23.4.2007

Kuusi omituisuuttani -meemi

Kameraveneen Mari haastoi meemiin, jossa pitää kertoa kuusi omituisuuttaan. Selvän teki ja täältä pesee.

1. Pidän pippelinkuvista. Tosin olen saanut vasta yhden sellaisen sähköpostiini, mutta tämän ilmoituksen myötä määrä ehkä tuplaantuu. Sitä paitsi kuva oli esteettisesti kaunis, ja koin sen lahjana ja läheisyyden osoituksena. Näin lähelle minua ei kukaan olekaan aikoihin päässyt. Kuvan lähetti muuan kunniallisessa ammatissa oleva vapaa mies, jonka kanssa olen jutellut netissä, älykäs verbaalikko. Minua kiinnostaa yleisemminkin, mitä mies haluaa sanoa lähettäessään naiselle kikkelinsä kuvan. Onko hän tosissaan naisen suhteen vai onko hän pervertikko? Miksi naiset kammoavat kikkelinkuvia? Pelkäävätkö he niitä? Minusta kikkelinkuva on suomalaisen miehen mykkää anomusta naiselle: ota minut, rakasta minua, saat mitä minulla on. Mieshän antaa kuvassa ominta omaansa, panee itsensä likoon. Sehän on silloin enemmän kuin raamatullinen Nainin lesken ropo.

2. Nautiskelen tuskablogeilla. Saatan joskus paheksua tuskalla mässäilyä, mutta on pakko katsoa, mitä sille ja sille kuuluu, vieläkö se on hengissä, vai onko se vetänyt itsensä vessanpöntöstä alas tai tukehtunut pilleriinsä. Kiitos turisti, minh, tristan, lostis, brim, meirami ja monet muut loistavat tuskanovellistit, joita ilman Blogistan olisi harmaata aluetta. Ette ole yksin vereslihanne ja tuskanne kanssa, ja kukas sitä nyt aina jaksaa lukea jotain Parnassoa.

3. Tungen kotona ollessani kotihousujen lahkeet sukanvarren sisään. Tämän olen tehnyt siitä alkaen, kun lepattava lahkeeni takertui jarrusukkani kumiseen pohjaan ja olin kompastua portaita alas. Jarrusukkani taas ovat lahja huolehtivalta lähimmäiseltä liukkailla portailla liikkujalle.

4. Kuvaan ihmisiä salaa, kun he eivät huomaa, ovat selin tai kauempana. Kun he katsovat minuun päin, katson viattomana hieman sivuun ja kätken kameraani ja odotan. Makoilen myös julkisilla paikoilla pusikoissa ja ojissa kuvaamassa luonnon ihmeitä, ja minulla on polvien tai kyynärpäiden alla peffletit suojaamassa kosteudelta.

5. Kerään romua. Jos olisin mies, minua voitaisiin kutsua vaikka Romu-Kalleksi. Pidän ruostuneista saranoista, vanhoista hämähäkinseittisistä puuesineistä ja omituisista härveleistä, joista kukaan ei tiedä, mitä ne ovat. Otan kyllä niistä selvän.

6. Juon aamulla kannullisen kahvia. Siis kannullisen, en kupillisen. Kannuun menee kahdeksan kupillista.

Haastan tähän meemiin kaikki lukijat omituisuuksineen!

25 kommenttia:

  1. Ellei se kuulostaisi melkein vähättelyltä, sanoisin ettei sinusta taida löytä kovin karmaisevia omistuisuuksia, jos tuossa on listasi.

    Nuo kikkelinkuvat ovat kyllä vähän omituinen juttu.
    Itse olen joskus piirtänyt kikkeleitä(kin) kun alastonmalleja sattui eteen, mutta olen aika häveliäs. En osaa suhtautua vieraiden ihmisten sukupuolielimiin. Ja tuttujenkin aika rajoitetusti. Kikkelinkuvat olisivat minusta siis hiemän hämmentäviä, vähintäänkin. Mutta pidän tuosta lempeästä tulkinnastasi, perverssiys on jokaisen omassa päässä?

    Itse jätän tämän meemin pohdittavaksi yön yli, ja katson sitten aamulla, mitä omituista tulee mieleen.
    (Tiedän, tiedän, pitäisi vain spontaanisti vastata mitä ensin tulee mieleen, mutta nyt ei tule mieleen mitään omituista.)

    VastaaPoista
  2. Kaunis kuva alastomasta nuorukaisesta.
    En pelkää, mutta en hingu nähdä alastomien miesten kuvia, jos joku mies minulle sellaisen lähettäisi, omansa tai jonkun toisen elävän miehen, tulisi kyllä tuumaustauko ja tenkkapoo "lahjan" merkityksestä. Kyllä tällaiset asiat täytyy luonnossa selvittää, ellei sitten ole tarkoitus analysoida jotakin taideteosta!

    VastaaPoista
  3. Nopeasti minäkin omituisuuteni keksin ja koetin kyllä löytää kaikkein omituisimmat. Olen kai aika tasainen tyyppi kun tuon kummempia ei löytynyt.

    Kikkeliasiassa olen kyllä tosissani. En ymmärrä, miksi useimmat naiset saavat lähes shokin, kun deittailevat ja saavat vastausviesteissä kikkelinkuvia. Minusta se voi kertoa ihmisen pohjattomasta yksinäisyydestä ja kyvyttömyydestä ilmaista tunteitaan. Tulkitsen sen viestinnällisesti tavasta pyrkiä toista lähelle. Ja mitäs pahaa siinä sitten olisi?

    VastaaPoista
  4. Tuohon aikaan kun tuo Adonis veistettiin, oli kauneusihanteena pieni pippeli, tuollainen söpö tuppikulli. Nykyään sanotaan, että hyvää jatkoa, jos ei oma piisaa.

    VastaaPoista
  5. Hauska tuo Romu-Kalle nimi!
    A-K, patsaan nuorukaisella on kenties vielä poikuus tallella.
    Aikaa (ja mieluisen naisen) myötä sentit lisääntyy ja hyvässä lykyssä tuppi on muisto vain :)

    VastaaPoista
  6. Patsas (B. T. Thorvaldsen 1770 - 1844) on tietenkin aikansa kuva ja henkii muutenkin viatonta kauneutta. Voisi kuvitella, että kuvassa on Adonis sellaisena kuin Venus rakastui häneen.

    Vanhoissa maalauksissa ihmiset ovat reheviä, mutta esimerkiksi naisten rinnat mitättömän pieniä kuten miesten pippelitkin.

    Nykykuvissa naiset taas ovat luisevia ja jopa miehetkin joitain trimmattuja lihastihentymiä lukuunottamatta, mutta rinnat valtavia samoin kuin miesten pippelitkin. Niin se ihminen kehittyy.

    VastaaPoista
  7. Aikaa (ja mieluisen naisen) myötä sentit lisääntyy ja hyvässä lykyssä tuppi on muisto vain :)

    Älä Iines piilottele kuvaa. Muitakin kysymyksiä heräsi, sillä eivät kai kaikki kuvalähetykset pelkän aiheen mukaan lokeroidu? Miten tarina jatkuu?

    VastaaPoista
  8. Jouduin valitettavasti poistamaan tuon kuvan tiedostoistani, ja huomaan tyhjentäneeni myös roskakorin. En piilottele mitään, vaan kanttini olisi kyllä kestänyt kuvan julkaisemisen esimerkiksi linkkinä.

    Sanoin kyllä tekstissäni jo, miten koin tuon kuvan: se oli paljas ja avoin lähelletulo sillä tavalla kun silloin niissä oloissa oli mahdollista. Se ei siis ollut pelkkä kikkelinkuva. Siinä tilanteessa oli kauneutta. Taustana oli se, että tiesimme ja tunsimmekin toisemme, emme olleet vieraat, joskaan emme ole tavanneet. Tarina ei jatku enää.

    VastaaPoista
  9. No voi pyhä pippeli!

    Kyllä tämä blogi on todellakin varsinainen 'rysä', ja taidettiin taas saada myös itse bloggerinna kiinni 'rysän päältä'...

    (Hymiöitä, hymiöitä, hymiöitä)

    VastaaPoista
  10. Kiitoksia luonnehdinnasta, RR. Pitäisiköhän vaihtaa blogin nimi reilusti Rysäksi? Eivät sitten viattomat harhaudu tänne.
    Rysätär poistuu nut luontopolulle kuvaamaan kastepisaroita.

    VastaaPoista
  11. huomaan tyhjentäneeni myös roskakorin.

    Sinne jouti!

    VastaaPoista
  12. Ei minusta. Siinä oli ainekset vuosisadan rakkaustarinaan. Vaan kun sitä soppaa ei osaa keittää, ja minä ainakin huomaan, että en tunne miessukupuolta ollenkaan. Kuka tuntee miehen mielen?

    VastaaPoista
  13. Mies on Marsista ja nainen Venuksesta.

    VastaaPoista
  14. No Iines, kyllä sinäkin pitkälle keskiveromiehen miehen mieleen osaat kaivautua. Nää angstiset, neuroottiset, -joskus älykkäätkin- itsestään suuria luulevat, ovat tietysti vaikeampi pala purtavaksi.
    Mutta luulen, että silittely hellässä sylissä heidätkin rauhoittaa. Virtuaalisesti se ei ole helppoa:(
    Ja tietysti netissä on paljon virtuaaliseikkailija-miehiä, kuten myös naisia, mm. kulissi-ihmissuhteissa eläviä jotka haluavat leikkiä ja flirttailla, testata viehätysvoimaansa.
    Nuo esimerkkitapaukset tuskin todellisuudessa kuitenkaan vakavasti etsivätkään ruudun ulkopuolista, reaaliaikaista-ihmissuhdetta.

    Oletuksia kylläkin nämä, koska itselläni ei ole kokemusta nettisuhteista.

    VastaaPoista
  15. En harrasta nettisuhteita. Olen jutellut tasan kahden henkilön kanssa netissä, joten en voi puhua kokemuksesta, vaan olen puhunut aina ihmisestä, ainutlaatuisesta suhteesta, jonkalaiseksi olen nämäkin kokenut. Enkä voi sanoa pyydystäneeni näitäkään, vaan minut on tavallaan kutsuttu keskusteluun, josta en ole nähnyt syytä kieltäytyä. Että se siitä rysästä.

    VastaaPoista
  16. Mieluummin neiti- kuin nettirakkautta.

    VastaaPoista
  17. mitähän tuolla akhlla on mielessä?

    VastaaPoista
  18. Tuli niin siansaksaa, että kirjoitetaanpa lyhyesti uudelleen. Eli tuli meemiteltyä lukijahaastettuna ideametsa.vuodatus.net :)

    VastaaPoista
  19. Mukavaa Outi, käväisin lukemassa.

    Onpas täällä uutta väkeä. :)

    VastaaPoista
  20. Heh, kannullisella taidat ylittää kilpaurheilun kiellyttyjen aineiden raja-arvon kofeiinin kohdalla. Eräs ympärivuorokautisesti kaiken suhteen elämänmyönteinen ystäväni tekee samoin.

    VastaaPoista
  21. Dsiisus, enpä tiennyt että nautit tuskastani.

    VastaaPoista
  22. Brim,

    tässä on kyseessä äärimmilleen viety sarkasmi ihmisen sisimmästä.

    Haen edelleen syytä siihen, mitä ihmiset tahtovat mieluiten lukea. Samalla olen hieman surullinen havainnoistani, jotka koetan esittää rehellisesti ja jopa raadollisesti

    Haluan kuitenkin vielä sanoa, että en ole iloinen kenenkään tuskasta, vaan oikeasti toivon valoisampia aikoja kaikille linkkaamilleni kirjoittajille.

    VastaaPoista
  23. No, kiitos linkityksestä. En koe omaa blogiani tuskablogiksi, vaan päiväkirjaksi, jota joudun kyllä rankalla kädellä sensuroimaan nykyään.

    Ei siinä ole mitään omituista(minun mielestäni), että haluaa lukea jokun kamppailusta jonkun inhimillisen asian, kuten masennuksen tai addiktion kanssa. Se, että laitoit sen suoraan "omituisuudeksi" oli kyllä varmaan monelle hätkähdyttävää. Luulen, että suurin osa mieluummin "myötäelää ja tsemppaa" kuin "nauttii"..:)

    Tuntuu, että lukijat kaikkoavat(sitä vuodatus-tilastoa silloin tällöin vilkaisemalla tai blogilistan seurantaa katsomalla)sitä mukaa, mitä enemmän kirjoittaa normaaleja päiväkirja-asioita, eikä jaksa enää ties monetta vuotta vatvoa jotain omaa kamankäyttöään tai mielenterveysongelmiaan. Se kaikki muu -kirjat, työ, havainnot jne- on itselle niin paljon kiinnostavampaa, kuin joku addiktiorimpuilu, jota kyllä kokee ihan 24h jne.

    Mutta onhan tämäkin yksi määritelmä;)
    -minh-

    VastaaPoista