25.5.2007

Yleistietoa vai yleissivistystä?

Monet tuntuvat nykyään ajattelevan yleissivistyksestä, että siihen kuuluu samanlainen lyhyt intervalli ja dynaamisuus kuin pätkätyöläisenä työskentelevän konsultin työhön. Yleissivistystä olisi siis kaikki yleistietous, mikä liippaa läheltä itseä ja ennen kaikkea, mitä tarvitsee.

Jyrki Lehtola edustanee tätä hyötyyn pohjaavaa yleissivistysnäkemystä, kun kyseenalaistaa mm. sen, että rouskun ja rauskun toisistaan erottaminen olisi yleissivistystä. Hänen mukaansa nykyään pikemmin pitäisi osata erottaa manga mangosta, tulisi muistaa kolmen kalleimman yhdysvaltalaisen vieroitusklinikan nimet ja pitää mielessä, kumpi on hallita-verbin tämänhetkinen muoto, "rulaa" vai "rulettaa". .

Lehtola tuntuu sotkevan nyt ajankohtaisen yleistiedon yleissivistykseen, eikä tunnu huomaavan näiden välistä prosessia, jossa osa yleistiedosta muuntuu aikojen saatossa yleissivistykseksi, osa jää unohduksiin eikä muodosta kiveä kiven päälle.

Eikö yleissivistys siis olekaan jotain staattisempaa, eli nimenomaan tietämystä niistä pysyvistä kulttuurin kerroksista, joihin ei enää voi juurikaan vaikuttaa ja joiden päällä nykykulttuuri lepää? Toisin sanoen uusi nykytieto ja yleistieto olisi yleissivistystä vasta osoittauduttuaan kestäväksi perustaksi ja se olisi aina pitkän juoksun tulos. Yleissivistys sisältäisi näin ollen mm. kaiken sen hiljaisen ja vanhan tiedon, joka yhdistää ihmiskunnan jopa globaalilla tasolla ja jota ei tarvita päivittäin, ainakaan työelämässä eikä ennen kaikkea IT-alalla.

Rousku ja rausku ovat tällaisia kiintopisteitä, jotka ovat ja pysyvät - nyt en ennusta ympäristötuhoja tässä keskustelussa. Samoin vaikkapa puulajien tunteminen on yleissivistystä, sillä puut ovat huojuneet Aatamin ja Eevan paratiisista lähtien päittemme päällä ja tulevat humisemaan vielä hautojemmekin yllä. Sen sijaan kolme yhdysvaltalaista huumeklinikkaa saattavat tehdä konkurssin ja olla muutenkin suomalaisten tavoittamattomissa - meillä kun sentään terveydenhoito on jokaisen kansalaisen ulottuvilla. Niitä en millään tavoin osaa yhdistää Lehtolan tavoin yleissivistyskäsitteeseen.

(Kuvamanipulaatio Johannes Vermeerin maalauksesta)

44 kommenttia:

  1. Mitä tarkoitat sanomalla "ennen kaikkea IT-alalla"?

    VastaaPoista
  2. Tällattista se on täällä peräpohjolassa: teknistä, välineellistä tietoa arvostetaan, mutta syvemmän humanistisen/kulttuuritiedon kerrokset ovat kovin ohuita. Keskieuroopassa olen ollut haistavinani toisenlaisia tuulia... Täällähän mm. realiainetunteja on koulussa vähänlaisesti ja niiden opettajat muita huonommin palkattuja (= opetusvelvollisuus määriittynyt aatamin ajoilta).

    VastaaPoista
  3. Tiina, termini "ennen kaikkea IT-alalla" voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että en toivoisi esimerkiksi näitä IT-alan ammattinimikkeitä laskettavan koskaan yleissivistykseksi: Technical SAP Specialist, Account Manager, Application Service Manager, käytettävyyssuuntautunut Web Developeri.

    Marikki, pitäisikö nauraa, kun pari vuotta sitten lehtitietojen mukaan nuoret sotkivat varsin yleisesti jossakin kokeessa tai testissä toisiinsa kuusen ja koivun, saatika että olisi erotettu toisistaan kuusi ja mänty.

    Olen kuvitellut, että biologian ja luonnonhistorian taidot eivät olisi näin huonot. Meikäläisen lapsuudessa piti vielä kerätä kesäisin kasveista herbaario. Nythän sellainen voitaisiin tehdä digikuvin nettiin. Tuntuisi, että lapset jopa tykkäisivät tuommoisesta. Saisivat samalla liikuntaa ja laihtuisivat hiukan, kun takapuoli olisi nostettava koneiden ääreltä ylös.

    VastaaPoista
  4. Ainakin täällä meillä päin seiskaluokkalaisten piti kerätä kesän aikana herbaario, ja kaikki tuntemani nuoret, itse asiassa lapsetkin erottavat puulajit toisistaan.

    On vaikea ymmärtää, ketä tämä nuorison lyttääminen taas palvelee. Toisaalta jos Aatos Erkko on Toimittajakoulun sisäänpääsykokeiden tulosten yhteydessä tullut huomanneeksi, etteivät tulevat toimittajat erota rouskua rauskusta, niin ehkä se kertoo vain alalle pyrkivien motiiveista. Lieneekö sillä tiedolla niin väliä, jos aikomus on päästä töihin vaikka Iltasanomiin tai Tainolaksi Tainolan paikalle.

    VastaaPoista
  5. Saara, tätä lausumaasi on nyt hieman vaikea ymmärtää:On vaikea ymmärtää, ketä tämä nuorison lyttääminen taas palvelee, kun itse ainakin viittasin todelliseen tietoon, jonka luin Helsingin Sanomista. Artikkelissa oli jopa puiden kuvat, jotka oli näytetty nuorille. Juttu oli siis totta, ei mitään lyttäämistä. Se oli asiatyyliä, ja asiaa ei päivitelty, vaan todettiin, että näin on. Olen vakuuttunut, että joku muukin muistaa tuon tuutkimuksen, jota en löydä nyt tähän hätään netistä.

    Ja kyllä - minua vaivaa tämä lehtolamaisen innovatiivinen näkemys lyhyen intervallin yleissivistyksen kytkemisestä egoistiseen hyötyyn. Muuten, Lehtolahan ei kai ole enää "nuori"?

    VastaaPoista
  6. No se nyt on journalistien vanha kikka. Asian voi esittää niin monella eri tavalla: "Joka kymmenes nuori ei erota kuusta männystä" tai "90% nuorista erottaa kuusen ja männyn toisistaan". Tai jopa vaikka että "10 prosentilla suomalaislapsista on oppimisvaikeuksia".

    Jossakin tutkimuksessa väitetiin myös, että "Nuoret eivät tunnista kasveja, eivätkä he osaa käyttää määritysoppaita. Lisäksi on voitu huomata, että myös opettajien lajintuntemustaidot ovat vähäiset (Haapanen 1983; Pitkänen 1983; Kaasinen & Åhlberg 2002)"
    www.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/
    tiedostoja/Kasvienkeruu.doc -

    Minua vaivaa Lehtola noin yleensäkin.

    VastaaPoista
  7. Comenius („omnes omnia omnino“) ja Cygnaeus sen sanoivat: Kansanopetuksen tulee olla yleissivistävää.

    Onko kansa tyhmä vaiko kansansivistäjät? Johtavatko sivistyksen jäljet sylttytehtaalle?

    VastaaPoista
  8. Saara, ymmärrän mitä tarkoitat, sillä juuri näitä lehdistön manipulointeja olen työkseni käsitellyt.

    Tämä uutinen johon viittasin, ei ollut lehdistön tulkintaa, vaan se oli jonkin instanssin tutkimus. Olen koettanut katsoa netistä vuoden 2005 Pisan raporttejakin, mutta en ole vielä törmännyt muuta kuin Metsähallituksen tietoon, että nuorten metsäpuitten ja kasvien tuntemus on huonoa -lauseeseen.

    Muuten olen siis noin yleisesti samaa mieltä median harjoittamasta törkeästäkin manipuloinnista.

    VastaaPoista
  9. tämä on sitten hassu blogi: miksi ihmeessä te jaksatte vääntää ihmisen kanssa joka ei oikeasti halua keskustella...? Väittää vastaan ja kääntää joka asian eikä suostu yhtään ymmärtämään toisen ihmisen mielipiteitä ja asioita... Enkä ole päässyt selvyyteen onko tämä ihan vaan aiheellista provosointia että saadaan ihmiset keskustelemaan/ väittelemään vai missä mennään...

    Näissä keskusteluissa kun ei omasta mielestäni päästä kyllä yhtään eteenpäin, kirjoittaja vaan itse omapäisesti jankkaa ja jankkaa.

    VastaaPoista
  10. eikä suostu yhtään ymmärtämään toisen ihmisen mielipiteitä ja asioita

    Minkä toisen ihmisen?

    VastaaPoista
  11. Yleissietoa ja yleiskivistystä. Sellaista on elämä.

    VastaaPoista
  12. Anonyymille tiedoksi, että Iineksessä on haastetta enemmän kuin koko kylällisessä anonyymejä räpättäjiä.

    Iines, Joo, mediakriittisyys ei ole ikinä pahasta. En minäkään sitä tutkimusta löytänyt. Jostain nuo lukemat pisti silmään kuitenkin.

    VastaaPoista
  13. Jostain nuo lukemat pisti silmään kuitenkin.

    Että vee joo, jäi niinq johonkin muistiin sentään , että maailma muuttuu ja vähemmällä kansalaistiedolla tuotetaan enemmän hyvinvointia.

    VastaaPoista
  14. Anonyymi puskakriitikko,

    ajatustenvaihto on aaltoliikettä, jos se on vilkasta ja avointa. Siinä on nousuja ja laskuja, eteenpäinmenoa, taaksepäinmenoa, paikallaan junnaamista, ohituksia ja peruutuksia. Useimmiten keskustelu jää avoimeksi, mitä pidän pelkästään hyvänä. Tärkeintä ei aina ole perilletulo vaan matka.

    Olenkin hieman huolestunut niistä keskusteluista, joissa mennään eteenpäin konsensushengessä kohden keskustelun sulkevaa loppupistettä, johon kaikki yhtyvät. Näitä keskustelujakin blogeista löytyy, joten valinnanvaraa riittää.

    VastaaPoista
  15. KOMPOSTI sanoi...

    Itse pyrin välttämään perusteellisia keskusteluja siksi, että ne vievät liikaa aikaa ja ovat äärimmäisen raskaita jopa terveydelle vaarallisia. Täytyy ajatella verenpainettaan. Siksi erehdyn äärimmäisen harvoin keskustelemaan kanssasi, silloinkin on syytä harkita erittäin tarkasti mitä sanoo ja miten sen sanoo. Siitäkin huolimatta voi tulla väärinkäsityksiä.

    Blogisi suosii nopeita ja kiireettömiä keskustelijoita.

    26. toukokuuta 2007 9:09
    ***********



    PS Ei ollut tarkoitus poistaa yllä olevaa, vaan painoin vahingossa väärää kohtaa miettiessäni vastausta tähän. Onnistuin palauttamaan tämän kuitenkin! Tässä alla oma kommenttini:

    Älä huolehdi verenpaineestasi, sillä kyllä siihen lääkkeet löytyy. Itselläni on vain hyvin mieto lääkitys, koska olen saanut lukemat liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla kuntoon.

    VastaaPoista
  16. Usko vain, että nettikeskustelut oikeasti voivat aiheuttaa myös verenpainetta, ehkä myös muita terveydellisiä vaivoja. Ovathan päätteiden äärellä paljon olevat ymmärtääkseni jonkilaisten säteilyjen piirissä?

    VastaaPoista
  17. Säteilyteoriaan en jaksa uskoa, enkä tiedä verenpaineestakaan. Uusimpien tutkimusten mukaanhan kohonnut verenpaine on aivojen verisuonten tulehdustilan oire ja sanotaan, että lääkitys tulee mullistumaan ennen pitkää.

    VastaaPoista
  18. Verenpainevaivat ovat yleinen vaiva vaihdevuosi-iässä olevien naisten keskuudessa varmaan miestenkin. Ellei ole sitä on kolestrolia tai diabetes tai kaikki vaivat. Tuossa iässä ilmeisesti sukurasitteiset vaivat viimeistään puhkeavat.

    Säteilyä saadaan runsaasti myös lennettäessä kuulemma, muutoinkin lentäminen on erittäin ympäristöä kuormittavaa.

    VastaaPoista
  19. Ymmärrän yskän. Hyvää päivänjatkoa itsellesikin!

    Kun et nähtävästi osaa pysyä aiheessa, vaan kalvat suorastaan ilkeänsairaasti minua, pyydän sinua hakemaan nyt itsellesi lopullisesti uuden isäntäblogin.

    VastaaPoista
  20. Nokkeli, taisi tuo anonyymiheitto osua sinuun näköjään.

    VastaaPoista
  21. Miksi suomalaisella pitäisi olla amerikkalainen yleissivistys?

    Perustiedot vaikka nyt esim. biologiasta kuuluvat mielestänikaikkien maailman kansalaisten yleissivistykseen, mutta on jokaisella kulttuurilla omat 'yleissivistyksensä'.

    Yleisisvistyksen pitäisi taata mahdollisuus seurata yleistä keskustelua, uutisointia ja muuta tiedotusta. Eri alojen tekniset termit eivät mielestäni ole yleissivistystä; se että uutiset joskus tuovat esille vaikkapa IT-alaan liittyviä erityistermejä, ei tarkoita sitä, että ne kuuluvat yleisivistykseen. Journalistin tehtävä on tietää, mitkä termit yleisö luultavasti tuntee ja mitkä on hyvä selittää. Hyvä journalisti ei oleta kaikkien olevan joka alan asiantuntijoita.
    (Puhun nyt tietysti vain yleisistä medioista, erikoistuneista)

    VastaaPoista
  22. En tiedä mikä pika-luki-häiriö minuun iski.
    Siis tarkoitus oli sanoa, että puhun yleisistä tiedotusvälineistä, en erikoisalojen lehdistä

    VastaaPoista
  23. Ja ehkä yleissivistystä ei ole vielä sekään, mikä on rouskun ja rauskun ero, vaan pikemminkin se, mitä rouskulla voi tehdä ja millaista rauskua on vaikkapa syytä välttää. Kaikki tieto karttuu sen käytäntöihin tutustuessa.

    "Eikö yleissivistys siis olekaan jotain staattisempaa, eli nimenomaan tietämystä niistä pysyvistä kulttuurin kerroksista, joihin ei enää voi juurikaan vaikuttaa ja joiden päällä nykykulttuuri lepää?"

    Oikeastaan tähän on vastauksen muotoillut itseäni paremmin Marilyn Strathern. Suotakoon huiluja koskeava lainaus:

    We could say we were dealing with cultures somehow based on an agreed symbolic substratum beyond which all is elaboration. Yet the common cultural core, the themes common to the variations, is not a context or level independent of local usage. Or to put it this way, where ever one looks, the flute is already an image. It never exists in a generic form, only in a multiplicity of specific ones.

    Kulttuuri ei esiinny oppivien ihmisyksilöiden ulkopuolella, mutta 'kulttuurinen' tieto saa ihmisten käytännöissä muotoja, jotka liittävät sen olennaisesti toisiin ihmisiin. Saatamme ajatella itsemme 'kulttuurin' läpi, järjestää siten maailmaamme, mutta kulttuurikin on 'vain' analogia.

    VastaaPoista
  24. Ja ehkä yleissivistystä ei ole vielä sekään, mikä on rouskun ja rauskun ero, vaan pikemminkin se, mitä rouskulla voi tehdä ja millaista rauskua on vaikkapa syytä välttää. Kaikki tieto karttuu sen käytäntöihin tutustuessa.

    Niin, siis tämänhän jo sanoin konkreettisesti lauseessani: ”Toisin sanoen uusi nykytieto ja yleistieto olisi yleissivistystä vasta osoittauduttuaan kestäväksi perustaksi ja se olisi aina pitkän juoksun tulos.” Rouskun ja rauskun ”erottaminen toisistaan” on Lehtolan kielestä poiminta.

    Tuo englanninkielinen lainauksesi kertoo mielestäni enemmän kulttuurin olemuksesta kuin pelkästä yleissivistyksen käsitteestä, jota mietiskelin.

    Minusta on muuten huisin hauskaa ajatella itse näitä asioita, ei viitata jo keksittyihin määritelmiin, joita on maailma pullollaan. Näin keskustelukin pysyy ihmisten ulottuvilla.

    VastaaPoista
  25. Näin ymmärsinkin sinun tarkoittaneen. Muotoilin saman vain hieman toisin, jotta varmistuisin että olen samoilla linjoilla kanssasi.

    Jep, tarkoitinkin lainauksen kommentiksi viittaukseen 'kulttuurin' 'kerroksista'. Olen samaa mieltä itse ajattelusta ja oikeastaan tässä oli siitä juuri kyse. Määritelmiin en auktoriteetteina usko ja siihen mukaan tuomani lainauksen 'äänikin' puhui; näin aiheellisena selvennyksenä. Lainaus oli itsessään analogia.

    VastaaPoista
  26. Olisko parempi sanoa käytänteisiin?

    VastaaPoista
  27. Käytännettä olin käyttää, mutta arvelin sen sekoittavan suotta, koska yksinkertaista kieltä ollaan peräänkuulutettu. Saatat, a-k.h, olla kuitenkin oikeassa siinä, että huolimatta ainakin mahdollisesta ontologisesta epämukavuudesta, sana käytänne olisi parempi ratkaisu.

    VastaaPoista
  28. Tällä viikolla saattaa nenä kärähtää, paitsi tulta syöksevältä linnulta.

    VastaaPoista
  29. Kärähdystä tuskin tulee, kun aurinkovoiteen suojakerroin on 28. Pisamia sen sijaan on jo roiskahtanut koristeeksi nenälle.

    VastaaPoista
  30. Onko se yleissivistystä vai vain puute yleistiedottomuudesta, vai tiedätkö Iines, (tai joku muu) mitä aineita sisältävät nuo auringonsädetysehkäisyvoiteet?

    VastaaPoista
  31. Ei hajuakaan, mutta kait nekin jotain myrkkyjä ovat. Voiteet suojaavat kyllä tehokkaasti ihon palamiselta ja pidentävät auringossaoloaikaa. Itse olen rannallamakoilija pahimmasta päästä, ja käytän kesän loppuun asti suojavoidetta. Varsinkin merivesi säteilee niin kirkaasti, että palaminen on varmaa ilman voidetta.

    VastaaPoista
  32. "Aurinkovoiteissa käytetään sekä auringon säteilyä imeviä kemiallisia aineita (kemiallinen suoja) että siitä takaisin heijastavia aineita (fysikaalinen suoja). Sallituista kemikaaleista on säädetty EU-direktiivi. Kemialliset suoja-aineet ovat esim. aminobentsoaatteja, kanelihappojohdoksia, salisylaatteja tai bentsofenoneita.
    Fysikaalisia suoja-aineita ovat esim. sinkkioksidi ja titaanioksidi.

    Lisäksi voiteissa voi olla kemikaaleja auringon valolta suojaavia yhdisteitä sekä ihonsuojausta tai säilyvyyttä lisääviä antioksidantteja (esim. BHT, alfatokoferoli ja C-vitamiini). Beetakaroteenin palamiselta suojaavasta vaikutuksesta on ristiriitaisia
    tuloksia."

    sanoo apteekit.net

    Se on niin helppoa tämä tiedonsaanti näin googlen aikakaudella.

    VastaaPoista
  33. Niinhän se on, Annikki. Nykyään on jopa tyhmän ihmisen merkki, että erehtyy kysymään jotain. Kun on Google.

    Olen jopa miettinyt, tukkiiko Google meidän suumme.

    VastaaPoista
  34. Ei se varmaan, koska google ei edelleen tiedä missä on mun avaimet, sukat tai puhelin :)

    Minusta se on ihan vapauttavaa, että voi ottaa niin helposti milloin mistäkin selvää, eikä tarvitse turvautua pelkästään jonkun mielipiteeseen tai ehkä hataraankin tietoon. Tiedon hankkiminen ei enää ole ongelma, vain sen luotettavuuden arviointi.

    VastaaPoista
  35. Tiedon hankkimisen helppous on kieltämättä kova sana ja miellyttää minuakin. Toivottavasti mediakasvatuksesta saadaan oma oppiaine peruskouluista alkaen oppilaitoksiin.

    Googletuksen haittana on kyllä selkeästi havaittavissa jonkinlaista ilmaisun näivettymistä, viitteenomaisuutta, koodikielisyyden kasvua ja mikä pahinta, tylyä viitausta googletukseen keskustelun sijasta. Ihan kuin Google olisi uusi jumala.

    Ennen tyhmä oli sellainen, joka ei tiennyt asioita, nyt tyhmä on se, joka ei kumarra heti Googlea. :)

    VastaaPoista
  36. Summa summarum ja päreen aiheeseen viitaten: Sivistystä on taito kumartaa Googlelle.

    VastaaPoista
  37. vai että sellaista.

    Olisin tietysti voinut hienosti referoida ja kertoa asiat omin sanoin, mutta en mitä tarkoitusta se olisi palvellut? Tiedonkulun kannalta aivan sama, minulle vain paljon enemmän vaivaa. Lisäksi olisin antanut ymmärtää, että olisin tiennyt asian jo ennestään, mitä en suinkaan tehnyt, vaan otin asiasta ihan leonooraa varten selvää.

    Jösses, en tässä mitään tutkielmaa ole aiheesta kirjoittamassa.

    Tuo heitto "kumartelusta" on kummallinen, mikä ihmeen kumartelu? Ei kai kukaan muitakaan työkaluja kumartele, vasaroita ei palvota, eikä tietosanakirjoille uhrata. Pöh.

    VastaaPoista
  38. Noista aurinkovoiteista, olen antanut itseni ymmärtää (en nyt jaksa googlata), että lasten aurinkovoiteissa käytetään vain fysikaalisia suoja-aineita eikä kemiallisia, jotka saattavat allergisoida tai muuten herkistää. Joten sillä logiikalla, että tuote joka sopii lapsen herkälle iholle sopii varmasti myös aikuiselle, olen itse aina käyttänyt vaalealle ja helposti palavalle iholleni korkeakertoimisia lasten suojavoiteita. Hyvin ovat toimineet.

    -Satunnainen lukija

    VastaaPoista
  39. Annikki, ymmärtämistä se olisi palvellut noin yleisellä tasolla. (Minulla on tapana jutella asioista, ei yksittäistapauksista.)

    Enkä nyt tarkoittanut nimenomaisesti sinua, vaan olin aiemmin tänään lukenut erästä keskustelua, jossa kysyjälle syötettiin Googlea, jolla konstilla keskustelu tyssäsi. Muutenkin usein käy niin, että faktan syöttö tukkii luovan osuuden keskustelusta. Siis Googlehan on tylsää... Kyllä sinne kaikki löytävät, ja siksi paljon kiinnostavampaa onkin keskustelu, ei tiedonjako. :)

    VastaaPoista
  40. Kiitos Annikki vastauksestasi!
    Itse olen joskus tykönäni ihmetellyt sitä, että korkeasti koulutetut ihmiset käyvät esim. tangomarkkinoilla. Jotenkin ne eivät mielestäni ole sopineet yhteen. tietoviisaus ja tangomarkkinat.
    Mutta ainahan voi tietysti sanoa puolustautua sanomalla yleissivistävänsä itseään laaja-alaisesti.
    Toisaalta mitä merkityksiä tunnetason kokemuksilla on yleistietoon ja sivistykseen?
    Onko esim. runoja lukeva oopperaa, tai vaikkapa kirkkomusiikkia kuunteleva, ihminen sivistyneempi kuin Jätkän humppafani. Mistä sen tietää? Pukeutumisestako?
    Onko kukaan täällä keskustelijoista elävässä elämässä tavannut, tai voiko nimetä jonkun esimerkillisen vastaparin. Todella sivistyneen ihmisen tai pohjanoteerauksellisen pölvästin?!
    Itse otan mielelläni pienet sopivat palaset itselleni molemmista :)

    VastaaPoista
  41. Vielä noista auringonsuoja-aineista: Kuten Iines sanoit, kai niissä on jonkinlaisia myrkkyjä.
    Mielenkiintoinen ilmiöhän on, miksi ihosyöpä on viime vuosikymmeninä vain lisääntynyt.
    Siihenkään ei yeleistieto tai -sivistys kuitenkaan ole auttanut.
    Taitaa olla päinvastoin.

    VastaaPoista
  42. Korkeakoulutettu moukka:

    Kerran kohtasin yliopiston ruokalassa hämmästyttävän sivistymättömän ja tietämättömän biologian tutkijan, joka selitti pöydässä kovasti tulevaa väitöskirjaansa, mutta eksyi jostain syystä sivuraiteelle ja alkoikin kertoa mielipiteitään fysiikasta ja fyysikoista.

    Tämä tollo oli oman päänsä sisällä päätellyt, että fyysikot ne ei arvosta biologeja, eivätkä tiedä miten laaja-alainen ja monimutkainen tiede biologia on, ja että eivät tajua biologiasta mitään, koska Ajan lyhyessä historiassa oli selitetty evoluutio aivan väärin.

    Tämä terävä näkemys pohjasi siihen, että herra tuleva tohtori oli lukenut em. kirjan ja kerran hänellä oli ollut kämppiksenä fysiikanopiskelija. Että se siitä sivistyksestä ja perustelluista näkemyksistä.

    Itsehän kuuntelin aikani ja lopulta päätin korjata mokoman pöykeän otuksen harhaluulot ilmoittamalla, että ethän sinä tiedä näköjään tästä asiasta mitään, ja kyllä tieteenharjoittajilla pitäisi olla sen verran avarakatseisuutta ja sivistystä, että osaavat arvostaa muitakin aloja kuin omaansa, enkä ole koskaan kuullut kenenkään fyysikon panettelevan biologiaa tieteenä, että mistä nämä tällaiset luulot oikein syntyvät. Meni jauhot suuhun silläkin eläjällä.

    Mutta voi että minua kyrpi, että miten joku voi edetä tohtoriksi olemalla noin typerä ja sivistymätön moukka.

    VastaaPoista
  43. Ja näin uuden Ajan profeettana eli vastausautomaattina voin kertoa, että lisääntyneet ihosyövät johtuvat lähenevästä maailmanlopusta, johon ihmiset ovat itsensä ajaneet, kun tiede on epäonnistunut luonnon edessä.

    Näin me kurjat joudumme polvillemme nöyrtymään ja kohottamaan korventuneet kätemme kohti taivasta, joka ei suojaa meitä enää auringon tuliselta katseelta. Ja itkemään, itkemään turhaan.

    Totisesti.

    VastaaPoista
  44. "Onko kukaan täällä keskustelijoista elävässä elämässä tavannut, tai voiko nimetä jonkun esimerkillisen vastaparin. Todella sivistyneen ihmisen tai pohjanoteerauksellisen pölvästin?!"

    Mun isoisäni on todella sivistynyt ja aviomieheni täysi pölvästi.

    VastaaPoista