6.11.2007

Svenska dagen

Jag hade en utomordentlig lärare i svenskan. Hennes smeknam var Minna och hon ägade hela sitt liv till oss, sina eleverna, och särskillt till oss, vår klass, vilkens klassordare hon var under hela vår skoltiden.

Minna var en gammalpig. Hon hade aldrig en man, hon kunde inte ens ha varit kystt med mannen, och säkert var hon jungfru hela sitt liv. Men hon var skolens bästa lärare! Aldrig under vår skoltiden hade en enda elev blivit underkänd i svenskan i studentexamen! Vi läste långa ordlistor, vi skrivade många esseer och Minna hoppade tasajalkaa, om vi inte hade läst våra läxorna. Vi ärade hennes intensitet och gjorde vårt bäst med svenskan. Och ännu i dag har jag svenska språket i takaraivo, tack för Minnas vaativuuden.

Tack Minna! Ditt minne lever för evigt!

Och till slut måste jag säga, att vi har så lång historia med Sverige, att det hörs till allmänbildning att förstå svenska språket. Och studera det i skolan.

PS Mina feler kan reparera med rödpenna, on någon vill. Jag gjorde detta essee utan ordbok och utan grammatik, till nöje och tilla äran för denna svenska dag! Måste inte vara fullständig svenskan, huvudsaken, att någon förstor. Eller måste det vara?

42 kommenttia:

  1. Ebba bakar bullar små
    Lilla Barbro tittar på.
    Bullar, bullar, bullar små
    Lilla Barbro snart skall få.

    Tre små troll
    de lekte med en boll
    och bollen var av guld
    De hette Tripp, Trapp, Trull!

    Jotain minullekin jäänyt mieleen ruotsin tunneista.

    VastaaPoista
  2. Obeesia, jag minner också denna Ebba bakar -dikten! Och Tre små troll.

    Jag undrar, om dikterna ännu läser i skolan. Fungerar bra. :)

    VastaaPoista
  3. Nej. Huvudsaken att någon förstår.

    VastaaPoista
  4. Kumma kyllä, ymmärsin melkein kaiken kirjoituksestasi, vaikka siitä on aikaa, kun viimeksi olen ruotsia arjessani tarvinnut.
    Ruotsin opettajaa minunkin on kiittäminen, osin kyllä motivaatiota antoi se, että perheemme asui jonkin aikaa alueella, jossa puhuttiin suomenruotsia.
    Kyllä kielet ruostuvat käyttämättöminä, mutta kerran hyvin opittu ei mihinkään lopullisesti katoa.
    On ollut iloinen asia huomata esim. Tukholmassa käydessä, että vajavaisillakin taidoilla pärjää.
    Joten ei kun puhumaan vaan. Kielten professorit on asia erikseen :)
    Hyvää Kustaa Aadolfin ja Ruotsalaisuudenpäivää vaan kaikille, olimmehan tosi kauan ruotsin alamaisia.

    VastaaPoista
  5. Minä taas huomasin ainakin yhden yhdeksän pisteen virheen ilmaisussani, joten muitakin siellä on. Mina feler kan reparera -jutusta puuttuu tekijä. Kan man reparera tai kan någon reparera, om hon/han vill. :)

    VastaaPoista
  6. Kan repareras, kan repareras.
    Jag kan inte tala eller skriva ruottiksi, kun heti menee sanat sekaisin. Taitaa olla noin kolme vuotta siitä, kun olen ruotsin kieltä kuullutkaan, saati sitten lukenut. Ainoat kirjat ruotsiksi hyllyssämme taitaa olla "Sommarboken" by Tove Jansson ja Strindbergin punainen huone. En voi lukea kumpaakaan päivän kunniaksi, kun ovat pakkauslaatikossa. Ehkäs itten ensi viikolla.

    Jostain syystä en ole koskaan oikein pitänyt ruotsinkielestä, eikä se todellakaan johdu pakkoruotsista. Kirjoitin ällänkin ruotsista ihan vaan ruotsinopen kiusaksi, mutta vähän se hävettää näin jälkikäteen, kun niin huonosti sitä osaan, tai olen osannut. Ehkä vastenmielisyyteni johtuu siitä, että vasta n. 12-vuotiaana ensimmäistä kertaa Ruotsissa käytyäni tajusin ensimmäistä kertaa konkreettisesti miten erilaista riikinruotsi oli suomenruotsiin verrattuna. Jotenkin kai siinä meni kouluruotsin arvostus.

    VastaaPoista
  7. Jag såg att flaggorna svajar, men det är du som berättar att det är svenskhetens dag idag.

    VastaaPoista
  8. Landman, jag läste från almanak, att i dag är Svenska dagen. :)

    Sari, minä taas riemastuin ollessani monena kesänä Ruotsissa töissä siitä, että osasin puhua ulkomaalaisten kanssa. Muutenkin matkailu avarsi tuolloin pikkukaupunkilaisen maailmankuvaa. Näin Tukholmassa monia tummaihoisia töissä enkä enää kuiskinut kavereitteni kanssa, että katso, neekeri. Tutustuin eri kansallisuuksiin ollessani töissä hotelleissa, tavaratalossa ja tehtaissa. Rakkaimpana ystävänä muistan silloista jugoslavilaista Jugoslavkaa, jonka kanssa pidimme lakisääteisen tupakkitauon kerran tunnissa, joskus laittomasti kahdesti tunnissa.

    VastaaPoista
  9. Vanha vitsi näin ruåtsalaisuuden päivän kunniaksi.

    Ruotsalainen ja suomalainen kiistelivät siitä, kummalla on kauniimpi äidinkieli. Kun kiista ei muuten selvinnyt, tuomariksi otettiin mukaan englannin kirjallisuuden professori.

    Voidakseen arvostella kieliä, hän määräsi kilpakumppanit kääntämään omalle kielelleen Shelleyn säkeen: "Island, Island, Grassy Island, Grassy Island's Bride."

    Suomalainen käänsi runonsäkeen: "Saari, saari Heinäsaari, Heinäsaaren morsian."

    Sitten käänsi Ruotsalainen runon ruotsiksi: "Ö, ö. Hö-ö, Hö-ös mö."

    VastaaPoista
  10. Det var jag som också förstod allt som du ville säga. Alla språken utvecklar. När jag arbetade i skolan, ibland var jag tvungen att lära svenska i stället av mina egna ämnen (?). I skolböcker för högstadiet finns många nya ord, som var obekanta för mig, sådana som "dom" och "mänska", till exempel.

    Ö är min favorit av alla de svenska orden.

    VastaaPoista
  11. RR,nu måste jag skratta och kissa till byxorna. :D

    Liisa, jag bemärkte, att alla i Stockholm sade dom i sället för dem. Det var mycket fint att lära sig säga dom.

    VastaaPoista
  12. Det var jätte rohkeaa att skriva på svenska, mutta kyllä jag förstod allt. (Tämmöistä suomisvenskaa on muuten jättekiva kuunnella bussissa på morgonen, kun koululaiset pratar keskenään.)

    VastaaPoista
  13. Pakkoruotsi pois koulusta!! Måstesvenskan ut från vår grundskolan!

    Suomi suomalaisille!

    Katollisia lahdannut verinen ru...eiku kunkku pois almanakasta!

    VastaaPoista
  14. Pakkoruotsista olen samaa mieltä kuin pakkoenglannista: pois vaan pakollisuus kaikista muista oppiaineista paitsi äidinkielestä. Tarkoitan tässä lukion ylioppilaskirjoituksia. Kaikki muut aineet olisivat valinnaistarjottimella, ja tietty määrä aineita on siis kirjoitettava. Aineita, myös ruotsia, tulee siis olla opetussuunnitelmissa kautta kouluajan.

    Suomella on vahvat siteet Ruotsiin, vahvemmat mitä Ruotsilla on Suomeen. On ihan järkevä osata jonkin verran entisen emämaan kieltä, koska pokkuroimme kuitenkin länteen päin monin tavoin, myös selvin päin.

    VastaaPoista
  15. Ruotsi on kielellinen jakojäännös jota tavallinen ihminen ei tarvitse millään tavalla. Ei selvin päin eikä änkyrä käkenäkään.

    Politiikkkojen, kauppamiehien ja diplomaattien kohdalla juttu on tietenkin erilainen.

    Ja n. tuhannen kerran; on aivan järjetöntä opettaa sellaisille kavereille ruotsia, jotka nipin napin osaavat äidinkielensä suomen.

    Siis ruotsi pois opetussuunnitelmasta; ihan rennosti vaan; iines... Älä jännitä.

    VastaaPoista
  16. Koulussa ei opiskellakaan tarvetta varten, Catulux, vaan yleissivistystä varten. Mitä laajempi yleissivistys, sen laajempi alue ihmisellä operoida myöhemmin elämässään.

    Ruotsin ei kuitenkaan tarvitse olla ns. pakkoruotsia, vaan valinnaisaine, jonka voi halutessaan sisällyttää yo-tutkintoonsa.

    On ihmisiä, jotka haluavat työskennellä Pohjolan alueella. On myös aika kornia, jos ruotsalainen ja suomalainen puhuisivat keskenään ulkopuolista kieltä, esimerkiksi englannin kieltä. Miksi englannin tulisi olla maailman kieli?

    VastaaPoista
  17. Svenska Dagen täyttää tänä vuonna 100 vuotta, sillä RKP keksi sen vuonna 1907, mutta juhlaa alettiin juhlia vasta 6.11.2008.

    Ensi vuonna on siis isot kekkerit ja on hyvä, että alamme ruotsia jo harjoitella.

    Mutta sitä minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi juhlapäiväksi valittiin Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Tosin Porilaisten marssikin muistaa Lützenin taistelun kolmikymmenvuotisesta sodasta.

    Kuolinpäivän juhliminen on vähän kummallista. Eloonjäämisajatus?

    VastaaPoista
  18. Minäkin ihmettelen sitä, että historian suurmiehiä muistetaan usein kuolinpäivästä johdetun merkkipäivän mukaan.

    Esimerkiksi tänä vuonna vietetään Mikael Agricolan kuoleman 450-vuotisjuhlavuotta, vaikka tarkimpien historiatietojen mukaan voitaisiin todennäköisesti juhlia syntymän 500-vuotisjuhlaa, sillä Agricola ei syntynytkään vuonna 1510, vaan mitä todennäköisimmin kolme vuotta aiemmin vuonna 1507. Jotenkin olisi loogisempaa juhlia merkittävän henkilön syntymäpäivää.

    VastaaPoista
  19. Jatkan: Tuli mieleen pari syytä, miksi kuolinpäivä lasketaan merkkipäiväksi:

    1. Syntymäpäivää ei kai läheskään aina tiedetä, mutta merkkihenkilön kuolema toki kirjataan aikakirjoihin.

    2. Henkilö ei ole suuri syntyessään, vaan vasta kuoleman hetkellä. Kuolinpäivän muistamiseen kytkeytyisi siis suuruuden muistaminen, sen muiston vaaliminen ja pyhittäminen tulevaisuutta ajatellen. (= Sediksen mainitsema eloonjääminen)

    VastaaPoista
  20. Järkyttävä ampumavälikohtaus tänään koulussa Tuusulassa. Ilmeisesti kirjoitat siitä blogissasi, Iines.

    VastaaPoista
  21. En tiedä. Olen nyt lukenut pojan youtube-kotisivut, tiedot äidistä ja isästä, ja on mahdollista, että ampuisin heitä liian kovaa, sillä heidänhän lapsi on. Katsotaan uutisanti loppuun asti ja mietitään sitten.

    VastaaPoista
  22. Minä en päässyt koneellani niille youtuben sivuilla.

    No nyt täytyy kuunella eduskunnan keskustelua ilmastonmuutoksesta, joka on parhaillaan Tv1:ssä.

    VastaaPoista
  23. Ne on nyt nähtävästi poistettu, koska niiden kautta pääsi pojan henkilötietojen jäljille. Videossa kuvattiin tähän nimenomaiseen Tuusulan kouluun tehtävää hyökkäystä, ja videon postittajan omissa tiedoissa oli kuvattu tekijän outoa nihilististä ajatusmaailmaa.

    VastaaPoista
  24. Tänään luin lehdestä täälläkin koululaispoikien hakanneen alemmalla luokalla ollutta poikaa.
    Ja jopa pyörällä liikkuneen äijän yrittäneen ahdistella pientä koulutyttöä tämän koulumatkalla.

    Mistä nämä, ja muut vinoutuneet teot yhteiskunnastamme kertovat?

    Pitäisikö vaan lisätä väkivaltaa, pornoa ja muuta perverssiyttä esittävää "tiedonvälitystä" eri lähteissä.
    Ainahan puolustellaan sitä niin, ettei esim. väkivaltavideoilla, peleillä ole todistettavasti yhteyttä väkivallan lisääntymiseen.

    VastaaPoista
  25. Minusta väkivaltaviihteellä on kiistaton yhteys väkivaltaiseen käytökseen tällaisissa tapauksissa kuin tämä Tuusulan tragedia. Ei kuitenkaan niin, että väkivaltaviihde sinänsä aiheuttaa väkivaltaa, vaan niin, että tietynlaisen kasvupohjan omaavilla se voi aiheuttaa ja lisätä väkivaltatekoja.

    Minun paikkakunnallani muuten pantiin juuri vankilaan viisikymppinen pedofiili. Hän on tunnettu kunnallispoliitikko, lautakuntien jäsen, vauras perheellinen mies. Olen istunut hänen kanssaan nokikkain koulutusalan neuvottelupöydässä. Tämä on kuitenkin mielestäni erilainen tapaus enkä puhuisi tästä samassa yhteydessä kuin Tuusulan murhenäytelmässä.

    VastaaPoista
  26. Kaikenlainen välinpitämättömyys, ja siitä seuraava kritiikitön sallivuus lisääntyy.
    Vanhemmat voivat aina viimekädessä paeta vastuutaan lasten pahasta olosta, syyttää työelämän paineita, tai työttömyyttä vaikka.
    Yhteiskunta taas haluaa olla, ainakin juhlapuheissa tasapuolisesti kaikille vapaamielinen, ketään syyllistämätön, humaani ymmärtäjä.
    Se on helpoin tapa pestä kädet hallitsemattomissa, vaikeissa asioissa.

    Ja olen sitä mieltä, että nyt heti, äkkiä Tehyläisille heidän vaatimansa palkankorotus!
    Tasa-arvosta, samapalkkaisuudesta kyllä puhutaan korulausein, mutta kun tosi paikka tulee, kun naiset vaativat oikeutettua palkkaansa yritetään heidät keinolla millä hyvänsä nujertaa.

    Päättäjät pelkäävät tietenkin ensisijaisesti sitä, että kohta kaikki ovat vaatimassa reiluja korotuksia palkkoihinsa.
    Mutta asia kerranllaan.
    Nyt tämä sairaanhoitoalan asia on tärkeimmästä päästä, ja se on nyt saatava kuntoon kirosana!

    VastaaPoista
  27. Täältähän sen hullun puheet löytyy:

    http://www.albaani.org/~ilmari/Tuusula/ig-paivakirja.png

    Vai oliskos tuota kannattanut edes liittää? Poista iines jos näet parhaaksi.

    Suurin suru on sanaton.

    Avoin ja demokraattinen yhteiskunta on haavoittuvainen fundamentalistien ja mieleltään nyrjähtäneiden käsissä.

    Elä sitten Iines vain jatkossa ala lepertelemään, että yhteiskunnan syy. Pyydän ma.

    VastaaPoista
  28. Catulux, nimenomaan ei yhteiskunnan syy! Olen hiljaa vähän aikaa ja mietin.

    Minua liikuttaa suuresti tämän tragedian opettajat. Saatujen faktojen perusteella he suojasivat oppilaita unohtaen itsensä, mm. rehtori. Tämä liikuttaa sen vuoksi, että se on niin totta. Juuri näin opettajat menettelevät. Se on sisäänrakennettua ammattietiikkaa.

    Yllätän itseni ajattelemasta: kunpa ampuja ei kuolisi eikä vammautuisi niin pahasti, ettei pysty kantamaan vastuuta teostaan!

    VastaaPoista
  29. Leonoora, minä en sotkisi tähän asiaan niin monta tahoa. Tämä on ennen kaikkea perhetragedia.

    VastaaPoista
  30. Iines

    'Yllätän itseni ajattelemasta: kunpa ampuja ei kuolisi eikä vammautuisi niin pahasti, ettei pysty kantamaan vastuuta teostaan!'

    *
    Väärin.

    Kunpa ampuja kuolisi, jotta me 'haavoitetut' jäisimme ilman koston sairasta himoa!

    Oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos kosto elää.
    Mutta - mikään oikeudenmukaisuus ei voi toteutua, jos joku on tappanut kahdeksan ihmistä.

    Syvällinen pohdinta ja lopulta unohdus on paras ja ainoa lääke tämän hirvittävyyden aiheuttamaan tuskaan.

    'Maailmassa on vääryyttä, emmekä me mahda sille yhtään mitään. Voimme vain itkeä'.

    (Vapaa muistuma George Bernanosin kirjasta 'Maalaispapin päiväkirja')

    VastaaPoista
  31. RR, täytät nyt tyhjän aukon omalla ennakkoluulollasi.

    Pidät selvänä, että ainoa motiivini pojan eloonjäämiseen olisi kostonhimo. Se olisi sinun motiivisi, mutta sen ei tarvitse olla minun.

    Me ihmiset olemme erilaisia, meillä on erilaisia haluja ja syitä tekoihimme ja sanoihimme. Ja minua ei ohjaa kostonhalu, ei koskaan, ei missään. En ole kostonhimoinen ihminen, vaikka minua kohdeltaisiin väärin.

    Minua ohjaa tässäkin asiassa positiivinen usko ihmiseen, toivo paremmasta maailmasta, toivo ja vankka usko siitä, että jokaisessa ihmisessä, murhaajassakin, on sisällä hyvä ihminen.

    Uskon siis, että jokin voisi koskettaa tätä murhaajapoikaa, liikuttaa hänen sisintään niin, että hän ymmärtäisi sydämessään, ettei noin voi tehdä, ettei toista ihmistä saa surmata. Toivon siis, että hän kantaisi vastuun teostaan ja näkisi sen, että teki väärin muita kohtaan, katuisi ja myöntäisi, että teko oli paha ja väärin ja muuttuisi ihmisenä.

    Tuo, että sinä toivot pojan kuolevan, kertoo sen, ettet usko hyvään ihmisessä, et usko ihmisen kasvuun ja muuttumiseen. Olen surullinen puolestasi.

    VastaaPoista
  32. Iines

    Tuo oli pahinta höpöhöpöä mitä olen aikoihin lukenut...

    Sinä et halua muuta - tahtomalla tappajapojan eloonjäämistä - kuin kiduttaa sielua, joka on jo kadotukseen päätynyt.

    Let him rest in hell!

    VastaaPoista
  33. Mutta toisaalta Rane; tämän sankarin "yli-ihmisylistyjargon" saisi kyllä täyttymyksen, jos mies kituisi rullatuolissa lopunikäänsä pienoisena kasviksena.

    Siinä kun istuisi puolivuosisataa, niin olisi aikaa miettiä tekoaan.

    Ja viidessä vuosikymmenessä jopa idioottikin ehkä ymmärtäisi ja katuisi. Kenties.

    ja minun motiivini on tietenkin puhdas ja kirkas kostonhimo.

    Vai pitäisikö puhaltaa henkiin keskustelu kuolemanrangaistuksesta. Ei ehkä kuitenkaan.

    VastaaPoista
  34. Minä haluan, että kosmos voittaa kaaoksen. Tahdon, että hyvä voittaa pahan. Tahdon, että poika tuntee saman elävän tuskan, jonka murhaamiensa ihmisten omaiset nyt tuntevat. Pienempi paha se on kuin omaisten tuska rakkaittensa ruumiin äärellä tänään. En halua siis kostoa, vaan haluan, että paha on kukistettavissa.

    Ja haluan, että yksikään lapsi ei koskaan saisi kokea sitä, että on vahvempi kuin aikuiset tai omat vanhemmat. Se on lapsen murhenäytelmä.

    VastaaPoista
  35. ad AD

    Arvon kolleegat - nyt heitän kehiin viimeisen 'aseeni'.

    Te haluatte elää 'kaunassa'.

    Väitätte etsivänne oikeudenmukaisuutta, mutta sielunne on niin täynnä halua alistaa toisen ihmisen mieli omaan muottiinne, että te suorastaan pursuatte 'oikeudenmukaista' päätöstä julistaa kahdeksankertainen elinkautinen tuolle tuskin eloon jäävälle nuorukaiselle.

    *
    Toivottavasti hän ei jää eloon.

    Tuollaisen teon jälkeen on parempi kuolla kuin joutua pedagogien ja psykologien ikuiseksi uhriksi ja saaliiksi.

    VastaaPoista
  36. "Oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos kosto elää."

    Kyllä kait oikeudenmukaisuus ja kosto ovat kuin sisar ja veli; ovatkos olleet ihan Hammurabista lähtien. Silmä silmästä, hammas hampaasta.

    Sivistynyt yhteiskuntamme on harmonisoinut koston lakien oikeudenmukaisuuden viittaan, mutta totta koston henki siellä pykälissä vaikuttimena on.

    Ja yhteisön perusturvallisuutta järkyttänyt järjetön massamurha aiheuttaa yhteisön jäsenissä oikeutettua ja luonnolista ahditusta, hämmennystä, vihaa ja raivoakin.

    8 ihmistä murhannut sälli ansaitsee Sisyfostakin pahemman kohtalon.

    Siinä Rablee on oikeassa ettei tapahtuneeseen saa jäädä roikkumaan; arki ja elämä jatkuu kaikesta huolimatta.


    "joutua pedagogien ja psykologien ikuiseksi uhriksi ja saaliiksi."

    "Let him rest in hell!"

    Kumpikohan näistä sitten on pahempi? Ehkä tuo ensimmäinen, kuitenkin, luulisin. R lienee oikeassa...

    VastaaPoista
  37. Minua on aina ihmetyttänyt miksi suomen ruotsia puhuva kansanosa haluaa juhlapäiväänsä kutsua ruotsalaisuuden päiväksi, vaikka he kivenkovaan väittävät olevansa suomalaisia?

    (Taidan tässä jättää mainitsematta omalaatuisen kuriositeetin: sen, että Suomen hallituksessa on, ainakin nimensä perusteella, naapurimaata edustava puolue.)

    (Ja nämä huomautukset koskevat vain ym. puolueen ja päivän suomenkielisiä nimi, svenska kun... men ni vet va menar jag, eller hur? (BTW: Kuuluisiko tuon olla vad?...Pah, huukeers, m'oon jo virkamiesruotsini suorittanut, ei mun enää sitä tarttee osata))

    VastaaPoista
  38. Johannes, päivä on oikeastaan kieltä, ei kansallisuutta korostava päivä. Ruotsin kieli on Suomessa valtakielestä poikkeava kieli ja suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös Folktingetin mukaan kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. (Wikipedia)

    RR, tämä Jokelan tapaus tuntuu hiljentävän minut toistaiseksi täysin. Se menee niin läheltä omaa maailmaani, omaa työtäni, lapsen maailmaa, kaikkea sitä mitä pidän tärkeänä. Minä järjestelen ajatuksiani ja koetan saada niistä kiinni tämän järkytyksen keskellä. En osaa sanoa mitään, kun kaikki ajatuksenpätkät ja kaikki tiet tuntuvat oikeutetuilta ja samalla vääriltä.

    VastaaPoista