:)

    Näin kirjoitti minulle muuan suuresti arvostamani bloginpitäjä hiljakkoin kirjeessään. Muistelen tuota viisasta lausahdusta tämän jutun kohdalla, koska tästä ei synny keskustelua, kuten etukäteen tiesinkin.

    Saan kuitenkin vapaasti olla huolestunut merimetsojen ja harmaahylkeiden julmasta kohtalosta, vaikka asia ei ketään muuta liikuttaisikaan. Minulla on lupa, ihan oma. :)

    VastaaPoista
  2. Eipä taida olla helppo löytää ketään, joka puolustaisi henkeen ja vereen hylekiden lahtaamista. Ellei sitten joku saaristomeren kalastaja eksy blogiisi!

    VastaaPoista
  3. Merimetson lahtaajia löytyy kuitenkin Suomen uudesta hallituksesta, joka mainitsee merimetsot jopa hallitusohjelmassaan. Kyse ei siis ole suojelusta vaan lintujen osittaisen hävittämisen sallimisesta. Tämä oli kyllä yllätys, kun ottaa huomioon lintukannan vähäisen määrän (6000). Ja kyse ei ole vain siitä, että linnut olisivat vain kalastajien riesa. Ne ovat uhka ihmiselle, joka asuttaa rannat ja saarekkeet.

    VastaaPoista
  4. Eipä taida olla helppo löytää ketään, joka puolustaisi henkeen ja vereen hylekiden lahtaamista.

    Se on Brigitte Bardot'n ansiota!

    VastaaPoista
  5. Seiskarin Hotaseen tuotiin ensimmäiset hyjekoirat. Googlaten löytyvät.

    Merimetsot hävitettiin ennen Pohjanlahden rannoilta, mutta taas ne ovat tullet paskantamaan puita kasvavat luodot kuoliaiksi.

    Rupurannan miehellä on mielipiteitä sekä hylkeistä että merimetsoista, koska elää niiden kansa, mutta hän ei taida vaivautua pyytämättä tähän lokiin.

    VastaaPoista
  6. Sari: hylekide=hylkeiden

    Höh, minä kun ehdin ihastua hylekide sanaan, mutta taitaa olla niin ettei hylekideidenkään puolustajia paljon ole näin mikropiirien aikakaudella...

    VastaaPoista
  7. Merimetsot hävitettiin ennen Pohjanlahden rannoilta, mutta taas ne ovat tullet paskantamaan puita kasvavat luodot kuoliaiksi.

    Merimetsojen pesimäluodot ovatkin pitkälti lähinnä esteettinen haitta. Ja kyllä merimetsot tulevat vastakin takaisin, sillä vaikka Suomesta hävitettäisiin jokainen merimetso, niin vuoden päästä muuton mukana tulisi taas tuhansia merimetsoja. Turhaa touhua siis. Voisi varmaan myös ajatella ihmisten rajoittamista niiltä ulkosaariston luodoilta.

    Hallitusohjelmaan merimetsokannan pienentäminen saatiin RKP:n junttauksen ansiosta. Lienevätkö mökkiluotojen kalliomaalaukset ottaneet pahasti silmään?

    VastaaPoista
  8. hylekide= laktoosi-intolerantti hilekide

    hilekide= kasaridiskosta diggaava nykynuori

    (Kaikki kasarit muistanee, että silloin oltiin mm. hämyjä, punkkareita tai hileitä)

    VastaaPoista
  9. Minnekäs se kommentti nyt upposi...yritetään uudestaan.

    Siis minulle on uutinen tämä hallituksen merimetso-politiikka.

    Tuntuu kuin Suomessa varjeltaisiin luonnon monimuotoisuutta vain siksi, että saataisiin lisää metsästettävää. Metsästäjät ovtkin yleensä ne ensimmäiset luonnonsuojelijat, järjestävät mm. talviruokintaa.

    Susienkin kanssa ollaan ihmeessä, kun ne tappavat pari lammasta (itse olisin kyllä kiukkuinen, jos lampaani katoaisivat, mutta en vaatisi susien lahtaamista); nyt merimetson levittävät guanoaan ja het' ollaan niitäkin vainoamassa.

    Olen kai niin sinisilmäinen etten näe miksi luonnon pitäisi olla ihmisen huvipuisto.

    VastaaPoista
  10. Jonkinlaista eläinvihaa tai eläinpelkoa on ehkä siinäkin, että jos koira puree villiä kersaa, koira lopetetaan ja koko rotu syyllistetään. Porataan suureen ääneen, että vihainen koira hyökkäsi, vaikka syy voi olla kersan, joka lähestyy koiraa rajusti vanhempien katsellessa taustalla että kiva hauva.

    VastaaPoista
  11. Kalevala liittyy hylkeeseen kohtuullisen hyvin, mutta ehkä Lemmminkäisen äiti olisi passannut paremmin kuin Sammon ryöstö.

    Lemminkäinen samaistettiin usein Ahtiin ja Martti Haavion mukaan Ahti taas pohjautuu nimenomaan hylkeeseen. Ahti oli vedenhaltija, jolta kalastajat ja hylkeenpyytäjät pyysivät saalista, mutta myös sairaat parantumista. Se taas perustui Haavion mukaan siihen, että hylkeenrasvaa käytettiin lääkkeenä.

    VastaaPoista
  12. Ihmiseen tottunut "urbanisoitunut" hylje nauttii ravinnokseen tarvitsemansa kalan kuin seisovasta pöydästä ryöstäen sen suoraan verkosta sen sijaan, että pyytäisi sen itse. Yksi esimerkki hylkeiden jatkuvasta läsnäolosta on kalastajien pyytämästään kuhakannassa havaitsemat hampaanjäljet noin joka neljännessä pyydetyssä kuhassa. Harmaahyljekannan nopean kasvun vuoksi hylkeiden aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 1996 jälkeen. Suomen merialueella kalastusvälinevahingot olivat vuonna 1999 yli kaksi miljoonaa markkaa. Kalastajien elinkeinolle vielä edellistä suurempia taloudellisia vahinkoja aiheuttavat saalisvahingot, joiden arvioidaan vuositasolla olevan haitta-alueilla 10 000-50 000 markkaa kalastajaa kohden. Hylkeiden arvioidaan syövän tai turmelevan muuten käyttökelvottomaksi vuosittain Suomen aluevesillä saalista 3-8 miljoonan markan edestä. Nämä vahingot muodostavat erittäin suuren taloudellisen menetyksen muutenkin vaikeuksissa olevalle alalle. Tietyillä rannikon osilla kalastus on loppumassa kokonaan liian suuriksi muodostuneiden hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. EU-komissio on ilmoittanut, että se ei tule hyväksymään kuin korkeintaan kahden vuoden vahinkoja vastaavan korvauksen. Tämä saalisvahinkomalli on aika heikko, jos se kokonaisuudessaan tulee kattamaan vahingot vain kahden vuoden ajalta ja kalastajat ovat kuitenkin kärsineet vahingoista vuosien ajan sekä tulevat kärsimään vielä pitkään, jos saalisvahinkojen syntyä ei ehkäistä. Ammattikalastajien on saatava täysi korvaus hyljevahingoista. Ratkaisuna vahingonkorvaukset eivät kuitenkaan toimi. Kalastajille pitäisi mahdollistaa heidän elinkeinonsa normaali harjoittaminen niin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa.

    Mikko Immonen Eduskunnassa v. 2002.

    VastaaPoista
  13. Tärkeää olisi nopeasti keskittyä kehittämään toimiva hyljepelote, joka karkottaisi hylkeet kalastajien pyydysten välittömästä läheisyydestä. Hyljepelote toisi takaisin saman tilanteen, mikä aiemmin vallitsi hylkeiden pelätessä ihmistä ja siksi välttäessä merialueita, joissa ne kohtasivat ihmisen toistuvasti. Nykyisin hylkeet eivät pelkää enää ihmiskontaktia juuri lainkaan.

    Helsinki-komissio suosittaa kaiken hylkeen pyytämisen kieltämistä. Yhä vain kasvava hyljekanta sekä vakavat ammattikalastajille aiheutuneet vahingot huomioon ottaen on kyseessä kalastuselinkeinon kyseenalaistava ratkaisu. Hylkeenpyynnin osaaminen on aidosti katoava perinnetaito, jota ei juuri enää osata. Tämä on ongelma, sillä hylkeenpyynti on vaativaa varmistettaessa kivuton sekä nopea kuolema hylkeelle. Kannan rajoittamiseksi metsästystä olisi laajennettava ja metsästysaikaa olisi pidennettävä siten, että myös jäältä metsästäminen olisi mahdollista.

    Hylkeenkestäviä pyydyksiä on jo kehitetty. Niiden hankintahinnat vain ovat hyvin korkeat liikkuen 30 000 ja 100 000 markan välillä. EU-komissio on äskettäin myöntynyt KOR-tuen eli rakennetuen maksamiseen hylkeenkestävien pyydysten hankintaan. Kuitenkaan isokaan prosentuaalinen tuki ei tee välttämättä mahdolliseksi näin kalliiden pyyntivälineiden hankintaa, sillä myös nämä hankinnat kyseenalaistavat elinkeinon kannattavuutta.

    [Mainitusta puheesta.]

    VastaaPoista
  14. Jussi, kiitos hyvästä ja syvästä oivalluksesta! Lemminkäisen äiti ei käväissyt tässä yhteydessä mielessäni, sillä Sammon ryöstön kuva vastasi tuossa tilanteessa täysin ajatuksiani ihmisestä taistelemassa mustaasiipistä jättiläislintua eli merimetsoa vastaan.

    Nyt kun mietin, niin Lemminkäisen äiti olisi sopinut hienosti aiheeseen, vaikka se itselleni edustaakin hienoisen uupunutta surumielisyyttä.

    Olipas masentavaa tietoa hyljetilanteesta Mikko Immosen puheessa. Kiitos Sedikselle raportista. Jos hylkeenpelotin maksaa 30 000 - 100 000 euroa, niin eihän se ole kuin maksimissaan lähiössä sijaitsevan helsinkiläisyksiön hinta. Siihen EU-tukiosuus ja kalastussaaliin kasvamisesta johtuva jatkuva ansionnousu + valtion tukia ja vähän omaa, niin eikös se ole jo siinä? Yksi hylkeenpelotinlaite toimii varmaan pitkällä kantamalla? Saahan maanviljelijä vielä kalliimpiin koneisiinsakin tukia.

    VastaaPoista
  15. Jan Eralalla on erinomaisen taiteellisia kuvia merimetsojen jätöksistä. Muistuttavat elävästi modernia taidetta. Artefakteina ovat monesti parempiakin.

    VastaaPoista
  16. Tässä linkissä on muuten hyvä kirjoitus Jan Eeralalta merimetsojen metsästyksestä.

    VastaaPoista
  17. Antaa palaa vaan. Noitten lisäksi voidaan hävittää ovatko ne nyt valkoposki- tai kanadan- hanhet jotka ovat eksyneet maahamme, ja kyllä susi ja karhukantaakin tarpeen mukaan voidaan pienentää.

    Kyse ei ole siitä, etteikö kalastajille voida korvata ansinonmenetyksestä vaan siitä, että kala on hyvää ja terveellistä ihmisruokaa mutta valitettavasti sen hinta on tänä päivänä naudan sisäfile hinnoissa, jopa korkeampi (siis fileenä).

    Kalaa suositellaan ruuaksi muutaman kerran viikossa ja hyvä niin. En kuitenkaan miellä kalaksi kasseissa viljeltyjä lohikaloja ja kun luonnonvaraiset syötetään hylkeille ja metsoille.

    VastaaPoista
  18. Niitäkö siellä Satakunnassa sanotaan kuumiksi grilleiksi? Täällä Savossa ne ovat tavallisia puskureita.

    VastaaPoista
  19. Tänään HS:ssa: Suomen merikotkat oppineet pyydystämään merimetsoja. Lehden mukaan metsojen (näyttääpä asiaankuulumattomalta noin lyhennettynä) metsästystä on puolustettu sillä ettei niillä ole luontaisia vihollisia.

    Jutussa on kiva kuva.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+merikotkat+oppineet+nappaamaan+merimetsoja/1135226844242

    VastaaPoista
  20. Äh, kommenttiloota katkaisi yllä urlin, mutta eiköhän se löydy HS:sta.

    VastaaPoista
  21. Tässä lienee tarkoittamasi kuva. Kiitos vihjeestä, kuva on hieno!

    Pst, a-k.h:n kuumista grilleistä ei ole hajuakaan????

    VastaaPoista
  22. Luontoäidillä taitaa olla erilaisia näkemyksiä merimetsoista ja hylkeistä, kuin miten "me" haluaisimme näiden asioiden olevan.
    Toisaalta nämäkin olennot ovat Luojan luomia.
    Ja vähemmistö kuitenkin taitaa kieltää tämän kaikkein suurimman J:llä alkavan taiteilijan olemassaolon.
    No, taitaa kuitenkin eläinkunnassa tapahtuvat epätavalliset kehitykset olla omaa syytämme.
    Ähäkuttia vaan meille, kyllä luontoäiti osaa näyttää meille myös merimetson kyntensä!

    VastaaPoista
  23. Juu, ja höpönlöpön. Jos "luontoäiti" on luonut meistä ihmiseläimistä tällaisia, niin miksi ihmeessä meidän toimet olisivat luonnon kannalta yhtään sen pahempia kuin kaloja syövien hylkeiden ja kakkivien merimetsojen? Onko ylivertainen luonto tehnyt virheen?

    Maailmanpelastajaksi julistautuminen on aivan yhtä ylimielistä ja harhaista kuin luomakunnan kruunuksikin itsensä kuvittelu. Mistä ymmärryksessään vajaavainen ihminen voi edes tietää, mikä on maailmalle parasta? Kyllä luonto tikan puuhun ajaa ja laittaa lajit sukupuuttoon ihan itse.

    VastaaPoista
  24. Minusta väärin on vaan ihmisen puuttuminen luonnon luonnolliseen kulkuun. Kun ei ole pakko millään tavoin supistaa minkään lajin kantaa, vaikka ne kakkisivat stadin umpeen. Ei ihmisiäkään kukaan supista, vaikka ihminen kylvää aseita, kauhua ja kuolemaa sinne, minne jalallaan astuu.

    VastaaPoista
  25. "Ei ihmisiäkään kukaan supista, vaikka ihminen kylvää aseita, kauhua ja kuolemaa sinne, minne jalallaan astuu."

    Iineshän huomaamatta raapaisi pinnan alta esille kuolleeksi vaietun globaalin ongelman. Siis maapallon väestöräjähdyksen.

    Ihmiskunnan pahin vihollinen ja uhka on tuolla meidän jalkojemme välissä. Kivikaudelta peräisin oleva kyky olla kiimassa läpi vuoden ja siittää jälkeläisiä yli ympäristön kantokyvyn.

    Tuntuuhan se hyvältä, mutta lisääntymiskykymme yhdistettynä moderniin lääketieteeseen muuttuu kiroukseksi.

    4/5 maailman populasta asuu kehitysmaissa. Supistaa siis pitäisi, meitä ja samoin merimetsoja.

    VastaaPoista
  26. Eiköhän se järjesty ihan ilman erikoistoimenpiteitä, odotellaan vaan ruhallisina kun ilmastonmuutos lyö ällikällä!

    VastaaPoista
  27. Merimetsot ovat hauskoja, olen jopa hoitanut sellaisia pikkunaskalina kotimme autotallissa, kun olivat jääneet verkkoihin. Silloin en tosin tiennyt, että niihin voi sivellä myös pellavaöljyä.

    Onpa helvetin hienoa vihata jotakin elukkaa sen takia kun se kakkii rumasti. Jos joku laji täällä rumentaa maisemia niin se on kyllä homo sapiens.

    VastaaPoista
  28. Jaa, no minusta ihminen toimineen on osa sitä "luonnon luonnollista kulkua". Hyvin menestyvä, apinansukukuinen. Ihan yhtä hyvin ne menestyy toripulut ja muut urbaanit elukat. Onhan se tietysti vähän radikaali näkymys, että kaikki luonnossa on luonnollista, mutta minusta oikein aiheellinen. Ei sillä luonnolle ole mitään merkitystä, kuka (mikä) elää ja kuka (mikä) kuolee. Sillä näyttää olevan merkitystä vain ihmisille. Ei ne merikotkat ja hylkeet oikeesti itke kohtaloaan niin kuin Disney asian esittää.

    Eläimet on ihkuja, onhan ne. Elävinä samanlaisia kuin ihmisetkin. Mutta kyllä ne arvot ihan ihmisten päissä elää, eikä luonnossa itsessään. Miksi ihmeessä luonto ei rankaisisi ihmistä siitä, joksi se on kehittynyt?

    Voi olla, että kuollaan kaikki, mutta ihan turha dramatisoida, että siinä se Luonto kostaa. Loruja. Mutta jos se Luontoäiti joku päivä saapuu piiskan kanssa, niin voin vaikka pyllistää valmiiksi.

    VastaaPoista
  29. Voihan itku, kun tuonne jäi "ei" väärään kohtaan. huokaus. No se on siinä kohtaa, jossa koko juttu käy käsittämättömän ristiriitaiseksi puolifatalistisen näkemykseni kanssa.

    VastaaPoista
  30. Mutta ompa sinulla kauniit silmät Brim, todella hypnotisoiva katse!

    VastaaPoista
  31. Mitä ihmeen ilmastomuutosta Leonoora?? Ilmastohan on aina muuttunut, muuttuu juuri nyt ja tulee iäti muuttumaan.

    Ongelma vain on kun miljardien vuosien kehitystä ruvetaan hahmottaan ja tutkimaan parintuhannen vuoden mittatikulla. sama kuin katsoisi avaruuteen avaimen reiästä.

    Samankalatainen ongelma syntyy kun ihmisrukan etiikkaa ja moraalia ruvetaan soveltamaan luontoo.

    Luontohan ei ole hyvä eikä paha. (Se vaan nyt on ja sattuman oikusta mekin olemme.)

    Luonnon "moralisointi" johtaa ummehtuneen siirappimaiseen vaaleanpunaiseen maailmankatsomukseen, jonka aiheuttamasta idealistisesta taudista on ilmeisen vaikea parantua.

    Annikilla oli hieno kommentti.

    VastaaPoista
  32. Eläimet on ihkuja, onhan ne. Elävinä samanlaisia kuin ihmisetkin.

    No jaa, en osaa ajatella niin että eläimet olisivat ihkuja. Pikemmin eläinten viehätys kait perustuu erilaisuuteen ja kullekin lajille ominaisiin piirteisiin, jotka ovat kaukana söpöstelystä.

    En osaa myöskään ajatella niin, että vaikka ihminen on ainoa laji, joka pystyy pitkälle vietyyn ajatteluun, sillä olisi etuoikeuksia sumeilemattomiin reviirinvaltauksiin. Vaikkei eläimellä ole sielua ja henkeä (?), sitä voidaan kunnioittaa ja olla tappamatta vain siksi, että se taistelee olemassaolostaan ja valtaa itselleen sopivia luotoja tai muita alueita reviirikseen.

    Nytkin tässä jutussa on käynyt ilmi, että luonto hoitaa itseänsä: mm. merikotkat ovat alkaneet saalistaa merimetsoja ja vähentävät näin kantaa. Ihminen voi laskea aseensa eläimen edessä ja tähdätä sillä edelleen vaikka lajitovereitaan.

    VastaaPoista
  33. Ai niin Catulux, ennen oli jääkaudet, ja sitä ennen helvetilliset olosuhteet planeetalla eikä ihmisistä näkynyt kakkaläjääkään...joopa joo!
    Et ilmeisesti usko näkemykseen, että tämä ilmastonmuutos olisi hieman nopeutunut ihmisten toimesta! Mikäs sen mukavampaa, jos vakaa uskosi tässä asiassa on tuo esittämäsi. Silloinhan ei meillä ole hätiä mitiä.
    Joka tapauksessa aurinkokuntamme elonlähde kait palaa loppuun joskus, vai liekö sekin joidenkin hourupäiden höpinöitä, ja nää tulosta ja voittoa tahkoavat hyvinvointivaltiotkin, kuka niitä enää sitten on muistelemassa!

    VastaaPoista
  34. Kyllähän tuo luonto kovasti yrittää päästä meistä eroon. Viruksilla ja taudeilla on aina etumatkaa. Olemme vain sinnikkäitä vastustajia. Meitä on kumminkin liikaa.

    Eipä sillä ole luonnolla väliä että kuka kuolee ja kuka ei, mitä nyt ylenmääräisestä populaatiosta yritetään aina jollakin tavalla päästä eroon. Olisi ihan viisasta meidän itsemmekin kannalta olla keikuttamatta venettä liikaa.

    Olemme toki menestyneitä, mutta millä hinnalla? Nykyisen kaltainen "menestyminen" ei voi jatkua suotuisana kovin pitkää aikaa. Luonnontieteiden historia osoittaa että jokainen ns. "liian hyvin menestynyt laji" on lopulta kompastunut omaan mahdottomuuteensa. Itsekkyys koituu tuhoksemme lopulta, mutta sillä aikaa olisi ihan kiva katsella merimetsojakin. Ja monia muitakin lajeja.

    Pitänee muistaa että me emme todellakaan ole mitään luomakunnan kruunuja tai evoluution viimeisiä päätepisteitä, vaan ihan silkka sattuma kehityksessä. Elämä ei kehittynyt maapallolla vain siksi, että olisi lopulta saanut aikaan meidät. Emme myöskään ole mitenkään kaikkivoipia. Kun luonnon kanssa eletään, niin on parasta pysyä nöyränä. Jokainen meistä kumminkin elää luonnosta.

    VastaaPoista
  35. Brim: on parasta pysyä nöyränä.

    Tuossa on se kaikki! Ihmisen nöyryys myös eläimen edessä.

    Kaikki elollinen on arvokasta, ei ole ihmisen asia panna eliöitä ja olioita paremmuusjärjestykseen, vaan asettua ketjuun, omalle paikalleen muiden rinnalle.

    VastaaPoista
  36. Iines, nimenomaan! Juuri noin minä sen ajattelen itsekin :)

    VastaaPoista
  37. Tämä on kummallista, koska niin minäkin ajattelen!

    mutta minulle se luonnon ketjussa oleminen tarkoittaa mukavia pihvejä teurastamoista, uutta vähäenergista tekniikkaa, kierrätystä ja hylkeiden harventamista. Eli kaikkea, mikä nyt hyödyllistä on ja ihmiselle fiksua ja lajityypillistä. Ihmisellehän on myös lajityypillistä empatia (kuten monille muillekin eläimille), mutta ei luonnon edessä tarvitse rähmällään olla.

    No eniveis, saattehan te nöyristellä niin kuin tahdotte. :) Minä löisin kyllä hyljettä nuijalla päähän, jos se minun kala-apajille tulisi. Ellei sitä voisi kouluttaa noutamaan minullekin kalaa.

    VastaaPoista
  38. Tuo vaan jäi askarruttamaan, että mikä ihmiselle oikein on lajityypillistä.

    Onko ahneus tai itsekkyys lajityypillinen piirre? Miten lajityypillisyys oikein muotoutuu, miten se voidaan kattavasti sanoa?

    Eikö yhtä hyvin nöyryys olevaisen ja luonnon edessä voisi olla lajityypillinen piirre? Miksi hyve usein nähdään tekopyhyytenä, mutta karski pärjääminen toista polkien lajille ominaisena piirteenä?

    VastaaPoista
  39. En minä rähmällään olemista nöyryydellä tarkoittanutkaan, minulle ne ovat kaksi eri asiaa. Ja olla nöyrä ja nöyristely eivät ole samoja asioita myöskään.

    Itselleni se tarkoittaa sitä että luontoa kunnioitetaan eikä siihen suhtauduta ylimielisesti tai sillä tavalla että nyt tehdään jollekin lajille sitä tai tätä "because I can" -periaatteella.

    Pihvinystävä olen minäkin.

    VastaaPoista
  40. Kyllä minä sanoisin, että hyeenat ja hylkeet ovat aivan yhtä itsekkäitä. Ei minua hyveet kiinnosta, koska minut on niihin kasvatettu ja olen suhteellisen hyveellinen ihminen.

    Minua kiinnostaa ihmisen roolin ulkopuolelle astuminen ja näiden itseruoskimismielipiteiden kyseenalaistaminen. Nöyrtyminen on ihan yhtä kopeaa kuin itsekkyyskin. Ehkä vähän hienostuneemmin verhoiltua, mutta kopeaa yhtälailla. Siinä minä olevinaan -leikisti- ymmärtää mistä missäkin on kyse ja ylemmyydessään nöyrtyy alemmalle tasolle ja samalla nostaa jotain itse arvostamaansa kaiken yläpuolelle. Mitä oikeasti nöyrää ja yhdenvertaista siinä on?

    Mitä ihmeen tekemistä itsekkyydellä on sen kanssa, että me olemme tässä maailmassa kuten kaikki muutkin eläimet, emmekä ole reviireinemme yhtään sen arvottomampia? Kyllä luontoa voi suojella ilman sitä nöyrtymisen glooriaa ja ihmisen muka-itsekkyyden kauhistelua.

    Luonnon tai vielä suuremmin maailmankaikkeuden kannalta on aivan yhdentekevää onko täällä hallitseva yhdyskunta ihmisillä vai hyönteisillä. (vastaus on muuten hyönteisillä, ne täällä todellisuudessa hallitsevat) Jos haluaa henkeen ja vereen puolustaa lokkeja omien lajitovereiden asemasta, niin by all means so, mutta ei siinä ole mitään sen hyveellisempää. Yksi laji toisen yli.

    VastaaPoista
  41. Ei nöyrtymisessä tai nöyryydessä (joka lienee sen sanan parempi muoto tässä tapauksessa) tarvitse olla kopeutta tai glooriaa. Nöyryys voi olla myös aitoa, eikä vain kunnian keräämistä tai oman itsensä korottamista. Sellaistakin on. Eikä nöyryydessä tarvitse olla kyse itsensä korottamisestakaan.

    Itse en ainakaan koe olevani mitenkään hirveän ylevöitynyt tai muita parempi nöyryydestä luonnon edessä, mutta olen surullinen siitä miten kärkkäästi sitä ollaan tuhoamassa vain koska ihmisiä ei jokin laji satu nyt miellyttämään vaan. Merimetsoista ei ole kenellekään varsinaista haittaa, joten niiden hävittäminen on mielestäni melkoisen perusteetonta. Tuhoeläimiä ne eivät ole.

    Luonnon kunnioittamisesta on kyse, ettei sitä tarvitse vain oman mielen oikkujen mukaan ruveta tuhoamaan. Eikö sellainen muka ole itsekästä?

    Itse asiassa maailma on vielä pienempien kuin hyönteisten. Mikrobit hallitsevat maailmaa. Ilman niitä eivät hyttysetkään voisi elää, mutta ne tulevat mainiosti toimeen ilman meitä JA hyönteisiä.

    VastaaPoista
  42. Voi hyvänen aika noita sanamuotojani... toistan itseäni tollosti: "Nöyryys voi olla myös aitoa, eikä vain kunnian keräämistä tai oman itsensä korottamista. Sellaistakin on. Eikä nöyryydessä tarvitse olla kyse itsensä korottamisestakaan."

    Argh. Mutta kävi varmaan selväksi.

    VastaaPoista
  43. "Et ilmeisesti usko näkemykseen, että tämä ilmastonmuutos olisi hieman nopeutunut ihmisten toimesta! Mikäs sen mukavampaa, jos vakaa uskosi tässä asiassa on tuo esittämäsi. Silloinhan ei meillä ole hätiä mitiä."

    Voi olla, että on nopeutunut; mutta Suomessa kyseinen ilmastomuutoskoohotus on muuttunut jo uskonnoksi.

    Ja kun Kiinassa rakennetaan joka toinen viikko uusi hiilivoimala, puhumaattakaan koko Aasian kasvavasta energiantarpeesta ja nousevasta elintasosta; niin tässä kokonaistilanteessa pitäisi suomalaistenkin säilyttää suhteellisuudesntaju.

    Tai siis olisi pitänyt.

    Ei meillä ole hätiä mitiä. Maapallon väestöräjähdys lienee se akuutimpi ongelma. Se kuolleeksi vaiettu. Mutta siitähän ei puhuta...

    VastaaPoista
  44. Catulux: meitä on kyllä tällä pallolla ihan liikaa. Vähintään puolella pitäisi väestömäärän laskea, että tulisi edes vähän järkeä tähän hommaan.

    Kyllähän monista asioista koohotetaan aivan tarpeettomia määriä, mutta mieluummin koohotus kuin välinpitämättömyys. Se todistaa, että ainakin ihmisillä on sydän paikallaan.

    VastaaPoista
  45. Annikki, eikö ihmisen rooliin kuuluu yhtä lailla hyvyys kuin pahuuskin? Jos näin ajattelee, ei voi sanoa, että pahuus on ihmisen ulkopuolella, hyvyys sisäpuolella ja että on kiinnostavaa astua ihmisen roolin ulkopuolelle? Se kaikki on meissä yhtaikaa läsnä.

    Nöyryys taas on samanlainen ominaisuus kuin sulo – se ei tiedä omasta olemassaolostaan eikä voi olla siis laskelmoitua tai kopeaa. Se vain on eikä siinä ole mitään gloriaa.

    Annikki, tässä keskustelussa ei ole kauhisteltu ihmisen itsekkyyttä, vaan on lähinnä kysytty tai ihmetelty asioita. Kauhistelussa on jotain tekopyhää ja paatoksellista. Pohdiskelua ja tyynenpuoleista ihmettelyä ei voi koskaan olla liikaa.

    VastaaPoista
  46. "Kyllähän monista asioista koohotetaan aivan tarpeettomia määriä, mutta mieluummin koohotus kuin välinpitämättömyys. Se todistaa, että ainakin ihmisillä on sydän paikallaan."

    Brim: Allekirjoitan ylläolevan mielipiteesi.

    Enkä mielestäni ole vajonnut kyyniseen välinpitämättömyyteen. Ilmastomuutoskeskustelun tärkein pointtihan on huomio, että rajallisella planeetalla kasvu ei voi olla rajatonta.

    Kestävän kehityksen idea on OK.

    Totta kai jokainen voi valinnoillaan säästää luontoa ja näin pitääkin tehdä.

    Väärin on vain, jos annetaan sellainen kuva, että Suomi voisi melkeinpä yksin pysäyttää (oletetun) ilmastomuutoksen....

    VastaaPoista
  47. Catulux: Anteeksi, ei ollut tarkoitus vihjata että sinä olisit välinpitämätön. En minä sitä niin tarkoittanut :(

    VastaaPoista
  48. No sen ihmettelyn ja kummastelun voisi sijoittaa vaikka johonkin todellisempiin rikkomuksiin eläimiä vastaan ottamalla selvää, että olisko niitä edes.

    Esimerkiksi talouskarjan kohtelusta tiloilta teurastukseen. Hylkeet ja merimetsot ne elää aika huoletta mukavissa luonnonympäristöissä, kun taas kanat nököttävät elämänsä häkissä, jalat raapiutuvat rikki ja kasvavat ritilöihin kiinni ja takapuolesta putoaa tasaiseen tahtiin munia tavallisten ihmisten munakennoihin aamiaislättyjä varten, jotta tavallinen ja hyveellinen ihminen voi aukaista Hesarin ja ihmetellä ja kummastella hylje- ja merimetsokannan karsimista.

    Mitäs niitä merimetsoja nyt oli? 6000? ja paljonko niitä aiotaan armollisesti hävittää? Ajatella, jos ne sen sijaan kerättäisiin kiinni ja pidettäisiin pikkuruisessa häkissä koko loppuelämänsä.

    Munivia kanoja taas meillä on n. 3 miljoonaa, broilereita vuodessa 39 miljoonaa. Mutta koska merimetsot ovat ylväinä luonnon vapaina lintuina luodoillansa paljon arvokkaampia kuin tyhmät kanat (miksi muuten tällainen kohina), vaikka kaikkia metsoja ei aiota edes metsästää, kun taas näistä kymmenistä miljoonista kanoista tapetaan tasan kaikki luonto-orientoituneidenkin pulleiden vatsojen täytteeksi ja sunnuntaileipomuksien iloksi.

    Että tädit hyvät, suhteellisuudentajua kehiin. Minusta on älyllisesti epärehellistä (haa, sainpa tämänkin tänne) voivotella - anteeksi ihmetellä - rannikon eläimistön harvennusta, kun samalla tukee järjestelmällistä ja pahuudellista eläinten alentamista koko elämänsä ajan ja henkilökohtaisesti.

    VastaaPoista
  49. Ja mikä ihme tuo iineksen kommentti on, että hyvyys on sisällä ja pahuus ulkona? wtf? Mistä sellainen käsitys tähän hyppäsi? Ei ainakaan minun suusta.

    Totta ihmeessä ne ovat molemmat ihmisen sisäpuolella. Ja siksi minua kiinnostaa tarkastella asioita ilman sitä perinteistä hyvyyden ja pahuuden tematiikkaa. Totuutta on myös siellä ulkopuolella.

    Ai mitäkö siellä ihmisen ulkopuolella on? No siellä on kaikki muu, paitsi se asioita konemaisesti kulttuurinsa mukaan arvottava ihminen. Eli aika todella paljon asiaa.

    VastaaPoista
  50. Että tädit hyvät, suhteellisuudentajua kehiin. Minusta on älyllisesti epärehellistä (haa, sainpa tämänkin tänne) voivotella - anteeksi ihmetellä - rannikon eläimistön harvennusta, kun samalla tukee järjestelmällistä ja pahuudellista eläinten alentamista koko elämänsä ajan ja henkilökohtaisesti.(annikki)

    Että sinäkin sorrut tuohon keski-ikäisten miesten harrastamaan (kukkahattu)tädittelyyn, annikki. - Tämä on minulle lievä pettymys muuten raikkaassa olemuksessasi ja kannanotoissasi.

    Annikki, minä en tue häkkikanalatoimintaa ollenkaan. En ole vuosikausiin ostanut muuta kuin luomumunia tai vapaasti kasvavien kanojen munia, vaikka ne maksavat monin verroin enemmän kuin tavalliset häkkikanojen munat. Ostan siitäkin huolimatta, ettei minulla olisi niihin varaa, mutta olen ratkaissut asian niin, että ostan kananmunia vain harvoin. Nytkään jääkaapissa ei ole ainoatakaan munaa.

    Häkkibroilereiden sijaan keitän mieluummin valurautapadassa kokonaisen kanan, koska en tahdo tukea broilereiden teurastusta. Broilersuikaleiden sijaan syön mieluummin silakoita, esimerkiksi viime viikolla kahtena peräkkäisenä päivänä. Tai sitten syön yhä enemmän kasvispohjaista ruokaa, ja pääateriani onkin usein salaatti, jossa ei ole mitään lihaa. Olen lisännyt mm. pähkinöiden ja siementen syöntiä ja punaista lihaa syön ehkä kaksi - kolme kertaa kuukaudessa. En usko olevani pahimmasta päästä "järjestelmällissä ja pahuudellisessa eläinten alentamisessa", vaikka kuinka tädittelet minua. - Ihan kuin tässä taas täytettäisiin taas tyhjiä aukkoja omilla ennakkoluuloilla siitä, millainen tädin kuuluu olla.

    VastaaPoista
  51. Ihan tasapuolisesti nuijin myös setiä, opiskelijoita ja nuorisoa. Erityisinhokkejani ovat kuitenkin erinäiset anarkistit, hörhöt, vihreät, gootit ja teinit. ja taidoharrastajat.

    Ensimmäiseksi inhoan ihmisissä epäjohdonmukaisuutta, mikä loukkaa perusteiden kantavuutta. Toiseksi hörhöilyä, mikä taas loukkaa käytännöllisyyttä.

    Jos ei nimetty kivi osunut, niin onneksi olkoon. :)

    Hyvää ja iloista vappua!

    (menen kaupungille tuhahtelemaan nuorisolle, tyylittömät keski-ikäiset sen sijaan ovat rauhoitettuja yleisinä juhlapäivinä)

    VastaaPoista
  52. Nuiji rauhassa, luen läiskeitäsi yleensä myhäillen ja ihaillen kepeätä tyyliäsi, jolla verhoat painavamman sanottavan.

    En kuitenkaan yhtään tykkään siitä, että tämän tason kirjoittaja ja ajattelija sortuu noin halpaan konstiin kuin tädittely - se syö uskottavuuttasi.

    Eikös inhoaminen ole muuten aika teinixiä?

    Minä en lähde kaupunkiin tuhisemaan kenellekään. Minä menen nyt metsälammelle katsomaan, onko siellä yhtään lintua kuvattavaksi. Jos on, katselen niitä linnunkuvia sitten illemmalla.

    Iloista Wappua!

    VastaaPoista
  53. Iines, minä ainakin olen iloinen tätiydestäni (vaikka onkin olemassa vain yksi tädin kultamuru).
    Eikös tädittelyssä kuitenkin ole enemmän positiivista sympaattisuutta, kuin että agressiivisemmin sanottaisiin suoraan helevetin tyhmäksi ammäksi, tai älykääpiöiseksi vanhaksi akaksi. Vaikka!

    Annikin kanssa olen täysin samaa mieltä monista asioista. Kanoista ja ns. goottimuodista mm.

    Hauskaa vappua kaikille!

    VastaaPoista
  54. Kasvissyönnin pitämistä kovin ekologisena ei ole perusteltua. Tietenkin jos pysyttelee kasveissa jotka on täysin puhtaasti viljelty ja ilman minkäänlaisia torjunta-aineita.

    Kukuin tietenkin tavallaan puolustaa omaa kantaansa, mutta lopputulos lienee sama, söi mitä vaan ihmisen on pakko keinotekoisin menetelmin jalostaa ruokaansa.

    Itse asiassa muutamien lajien karsiminen on ekoteko, näillä lajeilla ei ole luonnollista vastustajaa ja kantojen supistamisella ihmisellekin jää riistaa ja kalaa syötäväksi.

    VastaaPoista
  55. Haa, minä olen puuttunut häkkikanojen ja teuraseläinten oikeuksiin noin 11 vuoden ajan. Vain luomua meikäläiselle, olkoonkin että se maksaa enemmän. Mieluummin olen vaikka nälissäni kuin syön häkkikanojen munia tai jotain stressilihaa.

    Merimetsot ovat vain nyt pinnalla, ja otan osaa siihen keskusteluun. Se ei todellakaan tarkoita että olisin unohtanut tuotantoeläimet. Olen vain ottanut merimetsot mukaan tähän suureen suojeltavien perheeseen.

    Että sitäpaljon Zorro.

    Hyvää työväen karnevaalia!

    VastaaPoista
  56. Joo. Ei mitään hämminkiä Brim. Hyvää vappua kaikille!!

    VastaaPoista
  57. annikki:

    Totta ihmeessä ne ovat molemmat ihmisen sisäpuolella. Ja siksi minua kiinnostaa tarkastella asioita ilman sitä perinteistä hyvyyden ja pahuuden tematiikkaa. Totuutta on myös siellä ulkopuolella.

    Etiikka on ihmisen keksintöä. Kaikki sen tietävät: Kivet, kasvit ja eläimet eivät osaa tehdä pahaa. Eettistä totuutta ei ole meidän ulkopuolellamme.

    Jäi myös askarruttamaan tämä catuluxin juttu:

    Väärin on vain, jos annetaan sellainen kuva, että Suomi voisi melkeinpä yksin pysäyttää (oletetun) ilmastomuutoksen....

    Missäs tällainen kuva on annettu? Onko Suomessa edes ryhdytty EU:ta tai muita EU-maita radikaaleimpiin tekoihin? Pistäs nyt catulux jotain muuta kuin pakinaa kehiin!

    VastaaPoista
  58. terve-tom. jos katselit TV 2:n ´keskusteluohjelman n. viikko sitten viileän analyyttisesti niin ainakin siellä oli vallalla fiilis , että pieni-suomi voi pysäyttää yksinään ilmastomuutoksen. Sen oletetun.

    Valistunut ja kriittinen kansalainen huomasi myös, että ennen vaaleja lähetetty greenpeace/ala vihreät mainos oli suoraan perseestä.

    Siis pelkkää pelottelua ja paskan puhumista.

    Ja EU:n viimeisin yhteinen kokous ja sen ilmastotavoitteet ovat myös saman untuvaidealismin äpäröitä.

    Mutta onhan hienoa että ilmastomuutos, se oletettu, on yleisön tiedossa ja että siitä puhumalla voi osoittaa olevansa hyvä ihminen ja kunnon kansalainen.

    Ja ennen kaikkea sillä voi kerätä ääniä hyväuskoisilta hölmöiltä.

    VastaaPoista
  59. Tom Nokkelille: Juu, minä vain selvensin, kun iines tuntui käsittävän minun "ihmisen ulkopuolelle astumisen" tarkoittavan jotain pahuuden näkökulmaa, kun nimenomaan en tahtonut ottaa kumpaakaan näkökulmaa, en hyvän enkä pahan.

    Tädeille: olen täysin oikeutettu käyttämään omasta vertaisryhmästäni leikillisiä ilmaisuja, koska olen itsekin aivan täysi täti. Tätiys ei ole minulle mitenkään negatiivinen asia.

    Kaikille: olipa kylmä vappu! Onneksi se on ohi ja ilmasto lämpenee :)

    VastaaPoista
  60. Annikki, käsitin parhaani mukaan niin kuin luin tekstiäsi:

    Ei minua hyveet kiinnosta, koska minut on niihin kasvatettu ja olen suhteellisen hyveellinen ihminen. - - Minua kiinnostaa ihmisen roolin ulkopuolelle astuminen ja - -

    Tästä voinee ainakin hyvällä tahdolla tulkita sen, että hyveet ovat ihmisen (roolin) sisäpuolella, koska sinua eivät hyveet kiinnosta vaan ulkopuolelle katsominen. Siellä on siis jotakin muuta kuin hyve, ja mikäs se onkaan sitten se muu, kun se ei ole hyve. Kas, onkohon se pahe tai pahuus?

    Tässä siis oli ajatuskulkuni demonstrointi, joka luonnollisesti on kaukana tieteellisen argumentaation täsmällisyydestä, koska suosin vapaata assosiointia ja luotan enemmän intuitioon kuin jo keksittyihin viisauksiin.

    Käytä sinä kaikin mokomin tätiä itsestäsi. Minusta nyt vaan tädittely ei kuitenkaan ole huumorintajun mittari eikä se ole kovinkaan ystävällismielistä nettinimittelyä, vaan se haiskahtaa ikärasismilta ja vähättelyltä silloin, kun sanat ja asiaperusteet eivät riitä. Siksi ihmettelinkin sitä sinun kielessäsi. Ymmärrän kyllä tyylittelytaitosi: kun nuori tyttö tädittelee itseään, syntyy koominen paradoksi. Samaa hupaisaa ja hymyilyttävää paradoksia ei tietenkään synny, kun tädittelet oikeita tätejä. Jos taas menet tädittelemään rupsahtanutta mummoa, syntyy taas paradoksi, ja mummo on mielissään. Kuitenkin kaikitenkin - sanan käyttö mainituissa yhteyksissä vahvistaa siihen liittyviä stereotypioita ja tekee tädit (ja naiset yleensäkin) harmittomiksi pikku olennoiksi.

    VastaaPoista
  61. Ääh, nuo lauseethan ovat eri kappaleissakin. Minä luulin, että se tarkoittaa sitä, että aihe hieman vaihtuu.

    Minähän olen oikeasti täti, kymmenkertainen vielä. Olen ollut täti 12-vuotiaasta lähtien ja se on minulle tärkeä ja hieno rooli elämässä. Täti ei merkitse sisarusten lapsisarjoille todellakaan mitään vanhaa ja höpsöä, vaan heidän tädit ovat nuoria, rempseitä ja hienoja naisia. Täti ei ole mikään akka, eukko, ämmä, luuska tai mitään muutakaan niin vahvasti arvottavaa, joten totta hitossa sitä voi käyttää.

    Itsehän olet ajanut kovasti tätä stereotyyppien käyttämistä keskustelua herättäessä. Stereotypia siis käy, kun huumorin kohteena on se kaljamahainen kalsarimies, mutta ei, jos pistetään pramille keski-ikäinen nainen?

    VastaaPoista
  62. Noh noh, tyttöseni!

    Kyse on täti-sanan lauseympäristöstä eli tässä tapauksessa kirjoittajien puhuttelusta - "tädit hyvät". Se ei ollut yleisluontoinen, vaan nimittelit muita.

    Kas kun minä en edes ole täti, niin en osaa nähdä mitään lystikästä tädittelyssä. Päinvastoin, minusta tuo oli jotenkin vähättelevä, ja tulit sillä niputtaneeksi meikäläisen joukkoon, johon en osaa samaistua, vaikkei minulla ole mitään tätejä vastaan. Minä vaan en ole täti, en sielultani, mieleltäni enkä oikein habitukseltanikaan.

    (Pst Miltäs tytöttely tuntui - heitin sen koepallona :)

    VastaaPoista
  63. Ei tunnu missään :P Taidan olla myös tyttö.

    Minun heikko kohta on se, jos joku sanoo tyhmäksi tai arvelee, etten ole ymmärtänyt, mutta opettelenpahan siitäkin täysin turhasta reaktiosta eroon.

    Eihän tämä mikään virallinen tilaisuus ole, minkään viran puolesta. Sillä on eroa täditteleekö nettilootassa vai kokoushuoneessa.

    Sen lisäksi sehän on oikeastaan ikäkysymyskin, koska minun kielitaju on tietysti eri aikakaudelta. Teini-ikäisenä kavereita sanottiin lutkiksi ja huoriksi, ja nykyään esim. "lihaviksi hysteerikoiksi", mummoiksi tai lehmiksi. Sanasto on kautta linjan paljon latautuneempi, mutta samalla myös liennyttävä. Ehkä voisi sanoa, että nuori polvi on ottanut vanhat sanat haltuunsa ja luovat niille uusia merkityksiä, purkavat arvolatauksia ja leikkivät sanoilla. Täti on pienehkö pintariipaisu, jota en edes miellä mitenkään törkeäksi, vaan korkeintaan vain hieman pisteliääksi asiayhteydestä riippuen.

    (Odotan innolla, mitä minua nuoremmat tekevät kielelle :D Noh, oli se jo järkytys, kun siskontyttö sanoi, että Nalle Luppakorva on ihan homo. Sellainen viaton nalle!)

    VastaaPoista
  64. Olet kyllä oikeastaan aika ihana, et lihava, annikki. Sallinet minun kehua sinua nyt vähän, kun tuot mieleeni opettajuusajat (sniff), jolloin törmäsin tuollaisiin velmuihin ja nokkeliin tyyppeihin, joiden aivot raksuttivat tuhatta ja sataa ja aivan omaa rataa.

    Minusta oli hauskaa löytää blogisi suosikkikirjoista Pieni runotyttö, sillä minähän se pienenä vasta olinkin oikea Emilia Byrd Starr ja onnistuin kehittelemään itselleni väreet, kun yritin leimahdusta, jota ei koskaan tullut.

    Kivoja nimityksiä sinulla kaveripiirissäsi. Me kutsuimme toisiamme (ja kutsumme vieläkin tavatessamme :) muijiksi ja ämmiksi, emme menneet ihan lutkatasolle.

    Homottelua kuulee aika yleisesti kai alle kouluikäisten suusta. Paljon mahdollista silti, että se on vain haukkumasana, kuten hullu silloin kun itse olin pieni. Jos halusi verisesti loukata jotakuta, sanottiin, että hullu hullu hullu. Se oli kauheuden huippu. Myös paskapää oli aika kova, kusipää jostain syystä vielä kovempi.

    VastaaPoista
  65. No jos nyt tämän kerran saa silittää myötäkarvaan.

    Äiti toi minulle hyviä kirjoja luettavaksi, kun olin pieni. Montgomery on niin syvällinen ihmiskuvaaja, humoristinen kuten Jane Austen, mutta paljon lempeämpi. (Minä en viitsi lukea mitään nihilistejä, yööh.) Runotyttöä kun lukee, pääsee tästä hälinästä hiljaiseen ja hämärään puutarhaan - aina uudelleen.

    Arvaa vaan, lukiko niitä kirjoja silloin kukaan muu samanikäinen? no ei. Oli se raastaavaa olla ainoa, joka tahtoi pitkät hameet ja polttaa kynttilöitä. :)

    VastaaPoista
  66. Kyllä Runotyttöjä edelleenkin luetaan! Tosin ei samassa määrin kuin esimerkiksi minun lapsuudessani. Täytyy kyllä mainita, että eivät ne silloinkaan olleeet mitään kaikkien tyttöjen kirjoja, vaan tietyn tyttö- tai pitäisikö sanoa ihmistyypin mielikirjoja; sellaisten pienten runotyttöjen, jotka tykkäsivät itsekin kirjoittaa ja kuvitella ja joilla oli/on luovaa älyä (käytän nyt tätä kliseetä, koska en ehdi ajatella tarkemmin..)

    Juu älä pelkää, minäkin tykkään vastakarvaan jurnaamisesta enemmän kuin myötäsukaisista lässytyksistä ja kehumisista, jotka saavat vain kiemurtelemaan. :)

    VastaaPoista
  67. 情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣,情趣,情趣,情趣,情趣,情趣,情趣用品,情趣用品,情趣,情趣,A片,A片,情色,A片,A片,情色,A片,A片,情趣用品,A片,情趣用品,A片,情趣用品,a片,情趣用品

    A片,A片,AV女優,色情,成人,做愛,情色,AIO,視訊聊天室,SEX,聊天室,自拍,AV,情色,成人,情色,aio,sex,成人,情色

    免費A片,美女視訊,情色交友,免費AV,色情網站,辣妹視訊,美女交友,色情影片,成人影片,成人網站,H漫,18成人,成人圖片,成人漫畫,情色網,日本A片,免費A片下載,性愛

    情色文學,色情A片,A片下載,色情遊戲,色情影片,色情聊天室,情色電影,免費視訊,免費視訊聊天,免費視訊聊天室,一葉情貼圖片區,情色視訊,免費成人影片,視訊交友,視訊聊天,言情小說,愛情小說,AV片,A漫,AVDVD,情色論壇,視訊美女,AV成人網,成人交友,成人電影,成人貼圖,成人小說,成人文章,成人圖片區,成人遊戲,愛情公寓,情色貼圖,色情小說,情色小說,成人論壇

    免費A片,AV女優,美女視訊,情色交友,色情網站,免費AV,辣妹視訊,美女交友,色情影片,成人網站,H漫,18成人,成人圖片,成人漫畫,成人影片,情色網

    A片,A片,A片下載,做愛,成人電影,.18成人,日本A片,情色小說,情色電影,成人影城,自拍,情色論壇,成人論壇,情色貼圖,情色,免費A片,成人,成人網站,成人圖片,AV女優,成人光碟,色情,色情影片,免費A片下載,SEX,AV,色情網站,本土自拍,性愛,成人影片,情色文學,成人文章,成人圖片區,成人貼圖

    VastaaPoista