16.8.2008

Kun on tunteet




Olin vähällä julkaista peniksen kuvan blogissani. En minkä tahansa peniksen, vaan vasiten minulle lähetetyn, rakkaudella omistetun ja kehyksillä somistetun. Mies kutsui itse sitä hellästi pippeliksi, mikä jollakin tapaa sai keskusteluaiheemme näyttämään viattomalta ja leikkisältä ja lisäsi välistämme intiimiyden tunnetta. Asia tuntui varsin luonnolliselta ja mutkattomalta, eikä siinä ollut mitään sopimatonta saati likaista. Ihmettelin vain hieman jossain takaraivoni sopukoissa miehen selvää intoa nähdä kuvansa blogissani. Nyt mietin sitä, kirpaiseeko häntä enemmän se, ettei kuvaa koskaan julkaistu, vai minun menettämiseni. Minun on pakko kallistua ensimmäisen vaihtoehdon kannalle.

Mies ei ole tyhmä, kuten en kai minäkään, joskaan älyn jättiläinen en liene, minä, joka usein törmään ylittämättömiin esteisiin älyllisillä alueilla. Miehellä on selvästi korkeammat sfäärit, mutta en ole varma, pysyykö sydän aina mukana, sillä nöyryyttä hänessä ei ole tippaakaan, ja itse yhdistän nöyryyden yhdeksi älyn tärkeimmistä elementeistä. Ilman nöyryyttä uudet ovet eivät aukene, ilman oman pienuuden ja erehtyvyyden myöntämistä ei tulla suureksi ja erehtymättömäksi, sillä uusi tulee monia polkuja pitkin, ei vanhaa jolkotellen. - Mies on siis hyvin itsevarma, minä epävarma, vaikka kuvion ehkä kuuluisi olla toisinpäin, mene tiedä. Molemmilla meillä on korkeahko koulutus ja olemme molemmat yli viisikymmenvuotiaita, joten mistään teinikikattelusta ei ollut kyse.

Sain siis häneltä kikkelinkuvan, useammankin, ja luvan niiden vapaaseen käyttöön, missä ja miten tahdoin. Hän tietää blogini ja myös sen, että saatan kirjoittaa hyvinkin avoimesti ja julkaista asiayhteyteen sopivia kuvia, uskallettujakin. Pitkällinen yhteydenpitomme ja reaaliaikainen keskustelumme sai minut tilaan, jossa aloin tehdä tekoja, jotka nyt jälkikäteen tarkasteltuna huomaan tehneeni vastentahtoisesti, mutta tein kuitenkin. Lähetin pari povikuvaa - rakkain harrastuksenihan on valokuvaus - tosin en pornokuvaa, vaan toinen oli hyvinkin taiteellinen ja kaunis, ja voisi nähdäkseni olla vaikka työpaikan seinätauluna esimerkiksi jollain lääkäriasemalla tai julkisessa tilassa - ja toinen hieman uskalletumpi, hätäpäissä sitkeästä pyynnöstä napattu, halvempi ja hikisempi, mutta molemmissa minulla oli jotain ylläni. Olin tilassa, jossa hän oli antanut paljon kuvia itsestään, ja minä en juuri mitään, koska halusin säilyttää Iineksen persoonan koskemattomuuden niin pitkälle kuin mahdollista. Tunsin siis jonkin kuvan lähettämisen velvollisuudekseni, koska pidin hänestä ja tahdoin antaa jotakin, en kuitenkaan kasvojani, jotka merkitsivät minulle persoonani symbolia. Mieluummin povi.

Eihän tällainen erogeenisten alueiden kuvaaminen tai julkaiseminen ollut minua! Minä haluan kuvata luontoa, sen pienimpiä kosmoksia ja nähdä niissä kauneutta ja uusia vivahteita. Haluan kuvata ihmistä lämpimässä raadollisuudessaan, eikä tällaiseen kuulu terhakka kikkeli tai povi. Jotenkin koetin selittää asiaa itselleni sillä, että onhan tuommoinenkin raadollisuutta, että kuvataan nyt sitten vaikka sitä alapäätä, mutta toisaalta, raadollistahan olisi kuvata kaikkensa antaneita patalappurintoja tai pientä nahistunutta lerppukikkeliä.

Mietin sitäkin, miten moni nainen muuntautuu miehen sylissä ja hoivissa toiseksi, lakkaa olemasta oma itsensä ja sulautuu miehen persoonaan niin ettei lopulta näe itseään erillisenä olentona vaan toisen kautta. Tätäkö rakkaus on, tätäkö on kun on tunteet? Ja tätäkö kautta selittyvät myös parisuhteiden väkivallanteot, jotka Suomessa ovat poikkeuksellisen suuria, johtuen ehkä juuri siitä, että suomalainen nainen ei aina alistu tarpeeksi miehen vallan alle, vaan osoittaa merkkejä halusta omaankin elämään. Nainen alistuu kuitenkin joskus melko pitkälle ja usein hiljaa, huolimatta korkeasta koulutuksestaan ja tietoisuudestaan, koska on sulautunut mieheen ja kadottanut itseytensä. Tunteet vievät naista kuin pässiä, ja älyn varoitussignaalit painetaan maton alle, koska mies on naiselle myös status, merkki sukupuolisesta kelpaamisesta.

Mielestäni edelliset esimerkit ovat tässä paikallaan, koska minut tuo kikkelinkuvan julkaisu olisi lopulta raiskannut henkisesti, eikä mies huomannut tätä, tai ei halunnut huomata. Ja minä melkein annoin sen tapahtua. Se olisi ollut siis sama kuin raiskaus fyysisessä suhteessa.

No niin - ja kyse on siis virtuaalisuhteesta, joten asia ei luultavasti usealle ole olankohautuksen arvoinen.. Olkoon näin. Minulle kuitenkin tällaiset asiat ovat suuria symboleja, sillä virtuaalisuhteenkin voi kokea hyvin syvästi, ja se voi joskus olla merkittävämpi kuin jokin reaalielämässä eletty suhde. Henkinen taso ei lie fyysistä vähäarvoisempi?

(Pirkko Mannola, Oi mitkä tunteet, elokuvasta Tähtisumua v. 1961)

102 kommenttia:

  1. Mitä kaksi ihmistä keskenään tekee tai mitä paikkoja itsestään ja millaisessa terhakkuustilassa kuvaa, ei kuulu kenellekään. Jos minulla olisi virtuaaliystävä, jonka kanssa vaihtaisimme intiimipaikoista ottamiamme kuvia, ja vaikka minulla olisi täydet oikeudet ystäväni kuviin, ei tulisi mieleenikään, ei missään tilanteessa eikä koskaan julkaista niitä blogissani. Kuvat voisivat olla "hauskoja" ja "leikkisiä" minun ja ystäväni mielestä, mutta muut näkisivät niissä vain sukupuolielimen. Itsensäpaljastajalta tuntuu tämä sinun virtuaaliystäväsi. Laittaisi oman blogin pystyyn, siellähän hän voisi esitellä itseään yllin kyllin? Miksi edes mietit koko miestä enää?

    VastaaPoista
  2. Kyllä, tajusin nimenomaan tuon seikan, että kuvan julkaiseminen olisi ollut väärin lukijaa kohtaan, hänen luottamuksensa pettämistä, aivan kuin jonkin aatteen tuputtamista kysymättä toisen mielipidettä. Vaikutus olisi varmaan ollut samantapainen, jos olisin rukoillut ateistilukijan puolesta tai manannut henkiä uskovaisen lukijan avuksi.

    Oletan, että valtaosa ihmisistä pitää sukupuoliasioita intiimeinä ja kuitenkin melko arkisina tapahtumina, joista ei raportoida muille sen enempää kuin vessasakäynneistä tai nenän niistämisestä. Jotenkin näille alueille meneminen on siis tunkeutumista ja tuputtamista.

    Mielenkiintoiseksi ekshibitionismi-termin tekee se, että mm. bloggaaminenkin lasketaan Wikipediassa ekshibitionistiseksi. Ekshibitionistisia taipumuksia omaavat henkilöt ovat artikkelin mukaan ekstrovertteja, ulospäinsuuntautuvia, ja ekshibitionismia on eriasteista. Naisen mieltymys paljastavaan pukeutumiseen ja vilautteluun voi olla ekshibitionismia, ts. kyse ei ole vain miehen miellyttämisestä vaan omista viboista.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekshibitionismi

    PS Miksikö mietin? Kun on tunteet. Tunteiden kohde ei aina ole täydellinen, ja minkäs me sille voimme. Omat tunteeni eivät osaa valikoita virheetöntä yksilöä kohteekseen. Moni nainen valitsee rentun reissumiehen, vaikka saisi kiltin puusepän.

    Siis minun tunteeni ovat kyllä kokonaisuutena hallinnassa, koska olen peräti järkevä ja realistinen tyyppi. Tällaistakin naista voidaan kuitenkin viedä kuin pässiä narusta jonkin aikaa, kuten päreessäni ilmaisin. Etenkin kun on vilkas mielikuvitus ja kykyä innoittumiseen. :)

    VastaaPoista
  3. Taidan tietää kuka tämä kikkelikeisari on.

    Parahin Iines, joskus ihminen on valmis tekemään sellaista, mitä ei koskaan olisi kuvitellut tekevänsä. Syynä toisen manipulointi tai syvä ihastus ja halu olla mieliksi.

    Eihän tuo nyt niin kamalaa ollut (intiimien kuvien vaihto), mutta onneksesi ja hänen harmikseen(?) et kuvaa julkaissut.

    -meirami-

    VastaaPoista
  4. Ohoh Meirami! Voisitko todella tietää?

    Arvelen sinun kyllä tarkoittavan henkilöä, josta olen lukenut paljon, mutta kyseessä ei voi olla sama henkilö. Ellet tarkoita tätä henkilöä, viittauksesi on minulle mysteeri.

    VastaaPoista
  5. En toki ole täysin varma, mutta epäilys on vahva.

    Ikä ja kertomasi luonne ainakin täsmäävät. Ehkä et ole ainoa, joka on huomiostaan nauttinut.

    -meirami-

    VastaaPoista
  6. Voihan vitsi. No en minä ihan tätä olisi uskonut. Jos tahdot, voit antaa minulle vaikka jonkin pienen vinkin sähköpostiini joka löytyy blogini profiilista. Tämä voisi edesauttaa minua unohtamaan tämän pitkällisen tapahtumasarjan.

    VastaaPoista
  7. "---PS Miksikö mietin? Kun on tunteet. Tunteiden kohde ei aina ole täydellinen, ja minkäs me sille voimme. Omat tunteeni eivät osaa valikoita virheetöntä yksilöä kohteekseen. Moni nainen valitsee rentun reissumiehen, vaikka saisi kiltin puusepän.---"

    No niinpä. Ei minuakaan liialla järjellä ole varustettu silloin, kun tunteet puhuvat.

    Mutta nyt meirami jättää jälkiä? Voi että, jos hänen blogiinsa saisin salasanan, olisiko mahdollista? Luin sitä ensimmäistä ja toista itku silmässä, en kommentoinut, mutta luin ja luin. Sitten, puff! Koko hoito salasanan taakse. Siis: jos kiltti meirami tulet tänne vielä, saisinko salasanan? olen kiltti ja vaaraton. :) tai jos sinulla, Iines, on se salasana, voisitkohan kysäistä sitä häneltä minullekin?

    Krisu

    VastaaPoista
  8. Meirami on päivittänyt blogiaan viimeksi toukokuun alussa enkä ole päässyt siihen sisälle muistamallani salasanalla.

    Itsekin odotan uusia lukuja hänen päiväkirjaansa. Ja tietoa uudesta salasanasta, jos sitä vaihdetaan.

    VastaaPoista
  9. Krhm!
    Nyt taisit muistaa väärin, Iines. Sinähän julkaisit sen kuvan blogissasi. Tosin se viipyi siellä vain vähän aikaa, kehyksineen kaikkineen. Mutta blogissasi se oli, näin sen omin silmin.

    "Tätäkö rakkaus on, tätäkö on kun on tunteet? Ja tätäkö kautta selittyvät myös parisuhteiden väkivallanteot, jotka Suomessa ovat poikkeuksellisen suuria, johtuen ehkä juuri siitä, että suomalainen nainen ei aina alistu tarpeeksi miehen vallan alle, vaan osoittaa merkkejä halusta omaankin elämään."

    Huoh! Miksi ana tämä sama laulu, oli sitten kyseessä k-kuva, lasten päivähoito tai työelämän palkkasuhteet?
    Nyt putosin kunnolla kärryiltä.
    Vaari

    VastaaPoista
  10. Vaari, sinä olet selvästi alkanut kalvaa minua! Et taida ollakaan mikään Siperian-kävijä etkä vanha vaari ollenkaan? Sellainen ei tarkertuisi epäolennaisiin negatiivisiin asioihin, jotka olen itse myöntänyt ja omasta toimestani korjannut!

    Kenen asialla mahdat olla?

    Se kuva oli näytillä korkeintaan kaksi minuuttia, jos sitäkään, sillä poistin sen samantien! Jos olisit kiltti vanha vaari, et olisi tikulla kaivamalla maininnut virhettä, jonka jo aiemmin myönsin tehneeni.

    VastaaPoista
  11. Olet tehnyt minuun vaikutuksen älylläsi, naisellisuudellasi ja avoimuudellasi. Minusta tuntuu sisälläsi olevan pikku- Iineksen voivan hyvin?
    T: Pekka, 51 v pohjois- suomalainen mies

    VastaaPoista
  12. iimes

    Olet tehnyt minuun vaikutuksen hömpälläsi, seksikkyydelläsi ja vapaamielisyydelläsi. Minusta tuntuu, että sisälläsi oleva yhhmhmmhhmh voi paksusti.

    T. Rauno, helsinkiläinen herra 55 (lokakuussa)

    VastaaPoista
  13. Mitä hömppään tulee, sen kautta löytyy monia totuuksia, usein paremmin kuin hömpän halveksimisen ja nenännyrpistelyn kautta.

    Oikeastaan esimerkiksi Henrik Tikkanen eli ja kirjoitti hirveätä hömppää, mutta koska hän on mies, hänen hömppäänsä nimitetään taiteeksi. Sitä taidetta ovat lukeneet hömpälle irvistelijätkin.

    Minua vieroksuttaa asioiden etäännyttäminen abstraktiopilviin. En ymmärrä, miksi tällainen metatoiminta olisi hienompaa kuin juurille meneminen, itsensä paljaaksi tekeminen.

    VastaaPoista
  14. iines

    Kommenttini tarkoitus oli olla vain eräänlainen hauska 'vastahömppä'. Ei mitään sen kummempaa.

    En jatka tämän enempää kyseisestä tai mistään muustakaan 'vakavasta' aiheesta - ainakaan tällä foorumilla.

    VastaaPoista
  15. RR, blogini vähättely tuntuu pahalta. Kai ymmärrät sen?

    En suostu uskomaan kirjoittamaani hömpäksi, vaan väitän, että tämä blogi on blogosfäärin totisimpia ja vakavimpia blogeja.

    En edelleenkään ymmärrä sitä, että keskustelu toisten kirjoittamasta jo keksitystä olisi vakavampaa ja arvokkaampaa kuin itse elämä, jota elän ja kuvaan, ajatukseni, jotka eivät ole kevyen sarjan ajatuksia.

    VastaaPoista
  16. Lisäys:

    Olen havainnut, että kultturellin blogin maineen voi saada poimimalla blogiinsa muiden kirjoittamia runoja ja lauluja ja suoltamalla pelkkää jo tiedettyä faktaa.

    Tällainen vetää luokseen muita samanhenkisiä kulttuurikäsityksen omaavia henkilöitä ja kas - kirjallinen piiri on valmis ja kulttuuriblogi pystyssä. Muut blogit - jotka itsessään jo saattavat olla sitä mistä piirit keskustelevat - ovatkin sitten kevyen sarjan hömppää.

    VastaaPoista
  17. Iines,
    et ole todellakaan yksin pohdintoinesi. Muistan joskus tehneeni aivan käsittämättömiä, tietäen jo teot tehdessäni, että ne olivat vastoin luontoani(heh, kerran taisi joku poikaystävä jopa ottaa minusta "povikuvan"; nyt olisi hauska nähdä se ja verrata nykyisiin roiskeläppiin! :D). Ja ainoa syy tekemisiini oli kummallinen antautuminen toisen vaikutukselle alttiiksi.

    Eikä kyseessä ole aina ollut mies, vaan joskus minua on manipuloinut "ystävä", toinen nainen. Mutta koska tunnesuhteessa olemme aina haavoittuvimmillamme, olen kokenut oman liiallisen miellyttämishalun vahingollisena nimenomaan suhteessa miehiin. Jokainen kuitenkin haluaa tulla rakastetuksi juuri sellaisena kuin on, joutumatta vääntymään toisen halujen mukaiseksi. Erityisen haavoittuvia olemme seksuaalisina olentoina ja kun sillä alueella kokee joutuvansa manipuloiduksi, tekee se erityisen kirpeää.

    En muista missä luin väitteen, jonka mukaan keskimääräistä älykkäämmät ihmiset ovat myös syvemmin tuntevia ja herkempiä kuin "tavikset". Ei taida pitää paikkaansa. Tai sitten on "älykkäitä" ja "älykkäitä".

    Olen muuten pohtinut samaa kulttuuriblogeista. Miksi viittaukset "kirjailijoiden" kirjoituksiin tekisivät blogista jotenkin ansiokkaamman kuin "omalla sydänverellä" kirjoittaminen, en tajua.

    VastaaPoista
  18. Sari tuntuupa hyvältä, kun joku ymmärtää tai sisäistää itsestään juuri sen, mitä ajattelen ja yritän sanoa!

    Minulle on nyt sitten kaksi blogimaailmassa vaikuttavaa itseään ilmeisen kultturelliksi laskevaa herrahenkilöä sanonut eri yhteyksissä, että Iineksen blogissa voi käydä puhumassa kevyttä p*sk**. Ei ihan näillä sanoilla, mutt ajatus oli peittelemättä tämä.

    Tällainen ajatus on äärimmäisen loukkaava ja alistava. Huolimatta epävarmuudestani monilla aloilla uskon omaan sanaani. Ja minä sanon, että se sana ei ole hömppää eikä kevyttä p*sk**. Tiedoksi vaan, herrat RR ja a-k.h, jos sattumoisin vielä harhaudutte tähän kevyen sarjan blogiin omista raskaan sarjaan kulttuuriblogeistanne, joille sinänsä toivon pelkkää hyvää.

    VastaaPoista
  19. Ai niin, unohtui yksi juttu.

    Tuli mieleen tuosta naisiin kohdistuvasta väkivallasta, että luin taannoin(tietenkään en nytkään muista lähdettä) että puolisot hakkaa naisia Italiassa nimenomaan enemmän pohjoisessa, jossa naiset ovat taloudellisesti (ja muutenkin)riippumattomampia. Asiaa selitettiin sillä, että miehen väkivalta on epätoivoinen yritys hallita naisen seksuaalisuutta. Jos nainen ei ole taloudellisesti riippuvainen miehestä, väkivalta jää ainoaksi tavaksi hallita häntä.

    Valitettavan usein ex-mies tai poikaystävä jopa tappaa naisen; logiikka kai on " jos en minä sinua saa niin ei sitten kukaan muukaan".

    VastaaPoista
  20. Samantapaisesta tutkimuksesta luin minäkin, kun haettiin syitä suomalaisen hälyttävän suuren perheväkivallan syihin. Todettiin juuri tuo, että naisen itsenäinen asema on tuonut mukanaan erilaisia väkivaltamuotoja lisääntyvässä määrin. Mukaan lasketaan ilmeisesti myös selkeä henkinen väkivalta, alistamis- ja vähättely-yritykset. Tutkimusta selviteltiin sen murhatapausuutisoinnin yhteydessä, jossa muuan vähemmän kouluttautunut mies surmasi korkeasti koulutetun vaimonsa, joka toimi kuntansa valtuuston puheenjohtajana, koska vaimo uhkasi lähteä kodista pois.

    VastaaPoista
  21. Rysääsi taisi uida sellainen krokotiili, että julkinen nylkeminen on paikallaan! Teetkö nahasta kengät vai käsilaukun?

    VastaaPoista
  22. Luulen että mainitsemiesi miesten (ja monen muunkin)näkemys siitä, mikä on "hömppää", johtuu likinäköisyydestä. Aivan kuin jotkut koodisanat kuten "tunteet" ilmaisisivat automaattisesti kyseessä olevan hömpän.

    Minusta blogisi on kirjallisuutta.
    Piste.

    VastaaPoista
  23. Iines, en ilmeisesti ole luulemanne meirami, koska en ole koskaan blogia pitänyt. Eksyin kerran sattumalta blogiisi ja koska pidin sen sisällöstä olen aina välillä lueskellut tätä, joskus kommentoidenkin :) Minulla ei valitettavasti ole anonyymiä spostia, enkä viitsi sellaista perustaa.

    Kysyn vain onko mies helsinkiläinen?

    -meirami-

    VastaaPoista
  24. Iines kysyi: "Kenen asialla mahdat olla?"

    Tämä tästä vielä puuttui: salaliittoteoria.

    En takuulla ole kenenkään asialla. Olen aina vaalinut henkistä itsenäisyyttäni kuin silmäterääni. En ole koskaan kuulunut enkä tule kuulumaan mihinkään puolueeseen, yhdistykseen tai eturyhmään. En kuulu edes "Pelastakaa Henry Laasanen-ryhmään", vaika silloin tällöin luenkin hänen blogiaan.

    Pyydän anteeksi, jos käsitit ihmettelyni "kalvamiseksi." Mutta jos julkaiset k-kuvan blogissasi ja sitten sanot, ettet julkaissut, et puhunut totta. Se, oliko kuva blogissasi kaksi minuuttia (jotan en usko) vaan kaksi tuntia, on epäoleellista.

    Tulee mieleen vanha tarina miehestä, joka kotiin tullessaan löysi vieraan miehen sängystään vaimonsa kanssa. Kysyttyään, kuka hänen lakanoissaan peuhasi, nainen vastasi: Ei täällä ketään vierasta miestä ole!
    Mies änkytti, että näkihän hän omin silmin miehen ja vaimonsa samassa sängyssä.
    Johon vaimo: "On siinäkin minulla aviomies! Uskoo omia silmiään enemmän kuin omaa vaimoaan!"

    Kirjoituksesi "kun on tunteet" oli pullollaan niin outoa logiikkaa, että minun ymmärrykseni ei siihen riittänyt. Sen tajuaa vain toinen nainen, mutta kun en nainen ole, sallinet ihmettelyni.

    Sanoit: "Jos olisit kiltti vanha vaari, et olisi tikulla kaivamalla maininnut virhettä, jonka jo aiemmin myönsin tehneeni."

    Olenko koskaan sanonut olevani kiltti? Vanha olen kyllä (63 v.)

    Hyväksi lopuksi pieni kielellinen huomautus juttuusi. Kirjoitit: "Tunteet vievät naista kuin pässiä."
    Tässähän tulet epäsuorasti ilmoittaneeksi, että tunteet vievät miestä lujemmin kuin naista. Päsihän on toki miespuolinen lammas.
    Ehdotan käytettäväksi vaikkapa ilmaisua: "Tunteet vievät naista kuin litran mittaa."

    Vaari

    VastaaPoista
  25. 63 ei ole vanha, vaari. 63 on vielä älyllisesti, tunteellisesti ja sosiaalisesti HOT.

    Iineksen käytös on vähän kuten sananlasku: Att äta upp kakan och ändå ha den kvar: ei tiedä ottaako vai jättääkö ja jos toinen jättää niin sitten kääntää asian päälaelleen. Hyvin raskas olotila, myös toiselle osapuolelle, jolle asia on samalla tärkeä kuin vaikea.

    Krypa till korset (sitten kun on päässyt sanomaan niin haluaa takaisin) on toinen vastaava.

    VastaaPoista
  26. HG,

    toinen ei ole jättänyt, vaan jätetty - ihan vaan tiedoksi. Minä lähdin tilanteesta, ei hän!

    *

    Urho,

    missä näet nimiä ja tarkkoja tietoja? Jos näet ne tässä keskustelussa, niin puhupa sitten vasta julkisesta nylkemisestä.

    *

    Meirami,

    aikomukseni ei ole jutella henkilöstä tunnistettavin tiedoin, joten toivon sinun ottavan yhteyttä sähköpostitse. Ellei sinulla siis ole anonyymia sähköpostiosoitetta, kerropa vaikka, montako kirjainta miehen etu- ja sukunimessä on yhteensä.

    *

    Vaari,

    minua surettaa, ettet usko sanaani. Kuva oli korkeintaan kaksi minuuttia blogissani ja poistin sen samantien tultuani järkiini, kun sain tietää jotakin samalla hetkellä kun julkaisin kuvan. Siksi tiedän niin tarkkaan.

    Kun on tunteet pinnassa, on logiikka kateissa. Mitäs uutta siinä on? En ole muutenkaan rationaalinen enkä laskelmoivan johdonmukainen, vaan toimin usein myös vaistojeni varassa.

    VastaaPoista
  27. "En ole muutenkaan rationaalinen enkä laskelmoivan johdonmukainen, vaan toimin usein myös vaistojeni varassa."

    Niin kuin rukoilijasirkka syöpi sulhasensa?

    VastaaPoista
  28. Kuules Urho, minulla on miehistä ollut niin vähän iloa elämässäni, etten syö sellaista, jota sulhoksi nimitän. Päinvastoin, voitelen sille leivätkin eteen ja ruokin hunajalla.

    VastaaPoista
  29. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  30. Ei tässä tarinassa ole mielestäni sikaa enkä näe karsinoitakaan.

    Muistaakseni hän otti minuun yhteyttä syksyllä 2003 ensi kerran ja esittäytyi samana vuonna vähän ennen joulua.

    VastaaPoista
  31. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  32. On monia syitä, miksi en pidä viisaana sitä, että netissä kerrotaan henkilötietoja. Varovaisuus on suurin syy siihen, että kuljin koko ajan perässä tässä tietojen paljastamisessa.

    Enkä minäkään hänen sukunimeään ole tiennyt kuin vasta runsaan vuoden.

    VastaaPoista
  33. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  34. Eipä hänkään esitellyt sukunimeään, ennen kuin kysyin sitä suoraan.

    Hän ei puolestaan kysynyt koskaan: Mikä on sukunimesi, joten en voinut vastata.

    Olin muutenkin kauhean ujo hänen kanssaan, aluksi.

    VastaaPoista
  35. Pakko lisätä: hänen lukuisat vetäytymisensä ja etääntymisensä yhteydenpidostamme vuosien varrella eivät olleet omiaan lisäämään luottamusta. Kiinnostusta kuitenkin riitti, mitä en osaa selittää.

    Sain mm. tietää, että hänellä oli ollut intiimi suhde erään saman palstan nettikeskustelijan, yrittäjänaisen, kanssa samoihin aikoihin kuin laskujeni mukaan hän viestitteli kanssani. Kyseinen yrittäjänainen otti itse minuun yhteyttä ja kertoi tämän samalla kun lähetti minulle kymmenisen vuotta vanhan kapeaposkisen valokuvansa.

    Sain tietää myös että hän oli mennyt kihloihin erään toisen nettikeskustelijan kanssa toisella palstalla. Vielä havaitsin, että hän oli samaisen nettipalstan ylläpitonaisen sylikoira. - Niin, tässä oli siis se, mitä tiesin, ja kysyä sopii, mitä en tiennyt.

    Älä siis, JM, ihmettele, että minä en tuntenut halua esitellä itseäni.

    VastaaPoista
  36. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  37. Se oli reaalikihlaus, jonka mies julkaisi palstalla, jolla tapasi kihlattunsa. Luin itse ilmoituksen vuosia myöhemmin ja järkytyin. Ilmoitus on edellen palstalla, arvelisin.

    VastaaPoista
  38. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  39. Minkälaista ihmissuhdetyötä muuten teet?

    VastaaPoista
  40. Kihlaus oli reaalinen, ja mies kertoi itse blogissaan samoihin aikoihin olleensa rakkaansa luona meren takana ja hankkineensa naapurimaan pääkaupungista jääkaappinsa oveen magneetin, joita keräilee.

    VastaaPoista
  41. Tuen perheitä jaksamaan: kumppanuutta, kasvatus- ja parisuhdetta jne.

    Olen varmaan sika minäkin :)

    VastaaPoista
  42. Kun kerran asiantuntija osui linjoille, niin on pakko kysyä: Miten sinä näet tämän miehen näiden faktojen valossa? Ammattilaisena osaat varmaan kuroa joitain tyhjiä aukkoja umpeen kokemuksesi tuomalla varmuudella, vaikkei tyhjiä aukkoja periaatteessa saisikaan täyttää. Uskon kuitenkin, että vältät karikot eli omat ennakkoluulot.

    Kuulisin mielelläni analyysisi miehestä. Et kai pidä häntä sikana, kun sanoit, että olet varmaan sika, sinäKIN.

    VastaaPoista
  43. No, narsistisika kai minäkin olen, koska olen mies ja kyselen naisten mielestä kummia. Jos uskaltaisin, niin antaisin sinulle facebook-profiilini.

    Mitä miekkoseen tulee, niin en tiedä tyhmempää tahi hyväuskoisempaa otusta kuin rakastunut mies.

    VastaaPoista
  44. Ohhoh, oletkohan varmaan pätevä parisuhdeneuvontaan? :)

    Noh lopuksi vielä tahtoisin tietää, mikä on analyysisi naisesta eli Iineksestä tässä suhdekuviossa?

    VastaaPoista
  45. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  46. Iines: 10 kirjainta.

    -meirami-

    VastaaPoista
  47. Olipas ilkeä kommentti ihmissuhdeasiantuntijalta. Toivon hartaasti, ettei yksikään vanha ja väsynyt nainen joutuisi asioimaan kanssasi.

    Mieleeni tulee nyt se yrittäjänainen, jonka yllä mainitsin. Hänkin sanoi, että minä olen vanha nettipalstoille.

    Voin kyllä kertoa, että en ole ollut koskaan epätoivoista vaan pikemminkin helposti innostuvaa ja elämäniloista sorttia. Toivottavasti pysyn sellaisena edelleenkin. Tuolta osin analyyysisi siis meni metsään.

    VastaaPoista
  48. Kiitos tiedosta meirami, samasta miehestä puhumme. Osaatko sanoa, toimiiko hän ihmissuhdeasiantuntijana?

    VastaaPoista
  49. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  50. Niin juuri Jacques. Eikös sinunkin nimessäsi ole kymmenen kirjainta.

    Ihmissuhdeasiantuntija et kyllä ole, kun et minua tunne viidenkään vuoden jälkeen.

    VastaaPoista
  51. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  52. "Väitän, että tämä blogi on blogosfäärin totisimpia ja vakavimpia blogeja."

    Totta. Ainakin miehet olet näköjään onnistunut lyttäämään totisesti ja vakavasti. Taitaa olla parasta jatkaa vaan tyttöjen kesken.
    "Satunnainen vierailija"

    VastaaPoista
  53. Olen käynyt täällä usein lukemassa mielenkiintoisia Iineksen päreitä ja usein niitä seuranneita keskusteluja. Nyt tuntuu siltä, kuin olisi "mopo karannut käsistä." Aikuiset ihmiset sättivät toisiaan asioista, joilla on tässä maailmankaikkeudessa varsin vähän jos ollenkaan merkitystä. Se yksi k-kuvako kaikki on villinnyt?

    VastaaPoista
  54. Mato taisi osua naulan kantaan, vaikka pirskatin mielenkiintoistahan tämä on.

    Jacques taitaa kuitenkin olla enemmän lasten kanssa tekemisissä kuin aikuisten.

    VastaaPoista
  55. Rakkaat Komposti ja Vaari (Anonyymit)

    Jatkan keskusteluja kaikkien halukkaiden kanssa, enkä siis mitenkään voi valikoida juttukumppaneiksi vain "tyttöjä", niin kuin toivot Komposti.

    Vaari, sinulle tahtoisin sanoa, että mopo ei ole karannut minnekään, kun katsoo päreen otsikkoa. Tätä elävää draamaa ei tietenkään ole kenenkään pakko lukea. Ymmärrän kyllä, jos lukija tunsi itsensä kiusaantuneeksi, ja pyydänkin osaltani anteeksi, jos näin on.

    En kuitenkaan tekisi mitään tässä toisin, sillä näissäkin repliikeissä puhuin rehellisesti omana itsenäni. Pillahdin itkuun tuossa kohdassa, kun vastapuoli leimasi minut vanhaksi ja väsyneeksi, koska koin sen lyöntinä vasten kasvoja, mikä se oli tarkoitus ollakin. On ihmisiä, jotka osaavat lähestyä hymyillen toista jas sitten tulee kuitenkin isku.

    En osaa kuitenkaan nähdä tässäkään keskustelun loppuosassa kuin opetuksen: älä luota hymyilevään ihmiseen.

    VastaaPoista
  56. Jotenkin olen mato v:n kanssa samaa mieltä. Onpa draamaa.

    VastaaPoista
  57. Uskon, että olet Vaarin kanssa samaa mieltä, HG, ja hyvä niin.

    Onkohan tässä keskustelussa jotain, joka rönsyilee aiheen Kun on tunteet ulkopuolelle?

    Minusta tuota mopon karkaamista voisi harkita toisestakin näkökulmasta: mikä estää blogia olemasta myös reaaliaikainen? Jos niin on, se ei välttämättä ole pahasta. Eikö uutinenkin ole hyvä, jos se on tuore?

    VastaaPoista
  58. Korjaus anonyymeihin: tarkoitin tietenkin Mato V:tä toisella anonyymillani, Vaarillani.

    Mato V vaan käyttää samoja rakenteita ja muotoja kuin Vaari, joten sekaannuin, mm. puhuu Iineksestä kolmannessa persoonassa muille ja muutenkin tyyli on samaa. Anteeksi siis Mato V!

    VastaaPoista
  59. Valtonen miettii, jos on matoja vähän joka puolella. V-mäistä voisi sanoa.

    Ja sitäpaitsi minä uskon, että minä ja Kemppinen ollaan ainoat ihmiset, joilla on sen verran puhtaat jauhot pussissa, että kehtaamme olla ihan kuten olemmekin ja silti tunnustaa oma nimemme. Tuntuu hyvältä, koska minä en halua mitään mystistä kenenkään kanssa mutta olen oikeasti aika yksin näiden minun kriittisten näkemykseni kanssa. Ja siihen kun on tullutkin paljon uutta mietittävää ja samalla TUNTEITA.

    Ain't that something. Ja minä roikun vielä vähän aikaa...

    http://www.youtube.com/watch?v=IJOuoyoMhj8

    VastaaPoista
  60. Olen melkein sanaton.

    Käytän nyt kuitenkin sanasen, ihan vaan tasapainottaakseni täällä esiintyvää nälvimistä. Mihin ihmeen sosiaalisiin sääntöihin perustuu se että esim. Mr. Maladroit katsoo oikeudekseen laukoa analyyseja, jotka ilmiselvästi on tarkoitettu loukkaamaan?!
    Onkohan todellakin niin, että näennäinen anonyymiys antaa mahdollisuuden käyttäytyä erityisen tökerösti. Vaan mistäpä minä tiedän miten tökerö itsekukin on IRL.

    Ajattelin ollessani nettipimennossa (verkossani on jotain häikkää) tätä postausta.
    Ajattelin sitä, miten vaikeaa on puhua tunteista, kun ne eivät ole ns. standardihömppää "olen rakastunut" tai "miehet on kaikki sikoja". Kun kuitenkin ihmiset ovat monimutkaisia ja ristiriitaisia olentoja, eikä mitään patenttiratkaisua ole, vaikka moni niin haluaisi ajatellakin.

    Mutta tämä kommenttikeskustelu teki tympeää, enkä osaa enää kirjoittaa, mitä ajattelin. Olen pahoillani, ehkä joskus toiste.
    (Eikä ne ajatukseni nyt mitään ennennäkemättömiä helmiä kai olleetkaan, kun näin vähästä karkuun lennähtivät)

    VastaaPoista
  61. En usko, että varsinaisesti voi kirjoittaa tunteistaan tunnekielellä tänne. Tunteiden näyttämisessä on juuri näyttäminen: näyttää tunteensa. Ei tunteita voi merkitä merkkien avulla; jokainen kirjainhan on merkki ja sen alla ns. valkoinen paperi. Ei tule mitään oikeita tunteita sillä tulkitsija ei pääse mukaan siihen, mitä oikeat tunteet ovat ja niiden kommunikointi ei onnistu edes runoilla. Oikeat tunteet ovat aina ilmassa: between. Kahden välissä ja se on se tunne. Se vastaa sitä aukkoa mikä muodostuu kun on bifurkaatio (ks. Kemppisen blogi jokin aikaa sitten). Kun kohtaa aukon ollaan tunteiden maailmassa. Mustaa energiaa.

    VastaaPoista
  62. Olet väärässä, HG.

    Mitä se merkitsee, kun mies sanoo ensin, että on rakastunut hölmö, ja sitten sivaltaa poskelle?

    Etkö osaa lukea draaman kieltä! Se on luettavissa tässä keskustelussa. Yritän sanoa juuri sitä, että asiat voivat tapahtua blogissakin, niitä ei pidä selittää: lukija voi katsoa tapahtumia blogista kuin elävästä teatterista, jos viestintä on rehellistä ja aitoa.

    VastaaPoista
  63. Kompostille ystävällisesti ilmoitan:

    Minä poistin kommenttisi vain siitä syystä, että sen linkki johtaa blogiisi, jonka olet rakentanut vain ja ainoastaaan minusta, Iineksestä eli nimeämästäsi akkuna-ankasta.

    VastaaPoista
  64. HG,

    miten et näe sivallusta, jonka Sarikin huomasi ilmeisesti heti?

    Huomasitko, kuka keskustelukumppanini oli? Ilman sen tajuamista et voikaan ymmärtää.

    VastaaPoista
  65. Sivallus on minulle vieras sana. Sitä mietin. Sitten näen mm Vaarin olevan ihminen, jolla voi olla monta bloginimeä. Ja samalla näen, että sinua ivataan kuten IDA ärsyttää mm Raunoa aina välillä niin joku muu ärsyyntyy sinusta. Kenties? Mutta minunkin mielestä tämä sinun blogisi on nyt vähän menettämässä: joko olet aivan liian tylsä (kesäkuvasi, kesäpäiväisi - anteeksi) tai sitten mennään aina vyön alle tai märän puseron sisälle. Minä en voi ymmärtää miehiäkään vaikka aina sanotaan, että miehet ovat yksinkertaisia otuksia: voiko olla ihan niin yksinkertaista saavuttaa huomioa?
    Hmmm en olisi uskonut ja tämä ei ole kritiikki sinun tunteillesi eikä sinun-hänen vaan lähinnä puhun ääneen itselleni: onpa typerä maailma.

    "Where have all the swearwords gone?"

    Missä aidosti reagoivat ja näkevät ja elävät? aidot ihmiset. Ihmiset.

    VastaaPoista
  66. kiitos iines,

    niin kutsutut raskaan sarjan kulttuuriblogit voivat olla uskomatonta fuulaa. nämä ky(h)näilijät käyttävät ahkerimmin google-copy-paste toimintaa, joka ei ole osoitus todellisista älynlahjoista, apinakin osaa painella nappeja. tunne-elämän tasapainosta ja kypsyydestä puhumattakaan.
    jatka samaan malliin !
    - lukija

    VastaaPoista
  67. HG,

    minusta on alkanut tuntua, että sinäkin nakerrat minua! Et sinä niin saa tehdä! Ennen kuin arvostelet julkisesti toisen blogia, mieti, millainen oma blogisi on. Onko se tylsä, kun siellä ei näy lukijoita? Vai missä on vika?

    Suo anteeksi suorat sanani, mutta olen kyllästynyt siihen, että blogituttuni katsovat oikeudekseen sanoa minulle suoria negatiivisia sanoja. Itse en voisi koskaan tehdä niin muille, mutta koska päreen nimi on Kun on tunteet, sanon minäkin nyt jotakin niille, jotka nokkivat minua.

    Saan kirjoittaa kesäpäiväkirjaani ja olla tylsä, sillä ei minun aina tarvitse jaksaa ajatella lukijaa, vaan voin välillä keskittyä oman maailmani kuvaamiseen. Se on aika pieni, siinä on vähän ihmisiä ja nautin elämän ja luonnon pienistä asioista, pienistä yksityiskohdista. Tällainen hiljainen havainnointi on toki tylsää ainakin urbaanin cityihmisen mielestä, mutta en pakota ketään tätä lukemaan. Raskaan sarjan kulttuuriblogeja riittää. Toivon kuitenkin, että jos minua arvostelllaan negatiivisesti, niin sanojalla on itsellään kompetenssia näyttää, mikä on hyvää, miten pitää kirjoittaa, mikä ei ole tylsää, miten lukijaa viihdytetään.

    Nimim. Lukijaa kiitän kommentista, joka lämmitti mieltä. En tarkoita, että pitää kehua, mutta hyvä sana varmaan edesauttaa blogin kehittymistä paremmin kuin kalvaminen ja ivaaminen.

    VastaaPoista
  68. Minulla ei myöskään tule yhtään sähköpostia. Kumma juttu. Ja kun siitä kirjoitin netissä ja sähköpostissani niin tuli spam takaisin: nyt saan postia miten pidennän penikseni jos haluan.

    Mutta muita lukijoita ei ole. Eikö ole hassua ja samalla teemani toistuvat ties missä. Niitä keksin näet minä itse, en itse copypaste mistään mitään: keksin. Oivallutan: tarinat menevät vaikka kukaan ei lue.

    Kumma juttu Iines. Pitäisikö alkaa näyttämään peniksen kuvia?

    VastaaPoista
  69. Niin.

    Ja kun kävin 1982
    Foote, Cone & Belding nimisessä mainostoimistossa Kaliforniassa (Hollywoodin käyttämä tärkeä mainostoimisto siihen aikaan) niin kertoivat, että on vain kaksi asiaa jotka todella myy: seksi ja väkivalta.

    Voit katsoa kuvia city.fi:n vesikauhuisen sivulla mistä on kyse: änkyttäjät runkkaavat* salaa autojonoissa ja ärsyttäjät rustaavat salaa autojonojen kautta kaikenlaista, jotta mammanpojat jatkaisivat sitä.
    HG
    * anteeksi, koska olen vulgäärinen sillä ei voi olla olematta koska muuten kriminaliteetti lisääntyy kun pitää valssia seurata. Minun ns. vulgariteetti on silti sisäsiisti. Pissin vain lehdille, joita on asetettu minulle.

    VastaaPoista
  70. ...kutreilla keikkui Roston, runoili Juice. Voi että hienoja hattuja tuolla videolla - kahden mallisia Rostoneita - yksi tirolilainen ja muut leveämpilierisiä. Kumpaakin olen päässäni pitänyt; ennen nahkalippistä, jonka yllätyksekseni löysin tänä kesänä piilon takaa.

    Mitä pippeleihin tulee, tuo video palautti mieleen jutun 60-luvulta, jonka mukaan eräälle keikkabussissa raskaan keikan ja kenties väkijuomien vaikutuksesta nukahtaneelle tunnetulle muusikolle (ei filmillä, näiden kaveri kylläkin) tehtiin tussilla genitaalialueiden mustaus. Kun taiteilija sitten heräsi, kollegat kertoivat muka lukeneensa lehdestä uudesta veneerisestä taudista, joka muuttaa sukukalleudet tummanpuhuviksi. Yhdessä tälle naureskeltiin aina seuraavalle pissatauolle asti...

    VastaaPoista
  71. Rakkaus on jotain niin alkeellista, ettei sillä tee mitään. Raha ratkaisee katsokaas. Raha raha raha raha jne.

    Korkeintaan rakkaudella voi vähän panna vauhtia. Vauhtia voi panna. Pannacotta; ruskeaa ja tahmeaa jälkiruokaa. On hyvin pantu nimikin. Pan' väh suolaa: pansuola.

    Väsyttää, tyhmää elämää.
    Minä olen tyhmä: Mutta en hölmö. Kunhan opin pissimään sinne minne haluavat ja mieluiten kuten miehet vähän kerralla. Nainen pissaa koko lähetys kerralla.

    Tässä se tuli. Pankaa sitten pojat (ja iines).
    Pankapåbara, heja pankkare.

    VastaaPoista
  72. En tietenkään tarkoittanut tuota kuten Iineskään ei ole ihastunut Vaariin. Ovat vain kiinnitettyjä tuon jonkun jutun kautta. Mutta olkoot.
    Ei kuulu minulle; en silti tarkoita tuota rahan ihailua - kait se tuli selväksi. Ei ole minun tapaista.

    VastaaPoista
  73. Kaksi muusikkoa - joista toinen nimenomaan ei ollut O. R. - tapasivat 70-luvulla junassa (Jyväskylä/Pieksämäki) nuoren rouvan. Jonka kanssa juttelivat. Toinen muusikoista tarjosi rouvalle ravintolavaunussa kahvia & koffia. Sillä aikaa tämä toinen lainasi rouvan kameraa ja kävi vessassa ottamassa kaksi kuvaa: aanuksestaan ja peniksestään. Kameran hän tietysti palautti takaisin rouvan kassiin.

    Idea kai muusikoilla oli, että se joka kuvat kehittää, saa uusia ideoita?

    Itse jyrkästi olen tämmöistä vastaan.

    VastaaPoista
  74. Pippeli- ynnä povikuvien nostattaman tunne- ja keskustelukuohun ylle nousee elämää suurempi viisaus;

    Koskaan et saa katua sitä, mitä olet tehnyt; vaan sitä, mitä olet jättänyt tekemättä.....

    VastaaPoista
  75. Homo Garrulus

    Sinun kirjoituksesi alkavat käydä käsittämättömiksi.

    Ensinnäkään - tämä nyt kuvaamani suhde ei ole saippuaoopperaa, kuten kävit kirjoittamassa eräässä blogissa, jonka pitäjä on Iineksen pitkäaikaisin fani. Onkohan kellään muulla bloggaajalla hänen nimensä ympärille perustettua blogia kuin ikkunaiineksellä?

    Tässä päreessä ja keskustelussa kuvaamani suhde on elämäni merkittävimpiä ja syvimpiä miessuhteita, vaikkei se olekaan saanut reaalista täyttymystään. Se on antanut minulle enemmän - ja ottanut minulta enemmän - kuin esimerkiksi aviomieheni, jos ei lasketa mukaan elämäni merkittävintä tapahtumaa, lapsen syntymää.

    En tiedä, Homo Garrulus, pystytkö tätä taustaa vasten paremmin ymmärtämään tuon kuvajutun, mutta toivon niin, sillä minuun koskee se, että entinen hyvä nettiystävä kääntää selkänsä käsittämättömästä syystä, etenkin kun en huomaa kirjoituksissani kohtaa, jossa olisin toiminut eettisesti väärin. Olisi ehkä selkeämpää selvästi osoittaa murtumakohta, jotta ymmärtäisin paremmin, mistä kiikastaa.

    Kirjoitat lisäksi tuossa Iineksen faniblogissa, että uskoit minun olevan a) vakava poliitikko tai b) lehtinainen.

    - Minähän olen aina maininnut olevani työkyvyttömyyseläkkeellä puhesairauden (dysfonia spasmodica - fyysinen, ei sielullinen sairaus) vuoksi äidinkielen opettajan työstä. Puhuin usein opettajan näkökulmasta eri asioiden yhteydessä.

    Kysyt vielä tässä ylempänä, että pitäisikö sinun julkaista peniksen kuva blogissasi, jotta saisit lukijoita. Näin vihjaat selkeästi tietäväsi, mikä motiivini kuvan julkaisuun olisi ollut.

    - Luulen, että tuo kysymyksesi kertoo enemmän sinusta kuin minun motiivistani! En siis luota siihen että peniksen kuva tuo lukijoita. Tirkistelijöitä korkeintaan, enkä minä halua mykkiä huohottajia blogiini. - Tärkeintä on kirjoittaa jokainen juttu lukijan näkökulmasta, häntä ajatellen, jos
    haluaa blogiin vuorovaikutusta. Jos kirjoittaa vain itselleen sanoman vastaanottajaa huomioimatta, jää yksin horinoineen.

    Se miksi minä harkitsin peniksen kuvan julkaisua, ei siis johtunut siitä, että laskelmoin blogiin tulevan paljon katsojia. Mitä minä katsojilla tekisin, kun kaipaan syvää vuorovaiktusta ja kunnollista keskustelua! Arvelin, että tästäkin asiasta olisi versonut mielenkiintoinen keskustelu, joskin toki minua epäilytti asia, ja pelottikin.

    Olen kuitenkin aika utelias herättämään uudenlaisia ajatuksia ihmisissä, ja jokin minussa sanoo, että kuvan julkaiseminen olisi voinut olla ok, huolimatta siitä, että se ei ollut minua itseäni. Minusta ajatus siitä, että vanhempi kultivoituneena ja hillittynä pidetty nainen tykkää avoimesti pippelistä siinä missä nuorempikin - tai jopa rohkeammin - oli kiinnostava.

    Lopuksi Homo Garrulus: olet sanonut käyväsi blogissani täällä kommentoivien fiksujen miesten vuoksi ja vihjailet jotain vaarista ja minusta.

    - Olen kyllä kuvitellut, että kirjoittelet minun juttujeni vuoksi! Minulla ei ole Iineksen kommentoijiin muuta kuin keskustelusuhde, joten toivon sinun jättävän kaikenlaiset kuvitelmat mielestäsi. Näiden vihjailujen esiintuominen häiritsee varmaan kommentoijia yhtä lailla kuin minuakin.

    Toivon, että tämä selvitys Homo Garrulukselle selvitti hieman lisää tämän päreen taustoja.

    VastaaPoista
  76. Ohho.
    Minäkin kaipaan sitä miestä, joka sytytti nerouden minuun. Onkohan meillä sama ihanne? Ja sitäpaitsi en ole mitenkään sinua mollannut sen enempää kuin muitakaan: etkö ymmärrä minun tyyliäni, style, hyvä Iines? MInä olen surullinen Chaplin; täynnä hupaisia yksityiskohtia mutta älä erehdy uskomaan minua fool'iksi kuten Chaplinkaan ei ollut.

    Pitää nähdä motiivit, insentiivit ja syyt kirjoittaa ja jos esiintyy kuten minä niin haluaa tietynlailla ehkä positioitua. Olen ollut taitava työssäni ja silti minua on epäreilusti kritisoitu ja sitten huomasin, että lähes kaikki, jotka ovat todella aidosti älykkäästi hyviä saavat hyvin saman kohtalon. Tästä syystä otin timeoutin ja yritin lähestyä maailmaa suoraan, straight, konkreettisesti ja näyttäen. Mitä tapahtuu? En saakaan ja nyt tuli maine peräässä; huumorista tuli uusi ns. ongelma. Olin herättänyt huomiota väärällä tyylillä, ja silti kyse on koko ajan tyylistä : Näin ollen piti taas alkaa alusta ja tällä kertaa heittää panokset tyylin puolelle ja oivalluttaa mikä on tyyli kun se on syöksynyt kommunikaatioon ja myös ihan sanoihin. Se on jo monivuotinen indoktrinointi eli juontaa juurensa varmasti 50 vuotta taaksepäin, ehkä tuplasti enemmän.
    Mutta koska ihmisen kieli on hänen ajattelunsa rajat (Wittgenstein) se on mitä mainioin keino leikkiä taikuria tai hologrammitaiteilijaa kirkkaan päivän aikana sillä katsojat itse peittävät omat silmänsä.

    Tämä ns. tunnesokeus on vakavaa sillä lailla, että minunlaisia oltiin jo ns. "poistamassa" turhan aktiivisina ja näin sain aktiivisuudesta uuden leiman: yhtä hassun kun Charlie Chaplin. Mutta tauti lähtee yleensä sillä millä se on tullutkin : Joku haluaa olla funny, ollaan sitten. Se ei estä minua kaivamasta oikeat kirjat filosofian laitokselta ja käyttäytymistieteen kellarista jotta voisin samalla oivalluttaa näitä sinun mainitsemia miehiä. Mutta meillä on eri insentiivi: minä kaivan itseni ylös sillä aina kun mottaus on tullut päin naamaa minä olen yhtä herkkä kuin Chaplin ja saanut itkeä hetken. Palata sitten taas entistä vahvempana. Se, ettei minulla ole bloginkävijöitä on paskapuhetta. Mutta on hyvin vähän ihmisiä jotka loppujen lopuksi tajuavat tätä. Olisin halunnut mennä konsultiksi kuten olin aikonutkin ja tehdä ehkä samat asiat toisella tavalla. Ei suotu sillä kansa on aina sillä lailla tyhmää, että menevät ensin massan mukaan ennenkuin ajattelevat. Niin myös minun ystäväni. Oli paha paikka kun rupesivat oikeasti pitämään silmällä olenko sitä tai tätä ja kenties skitsofreeni. Mutta minä olen aina sanonut, että pitää olla skitsompi kuin skitso, jotta voi edes ymmärtää totuutta tai parantaa skitsoja.

    Minä osaan ajatella 360 astetta hyvin moneen suuntaan ja nyt olen tässä suhteessa ehkä asiantuntija. En siitä sen enempää: alkaa tulla väärät uskomukset: olen edelleen hauras, herkkä ja kaipaan myös sinun oikeita kommentteja Iines.
    Älä ole minulle vihainen ja sitäpaitsi minä olen vain mustasukkainen vaarillesi, joka ensimmäisenä aina vastaa sinulle ja haikailee poveasi. Ole siitä onnellinen.

    Minä haikailen vain eheyttä ja tulevaisuutta lapsilleni. Näin koko länsi kävelee kuin sokeat kamelit kohti omaa viemäriä. Se olisi minun tarkoitus kertoa jos vielä saan mahdollisuuden joskus.

    Tämä lukijakunta on hyvä mutta googlella keinonsa värittää silmälasit uudelleen samalla lailla kuten Saharassa tulee hiekka kaiken päälle. Se on ehkä suurin uhka.

    Rahasta en siksi välitä kunhan näkisin pienen kumulatiivisen muutoksen sillä kun perhonen on alkanut muuttaa elämää sitä muutosta on vaikea ymmärtää.

    Tämän ymmärtävät muurien sisäpuolellakin muurarien leivissä ja näin ryhtyvät nyt keksimään kuten minÄ; miten olla sitä mitä pitääkin. He eivät halua menettää johtopaikkaansa mutta sen minkä sanoin jo alkaessani tätä bloggaamista oli se, että avain on oikeasti tällä kertaa se, että ON eettinen eikä pelkästään yritä leikkiä olevansa nostamalla tone-of-voice liian kimeäksi tai liian olevinaan olevaksi, joka sitä paitsi ei soinnu suomalaiseen elämään. Unohtakaa lässytys vaikka syöttekin rapuja. Se on viesti.

    Humanity eikä humanismi. Humanismi on sitä mitä New York edustaa ja humaani on sitä mitä Gandhi edustaa. Silti voi asua New Yorkissa ja käyttää jopa merkkivaatteita kunhan ei ole olevinaan ja tartuta lisää falskiutta ystäviinsä. MInun olisi pitänyt olla falski kelvatakseni ja minun tarkka musiikkikorvani sanoi, etten voi olla sitä. Vaikka laitan näin itseni kotkien syötiksi (olenhan Garrulus, Närhi).

    Et ymmärrä koko stooria Iines. Mutta sinun lukijat ymmärtävät, ainakin jotkut. Potkin käyntiin ajattelun sillä sitä ei voi sanoa kuten Wittgenstein myös tajusi: mitä ei voi sanoa pitää jättää sanomatta. Mutta sen voi esittää ja minulla ei ole aikaa olla taiteilija sillä kyse ei ole viihdyttämisestä. En myöskään halua, että joutuu surrealismin lailla ihmeteltäväksi sillä sekään ei muuta mitään. Ihmettely jää sen sukupolven omaksi. Hiekka peittää.
    Karavaani jatkaa.

    Ainoa tapa olla jotenkin erilainen on muuttaa prosesseja; ihan oikeaa käyttäytymistä. Se tapahtuu struktuureilla kunhan ensin tietää kenen kanssa puhuu ja kuka edes ymmärtää oikealla tavalla vakavuuden. Olemme kaikki huoria muuten aika lyhyen ajan jälkeen joka on paha asia sillä kauniit ihmiset ja eettisyys kääntyy siis itsensä heikkoudeksi ellei minunlaisia vulgäärejä (hitto mikä sana, en ole sitä siis) näyttäydy myös.

    Nyt on valinnan aika; 2000-luku on valinta eikä se saa loksahtaa Raamatun uudelleen tulemiseen joka on vielä hirveämpää kuin se, että kansa ymmärtää mitä on jo nyt tapahtunut nimenomaan Raamatun avulla. En siksi kirjoittaisi mm kirjaa coachingista tai eettisyydestä sillä ensimmäiset, jotka sen ottaisi käyttöön olisi ne, jotka ymmärtävät miten lineääriset ihmiset höynäytetään. Ja heitä on varmasti puolet maapallon väestöstä; enpä tiedä. Tiedän vaan, että senkin saa selville katsomalla diskurssia. Se taas on vaikea verrata sillä sanat eivät ole koko stoori.

    Big problem. Älä tuomitse Iines: minä olen ystäväsi.

    VastaaPoista
  77. Sain käteeni lapun, jossa lukee, että seksi ei kuulemma enää myy.
    On ohi kuulemma.

    Näinhän sitä voi uskoa jos uskoo siihen, mitä sanotaan. Sanoihin. Mutta kun ihminen on kautta aikojen ollut suurin piirtein samanlainen niin tuo väittämä on aika ohut. En minä tarkoita (eikä FCB-kään) että seksi möisi ikäänkuin kioskin hyllystä: pari seksiä kiitos.
    Ei tietenkään. Kyse on aivan muusta ja se muu on sitä mitä integroituu yhteiskuntaan. Se, joka uskoo, että seksuaalisuus loppuu siksi, että joku päättää sanoa, ettei he pojat enää olla kiinnostuneita itsestämme, toisesta sukupuolesta, vieteistämme, hyvinvoinnistamme, lapsistamme ja elämästämme ja alkuperäisyydestämme niin ei pidä silti uskoa, että niin käy.

    Ei käy. Seksi myy ja väkivalta myy koska näissä on ihmisen syvintä minuutta: kuoleman pelkoa ja lisääntymisen vietti.

    So simple. Laittakaa nämä epäilevät merkkien tulkitsijat steinerkouluun tai Montessori-leikkikouluun: siellä opetetaan se, ettei pidä uskoa kaikkea mitä lukee.

    Usko tarkoittaa silloin uskoa (belief) eikä uskomista (trust).

    In God we trust. So do I, too. Mutta en usko kaikkeen soopaan mitä on kirjoitettu ja uudelleen kirjoitettu: itsekin osaan kirjottaa ja joskus olen aika huono siinä.

    VastaaPoista
  78. Homo Garrulus

    Pyydän sinua kirjoittamaan nämä pitkät selostuksesi mieluummin päreeksi omiin blogeihisi, koska ne eivät liity tämän päreen aiheeseen kuin korkeintaan löyhästi.

    Pyydän sinua siis jatkossa tiivistämään sanottavaasi ja keskittymään keskustelun yleiseen kulkuun itsesi sijasta.

    VastaaPoista
  79. Kiitos ymmärryksestä, HG! Toivon nettiystävyytemme silti säilyvän. Palataan siis jatkossa asioihin!

    Ethän sinä voinut kai tietää, että "ankkastiinan" ja "akkuna-ankan" ympärille perustettu "faniblogi" on jossain mielessä juridisestikin kyseenalainen ja toisen vakiintuneen ja reaalisesti helposti tunnistettavan blogikirjoittajan kunniaa loukkaava.

    Itse en nähdäkseni voi millään tavoin vaikuttaa kyseisen faniblogin kirjoitusaiheisiin, vaikka se imee ravintonsa vain Iineksestä. Vai voinkohan?

    Virtuaalissa on nähtävästi vain rajattomia oikeuksia - eettisiä lukuunottamatta. Velvollisuudet ovat lapsenkengissä, ja ne ovat vain tasoa: suositellaan, kun taas oikeudet ovat tasoa: vaaditaan.

    Kaikki pohjaa siihen, että meitä nimimerkkibloggaajia ei ole olemassa, vaikka olisimme bloganneet samalla nimellä vuosikymmenia ja julkaiseet valokuvia ja suoraa tunnistettavaa selostusta elämästämme, osa on julkaissut jopa henkilökuvia. Silti meillä ei ole oikeuksia. Meitä ei siis ole. Olemme vaeltavia haamuja vailla hetua ja sotua vaikka meillä sellainen on.

    Mitä siis kannattaa blogata? Olen vakavasti tämän kysymyksen edessä pohdiskelemassa.

    VastaaPoista
  80. sillä minuun koskee se, että entinen hyvä nettiystävä kääntää selkänsä käsittämättömästä syystä, etenkin kun en huomaa kirjoituksissani kohtaa, jossa olisin toiminut eettisesti väärin.

    On vähän vaikee pysyy juonessa, mut missäs kohtaa sinä hänet jätitkään?

    VastaaPoista
  81. Tarkoitin tällä armaan nettiystäväni HG:n monenlaisia kriittisiä arviointeja - selkeitä väärintulkintoja - minusta viime aikoina, sekä tässä blogissa että "faniblogissani".

    VastaaPoista
  82. Minä en ole sinua ns. jättänyt mutta en miellä sinua enää siksi miksi mielsin. Oli se väärä tulkinta tai oikea: minulle et edusta enää ihan samaa. Muut sinun nettiystäväsi voivat olla kuka vaan ja jättänyt miten vaan: en siitä välitä.

    VastaaPoista
  83. Mikä on faniblogi? MInä en ole sinun muuhun bloggiin kirjoittanut mitään (paitsi muutamaan kuvablogin kuvan alle mutta se on tätä blogia).

    Minä olen kirjoittanut
    - kemppiselle
    - räsäselle
    - iinekselle
    - järveläiselle
    - androgyynihullulle
    - ripsalle joskus
    - akh:lle joskus
    - tillmanille joskus
    eli siinä ne ovat. Onko jokin
    näistä sinun fani-blogi?

    VastaaPoista
  84. Ok, hyvä niin, HG; ideaalit ovat usein oman mielemme tuotoksia ja luotu rapisemaan.

    Itse koetan kuvitella jokaisen nettituttuni mahdollisimman raadollisesti matalalla profiililla ja yritän olla täyttämättä tyhjiä aukkoja omilla mielikuvillani. Vaatii tiukkuutta keskittyä vain siihen, mikä kerrotaan tai siihen, minkä näkee.

    VastaaPoista
  85. HG,

    tässä on linkki kysymääsi Ikkunaiineksen "faniblogiin".

    Kirjoittaja on "Komposti" ja blogin aiheena on vain ja ainoastaan ankkastiina tai akkuna-ankka eli ikkunaiines.

    Blogin jokaisessa artikkelissa pohditaan minua ja esitetään täysin perättömiä vihjailuja ja väitteitä, jossa kiusauskuvio on käännetty päälaelleen. Jokainen voi käyttää päättelykykyään ja miettiä, perustaako terve ihminen toisesta bloggaajasta blogin, johon kerää tästä materiaalia kuukausikaupalla.

    En tiedä muuten, kuka on faniblogin "Mirkka", mutta rivien välistä voi päätellä bloginpitäjän arvelevan Mirkan olevan minun alter egoni eli aliakseni. Vannon, etten ole kirjoittanut tähän blogiin edes yhtään vastinetta mielettömiin ajatuksiinkaan. En ihmettelisi, vaikka Mirkaksi paljastuisi faniblogin kirjoittaja itse!

    Niin, ja sinun kommenttisi HG, löytyy tämän jutun kommentista.

    - Tuo faniblogin kirjoittajan murhajuttu nostaa kylmät väreet selkääni, samoin vihjailu itsemurhasta jutussa suicide. Minäkö se olen, jonka tulisi pelätä? En ollenkaan enää pidä tämän kirjoittajan vainosta, joka alkaa olla harhaisuudessaan vakavaa.

    Otan mielelläni vastaan vihjeitä siitä, mitä minun tehtävissäni on, jotta saisin tuon blogin kirjoitusaiheet ehtymään. Voisiko Blogilista.fi kieltää yhteen henkilöön kohdistuvan sairaan solvausblogin listaltaan?

    Minusta blogi rikkoo jo ihmisoikeuksia ja on pahimman laatuista häirintää, joka tulisi voida estää. Minähän olen tunnistettava persoona, muutaman teistä tuntemakin.

    VastaaPoista
  86. Tsutsutknugaa (vast.) sanoi jotenkin näin että On vähän vaikee pysyy juonessa. Oikein veli todistaa.Kävin katsomassa faniblogia ja huomaan, että netissä on käynnissä totinen naistappelu. Siitä on paras pysyä mahdollisimman kaukana.

    VastaaPoista
  87. Mato V, missä tapellaan? Pääsisikö mukaan? :D

    VastaaPoista
  88. Tämä K:lle antama palaute tuli samassa syssyssä kuten muidenkin: oli tullut outo fiilis ja sen fiiliksen jälkimakua ei saa pois. Olin ajatellut, että olit mauton. Ja koska sätit minuakin siinä ohessa ajattelin sanoa tapani mukaan suoraan mitä mietin; sille, jota olit sättinyt ja joka oli tullut minunkin bloggiini katsomaan. En ollut saanut sinun meiliä silloin vielä: oli ilman taustoja. Eikä oikeastaan kuulu minulle - muiden eräpurat ovat yleensä vain muiden eräpurat. Mutta tyylilaijit tunnistan minä ja siitä kirjoitin. Sinun tyylilajisi oli muuttunut ja ehkä on sitä edelleen sillä koen hyökkäävän tyylin tällä hetkellä.

    VastaaPoista
  89. HG, olen äärimmäisen herkkä negatiivisille sävyille muiden kommenteissa. Olen aistinut sekä sinun että vaarin kommenteissa muuttuneita kriittisiä sävyjä, ja ne ovat muuttaneet omaakin viestintääni. Sitten tuli vielä tuo nettiystäväni lyönti ja Kompostin nousu rinta rinnan. Siinä on minulle hiukan liikaa, mutta koen tehjtäväkseni puolustaa reviiriäni.

    VastaaPoista
  90. lampimpaan raadollisuuteen ei kuulu terhakka pippeli tai povi..äh
    onko nudisteissa enemman miehia?
    taytyy todella snoa etten
    tunne suomalaista miesta ja etta vakivaltaisuus oli minulle yllatys


    Mitä miekkoseen tulee, niin en tiedä
    tyhmempää tahi hyväuskoisempaa otusta kuin rakastunut mies.

    mina olen ..hm vanha silti uskon viidenkymmenen vuoden paasta viela loydan miehen jota tarvitsen jos tarvitse:)

    psupsu

    VastaaPoista
  91. Komissario Haulikko01 syyskuuta, 2008 09:27

    Mitä helvettiä Iineksen päre täällä tekee? Ei kai toisten juttuja saa noin vain pölliä!

    VastaaPoista
  92. Komissario Haulikko01 syyskuuta, 2008 09:31

    Jaaha. Kommenttini näkyi kopioituvan myös Iineksen omille sivuille. Tarkoitukseni oli laittaa kysymys ja huomautus vain Ankkastiinalle.

    VastaaPoista
  93. Sivuhuomautus: Kommentit eivät toki "kopioidu" minnekään muualle kuin mihin ne kirjoitetaan.

    VastaaPoista
  94. Komissario Haulikko01 syyskuuta, 2008 19:51

    Sori, sori, sori! Tulin päreeseesi hakusanalla Ankkastiina. Ihmettelin, miten sama kirjoitus voi olla kahdessa paikassa täsmälleen samanlaisena. Mutta voihan se. Joku automatiikka kai siirtää juttusi Annkastiina-listalle, kunhan vain mainitset hänet nimeltä. Näinkö se menee? En minä tiedä.

    VastaaPoista
  95. Komissario hyvä,

    olen tottunut jo siihen, että mm. kokonaisia kommenttejani siirretään omavaltaisesti toiseen kontekstiin, jonka kanssa minulla ei ole tekemistä.

    Minulla on bloggaajana muutenkin vahva hyväksikäytön tunne.

    Blogini on rysä, josta haetaan parhaita paloja omaan tarkoitukseen, sekä hyvässä että pahassa.

    Olen tottunut siihenkin, että blogistani käydään hakemassa kiintoisia keskustelukumppaneita - mikä on tietenkin positiivinen asia. Minullahan ei ole osaa eikä arpaa mihinkään, sillä rysähän tämä on ja tästä kyllä riittää kaikille.

    VastaaPoista
  96. komissario haulikko01 syyskuuta, 2008 20:38

    Huomattu on. Meinaan että nimesi ja mielipiteitäsi löytyy pitkin nettiä. Niimpä minäkin sitten uin rysään. Toivottavasti et tee nahastani kenkiä tai hanskoja.

    VastaaPoista
  97. Minä olen yleensä hyvin hiljaa, kun huomaan tällaista, etenkin kun en ole tehnyt kenellekään mitään pahaa enkä edes sanonut pahasti, en taatusti antanut aihetta ilkeyksiin.

    Minulla riittää ihmettelemistä siinä, mihin kaikkeen kierous voi virtuaalissa oikein johtaa.

    VastaaPoista
  98. komissario haulikko01 syyskuuta, 2008 21:11

    Voi paha kurki! Sinulla taitaa olla taipumusta itsesääliin. Siitä pitää kuule päästä irti.

    VastaaPoista
  99. No, minä en ole kova luonne enkä ymmärrä, miksi pitäisi olla. Ei tunteita tarvitse peitellä ja teeskennellä.

    Tein tästä aiheesta uuden päreenkin.

    VastaaPoista