2.12.2007

Suomen ylivertainen* peruskoulu


Jälleen suomalainen koulu on saanut kultamitalin OECD:n Pisa-tutkimuksessa. Tällä kertaa painopistealueena oli luonnontieteen opetus, mutta myös matematiikassa tuli ykkös- ja lukutaidossa kakkossija.

Olisiko nyt siis vihdoin aika palkita maailman kärkiopettajat jollakin tavalla? Vaikka jollakin opetustoimeen suunnattavalla lisäresurssilla, jolla voitaisiin pienentää luokkakokoja, lisätä lähiopetuksen määrää tai lisätä oppilaiden tukitoimia erityisopetuksen tai terveydenhuollon alalla?

Uskon, että ei tarvittaisi omakotitontteja tai palkankorotuksia, vaan että resursseihin panostaminen riittäisi opettajille normaalien kaikille yhteisten tupo-korotusten lisäksi. Eiväthän opettajien palkankorotukset edes heijastuisi opetuksen tasoon, joten ne ovat kaksi erillistä asiaa, samoin kuin Tehyssä. Hoitajien palkankorotuksethan eivät heijastu terveydenhuollon, vaan hoitajien oman elintason nostoon.

Selkein lähtökohta suomalaisen peruskoulun parhauteen on mielestäni opettajankoulutuksen korkea taso ja opettajantutkinnon laatu, joka on kaikilla mittapuilla ylempi korkeakoulututkinto. Se takaa opettajille hyvät, ellei jopa loistavat tiedolliset eväät ja välineet työhön. Monissa muissa EU-maissa opettajan ammatti rinnastetaan usein teknisen tason ammatteihin, kun se Suomessa on esimerkiksi lääkärin tai lakimiehen rinnalla (Spektri, OH:n verkkolehti). Opettajan ammatti on arvostettu myös nuorten keskuudessa, sillä se on heidän suosikkiammattejaan. Myös vanhemmat arvostavat ammattia ja opettajat saavat heiltä valtavasti tukea, ja kodin ja koulun välinen yhteys on pääpuitteiltaan hyvissä kantimissa.

Opettajilla on Suomessa muita maita enemmän valtaa ja vastuuta, sillä he suunnittelevat ja kirjoittavat itse omat opetussuunnitelmansa, laativat kurssiohjelmansa, toisin sanoen tekevät sen, minkä hallintoelimet tai koulujen johto muualla tekevät ja sanelevat. Opettajat vastaavat myös kurinpidon ja arvioinnin linjauksista sekä osaltaan koulun talousarvioista ja varojen jakamisesta. Opettajat valitsevat itsenäisesti tunneilla tarvittavan aineiston oppikirjoja myöten, eikä raskasta tarkastuskoneistoa käytetä. Monissa maissahan nämä estävät ja ehkäisevät opettajan luovuutta, jota opetustyössä aina tarvitaan, jos työ on hyvää.

Suomalainen kirjastolaitos on merkittävä taustatuki kaikessa suomalaisessa oppimisessa. Suomalaislapset saavat kiittää nimenomaan tätä laitosta hyvästä lukuharrastuksestaan. Kirjasto on avannut ovensa jo monelle sukupolvelle, ja pikkukylissäkin on usein vireä ja vilkkaasti toimiva lainaamo. Ilmiö on tietääkseni aivan poikkeuksellinen koko maailmassa. On tyypillistä, että tässäkin laitoksessa työskentelee korkeasti kouluttautunut henkilökunta, joka ei pidä meteliä palkoistaan. Minusta kirjastoväen palkkakohtelu on jonkinlainen häpeätahra suomalaisessa palkkapolitiikassa. Kirjastohan on osa koululaitosta, oppimiskeskus vailla vertaa.

Kunniaa siis suomalaiselle koulutukselle! Älkäämme unohtako näinä bensankatkuisina räikkösaikoina todellisia voittajia.

(Valokuva Ilmari Liukkonen, Tapalan koulu 1932)

* JK Otsikon "ylivoimainen"-sana oli outo ajatuslipsahdus. Korjasin sen nyt klo 22.50 muotoon "ylivertainen", joka oli tarkoituskin.

24 kommenttia:

  1. Kannatan tuota resurssoinnin lisäämistä!

    Meillä ope-huoneessa moni laski senkin, että jos opettajille tulisi tosi kovat palkankorotukset, seurauksena olisi vain se, että samat oppilaat ängettäisiin isompiin opetusryhmiin ja karsittaisiin koulun tuntikehyksestä. Moni opettaisi mieluummin kahta pientä ryhmää, kuin yhtä mammuttimaista vaikka siitä yhdestä sitten saisikin parempaa tienestiä. Opettajat kun usein ovat alalla voidakseen "tehdä juttuja" eli kehittää tasokasta opetusta ja näillä resursseilla ja ryhmäkoolla on aika paljon tekemistä sen kanssa, millaisia juttuja voi realistisesti toteuttaa.

    VastaaPoista
  2. Opettajat ovat kyllä selkeän alipalkattu ryhmä. Heillä on taitoa, tietoa, osaamista, koulutusta ja jatkuvaa itsensä kehittämistä yhtä paljon kuin lääkäreillä tai tuomareilla, ja ero palkkatasossa on silti suuri huolimatta työn vastuullisuudesta ja vaativuudesta, jopa suuresta henkisestä raskaudesta. On aika hektistä olla koko työssäoloaikansa, lähes jokaisen hetken kriittisten silmäparien arvioitavana. Vasta kotona illalla voi löysätä vyön ja avata kireät vaatteet ja nutturan. Kyllä se kuluttaakin ihmistä.

    Opettajat eivät kuitenkaan itke rahojen perään, eikä heitä (meitä) saa nähtävästi millään konstilla lakkoon, koska heillä on niin vahva työhön ja oppilaisiin sitoutuminen, jota ammattietiikaksi kutsutaan. Muutama lakko on peruuntunut nimenomaan tämän eettisen katsantokannan vuoksi. Lisäksi tuo "omien juttujen toteuttaminen" kiehtoo, sillä siinä on tosiaan vapaat kädet. Uskon minäkin vakaasti, että moni ottaa mieluummin lisäresurssit koulun hyväksi kuin ainoastaan omaan tilipussiinsa.

    Havaitsin työssäoloaikanani sellaisenkin seikan, että opettajat käyttävät lisäksi surutta omaa rahaansa koulun hyväksi hankkimalla opetusmateriaalia, jota koulu ei kustanna eikä sitä saa verovähennyksiinkään. Kaikki verotuskunnat eivät antaneet pari vuotta sitten opettajien vähentää edes kotiin hankittua tietokonetta verotuksesta vuotuisina 30 prosentin poistoina.

    VastaaPoista
  3. Menkää opettajat kerrankin lakkoon - ja organisoidusti.

    Mutta eihän se onnistu, kun teillä on pomona se nynny-kangasniemi, joka ei osaa muuta kuin selitellä ja selitellä.
    Taitaa olla työnantajan 'huora'.

    Tai no joo. Unohdetaan koko juttu. Hallitus säätää kuitenkin lain, joka pakottaa teidät 'suojatöihin' (mitähän niihin tässä tapauksessa kuuluisi?).

    Jos minä olisin nuori en taatusti valitsisi opettajan ammattia. Hermonsa saa tärvättyä 'helpommallakin' - ja paremmalla palkalla kaiken lisäksi.

    (Ostin kuitenkin juuri Tapio Puolimatkan kirjan: 'Opetuksen teoria. Konstruktivismista realismiin'. Olenhan sentään suorittanut kasvatustieteen abbbrobaadurin!)

    Mutta jos alalle pyrkivää motivoi 'kutsumus'?, niin eihän siinä sitten mitään.
    Jokaisella kun on vapaus valita oman orjuutuksensa muoto.

    VastaaPoista
  4. RR, kyllä minä sen lakonkin haluaisin nähdä, vaikka vaikea siihen on uskoa. Se saattaisi vaatia puheenjohtajan vaihdon, ja luulen että hänen aikansa on kyllä jo täysi. Selkeästi nuorempi puheenjohtaja, mieluusti nainen, olisi poikaa.

    Palkkoja tulisi nostaa jo siitäkin syystä, että saataisiin niitä miehiä alalle, sillä kiintiömies kuulostaa kamalalta, enkä kannata ollenkaan sitä, että laiskat pojat otetaan koulutukseen vain sukupuolen perusteella.

    Opettajan työ on kuluttavaa, mutta yhtä paljon antavaa! Minä ainakaan en menettänyt oikeastaan koskaan hermojani työhön, ja kaipaan unissani työpaikalle vieläkin. Jatkuvasti olen koulussani avaamassa laukkuani ja selittämässä kollegoille, että ok, lupaan pysyä täältä pois. Unessa mietin koko ajan, että mitä nuo miettivät, kun vielä haahuilen täällä. Huomattava on, että unissani puhun sointuvasti ja vaivatta. Aina on haikea olo, kun herää tähän uneen. Voisin työskennellä jopa ilmaiseksi, jos vain pystyisin takaisin.

    VastaaPoista
  5. Rane. Perkele. Tämän kirjoitin jo kauan sitten. Iineksessä.

    "Jos minulla olisi kulaus viiniä jokaisesta kirouksesta, jolla olen kironnut elämäni päiviä ja kurjaa kohtaloa, joka teki minusta (!) opettajan, voisin täyttää viinillä Bodomin järven; sen, jonka rannalla joku tappoi liian monta nuorta.

    Ja Siitä olen varma, että tuo järvi täyttyisi ja ylitse jäisi vielä niin monta ruukullista, että kokonainen armeija joisi sillä itsensä hutikkaan."

    Kirjoita siis blogiasi, Sinä, Rablee, onnellinen.

    VastaaPoista
  6. Jokin sinua kuitenkin pitelee open hommissa, Catulux. Mikähän se on?

    VastaaPoista
  7. On se veikeää, että nyt kaikki vannoo suomalaisen peruskoulun paremmuudelle, kun vielä parikytä vuotta sitten rinnakkaiskoulujärjestelmä oli ainoa oikea. Peruskoulu oli kommareitten juoni. Kuinkahan hyviä me oltaiskaan, jos ei kaikennäköiset räikköset ja kumppanit olis päässy
    sekottaan älykköpohjaista oppikoulusysteemiä - ja kun poistettiin tasokurssitkin!!!

    VastaaPoista
  8. Ja jos kouludemokratiaa ristiinäänestyksineen ei olisi likvidoitu?

    VastaaPoista
  9. Edukationisti, kun vannoisivatkin, vaan kun eivät tee sitä. Suomalaiset eivät osaa olla oikeasti ylpeitä koululaitoksestaan, jota ihaillaan enemmän ulkomailla kuin kotimaassa. Esimerkiksi Saksassa Suomen koululaitos on ollut ykkösuutinen ja suuren ihailun aihe. Täällä asia ei ole herättänyt juurikaan median kiinnostusta. Muutakaan kiitosta ei ole missään näkynyt, vaikka tuskin sitä kiitosta kouluissa odotetaankaan.

    Menestys mainitaan lähinnä juhlapuhetasolla, mutta jos opettajat ryhtyisivät tehyläisten tavoin lakkoon, kansalta tuskin heruisi samassa mitassa sympatiaa.

    En ymmärrä, mitä tekemistä kouluneuvostojen lakkauttamisella on tämän asian kanssa. Ne kaksi vuosikymmentä (80 - 90-luku), jolloin neuvostot eivät ole toimineet, olivat kyllä edelleen demokraattista aikaa koulumaailmassa. Esimerkiksi omassa koulussani opiskelijat ovat vuosikausia osallistuneet kurssisuunnitteluun opettajien kanssa. Kurssin sisältöjä ja jopa kurssin aiheita rakennellaan yhteistyönä. Opiskelijoilla on myös koko ajan ollut omat yhdistyksensä, jonka jäseniä on osallistunut koulun toimintaan monella tasolla. Ei kouludemokratia siis lakannut, kun neuvostot lakkautettiin.

    VastaaPoista
  10. Jatkanpa yksinäni.

    Suomen lukiolaisten liitto perää valtakunnallisia yhteisiä kokeita varmistaakseen ilmeisesti tasaisen arvioinnin.

    Minulla ei ole mitään tällaista vastaan, ei vaikka olisin siis toimessa vielä. Ajatushan on kaunis, mutta vain ajatuksen tasolla.

    Jos tällaiset yhteiset kokeet toteutuisivat, se merkitsisi myös tason laskua ainakin siellä, missä se on jo korkea. Samalla yhteiset kokeet karsisivat luovuuden opetuksesta ja opettajan omasta työstä. Tämä heijastuisi automaattisesti kokonaistuloksiin, sillä hyvän koulutustason voi katsoa johtuvan paljolti opettajien henkilökohtaisista taidoista ja sitoutumisesta. Pakolla ei sitouteta eikä voiteta mitään hyvää. Luulisi teinienkin ymmärtävän tämän.

    VastaaPoista
  11. Hei hyvä Iines et alii,


    Kiitos kommenteistasi.

    Kyllä opettajat ovat olleet
    lakossa ja saivat silloin
    hyvät palkankorotukset.
    Minusta opettajan työ on
    varsin tärkeää, mielekästä
    ja itsenäistä
    työtä ja siitä maksetaankin ihan
    kohtuu rahallinen korvaus
    verrattuna moniin muihin ammattikuntiin, joilla on
    samantasoinen koulutus ja työn
    erilaiset vaatimuskriteerit.

    Mutta tärkeintä on tietenkin
    se, että on halua ja kutsumus
    tähän työhön. Saa olla parhaimmillaan mukana
    seuraamassa ihmistaimen kehitystä
    sädehtiväksi auringinkukaksi, joka
    loistaa rauhan, rakkauden ja viisaudenkin sanomaa maailmaan.
    Tietenkin myös tiedollisten ja taidollisten valmiuksien ja kykyjen
    "synnyttäminen" on tärkeää.
    Tärkeintä on ihmiseksi tulemisen
    edesauttaminen. Ihmisestä kuitenkin
    on kaikkilla yhteiskunnassa koko ajan kysymys. Opettajana voi antaa
    myös ainakin osittain aikuisen
    ystävän roolimallin, vaikka ei opettaja mikään kaveri voikaan
    kaiketi olla opiskelijan kanssa,
    vaan kylläkin myönteinen, arvostettu auktoriteetti, joka voi myös auttaa ihmistä oikeaan suuntaan, jos kasvu on enemmän
    tai vähemmän lähtenyt vinoon
    suuntaan.


    Ystävällisesti Matti,

    VastaaPoista
  12. En muista olleeni lakossa, mutta muistan kyllä säästötoimet, jolloin opettajat pakotettiin luopumaan osasta palkastaan, jollain kaudella. Oliko se nyt niin, että piti antaa kaupungin pidättää itsellään puolet jonkin kuukauden tilistä tms.

    Toisen nahkamunaksi jäänen lakon muistan, kun oppilaat buuasivat luokkaan tullessamme meille opettajille, kun emme menneetkään lakkoon.

    Kyllä se niin menee, että opettajalla on oltava auktoriteettia suhteessa oppilaisiin. Ja se menee vielä niin, että tämä on oppilaiden oma valinta ja halu. Auktoriteettiin liitettävät ominaisuudet vaan eivät saa olla käskyttäviä ja omaa asemaa pönkittäviä, vaan tasavertaisessa suhteessakin voi olla auktoriteettia, jos kumpikin on sisäistänyt roolinsa.

    VastaaPoista
  13. Hei hyvä Iines,


    Kiitos kommnentistasi.
    Opettajat ovat ollet lakossa
    muun muassa vuonna 1984.
    Myös myöhemmin, mutta silloin
    kaikki eivät osallistuneet
    konkreettisesti olemalla lakossa,
    vaan oli jonkinlaisia "pistelakkoja". Sekin
    tuotti hyvä tuloksen. Monet saivat
    18-20 prosentin korotuksen.
    Tälläkin kaksivuotiskaudelle saatiin 12 prosentin korotus.
    Monet opettajat eivät edes itse
    odottaneet niin hyvää neuvottelutulosta, ilman että piti
    edes uhata lakolla.
    Jos sanotaan, että jokin ryhmä on alipalkattu, esimerkiksi opettajat, niin on tärkeää
    vähän avata aihetta niin, että
    voi sanoa, onko asiassa perää.
    Itse väitin, että opettajan palkka
    on kohtuullinen ja varsin vertailu-
    kelpoinen samantasoisen koulutuksen
    saaneiden ja myös samankaltaisen
    vaatimustason edustavien ammattiryhmien kanssa.
    Oletan olevani aika lailla oikeassa;)


    Ystävällisesti Matti

    VastaaPoista
  14. Matti,

    totta että opettajilla on erilaisia tulotasoja, myös hyviä, mikäli opettaja tekee runsaasti ylitunteja. Tiedän tapauksia, joissa opettajan korkeisiin ansioihin ovat selityksenä jopa 50 prosentin ylityöt. Itsekin olen ollut tällaisessa pakkotilanteessa, kun aineessani oli vain yksi opettaja, minä, ja toiselle ei olisi riittänyt kuitenkaan tarpeeksi tunteja omieni vähentymättä kohtuuttomasti.

    Luokanopettajan keskiansio v. 2006 on 2 614 euroa, kun esimnerkiksi tietokoneasentajat ansaitsivat keskimäärin 2 731 euroa kuukaudessa ja elektroniikkalaitteiden asentajat tienasivat 2 687 euroa ja sähkölaiteiden asentajat 2 525 euroa kuukaudessa. Putkimiehet ja teollisuuden kokoonpanoasetusten tekijätkin ansaitsivat 2 500 euroa kuukaudessa. (Taloussanomat)

    Väkisin tulee mieleen, kannattaako akateeminen koulutus, ellei ole intohimoisen innostunut tieteellisestä alasta.

    VastaaPoista
  15. Iines, kirjoitat:"Väkisin tulee mieleen, kannattaako akateeminen koulutus, ellei ole intohimoisen innostunut tieteellisestä alasta."

    Itse en ole akateemiseen koulutukseen koskaan hakeutunutkaan
    suurten tulojen takia - kyllähän tuo nyt tulisi tietää, ettei rahanteko tapahdu korkeakoulutuksen
    perusteella - joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
    Kyllä yliopistoon hakeudutaan joistain muista kuin rahallisista
    syistä - mitä sitten ovatkaan;)

    VastaaPoista
  16. Noh, peeär-mies, minä kuulun siihen ikäluokkaan, jonka vanhemmat työnsivät oppikouluun leveän leivän vuoksi, ja tietenkin kunniallisen koulutetun ammatin, mutta ennen kaikkea leveän leivän.

    Kun valitsin sitten opiskeluaineeni, en tiennyt mistään mitään, ja arvelin että pitää pyrkiä sinne, missä on hyvä. Oikeasti haaveilin kuvataiteen tekemisestä, suurimapana haaveenani kamerataiteen linja tai yleensä silloinen Ateneum. Toinen vaihtoehto oli kehitysvammaisten opettaja. En pyrkinyt noista kumpaankaan, vaan koska olin kielellisesti hyvä, pyrin opiskelemaan suomen kieltä, koska näin pääsin samaan kaupunkiin ystävieni kanssa. Jos olisin valinnut kiinnostuksen, enkä kunniallista varmatuloista ammattia, olisin siis kamerataiteilija tai elokuvaohjaaja. :)

    VastaaPoista
  17. Iines, samaa sukupolvea lienemme - ellet ole jopa nuorempi "tyttö":).

    Oppikouluun lykättiin samoin motiivein kuin sinutkin. Mutta enpä
    itse ollut todellista valintaa tekemässä - työläisen kakaralle oli ainoa oletetun sosiaalisen nousun paikka oppikoulu ja sen jälkeen yliopisto, missä en tiennyt mitään tulevista ammattimahdollisuuksista. Sen tiesin, että kutsumustyönä pidin traktorin kuljettajan hommaa Tampereen kaupungilla.

    Yllättäen olen ollut kamerataiteen linjalle pyrkimässä minäkin:)

    Kun pojalleni olen ammattivaihtoehtoja esitellyt, olen kyllä tehnyt selväksi, ettei 'rehellisellä', (akateemisella) työllä rikastumaan pääse - silti on yliopistossa ilmeisen tietoisena, että filosofia pääaineena on opettajanakin todennäköisiä tai ainakin mahdollisia ongelmia - oma oli kuitenkin tahtonsa.

    Olen edelleen sitä mieltä, että muut kuin raha ovat motiivit ammattia (akateemista) valittaessa.

    VastaaPoista
  18. Näin varmaan on, sillä ihmiset haluavat toteuttaa itseään ja omaa sisintä haluaan ja taitoaan yhä enemmän.

    Kiinnostavuus on ykkönen ennen kaikkea siinä vaiheessa, kun vielä haaveillaan ammatista. Käytäntö on kuitenkin usein toinen, eli ei päästä sinne minne ensisijaisesti tahdotaan. Mennään sitten minne päästään tai missä on tutulla paikalla oppilaitos tai missä voisi tienata mahdollisimman hyvin tms.

    VastaaPoista
  19. Hei hyvä Iines,


    Kiitos mietiskelyistäsi.
    Pieni tarkennus: Tarkoitin tietenkin niitä opettajia, jotka
    toimivat kunnan tai valtion kouluissa, enkä esimerkiksi
    sellaista opettajaa, joka toiminut
    presidnttinä, eduskunnan puhemiehenä tai puhenaisena,
    jonkin lehden päätoimittajana
    tai jonkun jonkun firman johtajana
    tai omistajana.
    Tietenkin opettajia on monenlaisia,
    mutta jos ajatellaan perusopetuksen
    tai lukion opettajia, niin voit esimerkiksi googlata: kuntasektorin
    palkat, niin saat tilastokeskuksen
    tiedot asioista. Huomaat, että olen
    oikeassa.
    Muuten mistä mahtaa johtua se, että
    opettajiksi halutaan ja vieläpä sellaiset pääasiassa tytöt, joilla
    on varsin hyvät keskiarvot?

    Olen aika lailla samaa mieltä peeärrän kanssa mielekkyysasioista.


    Ystävällisesti Matti

    VastaaPoista
  20. Hei hyvä Iines,


    Kiitos paljon kirjoituksistasi.
    Kirjoitit yleensä varsin
    hienosti!


    Ystävällisesti Matti

    VastaaPoista
  21. Matti,

    opettajan keskipalkkahan on 2 614 euroa. Minusta se nyt ei ole kovin paljon koulutukseen ja osaamiseen nähden.

    http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/ope/oaj-ym.html#palkka

    On lähteitä, joissa palkka-arvio vaihtelee aina 3 100 euroon asti. Tämän yllä olevan lähteen pätevyyden voi jokainen arvioida varmaan itse.

    VastaaPoista
  22. Tässä tasa-arvon mallimaassa esim. ammattikorkeakouluissa terveysalan opettaja saa huonompaa palkkaa kuin tekniikan alan opettaja.

    Samasta työstä eri palkka riippuen siitä missä sattuu opetusta antamaan. Jos vaikka sama henkilö opettaa molemmissa, niin onhan se erikoista saada identtisestä kurssista eri korvaus.

    Ei uskoisi, mutta näin on.

    VastaaPoista
  23. Excellent post. I used to be checking constantly this weblog and I am inspired!

    Very helpful information specifically the
    closing section :) I care for such information a lot. I used to be seeking this certain information for a long time.
    Thank you and best of luck.
    Feel free to surf my web-site :: online casino blackjack

    VastaaPoista