12.5.2008

Hirvilahti on huono opettaja

Helsingin Sanomissa oli 11.5. 2008 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n puheenjohtajan ja pääsihteerin vastine opettaja Jon Hirvilahden kirjoitukseen (3.5.), jossa mainittu lehtori suri sitä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijoilta on motivaatio kateissa ja että oppilasaines on kehnoa ja jopa häiriköivää:

"Itse opetustyössä näkyy levottomuutena tunneilla ja täysin välinpitämättömänä suhtautumisena koulua, muita opiskelijoita, opettajia ja sääntöjä kohtaan. Tunneille laahustetaan milloin huvittaa eikä puhettakaan että tuntia häiritsevää lompsimista vaivauduttaisiin pyytämään anteeksi. Oppitunnit ovat kilpahuutoa opettajan ja oppilaitten välillä, ja useimmin oppilaat voittavat puhtaasti suuremman lukumääränsä takia. Vierasta ei ole sekään, että pieni rinki kokoontuu luokkahuoneen perälle pipot päässään soittamaan kovaäänistä musiikkia". (Hirvilahti, HS 3.5.)

Tässä rehtorisvastausten avainkohdat:

Rehtorit: Hirvilahden kirjoituksessa mainittua häiriökäyttäytymistä esiintyy ammattikorkeakoulutasolla erittäin harvoin. (= Onkohan Hirvilahti huono opettaja...)

Rehtorit: Kyseessä ovat suurelta osin aikuiset opiskelijat, jolloin tällaiset ilmiöt, joita peruskoulun luokissa saattaa esiintyä, ovat poikkeuksellisia ammattikorkeakoulujen opiskelussa. (= Hirvilahden täytyy olla huono opettaja. )

Rehtorit: Koska ammattikorkeakoulujen opettajilta vaaditaan opettajien pedagoginen koulutus, voidaan tältä osin todeta, että pääsääntöisesti jokaisella opettajalla on edellä minitun perusteella sellaiset pedagogiset valmiudet, joilla voidaan turvata opiskelijoita motivoivat työelämäläheiset työskentelytavat. (= Hirvilahti on tosi huono opettaja.)

Rehtorit: --valtionosuus perustuun opiskelijamääriin ja suoritettuihin tutkintoihin. (= Hirvilahti on täys mäntti.)

Viimeistä kohtaa korostettiin omassakin oppilaitoksessani painokkaasti: mitä enemmän hylättyjä annetaan, sitä vähemmän koululle tulee valtion rahaa. Tavaksi tulikin antaa armohyväksyttyjä katsoen sormien läpi kelvottomiakin opintosuorituksia. Jos itse olisin ollut armottoman rehellinen arvioinnissani suhteessa opetussuunnitelmaan, vähintään kolmasosa ryhmästä olisi saanut aina hylätyn, toinen kolmasosa nippa nappa tyydyttävän (1 - 2) ja loput hyvän (3 -4), kiitettävää (5) ei läheskään aina kukaan ryhmästä. Opettajista tuli mestareita muokkaamaan kurssien opetussuunnitelmista hyvin väljät ja armolliset opiskelijoille. Pitäähän koululle saada valtion rahaa.

Mitä tulee muihin kokemuksiini ammattikorkeakouluopetuksesta - harjoitin sitä siis muutaman vuoden kunnes siirryin takaisin mieluisalle keskiasteelleni - voin sanoa, että olin alkuun yllättynyt opiskelijoiden heikosta lähtötasosta. Meitä koulutettiin uuteen alkavaan koulutusmuotoon, kuin sieltä olisi tulossa yliopistoväkeä, lahjakasta ja kiinnostunutta porukkaa.

Muistan, miten ensimmäisellä amk-luennollani mustan vekkihameeni helma tärisi polveni yläpuolella ja miten riisuin punaruudullisen bouclé-pintaisen bleiserini tuolin käsinojalle hikoillessani jännityksestä uusien isänmaantoivojen edessä, jopa lievää alemmuutta tuntien, niin hyvin meidät oli prepattu lahjakkuuksien tuloon. Näin jopa painajaisia siitä, miten opiskelijat nousivat ylös kesken luennon, yksi kerrallaan ja marssivat hiljalleen kasvavassa jonossa ulos luokasta, kunnes olin siellä yksinäni.

Kun luin sitten kotona heidän lähtötasotestinsä ja ensimmäiset esseensä, hämmästyin tulosten heikkoutta. Taso äidinkielessä oli kerrassaan huono, perusoikeinkirjoitusta myöten, merkittävästi huonompi kuin entisessä keskiasteen koulutusmuodossa, ylioppilaspohjaisilla linjoilla. Missä ne luvatut yliopistotasoiset lahjakkuudet olivat?

Hämmästyin myös sitä, miten itsevarmasti ja omavaltaisesti nämä punaisella matolla kulkevat nuoret opiskelijat käyttäytyivät. He todellakin nousivat pystyyn kesken luennon ja marssivat salkkujaan napsutellen ulos, myöhästyivät luennoilta ja pinnasivat minkä ehtivät. Luulin ensin olevani huono opettaja, kunnes samanlaista tietoa alkoi tihkua kaikilta opettajilta, pikkuhiljaa, kuin häpeillen..

Minun ei siis ole vaikea uskoa Hirvilahden kirjoitusta eikä myöskään rehtoreitten vastinetta siihen. Juuri noin asiat oppilaitoksissa on aina salattu ja vaiettu ja opettaja saa hamaan tappiin asti kantaa vaikeudet itse, omissa nahoissaan. Vika on aina opettajan, ei koskaan oppilaan tai koulutusjärjestelmän.

(Kuva Evening Galloway )

42 kommenttia:

  1. Sitä saa mitä tilaa.

    Johonkin kirjoitukseesi kommentoin vastikään tapaa kouluttaa kaikki vaikka opiskelupaikka ei kaikille sovi. Oppilaille aloitetaan jo ala-asteella vouhottamaan opiskelun tärkeydestä ja siitä, ettei elämässä pärjää ilman minkäänlaista tutkintoa.

    Itse näen kyllä asian täysin eri lailla, yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa on kaikissa rima liian matala ja monelle ei ura aukene opiskeluista huolimatta ja tämän takia jatketaan opiskeluja.

    Järkevä ammattiin johtava ammattikoulu joka keskittyy olennaiseen, eli tulevan ammatin opettamiseen ja jossa ei "turhia" aineita lueta olisi todella tarpeen.

    Jos opettaja ei pysy vaaditussa opetussuunnitelmassa ja painostuksen tai muun takia selvästi hyväksyy ala-arvoiset suoritukset, hänen tulisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään toimiiko yhteiskunnan edun mukaisesti polttaessaan julkisia rahavaroja.

    Tietysti opiskelijat tietävät totuuden koulujen ahneudesta ja toimivat sen mukaan, jos heitä uhkaisi erottaminen mikäli opiskelut ei etene tavoitteiden ja opintosuunnitelmien mukaan, opettaminen taatusti helpottuisi ja moni ongelma ratkeaisi itsestään.

    VastaaPoista
  2. Uskon, että opettajat kyllä pysyvät vaadituissa opetussuunnitelmissa, sillä opettajathan tekevät nämä suunnitelmat nykyään itse tietääkseni kaikissa koulumuodoissa valtakunnallisten yleisohjeiden pohjalta.

    Suunnitelmat muokataan siis niin yliespätevän väljiksi, että niihin raameihin kyllä mahtuu ilman omantunnon venyttämistäkin huonompikin suorittaja. Kunkin portaan tavoitetasonhan opettaja myös saa itse määritellä, eli sen mitä vaaditaan ykköseen, mitä kakkoseen, mitä kolmoseen jne..

    Jos rehtorilta tulee ukaasia siitä, että opettaja antaa liikaa huonoja arvosanoja, ja valtionavut näin pienenevät koska tutkintoja ei suoriteta riittävästi, ei opettajalla ole valinnanvaraa, jos haluaa työnsä pitää. Rehtori kun edelleen valitsee tuntiopettajat ja sijaiset, joita on kouluissa runsain mitoin, koska uusia virkoja perustetaan nihkeästi. Lehtoreilla on vakivirkansa vuoksi itsenäisempi asema, ja heissä esiintyykin enemmän rehellisyyttä ja oman aineensa kunnioitusta.

    VastaaPoista
  3. Tuo AMK-opiskelijoiden käyttäytyminen on osa nykyistä tapojen rappiota.
    Auktoriteetin kunnioittamisen ja hyvien käytöstapojen tilalle on tullut opettaja/asiakas-ajattelu. Asiakashan on aina oikeassa, joten kesken oppitunnin voi poistua, jos ei nappaa. Kyllä opettajan pitää pystyä herkeämättä motivoimaan oppilaat(aikuiset) pysymään tunnilla. Ellei pysty, niin on nykyajattelun mukaan huono opettaja.
    Nyt tämä ajattelu on Arene ry:n puheenjohtajan toimesta virallistettu.

    Vaimoni opetti välillä lastenohjaaja-opiskelijoita joiden iät olivat kolmenkympin molemmin puolin. Hirvilahden kirjoitus vastaa vaimoni kuvauksia hänen omilta tunneiltaan.
    Osa kutoi sukkaa ja loput keskustelivat sukankutomisesta.
    Pyyntö olla hiljaa ja keskittyä opiskeluun aiheutti silmien pyöritystä ja ihmettelyä, että ei aikuisia voi käskeä olemaan hiljaa.

    Tulee mieleen, että kaikissa oppilaitoksissa pitäisi olla lukukausimaksut, jotka motivoivat pitämään turvan kiinni ja opiskelemaan.

    VastaaPoista
  4. Motivoiminen opiskeluun on paitsi yksittäisen opettaja myös oppilaitoksen ja koko yhteiskunnan ongelma.
    Jos koulun johto vaatii tuloksia tilanteessa jossa kokonaisuus on hajalla ja opettaja rimaa alentamalla hoitaa pelin kotiin ongelma on jo iso.

    Mikä on opettajan moraalinen vastuu, onko sitä?

    VastaaPoista
  5. Opettajan moraalinen vastuu on rehtorin taskussa, ja rehtorin moraalinen vastuu on opetushallituksen ja muiden kattojärjestöjen taskussa taskussa. Kaikkea säätelee raha, eikä tieteen alttarilta nouse enää savu.

    Olen kirjoittanut varmaan liiankin usein opetusmaailman asioista, eikä tämäkään kirjoitus muuta ole kuin heikko yritys tuoda pramille jälleen kerran se kaksinaamaisuus, mikä koulutusmaailmassa vallitsee.

    Hesarin rehtorikirjoitus oli vain niin räikeä esimerkki siitä, miten yksittäinen opettaja ei mitään voi, millekään koulumaailmassa. Jos hän avaa rehellisesti suunsa, hänen sanansa kielletään teoreettisilla selityksillä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

    On kyllä ymmärrettävää, että amkin rehtorit ovat hermostuneita, kun koko koulutusmuotoa uhkaa oppilaitosten yhdistäminen ja toimintojen supistaminen ehkä pahemmin kuin koskaan ennen. Ammattikorkeakouluista ei tullutkaan yliopistoja, niin kuin haaveiltiin. Eikä amk-merkonomeista tullutkaan tal. tai hall. kandeja. Laboranteista kyllä tuli bioanalyytikkoja.

    VastaaPoista
  6. - Pitäähän koululle saada valtion rahaa.

    - Mikä on opettajan moraalinen vastuu, onko sitä?


    Opettajat ovat työeettisen ammattimoraalin mukaan vastuussa vain oman työsuhteensa ylläpitämisestä ja tätä he ovat velvoitetut piilo-opettamaan.

    VastaaPoista
  7. Opettajat ovat työeettisen ammattimoraalin mukaan vastuussa vain oman työsuhteensa ylläpitämisestä ja tätä he ovat velvoitetut piilo-opettamaan.

    Vaikka rehtorit ja muu ylempi taho valtiovaltaa myöten panevatkin kapuloita opettajien rattaisiin, on valtaosalla opettajista silti voimakas eettinen palo tehdä kaikkensa opiskelijoittensa hyväksi, jopa itsensä ja oma etunsa unohtaen.

    Opettaja ei koskaan unohda kasvatusvastuutaan, ja juuri siksi nämä opettajat kirjoittavatkin lehtiin ja välittävät opiskelijoittensa käytöksestä ja oppimismotiivin puutteestakin. Ne jotka eivät välitä, eivät kirjoita.

    VastaaPoista
  8. Hirvilahti on aivan oikeassa.

    VastaaPoista
  9. ...välittävät opiskelijoittensa käytöksestä...

    Mistäs noi äänpilkut tähän tulla tupsahtivat?

    VastaaPoista
  10. Opettajien moraalinen ymmärrys on useimmiten hyvä. Moraali ja eettisyys eivät vastaa ihan samaa: moraali on käsitys oikeasta ja väärstä ja eettisyys pohjaantuu omaan kultturelliseen tapa- ja kielikulttuuriin (Aristoteles sanoo, että etiikka on sama kuin tavat). Ihmisellä on siis selkärangassa joku käsitys maailmasta ja hän on oppinut erilaisia normeja kun on kouluttautunut opettajaksi. Mutta mitä tästä uupuu? Mihin kukaan ei osaa sormensa laittaa? MIssä on se musta aukko, sokea kohta tai falskaava kohta jonka takia tämä sinun kuvaama ristiriita (risti-riita) tulee? Siinä tuhannen taalan kysymys ja minä olen sitä jonkin verran pohtinut.

    Tämä on minun syvintä osaamista, minun sydäntäni ja tuoreinta tietoa mm oppimaan oppimisen alueella. En enää kerro räiskymällä ulos: olen saanut ymmärtää miten maailma toimii kun sen tekee (ja sotkee monet kaavailut politiikan ja raha-sijoittajien taholta, jotka eivät halua odottamattomia keskustelijoita vaan ovat tuudittautuneet siihen, että voivat tarkistaa jokaisen kirjan, jokaisen julkaisun, jokaisen abstraktin jne ollakseen tiedon harjanteella. Mutta bloggien jälkeen se kävi mahdottomaksi kunnes keksivät siihenkin jonkun valheen, miten sitäkin kontrolloida. Jonkun huoli on invalideissa, joidenkin toisten on liito-oravissa, kolmannen on terrorismissa jne eli syitä löytyy.

    Tämä sarkasmini joka johtuu ikuisesta sensuurista tai estolistoista on minulle paljon suurempi huoli kuin nuo oikeat.

    VastaaPoista
  11. JHonestin tulkinnan mukaan siis Jon Hirvilahti ja Iines eivät välitä opiskelijoista. Amen. Ei kai tähän ole mitään lisäämistä. Todettakoon, että rehtorit tietävät siis edelleen paremmin, missä kouluissa mennään. Vain huono opettaja valittaa, koska on huono eikä ei välitä. Minä lopetan osaltani nämä opettajakeskustelut hyödyttömänä tuuleenpieksäntänä.

    VastaaPoista
  12. Ei ole minunkaan vaikea uskoa Hirvilahden kirjoitusta, iltaopiskelijana AMK:ssa oli opiskelijoiden motivaatio ihan hyvä (Johtunee siitä että keksi-ikä lieni siinä 30-40-vuoden välillä), mutta kävin pari kertaa päiväopiskelijoiden kanssa kursseilla ja siellä n. kolmannes opiskelijoista tuntui tulleen tunneille vain omiaan tekemään.

    Ja muuten, AMK:ssa on aivan liian vähän äidinkielen opetusta (Ja IMHO englannista ja ruotsista pääsee aivan liian helpolla läpi, mutta se onkin toinen juttu), mikä huomaa parhaiten kun joutuu lukemaan nuorien insinöörien kirjoittamia tekstejä, niiden kieliasu on pääosin sekava ja pahimmillaan lukukelvotonta.

    VastaaPoista
  13. "niiden kieliasu on pääosin sekava ja pahimmillaan lukukelvotonta."

    Vähän kuin minun kommenttini.

    VastaaPoista
  14. pirkko tai erkki:"Järkevä ammattiin johtava ammattikoulu joka keskittyy olennaiseen, eli tulevan ammatin opettamiseen ja jossa ei "turhia" aineita lueta olisi todella tarpeen."

    TÄÄ HALUU TEKNIKON KOULUTUKSEN TAKAISIN! Nyyh...

    (Mielestäni tuon teknikon poistaminen oli iso virhe)

    VastaaPoista
  15. Iines: "JHonestin tulkinnan mukaan siis Jon Hirvilahti ja Iines eivät välitä opiskelijoista. Amen. "

    Vaikka haukunkin perusopetuksen opettajia, niin Lukion, Tekun, AMK:n ja korkeakoulun opettajista minulla ei ole pääosin kuin hyvää sanottavaa (Lukuunottamatta yhtä fysiikan opettajaa, joka oli kyllä alansa osaava, mutta tutkijaluonne joka oletti oppilaidensa lähtötason korkeammaksi kuin se olikaan, ehkä hän olisi soveltunut pidemmälle ehtineiden opettajaksi) ja kokemukseni mukaan noilla tasoilla opettajat yllättävänkin paljon välittävät oppilaistaan ja näiden menestyksestä ja ohjastavat hyvin.

    VastaaPoista
  16. Minä haluaisin kyllä vielä kysyä vaikkapa JHonestilta tai keneltä tahansa, jonka mielestä Jon Hirvilahden tai minun kirjoitukseni ovat valittamista, ja malka on omassa silm ässä, että miten nuo tilanteet oppilaitoksissa sitten ihan konkreettisesti hoidellaan?

    Otetaan esimerkiksi tuo Hirvilahden kuvaama tapaus, jossa opiskelijat pistivät tunnin viihteeksi, joka suurella todennäköisyydellä haittasi muita opiskelijoita ja tunnin kulkua. Aina ei opiskelijoita voi laittaa kartsalle ahaa-elämyksiä hakemaan, vaan välillä pitää olla luokassa ja toimia yhteistyössä ohjaajan ja muitten opiskelijoitten kanssa.

    Mistä tuo opiskelijoiden käytös siis oikeasti johtui JHonestin tulkinnan/kenen tahansa muun mukaan? Missä konkreettisessa kohdassa opettaja on tehnyt virheen, kun opiskelija häiritsee muiden keskittymistä ja on opettajaa kohtaan röyhkeä?

    VastaaPoista
  17. En ole lukenut ko. alkuperäistä kirjoitusta, mutta eikö metelöiviä opiskelijoita todellakaan voi vaan poistaa luokkatiloista?

    VastaaPoista
  18. Annikki, minulla on sellainen käsitys, että ammatikorkeakoulutasolla opiskelijoita ei koskaan poisteta luokasta, vaikka aihetta olisikin. Ainakaan omassa oppilaitoksessani kukaan ei koskaan maininnut ajaneensa ketään ulos.

    Meidät ainakin oli prepattu yliopistotasoisten opiskelijoitten tuloon, joten oli aivan yleistä, että opiskelijoille ei koskaan pidetty minkäänlaista "kuria", vaan he saivat käyttäytyä miten tahtoivat, puhua opettajille millaiseen sävyyn olivat tottuneet.

    Arvelen, että tämä käytäntö vallitsee edelleen ammattikorkeissa, joissa opiskelijoiden levottomuus salataan ja kestetään omana tappiona, sillä eiväthän korkeakoululaiset toki häiriköi, vika on opettajassa ilman muuta, kuten rehtoritkin vakuuttavat.

    Ammattikorkeakoulujen ongelmat lienevätkin juuri siinä, että opiskelijat ovat usein heikkotasoisia ja suoraan sanottuna laiskoja, eivät korkeakoulutasoa, johon opettajat ovat valmentautuneet. Eihän opetus voi täysin aina onnistua, jos peruskoulutason ihmisillä on korkeakoulutason opetus.

    VastaaPoista
  19. Ehkä AMK-opiskelijat ottavat uudessa oppilaitoksessa "aikuisen" roolin, siis kuvittelevat olevansa vapaita tekemään niin kuin tahtovat. Kenties heille on syntynyt väärä mielikuva opiskelun vapaudesta. Miatä se voisi olla peräisin... Kyllä he lukiossa osaavat käyttäytyä. Tuollaista käytöstä, jota Hirvilahti kuvaa, en tunnista.

    VastaaPoista
  20. Jos minun luennollani kokoontuisi ryyppy-,kortti- tai räppirinki, niin pyytäisin vahtimestarin poistamaan häiriköt salista enkä enää eläkkeellä muistelisi asiaa.

    VastaaPoista
  21. Hilma,

    totta varmaan, että lukioiden opiskelijat ovat selvemmillä vesillä, sillä lukio-opiskelulla on pitkät perinteet, toisin kuin ammattikorkeakouluopiskelulla.

    Lisäksi on niin, että lukio on koulumaisempi, ja sen toimintatavat ovat tuttuja. Opiskelijalle on sanomattakin selvää, että päästäkseen läpi pitää opiskella tiukasti, koska päämäärä on hyvin konkreettinen: yo-tutkinto.

    Ammattikorkeakoululainen on uuden vapauden edessä, hän on toisaalta tiettyyn ammattiin valmistuva aikuinen että opintoja harjoittava nuori, uudenlaisessa koulutuspaikassa, jossa vallitsee suuri vapaus tulla ja mennä. Hän saattaa olla opiskelija, jolla ei ole hirveästi teoreettisen opiskelun haluja, ei siis lukuhaluja.

    Joskus opiskelija ei osaa kokea teoreettisia opintoja ja vaikkapa kielten opiskelua tärkeäksi, ja tällöin hän on vaikeuksissa amkissakin, jossa on varsin korkeatasoinen ja vaativa kielten opetus samantasoisine ja vielä korkeamminkin koulutettuine lehtoreineen kuin lukiossakin.

    Joskus äidinkieli on jonkun opiskelijan mielestä turha aine, koska suomeahan osaavat Suomessa kaikki. Jos ajattelu on näin kapeaa ja asenne tätä luokkaa, on selvää, että opiskelijalle tulee motivointivaikeuksia, sillä aina ei voi tehdä konkreettista työtä, vaan asioita tulee joka aineessa jonkin verran teoretisoida ja koota yhteen korvien välissä, yhteisillä tunneilla.

    On myös niin, että jotkut opettajat ovat tarkkoja opiskelijoiden työskentelystä, poissaoloista ja myöhästymisistä, ja yleensäkin käytöksestä. Kun opettaja puuttuu sitten asioihin, voi syntyä kahnauksia.

    Ongelma ammattikorkeakouluissa on varmaan siinä, että kaikkea opiskelua ei kaikilla koulutusaloilla saada millään työpohjaiseksi, mikä olisi opiskelijoille mieluista. Teoreettisen opiskelun osuutta on kaiken aikaa pienennetty, mutta ei teoriasta koskaan voi päästä kokonaan. Kaikkea ei opi suorittamalla, vaan asioita pitää myös käsitellä, niistä pitää myös keskustella ja tehdä yhteenvetoja ja abstraktioita. Tämä kaikki tehdään yhteisesti ja kurinalaisesti.

    VastaaPoista
  22. JHonest,

    Jon Hirvilahti ei ole eläkkeellä. Minä olen tk-eläkkeellä, jos halusit minua solvaista.

    Selvyydeksi vielä sekin, että minun ei ole tarvinnut koskaan pitää kuria, vaan ainoastaan mielenkiintoisia tunteja. Kuulemma.

    VastaaPoista
  23. Ei kai sille sitten mitään voi, jos ei tahdo poistaa luokasta häiriköitä. Saahan sitä kärsiä huonosta työrauhasta, jos tahtoo. Ja jos aikuinen opiskelija ei ymmärrä, kuinka yhteisissä luokkatiloissa käyttäydytään, tämän voi hänelle ystävällisesti kertoa ja osoittaa, jonka jälkeen vastuu siirtyy opiskelijalle itselleen.

    Yliopistoluennoilla ainakin opiskelijat itse pitävät mölisijät kurissa ja pyytävät itse opiskelurauhaa. Sillä ei ole merkitystä tuleeko paikalle vai ei, kunhan antaa muiden opiskella rauhassa.

    En vain ymmärrä mikä järki on kärsiä hiljaa tilanteessa ja huokailla huonoa käytöstä, jos ei itse tee asialle yhtään mitään konkreettista.

    On ihan helkutan sama, mitä nämä opiskelijat tekevät, kunhan tekevät sen häiritsemättä muita. On ihan sama, ovatko opiskelijat laiskoja tai tyhmiä, sillä ei ole työrauhan kanssa mitään tekemistä.

    VastaaPoista
  24. Annikki,

    emme voi tässä tietää, mitä Jon Hirvilahti mahdollisesti on tehnyt tilanteen hyväksi.

    Uskon kyllä, että hän on pystynyt hoitamaan tämän tilanteen, sillä mielestäni kyse ei ole siitä, että Hirvilahti parkuisi avuttomuuttaan, vaan pikemmin siitä, että hän tahtoo nostaa mielestään tärkeän asian esille, julkiseen keskusteluun.

    Jos vakituisessa virassa oleva, siis pätevä, ammattikorkeakoulun lehtori rohkenee tulla omalla nimellään valtakunnan ykköslehden palstoille, se ei kerro avuttomasta ihmisestä, päinvastoin. Onhan selvää, että myös hänen esimiehensä ja hänen opiskelijansa lukevat kyseisen kirjoituksen. Hänellä täytyy siis olla kompetenssia sanoa, ja hänen täytyy tietää, että ongelma ei ole yksittäistapaus.

    Tällaiselle hengen palolle täytyy nostaa hattua.

    *

    JHonestille vielä sellainen seikka, että on kai aika primitiivistä ajatella, että ihminen kirjoittaa aina omista huonoista kokemuksistaan, jos hän ottaa jonkin epäkohdan esille.

    Omat tietoni häiriköinneistä ovat paljolti peräisin laajalta pohjalta, toimiessani oppilashuoltoryhmässä, ryhmänohjaajana ja opettajien luottamushenkilönä. Tämä opettajan puolesta paasaaminen on siis perua noista luottotehtvistäni, joissa minulle uskottiin monia salaisuuksia.

    Kehtaan ylpeilemättä sanoa, että opiskelijat pitivät minusta ja nimenomaan kyseiset amk-opiskelijat antoivat minulle kiitettävää palautetta - joten, ei ole oma lehmä ojassa.

    Tässä asiassa kiinnosti myös ammattikorkeakoulun ideologia yleensäkin ja se, miksi amk-opiskelija tosiaan voi käyttäytyä kuin murrosikäinen teinixi.

    VastaaPoista
  25. Jos Hirvilahti puhuu totta ja on "hyvä opettaja" kuitenkin? Tulee mieleen uudistus jolla alle 25-vuotiaat pakotettiin opiskelemaan jotain ammattia jotteivat putoaisi vanhempiensa varaan eli ovatko häiriköivät AMK- opiskelijat heitä jotka vielä etsivät paikkaansa eivätkä päässeet sinne halajamaansa yliopistoon? Tämä uudistus tuli joskus 1990-luvun puolivälissä voimaan kokoomuksen Uosukaisen ollessa opetusministerinä. Onko se laki vielä voimassa? Eli paljon on motivoimattomia aikuisopiskelijoita kaikkialla. Olisiko viisasta palata vanhaan täsmätyöllisyyskoulutukseen jossa koulutettiin ihan siihen itseensä ihmisiä johon yritys tarvitsi heitä ilman äikän opintoja? Sehän toimi ihan hyvin ja siihen mukaan ehti vanhempikin työtön!

    http://rekomposti.vuodatus.net/

    Komposti

    VastaaPoista
  26. ...on kai aika primitiivistä ajatella, että ihminen kirjoittaa aina omista huonoista kokemuksistaan, jos hän ottaa jonkin epäkohdan esille.

    Minä kyllä ajattelen niin, että jos kirjoittaja tavan takaa moittii oppilaita tyhmiksi ja laiskoiksi pirulaisiksi ja koteja kurittomuuden pesäkkeiksi, niin hän haikailee autöritaarisen kasvatuksen ja totalitaristisen yhteiskunnan perään.

    VastaaPoista
  27. Yliopistoluennoilla ainakin opiskelijat itse pitävät mölisijät kurissa ja pyytävät itse opiskelurauhaa. Sillä ei ole merkitystä tuleeko paikalle vai ei, kunhan antaa muiden opiskella rauhassa.

    Yleensä totta, mutta varsinkin syksyn ensimmäisillä perusopintokursseilla voi luennoitsija joutua pyytämään hiljaisuutta massaluennoilla - suurissa luentosaleissa hiljainenkin supatus kuuluu kauas ja fuksit eivät aina ole tätä vielä ymmärtäneet. Itselläni on yhden kerran koko seitsenvuotisen opiskelu-urani aikana proput palaneet supattelijoiden kanssa, kun takaani kuuluvan keskustelun takia ei luennoitsijan puheesta saanut enää selvää. Yksi huomautus kuitenkin riitti. Yliopisto-opiskelijana kyllä kauhistun tuota AMK-menoa, opiskelu olisi pelkkää hampaiden kiristelyä tuollaisessa ilmapiirissä.

    VastaaPoista
  28. Minä kyllä ajattelen niin, että jos kirjoittaja tavan takaa moittii oppilaita tyhmiksi ja laiskoiksi pirulaisiksi ja koteja kurittomuuden pesäkkeiksi, niin hän haikailee autöritaarisen kasvatuksen ja totalitaristisen yhteiskunnan perään.

    Tämä lausahdus taitaa kertoa enemmän sanojastaan kuin itse asiasta.

    Ensinnäkään oppilaat eivät ole milloinkaan tyhmiä, joten tällaista mainintaa teksteistäni tuskin löytyy. Olen kirjoittanut erilaisista oppijoista, sillä kaikki lapset ovat hyviä oppimaan, kukin tavallaan.

    Toiseksi kodit ovat lapsen turvapaikkoja, joiden pitäisi olla rauhan satamia. Aina ne eivät ole, ja tällä on kiistattomat vaikutukset lapsen psyyken järkkymiseen.

    Puhumalla kotien vastuusta ja korostamalla vanhempien paneutuvaa läsnäoloa lapsen elämässä ei koteja siis haluta leimata kurittomuuden pesäkkeiksi. Ei ole opettajien syy, että asioita hoidettaessa ja niistä keskusteltaessa syyt pitää nimetä.

    Koulujen kasvatuksellisena punaisena lankana kulkee nähdäkseni kaikilla asteilla kasvatus oppilaan oman persoonallisuuden hyväksymiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen tukemalla oppilasta positiivisesti kannustaen; edelleen toisten ihmisten kunnioitukseen ja kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuteen syntyperään, varallisuuteen, kansallisuuteen ja ihonväriin katsomatta. YK:n yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat oikeastaan se eettinen pohja, jolla kouluissa halutaan edetä. - Näihin tavoitteisiin ei tietenkään päästä autoritaarisella kasvatuksella eikä totalitarismilla.

    VastaaPoista
  29. Komposti,

    luulen, että amk-opiskelijat eivät ole noita pakkokoulutettuja, vaan itse hakeutuneita.

    Pakkokoulutusta annetaan ainakin aikuiskoulutuskeskuksissa (ent. työllisyyskurssikoulutus). Myös keskiasteen oppilaitoksissa on aika paljon uudelleenkouluttautuvia aikuisopiskelijoita, mutta he ovat poikkeuksetta hyvin motivoituneita ja pärjäävät hienosti.

    *

    Yo-opiskelija,

    tuo kuvaamasi tilanne tuntuu itsellenikin tutulta, eli jonkinasteinen alkusupatus jättiluennolla, kurssin alussa.

    Kunnioitin niin paljon opiskelijoita, että en koskaan huomauttanut heille tästä, vaan jatkoin normaalisti, ja arvelin, että kyllä he mukaan tulevat kuitenkin pikkuhiljaa - niin kuin tulivatkin.

    Tuttua on keskiasteelta myös se, että opettajat eivät aina yrittäneetkään saada luokkaan työrauhaa ennen kuin oppilaat menivät valittamaan rehtorille, etteivät kuule luokassa mitään. Tällöin kyllä peli oli jo menetty, ja rehtorin meneminen häiriköivään luokkaan ei parantanut enää tilannetta, sillä luokka katsoo aina, että opettajan tulee itse saada työrauha aikaiseksi. Tässä olen samaa mieltä.

    Opettajan olisi osattava esittää asiat kiinnostavasti, oppilaan näkökulmasta käsin. Huumoria hattuun lisäksi ja luontainen kiinnostus nuorten maailmaan, niin siinä se on. On myös niin, että oppilaista tulee pitää, ihmisiä tulee rakastaa, sillä opettajan työ ei sovi ihmiselle, joka on epäsosiaalinen tai kauhean pidättyvä ihmissuhteissa.

    Se vielä, että varsin merkittävä seikka opettajien ongelmiin on nykyään se, että opettajat haluavat olla oppilaiden kaveriopettajia, ja mukavia opettajia. Oppilailla on kuitenkin jo omat kaverit, eivätkä he kaipaa opettajasta kaveria vaan ohjaavaa aikuista. Kun alkuun ottaa kivan kaverin roolin, on siitä roolista hankala nousta uskottavaksi aikuisopettajaksi.

    VastaaPoista
  30. Amk:n opiskelijoiden taustat lienevät kovin kirjavia eli siellä saattaa olla jopa vain vanha kansakoulu pohjana ja toki runsaasti työvuosia takana. Paljon peruskoulu/keskikoulu pohjaisia sekä ammattikoulustus ja työvuosia takana. Sitten vielä ylioppilaita joilla ei ole mitään muuta koulutusta. Ainakin alkuaikoina lupailtiin kuinka kullekin räätälöidään tarpeiden mukainen koulutus, toteutuneeko käytännössä, hieman epäilen. Tällaista kirjavaa porukkaa lienee työlästä opettaa etenkin sellaisissa aineissa joista osalla on vähäiset tiedot pohjana.

    Pakkokoulutuksen top-listalla lienee ylioppilailla lähihoitajan koulutus, ylioppilaan koulutus kestänee 1,5 vuotta peruskoululaisen 2,5 vuotta. Sitten merkonomi, koulunkäyntiavustaja.

    Ennen välivuoden pitäjät pääsivät töihin, nykytilanteessa ammattipaperittoman lienee vaikea saada töitä.

    VastaaPoista
  31. Komposti, opiskelijoiden taustat ovat tosiaan erilaisia, kaikkea löytyy, mutta eniten on kyllä nuoria lukion juuri läpikäyneitä (lukiotodistus riittää, yo-tutkintoahan ei vaadita) opiskelijoita, osalla voi olla hiukan työkokemusta.

    Henkilökohtainen opetussuunntitelma (hops) on käytössä myös keskiasteella, eli kyllä se toteutuu nähdäkseni ammattikorkeassakin, juuri näiden erilaisten taustojen vuoksi. Opiskelijoilla on paljon hyväksilukuja, ts. jokin työkokemus voi korvata tiettyjä kursseja, joten niistä saa vapautuksen. Juuri tämän mittatilaustyönä tehdyn hopsin luulisi edesauttavan sitä, että opiskelija ei turhautuisi kontaktitunneilla, sillä päällekkäisyydet eli turhat opinnot karsitaan pois, ja suoritettavaksi jää tasan tarkkaan se, mikä on tarpeen ammatin harjoittamisen kannalta. Tätä taustaa vasten on erikoista, että tällä asteella ei ymmärrettäisi opintojen merkitystä ja sitä, että vastuu opintojen sujumisesta ja kaikkien työilmapiiristä on ennen kaikkea itsellä.

    En oikein ymmärtänyt tuota ylioppilaan lähihoitajaksi kouluttautumista. Eihän ylioppilas ole pätevä lähihoitajaksi ilman koulutusta.

    VastaaPoista
  32. Muotoilin sanani huonosti eli ylioppilaspohjalta lähihoitajaksi kouluttautuminen vie 1,5 vuotta, peruskoulupohjalta 2,5 vuotta.

    Minulle oli yllätys kuulla tuonikäisten häiriköivän tuolla tasolla, vähän epäilyttää koko juttu. Monet opiskelevat työn ohessa, jaksavatko vielä häiriköidäkin tunnilla lienevätkö turhautuneet opetuksentasoon?

    AMK-koulutusta kun on monentasoista, kaikkialle ei kenties riitä tasokkaita opettajia? Paljon opiskelu on myös ns. etäopetusta.

    VastaaPoista
  33. Etäopetukseen mentiin muuten aluksi pelkästään säästösyistä, 90-luvulla.

    Alkuun ammattikorkeassa oli lähiopetusta 40 lähituntia per yhden opintoviikon kurssi, ja jos 40 tuntiaan ei ehtinyt pitää yhden jakson aikana, puuttuvat tunnit tuli pitää seuraavalla jaksolla, omalla ajallaan ylimääräisenä opetuksena.

    En tiedä, mikä tällä hetkellä on lähiopetustuntien määrä, mutta rutkasti - jopa puoleen? - se on pienentynyt tuosta 40 lähitunnista per 1 ov.

    Opiskelijat, varsinkin iltaopiskelijat ovat olleet varsin kyllästyneitä etäopetukseen ja omassa koulussani pyysivät lisää lähiopetusta, koska eivät kokeneet oppivansa tehokkaasti vain tehtäviä tekemällä, ilman ohjaajan paikallaoloa.

    Etätunnit tulivat kuitenkin jäädäkseen, ja minulla on käsitys, että yhä suurempi osa opetuksesta hoidetaan ammattikorkeissa ilman opettajaa, opiskelijan itsenäisenä työnä. Tämä saa aikaan tietenkin mittavia säästöjä, mutta heikentää usein opiskelijoiden motivaatiota ja ehkä jopa kokonaisopetuksen tasoa.

    Olisi hauska tietää, mikä on todellinen tilanne ammatikorkeakoulujen opsikelijoiden motivaatiossa, opiskelutavoissa ja opinnoissa menestymisessä.

    VastaaPoista
  34. Tuollaistahan koulutus nykyisin tuntuu paljon olevan. Sähköisten yhteyksien varassa yksin puurtaen opiskelu saattaa tuntua toisinaan turhauttavalta. Teoriassa laaditaan kyllä hienoja HOPSeja mutta käytäntö taitaa olla toinen koska aika ei riitä. No käytännön työelämä opettanee loput. Kouluissa (AMK) lienee suuria tasoeroja. Varmaan turhauttavaa kaikille osapuolille tuollainen opiskelu.

    VastaaPoista
  35. Tulipa annettua väärää tietoa lähihoitajan koulutuksen kestosta, pahoillani!

    Eli peruskoulupohjalta lähihoitajaksi kouluttautuvalta menee opintoihin kolme vuotta. Ylioppilaalta 2-2,5 vuotta. Turhautuuko peruskoulusta lähihoitajaksi opiskeleva "turhaan tietoon" jos opinnot pitkittyvät vuodella?

    Kuitenkin lähihoitajan työ on aikalailla potilaan perusasioista huolehtimista, kuten lämmön/verenpaineen yms. mittaamista, ruokkimista, pukemista, petaamista, vaipottamista, kylvettämistä, ruokkimista jne.

    VastaaPoista
  36. Ammattikorkeakoulu, heh heh! Innovaatioyliopisto, heh heh heh!

    VastaaPoista
  37. Johannes, olen samaa mieltä teknikoista ja itse asiassa tämä koskee myös monia muita titteleitä.

    Kuopuksemme aloitti lukion syksyllä 2006 ja rehtorin ensimmäisessä puheessa oppilaille heille kerrottiin koulun säännöistä, oppitunneilta saa olla poissa 20% ilmoittamatta ja määrää voidaan kasvattaa mikäli siihen on hyvä perustelu. Rehtori kehotti lapsia hyödyntämään tätä ja vaikka pitämään viikon vapaata kesken jakson. "Tällaista mahdollisuutta ette tule saamaan koulun jälkeen."
    Omatoimisesti voi suorittaa kursseja mikäli siihen pystyy ja saa siihen rehtorin luvan.

    Samoja asioita kerrottiin vanhemmille kun meille järjestettiin vanhempainilta ja tutustuminen kouluun.

    Kuopus on hyödyntänyt poissaolo-oikeutta, tosin kertomatta meille.
    Omatoimisesti hän on myös suorittanut n. 30% kursseista toistaiseksi ja viimeiselle vuodelle kursseja ei itse asiassa montaa tulekaan, hän näytti minulle kahden ensimmäisen jakson tulevat oppitunnit ja niitä tulee olemaan n. 15 viikossa. Aikaa perehtyä aineisiin jotka hän syksyllä kirjoittaa tuo kyllä antaa.

    Esikoinen aloitti lukion -90 luvun lopulla ja silloin vielä oli hieman tiukemmat säännöt, meidän onneksemme, koska hän ei olisi suoriutunut samalla tavalla kun sisarensa on. Koulun ja vanhempien välillä oli edes jonkinlaista kommunikaatiota oppilaan suoriutumisesta vaikka vaan esitettävien jaksotodistusten muodossa.

    VastaaPoista
  38. Myös meillä opettajat harrastivat tuota mielestäni huonoa systeemiä, että ilmoittivat etukäteen, paljonko kurssilta voi olla pois ilman että se vaikuttaa arvosteluun.

    Minusta tällainen kasvattaa nuorta laskelmointiin ja petkuttamiseen, sillä ei kursseja pidetä sitä varten, että osa niistä olisi hyödyttömiä.

    En ymmärrä muutenkaan sitä, että oppilaan tulisi saada olla pois koulusta, jos hän on terve. Pakottavista syistä saa kyllä vapaata, kun pyytää etukäteen opettajalta luvan.

    Minä en ilmoittanut tuota määrää koskaan, kieltäydyin ja oppilaat tyytyvivät siihen. En myöskään silti harrastanut sitä, että olisin sakottanut oppilasta joistain poissaoloista, jos hän muuten suoriutui kurssista näyttämällä osaamisensa. Mainittakoon, että rikoin tässä koulun yhteistä sääntöä, sillä tuo poissaolotuntimäärä olisi tullut ilmoittaa. Ainutkaan oppilas ei kyllä valittanut minusta.

    VastaaPoista
  39. Tuo systeemi voi toimia joillakin, mutta vaikka se toimiikin en silti pidä sitä oikeana. Ihminen joutuu työelämänsä ja myös sen ulkopuolella tekemään asioita jotka ei miellytä ja se, että koulussa opetetaan olemaan tulematta tunneille on väärin.

    Sain koulusta salasanan jolla pystyn katsomaan kuopuksen poissaoloja sekä kurssiarvioinnit. Tämä on ollut minulla kaksi lukuvuotta ja en ole sitä käyttänyt kuin kerran, heti sen saatuani yhdessä kuopuksen kanssa.
    Tuntisin itseni tirkistelijäksi jos joutuisin tuota systeemiä käyttämään, onneksi kuopus tuo mielestäni tarpeeksi papereita näytille ja myös kertoo poissaoloistaan

    VastaaPoista
  40. En sisäistä, miten tuo systeemi palvelee opiskelijaa. Se olisi aivan sama kuin saada olla pois töistä 20 prosenttia työajasta silloin kun itselle sopii, ilman seuraamuksia. Jos minua koskisi tuo pykälä, olisin ollut pois turhiksi kokemistani koulutuksista (esim. työuupumuksen hoito Ikaalisten kylpylässä, vetäjänä Veltto Virtanen). Myönnän auliisti, että olisin kuitenkin voinut jäädä ilman uutta tietoa.

    VastaaPoista
  41. 情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣用品,情趣,情趣,情趣,情趣,情趣,情趣,情趣用品,情趣用品,情趣,情趣,A片,A片,情色,A片,A片,情色,A片,A片,情趣用品,A片,情趣用品,A片,情趣用品,a片,情趣用品

    A片,A片,AV女優,色情,成人,做愛,情色,AIO,視訊聊天室,SEX,聊天室,自拍,AV,情色,成人,情色,aio,sex,成人,情色

    免費A片,美女視訊,情色交友,免費AV,色情網站,辣妹視訊,美女交友,色情影片,成人影片,成人網站,H漫,18成人,成人圖片,成人漫畫,情色網,日本A片,免費A片下載,性愛

    情色文學,色情A片,A片下載,色情遊戲,色情影片,色情聊天室,情色電影,免費視訊,免費視訊聊天,免費視訊聊天室,一葉情貼圖片區,情色視訊,免費成人影片,視訊交友,視訊聊天,言情小說,愛情小說,AV片,A漫,AVDVD,情色論壇,視訊美女,AV成人網,成人交友,成人電影,成人貼圖,成人小說,成人文章,成人圖片區,成人遊戲,愛情公寓,情色貼圖,色情小說,情色小說,成人論壇

    免費A片,AV女優,美女視訊,情色交友,色情網站,免費AV,辣妹視訊,美女交友,色情影片,成人網站,H漫,18成人,成人圖片,成人漫畫,成人影片,情色網

    A片,A片,A片下載,做愛,成人電影,.18成人,日本A片,情色小說,情色電影,成人影城,自拍,情色論壇,成人論壇,情色貼圖,情色,免費A片,成人,成人網站,成人圖片,AV女優,成人光碟,色情,色情影片,免費A片下載,SEX,AV,色情網站,本土自拍,性愛,成人影片,情色文學,成人文章,成人圖片區,成人貼圖

    VastaaPoista
  42. Paljon tuli palautetta amk-opiskelijoiden kritiikistä hyvä niin. olen koulutettu opettaja joten minulla on kompetenssia ja rohkeutta tulla omalla nimelläni esiin häiriökäyttäytymisen esiintuojana. Monellako minun tekstiini kriittisesti suhtautuneella on vuosikausia kestänyt aktiiviopettajan ura, jonka voimalla ja kokemuksella he kehtaavat arvostella minua pätevää ja koulutettua ihmistä, niin... monellako... sitä minäkin... ei kellään mutta suut paukkuu kuin amkssa

    VastaaPoista