13.6.2007

Suomalaislasten lyhyt leikki

Suomalaislasten leikki loppuu ennen pohjoismaisia ikätovereita, ja tyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi yleisintä maailmassa. Nämä tulokset ilmenevät pohjoismaisessa vertailevassa tutkimuksessa, jonka on laatinut sosiaalipsykologian professori Irmeli Järventie.

Liian lyhyt leikki-ikä lisää pahoinvoinnin riskiä, sillä leikki on tärkeä mielenterveyden suoja. Myös liian vähäisellä vanhempien kanssa vietetyllä ajalla on suora yhteys ongelmiin. Tätä taustaa vasten tuntuu suorastaan käsittämättömältä se, että aivan pieni lapsikin halutaan monesti mieluummin viedä päivähoitoon kuin sallia hänen olla kotona sellaisen vanhemman kanssa, joka ei opiskele, on terve tai työtön. Missään muualla maailmassa lapsia ei viedä pois kotoa samassa määrin kuin Suomessa, hyvinvoinnin ja tasa-arvon kultamaassa.

Missään muualla maailmassa ei myöskään liene niin varhaiskypsiä lapsia kuin Suomessa, jossa heidän itsenäisestä pärjäämisestään ihan yksin jopa kehuskellaan. Seitsenvuotias osaa lämmittää pitsansa mikrossa ja ottaa kolansa jääkaapista ja käynnistää viihdevälineet, joista imee maailmankuvansa vanhempiaan odotellessaan. Lapsia vaivaakin yllä mainitun tutkimuksen mukaan ankara tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä.

Ristiriitaiselta tuntui se tutkimustulos, että vanhemmat kantoivat suurta huolta median ja mainonnan vaikutuksesta. Kuitenkin kodeissa ei panna usein tikkua ristiin mediakritiikin opettamisen puolesta, pannaan vain lappuja ja estoja luukulle ja syytetään mainontaa, kun voitaisiin uhrata omaa aikaa ja opastaa sitä itsetehtyä kersaa.

Eniten minua hätkäytti tieto 15 - 24-vuotiaitten tyttöjen itsemurhakuolleisuudesta, sillä tyttöjen itsetuhoisuus lähentelee kansainvälisesti aikuisten tasoa.

(Kuva Martta Wendelin)

107 kommenttia:

  1. Kirjoituksesi on täyttä asiaa, mutta valtamedian mielestä poliittisesti epäkorrektia, niinpä tästä vaietaan.

    VastaaPoista
  2. Ei tuo ole minun lapsuudestani mihinkään muuttunut, samanlaista se oli meillä 1970-luvun lähiölapsillakin. Asuntovelkoja makselevat vanhemmat olivat iltamyöhään töissä ja me jouduimme pärjäämään omillamme heti kouluiästä alkaen ja sitä ennen olimme hoidossa.

    Mutta me saimme lapsena olla lapsia ja leikkiä, kyllä ne vanhemmat sieltä tulivat kotiin iltasella ja tekivät ruoan jne.

    Olen saanut sen vaikutelman että nykyisin jo hyvinkin pieniltä lapsilta aletaan vaatia (yksin) pärjäämistä koulussa ja muutenkin (Ihmettelen muuten sitä että vanhemmat kyllä muistavat patistaa jo eka-tokaluokkalaisia lapsiaan tekemään läksyjään mutteivät kuitenkaan mene heitä auttamaan, ja selitykseksi annetaan ettei vanhempien ole tarkoitus läksyjä tehdä. Auttaminen ja tekeminenhän ovat kaksi eri asiaa. Ei ihme että lapsille tulee paineita koulussa pärjäämisestä jo alkuluokilla kun joutuvat kaiken tekemään yksin), mikä lyhentää lapsuutta, joten en yhtään ihmettele että lapset voivat huonosti.

    Oikeastaan ihmettelisin mikäli lapset eivät voisi huonosti.

    VastaaPoista
  3. Iines:Eniten minua hätkäytti tieto 15 - 24-vuotiaitten tyttöjen itsemurhakuolleisuudesta, sillä tyttöjen itsetuhoisuus lähentelee kansainvälisesti aikuisten tasoa."

    Muuten, muutama vuosi sitten oli Aamulehdessä juttu siitä kuinka mielenterveysongelmaisia tyttöjä otettiin lyhytaikaiseen puolenvuoden hoitoon vähemmän kuin poikia koska "Hoito tepsii paremmin poikiin", just joo, kun hoito ei tytöille toimi hyvin niin jätetään heidät sitten oman onnensa nojaan, ja sitten ihmetellään tyttöjen kasvaneita itsemurhalukuja.

    Tosi viileetä, oikeastaan jäistä, priorisointia.

    En löytänyt tuota juttua, mutta löysin Birdyn blogista maininnan siitä:
    erikoisvaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidosta

    VastaaPoista
  4. Samalla ei jostakin syystä olla huolestuneita siitä, että aikuiset eivät leiki. Selitystä pahoinvoinnille etsitään herkemmin työn ja parisuhteen vakaudesta, taloudellisesta tilanteesta. Tai ehkä kyse on pikemminkin siitä, että aikuinen kyllä leikkii - poliisia, liikemiestä, tutkijaa, opettajaa, työtöntä -, mutta ottaa sen liian vakavasti, eli niin, ettei leikkiin itseensä liittyvä vakavuus enää riitä, vaan sille täytyy löytää ulkopuolisia (vaikkapa yhteiskunnallisia tai moraalisia) selityksiä.

    Tai ainakin minä leikin, enkä siitä luopuisi.

    VastaaPoista
  5. Minusta lapsen kanssa olossa hauskinta onkin se, että saa itsekin ikään kuin laillisen luvan leikkiä.

    Minua harmitti kun lapsi kasvoi niin nopeasti, että jossain vaiheessa oli luovutettava lukeminen hänen omiin käsiinsä, samoin jokuset leikit.

    Minäkin leikin edelleen! Monenlaisia ajatusleikkejä ja pelaan muuatta kiehtovaa puzzlepeliäkin tietokoneella. Se ei ole koskaan pelkkä peli, vaan liitän siihen mukaan omia juttujani. :)

    Tyttäreni leikki hirveän myöhäiseen ikään, niin myöhäiseen, että piilotti nukkensa ja muut lasten lelut yläkaappiin, kun kavereita tuli hänen huoneeseensa. Luulen, että hän leikkii vieläkin. Tai ainakin hänellä on hieman vaikeuksia sopeutua totisen aikuisen ihmisen rooliin.

    VastaaPoista
  6. En yhtään epäile ettetkö sinä leiki edelleen. :)

    VastaaPoista
  7. Wendelinin kuvat ovat rauhoittavia. Alle 12-vuotiaissa tytöissä on jo viettelijättären elkeitä. Sanoin kerran yhdelle pojannulkille, että onkohan tulossa sade, koska on korsi porsaan suussa. Vastattiin kirkkaalla pojanäänellä, että elä huuva, on ikkee.

    VastaaPoista
  8. a-k.h: Mitä ihmeen viettelijättären elkeitä? Eipä ole ikinä niistä kuvista sellaista tullut mieleen. Onko se viettelevyys niissä tytöissä vai miehen päässä?

    yleisesti: tätähän tämä on tämä meidän kansallinen todellisuus. Itse olen vakavasti depressoitunut 25-vuotias, ystäväni yritti ensimmäisen kerran itsemurhaa 15-vuotiaana hyppäämällä sillalta ja sen jälkeen aika monta kertaa muutenkin (veitsellä, lääkkeillä..). Toinen kaveri teki itsemurhan 18-vuotiaana (siinä levisi sekin suurisilmäinen ja punasuinen kaunis tyttö pitkin pihamaan asfalttia). Siihen loppui lapsuus. Ainakin minulta.

    Tokkopa tuo kuitenkaan on mikään nykyajan suurilmiö, kun itsemurhia kuhisee kansalliseeposkin - ja puolet oman suvun aikuisista miehistäkin ovat kuolleet oman käden kautta.

    VastaaPoista
  9. Kysyn vaan, että onko meillä kersoista ja kersojen tulevaisuudesta enää aikoihin todella välitetty. Omasta itsestä vain. (Tietenkin tämä on yleistystä, mutta prosenttiluvuksi panisin 70 ja virhemarginaaliksi viisi.)

    VastaaPoista
  10. Annikki, luulen että a-k.h tarkoitti, että nykyajan 12-vuotiaissa tytöissä on viettelijättären elkeitä.

    Mielenkiintoinen väite, jonka usein kuulee. Ei se kuitenkaan ole niin, että 12-vuotias tyttö ajattelisi seksiä niin kuin aikuinen mies luulee. Viettelyelkeet ovat leikkiä, mediasta opittuja, eivät sisällä viettelytarkoitusta. Ihan sama kun minä olin pieni ja otin äidin korkokengät ja kopsottelin niillä. En ajatellut hetkeäkään seksiä, vaikkka kiemurtelin kuin heitukka. Se oli vain hauskaa leikkiä.

    Tuo muu osuus kommentistasi sai mielen surulliseksi. Minulla on tunne, että olen kasvanut pimennossa. Miten Suomessa voi olla noin paljon depressiota nuorten ja lasten parissa? Miksi minä en opettajana kohdannut sitä? Kohtasin kyllä syrjäytyneitä nuoria, mutta en itsemurhahakuisia (?).

    VastaaPoista
  11. "Tätä taustaa vasten tuntuu suorastaan käsittämättömältä se, että aivan pieni lapsikin halutaan monesti mieluummin viedä päivähoitoon kuin sallia hänen olla kotona sellaisen vanhemman kanssa, joka ei opiskele, on terve tai työtön."

    Hm, kirjoituksestasi saa sellaisen kuvan, ettei päiväkotilapsi leiki.
    Olen toista mieltä. Kokemuksesta ja lähisukulaisen kokemuksesta tiedän, että lapsi saa leikkiä myös päiväkodissa vapaasti; ei päivähoito tarkoita sitä, että lapselta vaaditaan vastuullisuutta liian aikaisin.

    Aivan yhtä hyvin vanhempansa kanssa kotona kasvava lapsi saattaa joutua "aikuiseksi".

    Mutta olen samaa mieltä siitä, että itsenäisyyttä korostetaan suomalaisessa kasvatuksessa aivan liikaa. Tunsin kerran äidin, ojnka kuusivuotias hoiti oman huoneensa siivouksen ja sai nuhteita laiminlyönneistä. Liioiteltua, minusta.

    Melkein tekee mieli syyttää vanhempia laiskuudesta. Ainakin henkisestä sellaisesta.

    (Omat lapseni ovat kyllä ihan liian avuttomia, mutta minkäs teet. Ei voi kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu.Olen vanhempana aivan liian löpsy, myönnetään)

    VastaaPoista
  12. Hups, luin huolimatomasti, Tarkoititkin vanhempien käyttävän liian vähän aikaa lapsien kanssa; päiväkodilla ei siis ollut yhteyttä leikin kanssa. Sori.

    VastaaPoista
  13. Luin taannoisen viestisi vasta nyt. Kirjoitit "Onko tämä multinikkiepäilys muuten edes kummallista nettimaailmassa? Antaako se syyn usean vuoden mittaiseen kalvamiseen?"

    Saat minulta piston pistosta ja kaksi parhaasta!

    Aiemmin kirjoitit mm" 2. Nautiskelen tuskablogeilla. Saatan joskus paheksua tuskalla mässäilyä, mutta on pakko katsoa, mitä sille ja sille kuuluu, vieläkö se on hengissä, vai onko se vetänyt itsensä vessanpöntöstä alas tai tukehtunut pilleriinsä. Kiitos turisti, minh, tristan, lostis, brim, meirami ja monet muut loistavat tuskanovellistit, joita ilman Blogistan olisi harmaata aluetta. Ette ole yksin vereslihanne ja tuskanne kanssa, ja kukas sitä nyt aina jaksaa lukea jotain Parnassoa."

    Jos joku on nälvimistä niin tuo! Aikuinen akka ja KEHTAA jaella omia pistojaan milloin huvittaa mutta kun saa toiselta saman niin on räkänokkaisena itkemässä äitylin kyljessä?!

    Jos haluat etten solvaa sinua niin JÄTÄ MINUT RAUHAAN! Jos nälvit ja saan tietää niin teen saman sinulle ja sehän tiedetään hyvin kumpi meistä on silloin kyynelehtimässä viattomuuden kyyneliä räkä poskella.

    JÄTÄ MINUT RAUHAAN! ÄLÄ IKINÄ ENÄÄ LINKITÄ MINUUN!!!

    VastaaPoista
  14. "Miksi edelleen tämä henkilökohtainen vainoaminen, vaikken todellaakaan ole millään tavoin antanut aihetta saatikka provosoinut? "

    ETTÄ KEHTAAT!!! VIIKKOA AIEMMIN LINKITIT MINUUN LOUKKAAMISTARKOITUKSESSA!

    OLET OKSETTAVA AKKA!

    VastaaPoista
  15. Meillä on kaikilla julkiset kasvot, myös lapsilla ja nuorilla. Ei sen läpi näe kukaan mitään.

    Minun mielestä kosketuspinta opettajiin on muutenkin hyvin pinnallinen ja ohut. Saati sitten kun ei yläasteella edes huomattu, että yksi tyttökavereista oli raiskattu, vaikka välit olivat hyvin läheiset. Niin hienoa kulissia sekin piti yllä monta vuotta, ennen kuin tajuttiin, että se nuorisoteatterin ohjaaja taisikin olla tosiaan yli 30-vuotias mies, eikä kaveri ollut ainoa tyttö, jolle se oli tarjonnut viinaa ja aikuisen rakkautta.

    Nuorilla on niin omat maailmansa, etteivät opettajat sinne yllä, ja vanhemmat eivät tiedä mistään mitään. Ja jos se 10 vuotta sitten oli tuota, niin nykyään se on jotain vielä pahempaa: 12-vuotiaiden siideribileitä, 14-vuotiaat blogaavat, kuinka tienaavat suihinotoilla rahaa krääsään, vaikka osaavat sulavasti myös varastaa vaatteensa kaupoista.

    Ja sitten on muka normaalia antaa nuorten elää "omaa elämäänsä" ja roikkua kaupungilla ja bileissä, ja se nyt ainakin tekee lapsesta ihan nössön ja silmätikun, jos se ei saa vähän elämää maistaa, pössytellä ja kokeilla rajojaan alkoholin parissa . Minunkin avomies on ollut ihan järkyttynyt, kun olen sanonut, että meidän nuoriso ei muuten sitten pyöri kylillä. Johan niille kaikki sitten nauraa.

    Ai kuka nauraa? Kaikkihan nykyään itkevät.

    (taisi löytyä minun mieliaihe)

    VastaaPoista
  16. yh, olipa räikeä kontrasti tuohon edelliseen :P

    ihan tuntuu oma tyyli ihan värittömältä ja tylsältä.

    VastaaPoista
  17. Suomalaisia lapsia paapotaan hyvinkin vanhaan ikään: se, että osaa ottaa mehun kaapista ja tehdä voileivän, kuuluu mielestäni jo eskari-ikäisen normaaleihin taitoihin.

    Virossa ihmetellään suomalaisten lasten paapomista: siellä on yh-äidinkin käytävä töissä eli penskat joutuvat hoitamaan aamupalansa ja hoitoon/kouluun menonsa itse varsin pienellä iällä. Alle kouluikäiset voidaan hyvinkin pistää bussiin/laivaan matkustamaan sukulaisten luo jne. Täällä Suomessahan 12-vuotiastakin pidetään liian pienenä matkustamaan bussilla yksin...huoh.

    Johanneksen kanssa samoilla linjoilla: sitä joutui raahaamaan oman pepppunsa viulutunneille ihan itse ja yksin bussilla, toiselle puolen kaupunkia ja pitämään huolta aikatauluista kuusivuotisesta. Eikä siitä mitään traumoja jäänyt - rohkeaksi siitä kasvoi, kun tajusi, että pärjää.

    T.Birdy

    VastaaPoista
  18. Birdylle: miksi käyttää esimerkkinä Viroa, kun voisi käyttää myös Venäjää? Siellähän itsenäiset ja rohkeat lapset osaavat 12-vuotiaina asua jo ihan omillaan kaduilla ja myydä persettä ja ostaa ihan omat liimat.

    VastaaPoista
  19. Tris

    Kommenttisi tässä keskustelussa kertonevat enemmän sinusta itsestäsi kuin minusta.

    Ilmeisesti itse kirjoittaisit poimimasi siteerauksen kaltaisen tekstin vain loukataksesi, koska oletat minunkin tehneen niin.

    Minä en koskaan kirjoita halutakseni loukata ketään, en koskaan. Se on täysin vierasta minulle.

    Poimit tuon tekstini vastauksestani meemiin, johon minut oli haastettu. Meemin nimi oli Kuusi omituisuuttani.

    Vastasin siinä, että ensimmäinen omituisuuteni on se, että pidän pippelinkuvista. Toinen oli se, että nautiskelen tuskablogeilla, joista kiitin loistavia kirjoittajia.

    Näiden blogien suosio ei tietenkään pohjaudu yksin hyvään ja elävään kirjoittamiseen. Suosiolla täytyy olla muitakin syitä, muitakin kuin auttamishalu. Niitä muita syitä halusin samalla nostaa esille, mahdollisesti keskusteltavaksi oman omituisuuteni kautta.

    VastaaPoista
  20. Birdy,

    minua oudoksuttaa hieman termisi lasten paapomisesta. Se kuvastaa aika kovaa asennetta, etenkin kun mielessäni ei ole mikään lapselle lässyttäminen.

    Tietenkin lapsi oppii olemaan itsenäinen vaikka nelivuotiaana, jos niin tahdotaan. Samalla hän karaistuu tähän markkinahenkiseen tehoyhteiskuntaan.

    Vain yksi kysymys: millä hinnalla? Mitä se maksaa muuta kuin mielenterveyspuolella? Minkälaiset vaikutukset koko yhteiskunnan kovenemisella on ihmisen elämään?

    Ai niin, sitä ei vissiin vielä voi mitata rahalla... Vai voisiko kuitenkin?

    VastaaPoista
  21. Tris,

    pyydän ettet toista yllä sanomaasi. Poistin tästä tuon toisen kerran siteeraamasi tekstini, koska se on avoimesti luettavissa myös linkissäni yllä. Anna lukijoiden tehdä omat päätelmänsä.

    Voit jatkaa keskustelua asiasävyyn.

    VastaaPoista
  22. Viime kesänä Saksassa kiinnitin huomiota nuorten pukeutumiseen.
    Vielä noin 15-17-vuotiaat pojat ja tytöt pukeutuvat ns. lastenvaatteisiin. Normaaleja farkkuja, shortseja, t-paitoja ja collareita.
    Emme nähneet yhtään alle kymmenvuotiasta napapaidoissa tai muissa sellaisissa releissä, hellekelistä huolimatta.

    Lelu-ja pienoismallikaupassa oli teini-ikäisiä(yli 15v.) poikia ja vanhoja herroja tutkimassa pienoisrautatien osia ja koottavia pienoismalleja. Ja näitä liikkeitä on pienissäkin kaupungeissa.

    Miksi Suomessa pienet tytöt pukeutuvat stringeihin ja napapaitoihin ja lapset lopettavat leikit aikaisin???
    Annikki taitaa olla asian ytimessä kirjoittaessaan, että vanhemmat pelkäävät lastensa syrjäytyvän nörttineutreiksi ja silmätikuiksi, elleivät nämä saa "elää vapaasti omaa elämäänsä".

    Miten Suomessa on tultu tilanteeseen, jossa lasten hyväksytty käyttäytyminen määrittyy pahimman paskasakin mukaan???

    Annikki, älä anna periksi miehellesi! Sinulla on hyvät periaatteet.

    VastaaPoista
  23. Minua jaksaa hämmästyttää aina vaan teinixien ja lasten käyttämä valta suhteessa perheen päätöksiin. Kuka sen heille on antanut? Sitähän ei voi kiistää, että valtaa on aina ihmisten, myös vanhempien ja lasten välisissä suhteissa.

    Jos kymmenkesäinen tyttö käyttää epämukavia ja epätarkoituksenmukaisa stringejä, hän on ottanut päätösvallan ainakin osasta perheen ostopäätöksiä. Alushousujen ei kuulu olla naru persevaossa aikuisella naisellakaan saati lapsen pienessä pepussa.

    Muistan miten nuorena opettajana kyselin alaikäisiltä teinixeiltäni, että kuka teille sen viinan ostaa. - Vanhemmat tietenkin! Aito kauhisteluni herätti huomiota koko talon oppilaissa, ja meikäläisestä väännettiin loppusoinnullinen alkoholipilkkalaulu vappukarnevaaliin.

    VastaaPoista
  24. Birdylle totean olevani tyytyväinen, että minua "paapottiin" pianotunnille ja muihin harrastuksiin vielä ala-asteikäisenäkin. Eivät kaikki ole rohkeita ja itsenäisiä, eikä sellaista voi mielestäni pieniltä lapsilta edes vaatia saati sitten, että lapsi olisi karaistava tällaiseksi kertarysäyksellä. Alle kouluikäinen matkustamassa yksin pitkiä matkoja kuulostaa sitä paitsi jo varsin edesvastuuttomalta toiminnalta.

    En tietenkään vastusta lasten oma-aloitteisuutta, mutta joku raja sentään.

    Iines, nuo vanhempien lapsilleen hankkimat viinakset ovat tuttua juttua. Muistan kauhistelleeni jo teinixinä sitä, kuinka ystäväni äiti osti 14-vuotiaalle pojalleen tiukkaa viinaa. Sitten ihmeteltiin, kun poika riehui itsetuhoisena kaupungilla ja voi kaikin puolin huonosti. Itse sain kyllä kotona maistaa alkoholia, mutta ajatuskin siitä, että isukki ja äityli olisivat hankkineet minulle viinaksia, on täysin absurdi. Näin aikuisena voin todeta olevani todella tyytyväinen siitä, että kotona huolehdittiin ja laitettiin rajoja. Kaikki ei ollut tietenkään silkkaa auvoa ja onnea, mutta turvallisuuden tunne oli aina läsnä.

    Totta kai lapsen on maistettava myös vapautta: koettava ja tutkittava asioita itse, kompastellenkin. Vanhemmilla on kuitenkin mielestäni suuri vastuu olla tukena ja turvana näissä hetkissä. En voi kuitenkaan parhaalla tahdollanikaan ymmärtää, miksi vanhempien on ostettava teineille viinaa. Olen kuullut monien perustelevan asiaa sillä, että lapsukaiset saavat juovuketta joka tapauksessa jostakin. Tämäkin on totta, mutta jokin tässä ajatuskulussa kuitenkin mättää. Todellakin: kenellä on valta ja mihin?

    VastaaPoista
  25. "Voit jatkaa keskustelua asiasävyyn. "

    Ainoan asiasävyisen viestini juuri poistit.

    VastaaPoista
  26. Tris,

    luehan uudelleen ensimmäinen viestisi tällä sivulla, jossa siteeraat tekstiäni.

    Poistetussa viestissä oli jetsulleen sama sitaatti, toiseen kertaan.

    Se on lisäksi avoimesti luettavissa omassa linkissäni ylempänä.

    Pyydän sinua siirtymään asiassa eteenpäin tai lopettamaan.

    VastaaPoista
  27. Palaan vielä tuohon vanhempien osuuteen alaikäisten viinanhankinnassa. Onkohan se kaukaahaettua, että kun ostaa lapselle pullon, voi itsekin juoda reilummin ja useammin?

    Minusta Veikon kirjoitus Saksan nuorten tilanteesta on kuulemani ja muutama vuosi sitten näkemäni mukaan realistinen. Napapaidat ja seksistinen pukeutuminen on siellä tuntematon tapa eikä mielestäni kerro vanhoillisuudesta, vaan Suomen tapa kertoo vanhempien vastuuttomuudesta. Turha siitä on mainontaa ja markkinoita syyttää, sillä markkinat muotoutuvat kysynnän mukaan.

    Ja sille itsetehdylle kersalle voi aivan hyvin sanoa, että ei, en osta sinulle stringejä, koska alushousujen ei kuulu olla hiertävä naru pyllyvaossa ja ei, en osta sinulle napapaitaa, koska kenenkään ei tarvitse nähdä napaasi tai että se on joidenkin mielestä seksikästä, eikä lapsen tarvitse olla seksikäs.

    Eikä tuota suomalaisnuorten lärvit umpeen -juomatyyliä tunneta samassa mitassa muualla Euroopassa (Ruotsista en tiedä?), vaan suomalaisnuorten ja -lasten humalahakuista ryyppämistähän kauhistelevat eurooppalaiset ikätoveritkin.

    VastaaPoista
  28. En usko että voileipien tekeminen tai siivoaminen lisää lapsen turvattomuutta. Jos lapsella on tehtävänään siivota oma huoneensa niin mitä siitä? Pienikin lapsi voi opetella korjaamaan jälkensä ja sillä tavalla pikkuisen osallistua kodin välttämättömiin arkisiin puuhiin. Eri asia on, jos lapsella on tunne, ettei hänestä huolehdita tai välitetä.

    Helanes, olit varmaan kirjoittanut provosointitarkoituksessa, ettei lapsista enää välitetä?

    Kysymys siitä, miksi lapset tai aikuiset voivat huonosti, on todella vaikea. Vanhempien syyllistäminenkin on tavallaan epäreilua, kun toisaalta varsinkin äideiltä vaaditaan niin kohtuuttomasti. Ihannenainen on kuin naistenlehtien jutuista: aamulla menen lenkille ennen seitsemää, tulen kotiin laittamaan yhteisen aamupalan perheelle, menen töihin ja palaan kotiin kuljettamaan lapsia harrastuksiin, syömme koko perhe yhdessä päivällisen keskustellen päivän tapahtumista ja illalla on ihana hetki viettää mieheni kanssa laatuaikaa.

    Juuri niin. Mahdotonta.

    Lapset ovat tärkeitä. Uskon kaikesta huolimatta, että useimmat vanhemmat tekevät jaksamisensa rajoissa kaiken lastensa hyväksi.

    VastaaPoista
  29. Vanhempien syyllistäminenkin on tavallaan epäreilua, kun toisaalta varsinkin äideiltä vaaditaan niin kohtuuttomasti.

    Mutta hyvänen aika - siellähän se vika on! mitä syyllistämistä se on?

    Tuo mantra (äideiltä vaaditaan niin paljon) ei enää mene minuun. Naiset ovat Suomessa aina osanneet valita itsenäisesti asioita ja he ovat tehneet vahvoja päätöksiä.

    Miksi he siis asettuvat marttyyreiksi? Ei heiltä mitään vaadita, vaan itse he ovat tehneet itsensä korvaamattomiksi moneen paikkaan yhtaikaa. Turha syyttää yhteiskuntaa, sillä yhteiskunta olemme me, naiset.

    VastaaPoista
  30. Niin Iines, joskus kyse on siitä, että aikuiset haluavat liikaa: onnellisuutta, loistavan elintason, työuran ja perheen. Ja ihanneperheeseen kuuluvat lapset, jotka hankitaan, vaikka aika ei millään riittäisi kaikkeen. En kuitenkaan useimmissa tapauksissa näe syy-seuraussuhdetta aivan samalla tavalla kuin sinä.

    Toisaalta en myöskään usko, että syy olisi aina vanhemmissa. Jossain tapauksessa elämä menee vikaan, ja siihen voi olla monia syitä. Tunnen läheltäni tapauksia, joissa vanhemmat ovat kyllä huolehtineet lapsistaan, olleet paikalla, empaattisia ym., mutta yksi lapsista on silti ajautunut huumekoukkuun tai toisessa tapauksessa masentunut vakavasti. Olen joutunut useasti miettimään, miksi juuri hän... Mitä tapahtui?

    En näe mitään selvää yksittäistä syytä.

    VastaaPoista
  31. Vanhempien syyllistäminenkin on tavallaan epäreilua, kun toisaalta varsinkin äideiltä vaaditaan niin kohtuuttomasti.

    Mutta hyvänen aika - siellähän se vika on! mitä syyllistämistä se on?


    Niin, kaikki aikuiset ovat lasta vanhempia ja aikuisia juuri siksi, että periaatteessa kykenevät huolehtimaan lapsista vaan nämä "aikuiset" vanhemmat keskenään taistelevat aikuismaisesti siitä, kenelle jälkikasvun kasvatus kuuluu.

    Hölmöin lukemani vastaus kuuluu, että sille vitun huoralle, joka sen äpärän synnytti.

    VastaaPoista
  32. En tarkoita Wndelinin kuvia, vaan yhtä ja toista, mitä aikoinaan olen steissillä havainnut. Yhtä ja toista tiedänkin, myös ammatillisen kokemukseni kautta. Olen tehnyt muutakin kuin ollut toimittaja ja kirjoittanut blogeja.

    Lähimmäispiirissäni on suku, josta kolme veljestä lähti omia aikojaan. Tuttavakollegojani on lähtenyt monta, myös ystävä.

    VastaaPoista
  33. Haluatko jonkun linkin siitä viestistä jonka olet poistanut? Haluatko minun postaavan sen uudestaan jonkun linkin kera?

    VastaaPoista
  34. Tristan on hyvä ja rauhoittuu. Vaihtoehtoisesti voit selventää myös meille ulkopuolisille, mikä mättää.

    VastaaPoista
  35. Iines sanoo:

    Minua jaksaa hämmästyttää aina vaan teinixien ja lasten käyttämä valta suhteessa perheen päätöksiin. Kuka sen heille on antanut? Sitähän ei voi kiistää, että valtaa on aina ihmisten, myös vanhempien ja lasten välisissä suhteissa.

    En oikeastaan käynyt läpi sen hankalampaa teini-iän kriisiä. Rakensin arvomaailmaani päässäni ja sitten vain lakkasin vähitellen myötäilemästä vanhempia asioissa, paitsi jos niiden perustelu vakuutti minut. Tai kiristys melko mitättömissä asioissa ja arvoristiriitojen sattuessa (koska en esimerkiksi päihteiden kanssa sekoillut), mikä ei tietenkään edesauta arvostusta. Mielestäni kriisin kokivat pikemminkin vanhempani. Varmaan itsekin olisi vanhempana vaikea tehdä vain tiiviisti yhteistyötä ja olla puuttumatta lapsen tekemisiin.

    Mitä lasten ja nuorten humalajuomiseen tulee, niin ei mene Britanniassakaan järin hyvin. Etenkään Skotlannissa.

    Laura,

    Aika monet pienetkin lapset tykkäävät auttaa siivoamisessa. Ainakin jos kotona on hyvä henki. Kuitenkin vaikkapa teinin oma huone on minusta siihen saakka teinin oma huone, ettei sen kunto aiheuta haittaa koko asunnolle tai muiden asujien terveydelle. Tällaisen myönnytyksen voi mielestäni tehdä, vaikkei kyseessä teinin oma asunto olisikaan. Harva (joku kyllä) jaksaa sikolätissä loputtomiin, mikä lienee parasta oppia. Jos vanhemmat antavat periksi ja korjaavat jäljet itseään säästääkseen, he saavat kenties tehdä saman toisenkin kerran.

    VastaaPoista
  36. Lapsilla ei voi olla riittävästi vapaata leikkiä kokopäivätarhassa. Siellä on leikit korjattava pois, kun tarhaa siivotaan, kun mennään syömään, kun ruvetaan nukkumaan, kun mennään ulos jne.

    Kotona sama leikki saa olla käynnissä vaikka viikon, jos se on tarpeen.

    Osapäivätarhassa lapsi voi saada ystäviä ja äiti saa hiukan vapaata aikaa. Lapsi oppii siellä jotain sellaista, mitä ei ehkä opi kotona.

    Lapsen kotiolosuhteiden täytyisi olla erityisen huonot, jotta pitäisin kokopäivähoitoa parempana kuin kotihoitoa.

    Kotona on jotain aivan erityistä: rakkaus, jota äiti ja isä tuntevat lastaan kohtaan.

    [Profiilikuvani liittyy erääseen Ellilän blogissa esitettyyn kommenttiin, jossa suomalaisia nuortenkirjailijoita nimitettiin 'nutturatädeiksi'. Kuvassa on viimeisin nutturani. :))

    VastaaPoista
  37. Ihmettelen aina näitä mielipiteitä päiväkotitätien erityisestä kasvatusksellista merkitystä lapsille.
    Eikös sielläkin työskentele aivan tavallisia eukkoja. Toiset enemmän, toiset vähemmän "lapsirakkaita."
    Joukkoon mahtuu varmasti niin lässyttäjiä kuin leipääntyneitä hermokimppujakin.
    Missä on todistettu, ja taattu että juuri tuo ja tuo päiväkotitäti omaa syvällisemmän, viisaamman ja rakastavan tavan suhtautua lapsiin, kuin hänen kypsymätön oma äitinsä?
    Lapsihan osaa leikkiä ihan itse. Keksiä hauskoja juttuja vaikka kattilakaapista, jos vain saa olla luova, eikä aina olla kieltämässä.

    Se on ikuista arpapeliä, monista yhteensattumista lopulta johtuvaa, millainen yksilö lapsesta kehittyy.
    Vai voiko suoralta kädeltä aina yksyhteen ennustaa vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen tasosta millainen persoona lapsesta tulee aikuisena?

    VastaaPoista
  38. Ja masennukset ja itsemurhat nuorten tyttöjen keskuudessa?

    Kun ne imppaavat tuota kaikkea mainosmiesten ja idolien tuottamaa perkeleenpaskaa. Ei ihme, että elämä, ja pää menee sekaisin.

    Mutta kuka takoo sen, ja kenen kalloihin ensin?

    Kenties eräs syy hämmennykseen on se, etteivät nuoret osaa enää kokea aitoja tunteita, vaan he matkivat ja yrittävät elää siten, kuin nää aivopesumarkkinat (elokuvat, mannekiinit,musiikkivideot, tv-sarjat esim.) haluaa! Vähättelevät siis omia, hienoja, ainutkertaisia itsejään. Vieraantuvat siitä, mikä on ihan tarpeeksi, ja riittävää tullakseen hyväksytyksi ja aidosti rakastetuksi.

    VastaaPoista
  39. leonoora: Eipä taida noin köykäiset syyt (mainonta,idolit) riittää. Elämä on nuorilla paljon muuta kuin se pinta, mitä aikuiset kuvittelevat sen olevan.

    Ryyppääminen oli minun teiniaikana ihan yleistä, samoin se, että tyttö jos toinenkin raiskattiin, kuka kotibileissä, kuka metsässä, kuka nuorisoteatteripiireissä. Voin kertoa, että ihan aitoja tunteita on tunnettu: iloa ja rakkautta ja tuskaa. Nykyisillä teineillä on varmasti vieläkin vaikeampaa, kun paska rymähtää niskaan aina vain nuorempana.

    Mainonta my ass. Mitä te aikuiset olette tehneet nuorien hyväksi? Ette ole suojelleet, ette ole tukeneet ja yksin olette jättäneet. Ja yksin on kaverit kuolleet, yksi toisensa jälkeen.

    VastaaPoista
  40. Annikki, Pääkopassani vilisivät kai kommentia kirjoittaessani etuäässä sellaiset erityisesti ulkopuolisille vaikutuksille alttiit hormoonimyrskyiset murkut.

    Traagisia tapahtumia ystäväpiirissäsi. Ne eivät ole vieraita minullekaan.
    On ihan oikein syyllistää mm. edellisiä sukupolvia, jos siihen on aihetta. En ole koskaan täysin hyväksynyt slougania: "ei saa syyllistää".

    Henkisesti kypsä ihminenhän ei kai muka syyllistä ketään, mistään?!
    Hän ymmärtää kaikkien ihmisten ja asioiden taustalla olevat vaikuttimet.
    Hän ei syytä vastoinkäymisistään ja epäonnistumisistaan ensisijaisesti muita, tai toisena vaihtoehtona vain itseään.

    Kuka idealisti lie ollut ajatuksen esittäjä, sitä en nyt muista. Liekö itsekään pystynyt olemaan syyllistämättä ketään, koskaan?

    VastaaPoista
  41. Henkisesti kypsä ihminenhän ei kai muka syyllistä ketään, mistään?!
    Hän ymmärtää kaikkien ihmisten ja asioiden taustalla olevat vaikuttimet
    .


    Tämähän on kukkua. Syyllistää-sana ei ole mikään tabu, vaan verbiä tarvitaan, vaikka sen käyttö vaatii siviilirohkeutta.

    Jos tuo yllä esitetty mantra olisi totta, henkisesti kypsä ihminen olisi sen mukaan löysä tyyppi, joka kumartaa joka puolelle, suutelee jokaista karvaista kättä.

    Kyllä minäkin mielestäni ymmärrän useimmiten jopa rikollisen mieltä, tilanteen syitä ja seurauksia ja olen pahoillani hänen kärsimyksistään, tunnen myötätuntoa, haluaisin auttaa.

    Ymmärtäminen ei kai kuitenkaan ole sama asia kuin hyväksyminen? Uskallan siis sanoa, että välitän syyllistyksen kohteesta, rakastan häntä ihmisenä ja lähimmäisenä niin paljon, että pyydän häneltä vastuuta teoistaan, koska luotan vielä häneen. Siksi uskallan syyttää häntä hänen teostaan. Panen toivoni häneen.

    Tilanne ei vaan koskaan saisi jäädä syyttämisen, syyllistämisen asteelle, vaan se vaatii aina jatkotoimia. Muuten syyllistäminen on turhaa.

    Minusta siis lapsenkin voi syyllistää epäeettisestä teosta ja luottaa häneen niin paljon, että edellyttää hänen näkevän tekonsa seuraukset ja muuttavan käytöstään.

    Asioita tulee voida nimittää oikeilla nimillään. Hyssyttely ja salaaminen on epäeettistä vastuunpakoilua ja pohjimmiltaan kapea-alaista ja kylmää lähimmäisrakkauden puutetta.

    Tässä kannattaa huomata myös se, että syyttäminen, syyllistäminen ja tuomitseminen ovat kaikki eri asioita. Syyllistää-sanaa on alettu turhan heppoisesti käyttää syyttää-sanan asemesta. Väitän, että syyllistää-sanalla tuomitaan syyttäjä.

    VastaaPoista
  42. Sattuneesta syystä ymmärrän Tristanin tunteenpurkauksen täysin.

    VastaaPoista
  43. TRISTAN sanoi...

    No miltäs paskapäästä tänään tuntuu? Onko saanut hc:tä tarpeeksi kiusattua? Tiedostatko että olet saatanan puutteessa oleva ämmä joka on samaa miestä vainonnut nyt jo viisi vuotta ja se on niin kiltti että vuosi vuodelta pyytää sinulta anteeksi koko olemassaoloaan!
    15. kesäkuuta 2007 4:03


    ******


    Niin Brim, tässä vielä tämä poistamani tunteenpurkaus. Syynä poistoon oli se, että minä en ole vainonnut kyseistä henkilöä enkä ketään, koskaan. En ole ottanut mitään yhteyttä kehenkään nettihenkilöön oma-aloitteisesti, koskaan.

    Mutta siitähän on vain minun sanani.

    Tämä Ikkunaiineksen blogi taisikin olla sitten tässä.

    VastaaPoista
  44. Tämmöisen takia olet blogia lopettamassa?

    Minä vain sanoin että ymmärrän sen tunteenpurkauksen, itsekin närkästyin siitä että kerroit nautiskelevasi joskus tuskablogeilla. Selitit sen kyllä hyvin ja hyväksyn sen - mutta en voi ymmärtää, vieläkään. Minulla tosin on enemmän mielenmalttia, enkä kyllä hyväksy solvaamista mihinkään suuntaan. Tristanin haukkumiset olivat epäasiallisia, mutta ymmärrän sen tunteen niiden takana.

    Sinulla on kuitenkin ollut useimmiten hyviä, pohdiskelevia postauksia ja juttuja, älä nyt tällaiseen kaadu.

    VastaaPoista
  45. Miksi sinä poistit sen kommenttisi tästä tämän ja edellisen kommenttini väliltä?

    Kerkisin kumminkin lukemaan sen, eli siis: ero on siinä että minä en nautiskele tuskasta, en omastani enkä muiden.

    VastaaPoista
  46. Brim,

    hämmästytät minut nyt epäoikeudenmukaisuudellasi. Ristit itse blogisi Hurmaavaksi itsemurhaksi, mutta minä en saisi sanoa nauttivani tuskablogista. En näe ilmaisuissamme eroa, ja ihmettelen, miksi minä en saisi käyttää samanlaista kuvansärkevää kieltä kuin sinä käytät. Tuskin kumpikaan meistä on tarkoittanut sanojaan kirjaimellisesti otettavaksi.

    Ehkä huomaat myös, että nimitin mainitsemiani blogeja loistavasti kirjoitetuiksi. Miksi tämä tahdotaan sivuuttaa, samoin kuin se, että kyseessä oli Kuusi omituisuuttani -meemi? Eikö sanan konteksti merkitsekään mitään?

    Tilastojen mukaan 522 lukijaa viikossa nautiskelee Hurmaavaa itsemurhaa. Oletko aivan vakuuttunut, että kaikki lukevat blogiasi myötätunnosta ja silkasta auttamishalusta? Voisitko mitenkään kuvitella mitään muita syitä tällaisten omasta tuskasta kertovien blogien lukemiseen? - Tällaisia asioita olisin ollut valmis pohdiskelemaan jutussani.

    Mitä tulee Tristanin törkylausuntoon, on ihan sama mitä minä sanon. Jos Tristan väittää, että olen vainonnut jotakuta, niin kai minä sitten olen, vaikken itse tiedä siitä asiasta mitään. Tiedän vain, että tämä "äärimmäisen kiltti mieshenkilö, joka pyytää anteeksi olemassaoloaaankin", on saanut toistuvia banneja mm. Näkökulman keskustelufoorumille ilmapiirin huonontamisen vuoksi. Hän on ollut aktiivinen minun suuntaani ja lähettänyt minulle mm. kikkelinkuvansa, josta olen kohteliaasti kiittänyt, en alkanut vainota.

    Minusta tämä on äärimmäisen ikävää lukijoitani kohtaan ja tunnen pettäneeni heidät, joten en ymmärrä, miten voisin jatkaa jatkuvasti tahrattua Ikkunaiineksen blogia. En yksinkertaisesti jaksa tällaista, en osaa tämänkaltaista kieroa peliä enkä epärehellistä viestintää. Voin pahoin aivan fyysisesti, minua huimaa ja pyörryttää, sydän alkaa hakata, kun huomaan millaisessa verkossa olen.

    Totean lopuksi vain, että viiden vuoden taakse juontuva täysin asiatyylillä esitetty multinikkiepäilyni riittää sitten ilmeisesti tämänkaltaiseen vuosien kiusaamiseen. Kun Komposti lopetti, tuli Tristan.

    VastaaPoista
  47. Korjasin virheet pois tekstistä, tietenkään en poista näin hyvää vastausta.

    Voi hyvä tavaton, Brim! En minä kenekään tuskasta nauti, jos nautiskelen tuskablogeja! Sanonta!Ei sinunkaan blogisi nimeä pidä kai ottaa kirjaimellisesti.

    VastaaPoista
  48. Ihan totta, ei siinä mitään nautittavaa ole, kun se on todellista.

    Minä teen omastani karkeaa pilaa, mutta ei se siitä sen nautittavampaa tee.

    Tristanilla tuntuu olevan sen verran vaikeaa, ettei haistattelu kenelle tahansa kummastuta yhtään. Rumaahan se on, mutta enemmän surullista: niin kova tuska sieltä raivosta huokuu.

    VastaaPoista
  49. Annikki,

    oletko tullut koskaan ajatelleeksi sen ihmisen tuskaa, joka ei saa purettua sitä raivona ulos, vaan peittää sen korrektin käytöksen alle?

    Minä olen aina ollut huolestunut niistä hiljaisista.

    VastaaPoista
  50. Ja ero on siinä, että mitä omasta elämästään sanoo ei tosiaankaan ole sama mitä muiden elämästä voi sanoa. Samaa rajua pilkkaa tai edes leikillisyyttä ei voi itsensä ulkopuolelle ulottaa, koska siinä voi satuttaa toista todella pahasti ja kipeään kohtaan.

    Brim voi kutsua blogiaan hurmaavaksi itsemurhaksi, mutta ulkopuoliselle on hyvän maun rajoilla sanoa tätä sydänverellä kirjoitettua blogia nautittavaksi, koska sen voi ymmärtää niin monella tapaa väärin.

    Kun on vieraiden ihmisten kanssa tekemisissä, ei koskaan voi etukäteen tietää, milloin viiltää filerointiveitsellä toisen sydämeen. Iinekselle se on ehkä perättömät väitteet, tristanille lauseenpuolikkaat. Yhtäkaikki ne sattuu.

    VastaaPoista
  51. Kyllä minuun sattuu sekin, ettet ymmärrä minua, Annikki, ei yksin perättömät väitteet. Ole siis sinäkin varovainen sanojesi kanssa, ettet satuta minua!

    Ihminen joka osaa purkaa itseään, on harvoin niin suuressa vaarassa kuin ihminen, joka pitää tuskan sisällään. Jos pystyy puhumaan tai kirjoittamaan tuskastaan, on jo voiton puolella. Jos pystyy ironisoimaan itsemurhansa mahdollisuutta, on jo osoittanut osin hallitsevansa asiaa ja itseään.

    Minä uskallan siis sanoa nauttivani Brimin teksteistä, enkä tarkoita sillä, että nauttisin siitä tuskasta, jota siellä näkyy. Se on eri asia.

    En ole kovin huolissani Tristanistakaan, koska hän raivoaa tuskaansa ulos. Se on kuitenkin tietyn itsesuojeluvaiston ja terveydenkin merkki, eloonjäämiskamppailun voitonmerkki.

    Minä olen huolestuneempi hiljaisista uhreista. He ovat vaaravyöhykkeessä, koska he ovat tavallaan vahvoja - heidän täytyy - ja he kääntävät vihan itseensä.

    VastaaPoista
  52. Mutta minä en, minä vain ihmettelen.

    VastaaPoista
  53. Olenko minä vainonnut sinua h_c?

    VastaaPoista
  54. Äiti on myös teroittanut anteeksipyytämisen nöyrää taitoa. Aina ei voi olla niin lahjakkaasti varpaillaan, etteikö jotakuta tölväisisi, mutta ei siihen ihmiset kuole. -ja se mikä ei tapa, sattuu vain niin perkeleesti.

    Mistä nämä hiljaiset nyt löytyivät? Oletko sinä se hiljainen?

    Huolissaan voi ja pitääkin olla, mutta en minä tee eroa sen kanssa, tökätäänkö lihaveitsellä hiljaista vai raivokkaan äänekästä. Ei se reagoimistapa kerro kokemisesta mitään; ei sitä, etteikö räiskähtävään sattuisi yhtälailla, eikä sitä, että hiljainen kärsisi enempää tai vähempää.

    Asiattomat kommentit voi ihan hyvin poistaa tai vaieta kuoliaaksi, jos niistä ei halua jäädä kiistelemään. Haistattelu loppuu varmasti ennen pitkää, kun ne katoavat samantien olemattomuuteen. Jos ja kun väitteet ovat vääriä, ei niitä kannata lähteä häirikölle toiseksi todistamaan, jos se ei ole ensimmäisellä kerralla tehonnut.

    Se, että kaikki ymmärtäisivät, ei ole mahdollista, joten itseään siinä säästää, jos ei sieluaan aivan kaikille avaa ja heittele helmiä sioille.

    Sinulle tulee harvakseltaan huorittelua, Brimille "tapa ittes luuseri" -kommentteja. Kertooko se muka teistä vai niistä kommentoijista?

    VastaaPoista
  55. Iinekselle: Juu, kyllä syyllistämisellä ja syyllisyydellä on vissi ero.

    Syyllistäähän voi ketä tahansa syytöntäkin siten, että siirtää omat tunnekokemuksensa, syyllisyydentunteensa johonkin toiseen kohteeseen, ja näitä syitä on lukemattomia (ulkonäkö tai muu ominaisuus esim), mielen syvyyksissä piileskeleviä ja tiedostamattomia, luulisin. Kipeitä omia kokemuksia joita ei itse aina pysty analysoimaan, tunnistamaan.

    Vaimo voi esim. syyttää miestään kaikesta -tai päinvastoin- näkemättä "malkoja omissa silmissään".
    Työpaikoilla syyllistetään toisia tekemättömistä töistä jne.

    Todistettavasti johonkin esim. lainvastaiseen pahaan tekoon syyllistynyt on vastuussa teostaan, eikä silloin aina voi vain silittää päätä ja hyväksyä.
    Ymmärtää tietysti voi tiettyyn rajaan asti, varsinkin jos on selvillä ja tuntee tekijän henkilöhistoriaa tarpeeksi.

    VastaaPoista
  56. Kiitos h_c, tämän halusin kuulla ja oikeastaan odotin sitä jo aiemmin.

    Minä en siis ole vainonnut h_c:tä, kuten en ole vainonnut ketään, koskaan.

    Annikki, kenties minä olen se vahva hiljainen, joka kääntää nämä itseensä kohdistuneet hyökkäykset niin, että onkin syyllinen niihin, vaikkei ymmärrä miksi. Siksi tuhoan aina blogini, koska blogi on osa itseäni.

    VastaaPoista
  57. Se hyvä puoli kait tässä ruudun takaa kommenttien heittelyssä on, että on lasi välissä. Ihan tukkanuottasille ei pystytä käymään.
    Vuorovaikutustahan sinä Iines olet aina kaipaillut tänne blogiisi. Ikävää vain jos aletaan riitelemään ja törkeästi nimittelemään, vaikka sekin on tietysti aina mahdollista ihmisten kyseessä ollen, opettavaista (toivottavasti) vuorovaikutusta sekin!

    VastaaPoista
  58. "Annikki, kenties minä olen se vahva hiljainen, joka kääntää nämä itseensä kohdistuneet hyökkäykset niin, että onkin syyllinen niihin, vaikkei ymmärrä miksi. Siksi tuhoan aina blogini, koska blogi on osa itseäni."

    jaahas, no kenties olet vahva hiljainen, mutta en ymmärtänyt tuosta kappaleesta yhtikäs mitään. Miten jotain hyökkäyksiä käännetään niin, että onkin itse syyllinen niihin? Häh? ja minkä ihmeen takia?

    Delete-nappi on varmaankin ihan varteenotettava vaihtoehto, jos siltä tuntuu. Psykoanalyytikko vaan saattaisi sanoa vaikka mitä mielenkiintoista oman itsensä tuhoamisesta. :)

    VastaaPoista
  59. Annikki, minäpä selvennän, ellet todella tunne tätä psykologian perustapausta.

    Klassinen tapaushan on ihminen, joka kerää itseensä osuvat nuolet osaamatta kääntää niitä itsestään pois. Esimerkiksi pahoinpidellyillä, alkoholistien lapsilla ja vaimoilla, hyväksikäytetyillä, narsistimiehen tai väkivaltaisen miehen vaimoilla tunnetaan yleisesti myös se käyttäytymismalli, jossa aggressioita ja vihaa ei osata purkaa ulos, vaan ne kääntyvät sisäänpäin, itseen, ja uhri alkaa uskoa olevansa jopa syypää kohteluunsa. Etkö todellakaan tiedä tällaista alistamisen kuviota?

    Raivo ei todellakaan aina ole ainoa tuskan merkki, ja samaten, se joka raivoaa eniten, ei aina ole välittömimmän avun tarpeessa, joskin tietysti apua tarvitsee.
    Ne joilla viha ja tuska patoutuu naamion taakse tulematta ulos, ovat kaiken lukemani mukaan mm. suurimmassa itsemurhavaarassa.

    VastaaPoista
  60. Tähän on vaikea keksiä enää mitään sanottavaa, kun en jaksa toistaa itseäni.

    Minäkin haluaisin joskus raivota (en nyt tarkoita että Iinekselle), mutta en osaa. Kyllähän minä aina sanon että menen berserkiksi tai puren jotakuta tai näytän närhen munat, mutta se näyttäminen tapahtuu vain veitsellä käsivarteen. Parempi tietty sekin kuin jonkun toisen käsivarteen.

    VastaaPoista
  61. Hei Iines,

    minusta itsenäisyys ei ole aina pelkästään tehoyhteiskuntaan kasvattamista ja lasten rääkkäystä. "Paapominen" ei tarkoita vanhempien rakkautta ja huolenpitoa vaan jotain sellaista, jossa edes esiteinin ei anneta matkustaa bussilla kotoa keskustaan. Ei itsenäisyys tai siihen kasvattaminen ole hylkäämistä ja heitteillejättöä - ja heitteillejättö on se, joka niitä mielenterveysongelmia aiheuttaa. Ei missään nimessä terve "vastuuta lapsen kykyjen mukaan" -meininki.

    Nimimerkki Annikki kommentteineen oli taas siitä päästä, joka saa pyörittelemään silmiä:) Eijjjaksa.

    Siren: siihen aikaan, kun olin penska, eskari-ikäiset kulkivat busseilla harrasteisiinsa yksin. Vanhemmat olivat töissä, useimmilla ei ollut edes autoa - ei mitään mahdollisuutta kuljetella lapsia sinnetänne. Ei siinä ollut kyse heitteillejätöstä vaan siitä, että jos tahtoi käydä viulutunneilla, sinne piti kulkea: asia harjoiteltiin ja sitten kuljettiin.

    Viisivuotiaina kuljettiin tarhaan parhaan kaverin kanssa joka aamu ilman vanhempia - kouluun saatettiin kerran ja sen jälkeen kuljettiin joka aamu se 4 kilometriä eestaas. 11-vuotisena matkustin junalla toiselle puolen Suomea yksin (hyvillä eväillä, ohjeilla ja konduktöörin tuella:)

    Ei siinä ollut mitään ihmeellistä - nykypäivänähän sellainen lasten itsenäisyys johtaisi huostaanottoon :-)

    Se, mikä sinänsä hämmentää, on fakta, että ennen ihmiset olivat köyhempiä = ei varaa autoihin tai töistä poissaoloon lasten takia (ainakaan minun lapsuusajan ihmispiirissäni) ja tämän takia lapsien oli pakko itsenäistyä joissain asioissa ennen lukiota. Nykyään rahaa on enemmän ja kodeissa kaksi autoa, vanhemmat joka menossa mukana - ja silti lapset ovat tilastojen mukaan kauhean traumaattisia.

    Uskoisin siis, että lapsia jätetään heitteille henkisesti enemmän kuin koskaan, vaikka oltaisiin muuten koko ajan vieressä. Tai ehkä juuri tätä tervettä itsenäisyyteen kasvattamista ei osata, vaan jätetään jollain tapaa oman onnen nojaan?

    T. Birdy

    VastaaPoista
  62. Hei,

    vielä lisäys: tarkoitin nimimerkkiä Annikki, joka vetäisi itsenäisyyskeskusteluun Venäjän lapsiprostituoidut. Pidetään ne typerimmät provot vaan sillä puolella, kiitos:) T.Birdy

    VastaaPoista
  63. Oletko iines koskaan miettinyt, mistä johtuu, että olet jatkuvissa riidoissa muiden bloggaajien kanssa? Äläkä vastaa tähän liian pian, ja kerrankin blogiurasi aikana älä automaattisesti heittäydy marttyyriksi, vaan mene itseesi. Mistä johtuu, että näytät riitaantuvan lähes jatkuvasti?
    Toistat tiettyjä malleja bloggaamisessa; kun joku väittää sinulle vastaan jotakuinkin hillitysti, alat herkästi riidellä, penätä "luetun ymmärtämistä" ja mennä henkilökohtaisuuksiin esimerkiksi vihjailemalla kirjoittajan kyvystä huolehtia lapsestaan tai taloudestaan yms.

    Kiellät kauhistuneena haluavasi ikinä loukata ketään bloggaajaa, sellainen on sinulle sanojesi mukaan aivan vierasta. Mistä johtuu, että moni bloggaaja kuitenkin pahoittaa mielensä TOISTUVASTI kirjoituksistasi? Tuntuu, että sinun maailmassasi sinua ja muita koskevat eri säännöt. Sinä olet bloggaajana äänisairauksinesi koskematon, mutta saat itse tölviä muita "tuskabloggaamisesta", kyseenalaistaa masennuksen ja sitä rataa.

    Luin Nyt-liitteen keskustelupalstaa aikoinaan ja muistan multinikkiepäilyt. Vaikka mielestäni onkin vähän asiatonta kaivella vanhoja, sanonpa kuitenkin, että et todellakaan käsitellyt aihetta asiallisesti. Jatkoit epäilemistäsi tai oikeammin "totuuden" julistamista, vaikka näit, kuinka esimerkiksi Tristan romahti epäilyistä.

    Lyhyesti sanoen, sinua ja muita näyttävät koskevan eri säännöt ja heittäydyt jatkuvasti uhriksi sivuuttaen oman käytöksesi.

    Olen nauttinut monesti blogisi lukemisesta, arvomaailmasi on minulle läheinen, pohdintasi älykkäitä ja hyvin kirjoitettua. Onkin todella harmillista nähdä noin pohdiskelevan kirjoittajan taantuvan toistuvasti riidanhaluiseksi marttyyriksi ja tahallaanväärinkäsittäjäksi.

    Tämän kommentin saa vapaasti poistaa. Muutenkin, mikäli häiritsevät kommentit häiritsevät, kehoitan sinua moderoimaan ne.

    -D.U.-

    VastaaPoista
  64. Hei "D.U."

    Miksi poistaisin kommenttisi? Et taida tunteakaan minua, sillä jos tuntisit, tietäisit toki, etten poista muuta kuin äärimmäisen törkyiset kirjoitukset, aina en niitäkään. Sinä et sorru sellaiseen törkyyn, vaan tapasi on toinen - kovin tuttua sinulta tämäkin. Ja sinähän innostut aina, kun komposti tai Tristan - kuin siskokset - vanhasta Nytistä purkavat minuun omaa pahaa oloaan. Lisäät löylyä tuttuun tapaasi jokin kiva kaapu ylläsi, suloisesti hymyillen ja huolellisesti argumentoiden. Kädessäsi on näkymätön tikari.

    Kommentoin tekstiäsi paremmalla ajalla, jos näen siinä kommentoitavaa. Nyt ulos!

    VastaaPoista
  65. Kuvaat minut emämulkuksi riidankylväjäksi, joka huvittelee torailemalla blogiväen kanssa, D.U. (= demiurgos vanhalta Nytin palstalta). Sitten taas emämulkku kyynelehtii, kun joku sanoo poikkipuolin.

    Että sinullakin vielä riittää kiinnostusta minun tekemisiini. Pyhät sylvit, viiden vuoden jälkeen ja ei mistään hyvästä! Hihhuleiden tiet ovat tutkimattomat. Koetan vastata kuitenkin tarkkaan harkiten, koska sinäkin olit selvästi paneutunut kiitettävän tarkasti blogielämäni vaiheisiin.

    On selvää, että erimielisyyksiä sattuu, mutta niin pitääkin, mikäli ei olla haircut-linjoilla ja mikäli keskustelulla on tavoitteita herättää voimakkaitakin mielipiteitä ja mennä pintaa syvemmälle. Minun jutuillani on tämä tavoite ollut, enkä ole koskaan pitänyt hyrisevää tyytyväisyyttä tavoitteena enkä edes sielullisen tasapainon merkkinä. Blogistanissa on runsaasti positiivisia ja auvoisen sopuisia blogeja, joista valinnet, D.U. luettavasi jatkossa. Minä en siis pyri Ikkunaiineksessä sopusointuun vaan kuplien puhkomiseen.

    On päivänselvää, että kun kuplia pamautellaan, nurkissa roiskuu ja joku hermostuu. Koskaan juttujeni kärki ei kuitenkaan kohdistu yksittäiseen henkilöön, vaikka joku niin saattaa tuntea. Kun juttuani tutkii tarkoin, huomaa että kärki puhkoo asiaa, ei ihmisen silmää, niin kuin sitten taas tapahtuu näissä viimeaikaisissa henkilökohtaisuuksiin menemisissä meikäläistä kohtaan. Oikeastaan sinunkin analyysisi minusta on hyvän maun rajoilla - ei ole tapana arvioida kanssabloggaajia näin henkilökohtaisiin luonteenpiirteisiin mennen. Mikä lie perimmäinen tavoitteesi? Lähimmäisenrakkaus?

    Esimerkiksi tuskablogimainintani oli tähdätty puhkomaan lukijakunnan outoja mieltymyksiä -, sillä suureen suosioon on toki muitakin syitä kuin vilpitön auttamishalua. Eikö tästä asiasta saa puhua, ettei vaan loukkaisi ketään? (En jaksa enää mainita, että kehuin blogeja loistaviksi samassa lauseessa. Niin, miksi se muuten sivuutetaan?)

    Mitä tulee Tristanin romahtamiseen minun multinikkiepäilyni vuoksi, niin esität nyt muunneltua totuutta. Hänhän romahteli jo monesti ennen. Tullessani palstalle se oli täynnä Tristanin kissankorkuisin kirjaimin huutamia Saatanan kusimulkut haistakaa paskanne vai oliko se nyt vittunne –kirjoituksia. Muistan järkytykseni siitä, että tuollaista voi julkaista. Samalla ihmettelin, miten Tristan osaa isontaa keskustelupalstan fonttia juuri sen KUSIMULKUN kohdalla. Minun asiatyylinen multinikkiepäilyni oli kirkkolatinaa tuon rinnalla.

    Mistä teitä vanhoja nyttiläisiä muuten nyt yhtäkkiä sikiää niin kovasti tänne todistamaan meikäläisen ”ilkeyttä”? Sinäkin olet jo kolmas Kompostin ja Tristanin jälkeen.

    Antakaa nyt, hyvät entiset palstalaiset, lukijoitten ajatella omilla aivoillaan itse ja muodostaa minusta kuva juttujeni perusteella. Tulenpalava hätä sinullakin oli analysoida minut lukijakuntaa manipuloivasti. Laskin että toistat neljä kertaa minun olevan jatkuvasti riidoissa kaikkien kanssa ja laskevan itseni aina uhriksi. Ota nyt edes se ketunhäntä kainalosta, demiurgotar, ettei sekin kärvenny. Menkää nyt kaikki vaikka sinne pulinapoksiin hämmentämään keitoksianne. Ja niitä sopublogeja löytänette ilman linkkauksia.

    VastaaPoista
  66. Anteeksi, hyvä Iines. Tuo D.U. ei todellakaan ole entinen nimimerkki demiurgos. En viitsisi kyseisen nimimerkin kantajana sekaantua tähän sotkuun enempää kuin on tarpeen, kiitos.

    VastaaPoista
  67. Aivan, eli multinikkejä siis oli. Tämähän oli se epäilyni. En ollutkaan väärässä, hyvä Eufemia eli Tulta syöksevä lintu! Se olikin niin, että sohaisin muurahaispesää.

    Mielenkiintoista, että poistin äsken tekstistäni kohdan: viihdyit D.U. hyvin i:n (Eufemia) kanssa. Tiesin koko ajan, että demiurgos oli multinikki, koska hän oli epäaito. Anteeksi vain, mutta teeskentely harvoin onnistuu.

    VastaaPoista
  68. Uskomatonta...

    Mutta sekö ei ole vaihtoehto, että kyseessä ovat aivan erilliset henkilöt, joilla ei tässä tapauksessa ole osaa eikä arpaa joukon viirupäitä kalmantanssiin?

    Enköhän vetäydy ainoalla nimimerkilläni suosiolla näistä blogeista, vaikka se hieman harmittaakin. Et sinä Iines kyllä itse anna toisille tilaisuutta olla ihmisiksi. Siis erehdyin.

    VastaaPoista
  69. Mutta kerrohan kuitenkin mistä noita aitoudentestaamisvasaroita saa, jotta osaan välttää valmistajaa.

    VastaaPoista
  70. Kieli. Se miten tulet sillä lukijaa vastaan.

    Jos sinulla on rooli, harvoin saavutat sillä lukijan äly-, tunne- ja kokemustasoa samanaikaisesti.

    VastaaPoista
  71. Eniten minua hätkäytti tieto 15 - 24-vuotiaitten tyttöjen itsemurhakuolleisuudesta, sillä tyttöjen itsetuhoisuus lähentelee kansainvälisesti aikuisten tasoa.

    Poikien neljä kertaa suuremmasta itsemurhakuolleisuudesta et tietenkään voisi vähempää välittää. Kuolkoot.

    Omasta mielestäni tyttöjen itsemurhia tulisi voimakkaasti lisätä tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi.

    VastaaPoista
  72. Katin kontit, panuseni.

    Poikia olen surrut jo kauan. Tämä tyttöjen itsemurhaluku on uusi asia, nouseva trendi ja saavutti minut vasta. Ensireaktio, ensihämmennys. Tyttöjen viiltelyn olen tiennyt, mutta että...

    VastaaPoista
  73. Kuten jo monet muutkin ovat sanoneet, olisi todellakin hauskempi lukea tätä blogia, jos häiriköintiviestit poistettaisiin. Tämä on Sinun julkaisusi. Sinä määräät rajat, joissa liikutaan. Ei Sinun tarvitse kestää loukkauksia omassa blogissasi.

    Muuten pidän kovasti tällaisesta blogista, jossa on vaihtelevia, kiinnostavia aiheita ja kirjoitusten kieli hyvää.

    Säästä itseäsi, Iines, muuten väsyt bloggaamiseen, ja se olisi meille kaikille suuri menetys.

    Oikein hyvää kesää!

    VastaaPoista
  74. Kiitos kannustuksesta, Anna!

    Olenkin aivan puhki ja pattitilanteessa tämän blogin kanssa, ja tuntuu että jutut ehtyvät itsestään. Ihmettelen kauanko lukijat jaksavat tällaista ikävää vääntöä. Milloin tahansa kun kurkistan tänne, vastassa voi olla minusta laadittuja luonneanalyyseja ja järkyttävän pimeitä syytöksiä, jotka ovat selkeästi sairaan mielen tuottamia, ja niissä ei ole mitään perää. Häirikköviestit myös leimaavat blogin ikävästi, ja ainakin tämä blogi on saanut pahat tahrat.

    Ensimmäinen Illuusia-blogi on ollut eniten näköiseni ja kaipaan sitä. Järkyttävää on, että jokainen blogini on päättynyt samasta piiristä olevan pienen joukon törkeään sabotointiin. En väitä, että kyseessä on homogeeninen joukko, sillä tiedän, että he ovat keskenäänkin riitaisissa väleissä. Sieltä vanhan HS:ien Nyt-keskustelupalstan piiristä nämä muutamat ovat kuitenkin peräisin.

    Olen vain rohkeana sanojana saanut sitkeästi jäljilleni tämän joukon pari kolme häiriintyneintä yksilöä, koska olen pitänyt tapana vastata kaikkiin asiattomiinkiin viesteihin. Näin olen tavallaan itse antanut heille virtuaalista tilaa, muodon ja luvan käyttää mielivaltaa blogissani. Olen näyttänyt myös heikkouteni, mielipahani, ja se on juuri se haava, jonka susi syö, sillä näyttämätöntä haavan ei susi sutta syö, kuten Liinu kerran viisaasti totesi blogissani häirikkötapauksessa.

    Moderointi vain sotii vahvasti sananvapausideologiaani vastaan. Mutta toisaalta, moderoidaanhan kaikessa mediassakin, kaikilla keskustelupalstoillakin kaiken aikaa, miksi ei siis yksityisissä blogeissa.

    Hyvää kesää sinullekin!

    VastaaPoista
  75. Olen seurannut Iineksen blogia puolisen vuotta ja tämä kritiikki häntä kohtaan tuntuu vähintään ylimitoitetulta. Ei hän ole täydellinen mutta pistäkää lukuboikottiin, jos hirmuisesti ärsyttää.

    Ihmetyttää, että ei-vakava termi "tuskablogi" aiheuttaa näin paljon kiukkua. Ehkä oli hiukan kyseenalaista listata Iineksen mielestä kyseiseen kategoriaan kuuluvat blogit mutta ilman listausta olisi alkanut huuto, että kehen oikein viittaat noin ilkeästi muka anonyymisti?!!

    Toivottavasti blogimaailman "maahanmuuttokriittiset" tahot, jotka ovat sitä mieltä, että pilakuvakiistassa muslimit suuttuivat ihan turhaan ihan pienestä, tulevat lukemaan tämän keskusteluketjun.

    VastaaPoista
  76. Poikia olen surrut jo kauan.

    Näkis vaan.

    Tämä tyttöjen itsemurhaluku on uusi asia, nouseva trendi ja saavutti minut vasta.

    Sehän on tasa-arvoa hei. Jos kerta joka ikisessä muussakin asiassa pitää olla tasa-arvoisia niin miksei tässä?

    VastaaPoista
  77. Komitea on nyt antanut mietintönsä siitä, miten nuorten naisten itsemurhat voitaisiin nostaa samalle tasolle nuorten miesten itsemurhien kanssa. 2500-sivuinen mietintö liitteineen on hieman liian voluminöösi tässä julkaistavaksi, joten referoin vain tärkeimpiä kohtia.


    Esipuheessaan komitea toteaa, että nuorten miesten itsemurhien vähentämispyrkimykset, niin moraalisesti yleviltä kuin ne ajattelemattoman korvissa kuulostaisivatkin, eivät luonnollisestikaan ole realistinen eivätkä mielekäs ajatus nyky-yhteiskunnan eetoksen kannalta. Miesten suurempi taipumus itsemurhaan on ennen kaikkea miellettävä miesten etuoikeutena ja merkkinä patriarkaatin yhä jatkuvasta alistusvallasta naisiin. Tämän takia tasa-arvon nimessä tuleekin pyrkiä nuorten naisten itsemurhafrekvenssin nostamiseen.


    Huolimatta komitean koollekutsujan innokkaista vaatimuksista ja esityksistä komitea päätyi siihen tulokseen, että nuorten naisten myönteistä suhtautumista kuolemaan ei ole kannattavaa eikä soveliasta lisätä pyrkimällä kohderyhmän elämänlaadun suoraan ja tarkoitukselliseen heikentämiseen. Esimerkiksi raiskauksen laillistamisen, nuorille pojille järjestettävät tyttöjenvihaamiskurssit ja julkiset naistenhalvennuskampanjat komitea torjui kalliina ja todennäköisesti tehottomana keinona. Mikäli naisia todella raiskataan niin paljon kuin feministit väittävät, komitea totesi, kasvunvaraa ei merkittävästi ole; sitä paitsi raiskaukset ja muu naisten ihmisoikeuksien halventaminen eivät nykytilanteesta päätellen ole toimiva keino lisätä naisten itsemurhia. On jopa mahdollista, että kohderyhmä alkaisi tehdä yhä vähemmän itsemurhia ja sen sijaan ajaa suunnitelmallisessa kostotarkoituksessa yhä enemmän viattomia miehiä tähän ratkaisuun. Tätä riskiä komitea ei halunnut ottaa, joten sekä raiskausten laillistaminen että naisvihakampanjat torjuttiin mietinnössä ehdottomasti.


    Mietinnössä todetaan, että naisten itsemurhien lisäämisessä on pyrittävä mielipidevaikuttamiseen sellaisten kanavien kautta, joiden tiedetään merkittävästi ohjaavan nuorten naisten käyttäytymistä. Kyseeseen tulevat siis ennen muuta muoti-, kauneus- ja yleensä naistenlehdet. Itsemurha on tuotteistettava ja siitä on tehtävä nuorten naisten keskuudessa muoti. Itsemurhavälineitä on markkinoitava valmiina setteinä erilaisilla tuotenimillä. Elinkeinoelämän ja naistenlehtien yhteistyöllä itsemurhasta luodaan nuoren naisen silmissä varteenotettava vaihtoehto elämälle. Erityisen suositeltavana keinona komitea piti vetoamista nuorten naisten turhamaisuuteen. Komitean luonnostelemista iskulauseista erityisen suurta kiinnostusta herätti: "Sinä olet liian hyvä suomalaisille miehille - rakastu mieluummin Viikatemieheen!"


    Mietinnön loppusanoissa visioitiinkin huimapäisesti niillä mahdollisuuksilla, joita itsemurhatuotanto voisi avata ulkomaankaupassa. Suomen maine yhtenä maailman itsemurhaavimmista kansakunnista on merkittävä osa kansallista brändiämme, jota elinkeinoelämän ei tulisi hyljeksiä. Komitean mielestä itsemurhatuotteet ja itsemurhateollisuus voisivat osoittautua poikkeuksellisen merkittäväksi innovaatioksi. Esimerkiksi Japania pidettiin suomalaisten itsemurhasettien (englanninkieliseksi mainosattribuutiksi ehdotettiin Genuine Finnish Suicide Kit) potentiaalisena suurmarkkina-alueena.

    VastaaPoista
  78. joo, oma on jäänyt kyllä tekemättä juurikin siksi, että miellyttäviä tapoja kuolla ei ole ollut.

    En pitäisi hukkumisesta, en hirttymisestä, en murskaantumisesta, en teräaseista, enkä myrkyistä. Aseita ei ole, ja serkun koulukaveri-reppana jäi henkiin ammuttuaan itseään suuhun isänsä haulikolla. Elää puhekyvyttömänä ja vammaisena nykyään.

    Unilääkkeet ja muovipussi päähän on kuulemma mukava tapa mennä. Tätä onkin käytetty nuorien parissa jo ihan mukavasti.

    Siitä vaan olen erityisen tyytyväinen, ettei kuolleet ole tätä näkemässä, eivätkä ystäväni tätä lue. Mauton provokaattori, pyh.

    Valitettavasti ne on juuri nämä itseriittoiset feministit, kun jäävät henkiin. Heikot sortuu elon tiellä ja silleen.

    VastaaPoista
  79. Sairaudentunnotonta on vaikea saada hoitoon, kuten Panusta voi huomata. Surullista.

    Annikki: sen sopivan keinon löytäminen on todellakin vaikeaa. Siksi minäkin olen vielä täällä.

    VastaaPoista
  80. Mutta brim, tuohan oli huikea satiiri!

    Olen vakuuttunut siitä, että panukin on täysin narusta talutettava kiltti mies, joka palvoo maata lemmittynsä jalkojen alla.

    VastaaPoista
  81. Voi Iines, kunpa tietäisit...

    VastaaPoista
  82. No, minä en tosiaan tunne enkä tiedä, arvelen vaan, ettei kukaan voi tosissaan vetää tuommoista linjaa. Joskus kiltit nallekarhut tekevät tällaisia jujuja. Mutta kenties olen väärässä, sillä ihmeellinen tämä virtuaalimaailma on. se voi tehdä ihmisestä myös Hirviön, jolla en nyt tarkoita panua enkä ajattele tässä ketään erityistä. Olen vaan kohdannut virtuaalissa nimettömän Pahuuden, joka todella on.

    Kenties pohdiskelen kohtapuoliin tarkemmin teemaa "paha ei oo kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista". Se on niin kovin kliseinen lausahdus.

    VastaaPoista
  83. Annikki: Valitettavasti ne on juuri nämä itseriittoiset feministit, kun jäävät henkiin.

    Hyvin valitettavasti. Olen aivan samaa mieltä.

    Brim: Sairaudentunnotonta on vaikea saada hoitoon, kuten Panusta voi huomata. Surullista.

    Pidä sinä kuule huolta vain omista hoitoasioistasi, kun niissä taitaa olla sinulle ihan tarpeeksi hommaa.

    VastaaPoista
  84. Iines: Olen vaan kohdannut virtuaalissa nimettömän Pahuuden, joka todella on.

    Niin minäkin olen. Pahuus muistuttaa hyvin elävästi tämän maailman Iineksiä.

    VastaaPoista
  85. Brim: Voi Iines, kunpa tietäisit...

    Näköjään Brim tietää minusta ja tyttöystävästäni jotain sellaista, mistä itse emme ole tietoisia. Onpa kiintoisaa, että joukossamme on ajatustenlukija ja selvänäkijä.

    VastaaPoista
  86. Jup, ja satiiri jäi jonnekin huonompi versio Alivaltiosihteeristä kohtaa lukioaineen -tasolle.

    Ei tuo Panun pökäle vain riitä nykyään kontrastiksi huumoriin, kun todellisuus on kaameampi kuin kuvaus. Sitäpaitsi on aina ikävää, kun aikuinen ihminen tekee teini-iän tabunrikkomisia ilman sitä tietämättömyyttä ja puhtautta ja raikkautta.

    Ja siinä on tyylieroa tekeekö pilaa omasta viiteryhmästä vai muista. Panu ei kuulu meidän kerhoon. :P

    VastaaPoista
  87. No se on kyllä ihan totta, etten kuulu enkä halua kuulua teikäläisten kerhoon. Tuo Brimin harrastama vihjailu ja solvaaminen on kyllä jo aikoja sitten tehnyt minusta aika kykenemättömän tuntemaan mitään erityisempää myötätuntoa häntä ja hänen viiteryhmäänsä kohtaan. Sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka keskittyvät vuoroin solvaamaan ja vuoroin kerjäämään sääliä, pitää olla aika kova ja armoton. Ei se maailma minuakaan ole kovin hellin käsin kohdellut, silloin kun olen moiseen alentunut.

    VastaaPoista
  88. Taisin osua hermoon

    Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä sinusta ei pidetä, koska olet oikeasti aika epämiellyttävä ihminen?

    Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä vihjailu ja solvaaminen on oikeasti aika epämiellyttävän ihmisen hommaa?

    Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä vihjailu ja solvaaminen yhdistettynä säälinkerjuuseen ei ole omiaan hankkimaan sinulle ystäviä?

    VastaaPoista
  89. Armoa ei anneta, eikä anella.

    Säälinkerjuu ja vihjailu on aina lukijan omassa päässä.

    VastaaPoista
  90. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  91. Hups, korjaus (typon):

    Panu, sinun myötätuntoasi minä viimeiseksi kaipaan. Sinuakaan en ole solvannut millään tavalla, todennut vain asioita. Minusta tuo pakkomielteinen naisviha on vain erittäin vastenmielistä.

    Ja se siitä, en osallistu enää tähän keskusteluun sen enempää. Tiedän kyllä että osaat floodata kommenttia toisensa perään, kuten eri foorumeilla on tullut todistetuksi tässä vuosien varrella. En jaksa sitä, on muutakin tekemistä.

    Annikki: Presiis.

    VastaaPoista
  92. Ja Brimistähän pidetään. Ja ei pidetä. Aika normaalilta kuulostaa.

    Luuleeko täällä joku tosiaan näkevänsä ja tulkitsevansa ihmiset sellaisina kuin ne oikeasti ovat? vai sellaisina kuin oma pää suostuu muut näkemään. Minä veikkaan jälkimmäistä.

    Maailma on sellainen kuin oman pään sisäpuoli sattuu olemaan, se on harmin paikka. Onneksi oma pää on riittävän avara. :P

    VastaaPoista
  93. Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä sinusta ei pidetä, koska olet oikeasti aika epämiellyttävä ihminen?

    Täysin älytön väite. Ei kannata yleistää omia mielipiteitään.

    VastaaPoista
  94. Panu, ennen sinulla on sentään ollut joku (omasta mielestäsi) pointinpoikanen noissa vihaa uhkuvissa näppäimistölleoksenteluissasi. Nyt ei edes sitä. Brim on blogimaailman pidetyimpiä henkilöitä, ihmiset, joilla on sydän, tuntevat myötätuntoa häntä kohtaan, tukevat ja auttavat. Brim on paitsi masentunut, myös analyyttinen, älykäs, hauska ja itsekriittinen.

    En tajua, mitä voitat tuolla "sinusta ei pidetä, koska olet epämiellyttävä ihminen"-kommentillasi? Haluatko ihan omaksi iloksesi sysiä masentunutta ihmistä, jolla on itsetuntonsa kanssa muutenkin tekemistä? Tuo asenne muistuttaa sairaudessaan, sitä, että sanoo raiskatulle hänen kerjänneen itse raiskatuksi tulemista (en btw ihmettelisi vaikka ajattelisit niin).
    -Mikael-

    VastaaPoista
  95. Nyt kun luin muutkin Panun vastaukset, huomaan että niistä puuttuu tyystin älyn ehkä tärkein ominaisuus kaikessa kirjoitetussa: huumori.

    Uskomattoman matalaotsaisia nuo lausunnot. Vaikea uskoa, että joku olisi raivolla noin makaaberien ajatusten takana.

    VastaaPoista
  96. Jaha. Täällä riidellään. Taas vaihteeksi. En osallistu. Tällä kertaa.

    Soitan teille kaikille ikäänkuin muistutukseksi Amy Winehousen 'You Know I´m No Good'.

    http://www.youtube.com/watch?v=QmV6_oc2lwM&mode=related&search=

    VastaaPoista
  97. Rauno Räsänen

    Minusta tuntuu, että minusta et saa riitelijää. Lue tarkkaan kaikki kommenttini. Suurin osa niistä käsittelee puheena olevaa asiaa. Toinen merkittävä osa muodostuu kannanotoista Tristanin kommentteihin.

    Tuo sinun kommenttisi sen sijaan on pahimmanlaatuista jeesustelua. Et välitä kommentoida itse asiaa, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut jo keskustelun alussa. Miksi et osallistunut?

    Sen sijaaan saavut lopuksi toteamaan, ettet osallistu. Hurskastelua!

    Suo anteeksi, mutta tällaiset tekopyhyydet saavat minut kyllä suuttumaan.

    VastaaPoista
  98. iines

    Kirjoitin vastineen (itsenäisen päreen siis) omaan blogiini.
    En koe olevani tervetullut tänne...

    VastaaPoista
  99. Älä viitsi manipuloida minun lukijoitani, Rauno Räsänen.

    Tiedät varsin hyvin, että olet tervetullut, kuten jokainen on. Tiedät, miten nautin kommenteista ja niihin vastaamisesta.

    Ja ainahan sinä kommentoit omassa päreessäsi. Onko aina syy se, ettet muka ole tervetullut?

    On aika outoa tulla keskustelun lopuksi toteamaan, ettei kommentoi, ja sitten kuitenkin kommentoi arvioimalla koko keskustelun parilla sanalla. Mietipä tätä syvemmin.

    VastaaPoista
  100. Okei minunkin puolestani. Olikos se niin, että I'll rest my case?

    VastaaPoista
  101. O judge...have mercy on me! I am nothing more than a vain and twisted prankster.

    VastaaPoista
  102. Viettelijättären elkeet.. Ei se pelkkään elehtimiseen jää. En muista tutkimusten lähdettä mutta hyvin nuorilla tytöillä on runsaasti mm klamydiaa. Lapsuus loppuu siinäkin mielessä liian varhain jos 12-vuotiaana aloitetaan sukupuolielämä.

    VastaaPoista
  103. No se on kyllä ihan vanhemmista kiinni, rohkaisevatko he lastaan tekeytymään seksuaaliolennoksi jo lapsena. Se ei ole kenenkään muun vastuulla.

    VastaaPoista