27.1.2009

Mikkos-hikka

Minua huvittaa tämä Nina Mikkos -kohu suuresti.

Naisessahan on potkua kuin pienessä kylässä. Harvoin on nähty asiaan paneutuvampaa naista kuin Mikkonen. Viime sunnuntain Arto Nybergissä Mikkonen hiljensi jopa Nybergin itsensä. Tuolla apinanraivolla pannaan asioihin vauhtia, ja se on hyvä se.

Naisellahan on sitä paitsi aivot, omat aivot. Ensin luulin, että kampaajamestari mestaroi miehensä ajatteluelimillä, mutta ei se niin ole. Tarvitaan myös omaa aivokuoren alaista energiavirtaa, jotta pystytään saattaamaan asioista huolestuneet tahot nikottelukuilun partaalle. Hikka onkin nyt valtaisa ja kuuluu kaikkialta.

Nyt valistuneet kansalaiset tuomitsevat tämän median kirkkaimman tähden, jonka esiintymistä mieluusti katselisi enemmänkin, niin alkuvoimaista se on. Ollapa moista hengen paloa muillakin lasten puolesta puhujilla, vanhemmilla, päiväkodin opettajilla, opettajilla, poliitikoilla. On selvää, että Mikkonen puhuu sydämellään ja uskoo asiaansa, mikä on äärimmäisen harvinaista yhteiskunnallisten päättäjien keskuudessa. Päättäjät kun puhuvat leipääntyneen hillitysti motiivinaan usein vain oman selustan ja jatkokauden varmistaminen.

Mikä Mikkosen sanomassa sitten on väärää? No, natsipuheet ja fasismiin vertaaminen hätkäyttävät, mutta voisiko tätä kieltämättä provosoivaa retoriikkaa tutkia tosipohjalta, edes ajatusleikkinä? Mitkä ovat ne päiväkotikasvatuksen ominaispiirteet eli haitat, joihin Mikkonen kenties viittaa? Eduthan jo tiedämme, ja ne on meille tutkimusten voimin kerrottu: lapsesta tulee sosiaalinen, ystävällinen, toiset huomioonottava, pärjäävä.

Murkkuikäisten opettajana evp. kysyisin vain, että minne nuo iloiset ja kohteliaat toisten huomioonottajat oikein menivät, kun eivät ne meille tulleet. Meillä oli paljon päiväkodista tulleita levottomia ja ahdistuneita lapsukaisia.

Miksi nyt pitää siis tapella siitä, kummasta tulee sosiaalisempia ihmisiä, kotona varhaisvuotensa viettäneistä tai päiväkodissa kävelemään oppineista? Olennaisinta on kai muistaa, että suomalaislapsi voi kaikilla mittareilla mitattuna todella huonosti, on hyvin varhain - liian varhain - itsenäistyvä ja maailman itsemurhahakuisin Kazakstanin jälkeen, tyttöjen osalta. Ja eiköhän lapsia läpsitä ja vähätellä yhtä lailla iltaisin kotona, olivat he sitten päivät hoitopaikassa tai kotonaan.

Meillä ylpeillään siitä, kun lapsi pärjää seitsenvuotiaana ypöyksin, päiväkodin sosiaalistamana, kun muualla maailmassa sitä pidetään heitteillejättönä. Oikeastaan en ihmettele yhtään, että Mikkonen teilataan provosoivan sanankäyttönsä takia. Onhan se hyvä syy. Ja kun sillä on vielä se typerä Timo Tee Aa miehenä, majurin kapiainen, niin tietäähän kampaajamestarin puheet.

Jos nyt käynnistynyt keskustelu johtaa lapsen varhaisolojen tutkimiseen ja päivänvaloon saattamiseen, niin sehän on siunaus lapselle. Ei saisi siis unohtaa, kuka tässä nyt vellovassa keskustelussa on tärkein.

(Vanha suomalainen nukenpää Googlen kuvahausta, alkuperäinen lähde.)

208 kommenttia:

  1. Timo T.A kommentoi vaimonsa päivähoitopuheita sanomalla, että vaimo puhui aivan kuten asiasta oli sovittu.
    Pariskunnan yhteisesiintymiset ovat mielenkiintoisia. Republikaaninen Perheenpää puhuu Jumalan sanaa ja vaimo myötäilee.

    VastaaPoista
  2. Kun ei nyt annettaisi omien poliittisten mieltymysten vaikuttaa asian objektiivista arviointia!

    Meidän tulee nähdäkseni arvioida sitä, mikä Mikkosen puheissa on väärää ja mikä sen tekee vääräksi.

    VastaaPoista
  3. Miksi ihmisen ideaali on mahdottoman sosiaalinen, eikö vähempi sosiaalistaminen riittäisi yhteiskuntakelpoisuuteen?

    VastaaPoista
  4. Jos jätetään Nina Mikkosta koskeva osa pois (En ota kantaa hänen aivoisuuteensa tai aivottomuuteensa) niin olen kerrankin kanssasi täysin samaa mieltä.

    ikävä vain että keskustelu nyt keskittyy Nina Mikkosen persoonaan ja käytökseen eikä varsinaiseen asiaan.

    VastaaPoista
  5. No täytyy kyllä sanoa, että se ensimmäinen esiintyminen tyynysotaosiossa sai karvani pystyyn - jos asialla on tuommoinen puolustaja ei vihollisia tarvitakaan, on minun mielipiteeni. Tosin jo tuo tyynysota kertoo siitä, että nimenomaan kunnon väittelyä heiltä kaivattiinkin eivätkä vastustajan argumentit olleet sen parempia, ne vähät joita läpi pääsi.

    Kotihoidon kannalla olen, mutta en kaipaa aamuteeveen tyylistä keskustelua asiasta.

    Arto Nyberissähän jo päästiin asiaan - päivähoito on meidän taloudellisen menestyksemme edellytys. Totta on, että siitä ovat lapsetkin hyötyneet, mutta nyt ollaan taas erilaisessa maailmassa - kovin moni äiti käy työssä ja laittaa lapset hoitoon vaikka ei olisi taloudellinen pakko.

    Keskustelussa tuodaan aina esille kotiäitiys vastaan pakko laittaa lapsi hoitoon (leskeys, yksinhuoltajuus, köyhyys, vanhempien sairaus tai ongelmat), kun nämä asiathan eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia.

    Kotihoito voi olla lapselle parasta vaikka joissakin tapauksissa sitä voi olla päivähoitokin. Terve vanhempi, jolla on taloudelliset edellytykset ja halu hoitaa lastaan kotona, on varmasti rakastavin hoitaja lapselleen.

    Ajan myötä rakkauden merkitys on mielessäni korostunut aina enemmän - lapsi ei voi saada liikaa rakkautta. Rakkaudella ei ole mitään tekemistä hemmottelun kanssa vaan se on tunne siitä, että on täydellisesti rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin on, omana itsenään, ilman että hyväksyntää pitää aina uudelleen ansaita.

    Kuka lasta rakastaa ehdoitta ellei oma vanhempi?

    Puhun kotihoidosta, sillä mielestäni kumpikin vanhempi voi olla se oikea parin ensimmäisen vuoden jälkeen.

    Tulee mieleen englantilainen tutkimus kotiopetuksessa olleista lapsista, jotka siis oli myös hoidettu ennen kouluikää kotona. Yllättäen huomattiin, että sosiaalisimpia olivatkin nämä kotikoululapset.

    Silloin puhutaan siitä mitä sosiaalisuus todella on - tulee toimeen itsensä ja ympäristönsä kanssa eikä siitä, että lapsella on paljon omanikäisiään kavereita, joiden kanssa tulee juttuun.

    Kotikoululaiset olivat tasapainoisia eli hyväksyivät itsensä ja tulivat toimeen kaikenikäisten kanssa ja osasivat käyttäytyä tilanteen mukaan.

    Ihmettelen edelleen, milloin vanhemmat ennättävät olla koululaistensa kanssa, kun minulla kotonaolevanakin tulee tunne, että pitäisi enemmän ennättää puhella muksujen kanssa?!? Ehkä sitä sitten tosiaan viettää sitä laatuaikaa, kun tietää että aikaa on niukasti? Tai on varaa ostaa siivouspalvelut kodin ulkopuolelta?

    VastaaPoista
  6. "Naisellahan on sitä paitsi aivot, omat aivot. Ensin luulin, että kampaajamestari mestaroi miehensä ajatteluelimillä, mutta ei se niin ole."

    Minusta hän kyllä lainaa enemmän muiden aivoja kuin käyttää omiaan siteeraamalla raamattua, Ylppöä, Snellmannia ja milloin mitäkin höpönlöpöntutkmuksia.

    Vastenmielinen äiti. Paasannut lapsilleen ja kansalle äänensä käheäksi.

    -meirami-

    VastaaPoista
  7. ja mitäpä raivoamista tuossa kotiäityydessä oikein on? Jää ja on vaan kotona ja kasvattaa lapsensa.

    Hän nosti miekkaansa työssä käyviä naisia kohden, siksi kai siitä aika moni hieman suivaantuikin ja syystäkin.

    - Työssäkäyvä riittävän hyvä äiti

    VastaaPoista
  8. inkivääri:
    "Kuka lasta rakastaa ehdoitta ellei oma vanhempi?

    Tämä on kaksipiippuista. Minun omat vanhemmat olivat aika välinpitämättömiä minun mahdollisuuksille mm koulutuksen osalta ja jätti siihen kun minua ei huvittanut lukea. Olivat vain. Jättivät ns. ehdollistamisen eli hieman vaatimisen: olisivat vain ylläpitäneet kireää otetta myös kun olin 18-22 eivätkä antaneet laiskuuden tai pahan olon ottaa vallan. He siis uskoivat, että on parempi, etteivät sano mitään ns. vastaan. Mutta jälkeenpäin olen aina sanonut omille lapsilleni kun lähdin opiskelemaan aika myöhään, että jos vanhempani olisivat välittäneet olisivat myös katsoneet joitakin asioita toiselta kannalta. Nyt on siinä liian myöhään ja toisaalta liian etukäteen olla viisas lastensa suhteen: ei sitä voi silti tietää mikä on mitäkin ns. parempi tehdä. Sen näkee sitten.

    Mutta ehtoja voi laittaa kunhan selitys ja puhe on yksiselitteinen; että asiat ovat ajateltu lapsen kannalta niin tai näin. Ettei jätä lillumaan sen takia, että lilluminen vie vähiten energiaa ja se on siksi jokaisen olion ensimmäinen valinta.

    Matikkaa ei voi toisen puolesta oppia ellei toinen halua oppia. Voi vain yrittää motivoida oppimiseen eli siihen, että laittaa panoksensa siihen. Nyt tämäkin kääntyy toisinpäin psykologisesti kuin ensin sen tajuaa: kun lapsi tietää, että olisi pantava lisää hiiltä tuleen (=pinnisteltävä sitä omaa joskus vastenhakoista aivokoppaa) niin hän syyttää sitä vanhempaa negatiivisesti joka hänet siihen laittaa. Näin rakastavampi saa pahan olon osakseen. Se vanhempi joka taas sanoo, että tule tänne niin ostetaan sinulle vähän lohtua jne jne niin saa puolestaan projisoituneena sen ikäänkuin hyvän mikä kylläkin kuuluu sille, joka tajuaa lapsen oman parhaansa. Niin kauan kun prosessi on päällä ei voi siksi sanoa, kuka on rakastavaisempi tai pedagogisempi kuin toinen.

    Sillä on merkitys myös miten asiat hoituu ja sisimmissään lapsi tietää kuka ei petä tässä suhtesssa ja kuka taas ns. pelastaa itseltään. Itse voi siis olla itsensä vihollinen; oma laiskuus. Kaikki myötäkarvaan paijaaminen ei ole pedagogisesti toivottua; ellei haluta juuri tätä pullamössö-yhteiskuntaa minkä olemme sillä lailla saaneetkin?

    Jenkit edellä. Kriittinen koulukunta on kahdesti heitetty jokeen; olisi kannattanut pitää mukana -

    VastaaPoista
  9. Ongelma on, että lapset viedään liian aikaisin päiväkotiin.

    Äitejä ja isiä pitäisi tukea vahvasti, jotta alle kolme vuotiaat lapset voisivat olla kotona. Kunnille säästökin olisi melkoinen.

    Keskityttäisiin lasten sosiaalistumiseen sitten, kun sen aika on eli neli-kuusivuotiaana kolmevuotisessa esikoulussa.

    Alle kolmevuotiaan paikka on äidin tai isän syli. (vrt. Arvo Ylpö ja monet muut asiantuntijat)

    Tietenkin pikkulasten tarhojakin pitää olla, moni opiskelee tai tekee uraa.

    Nyt perheille ei anneta sitä vaihtoehtoa, että lapsi saisi kasvaa alun kotona. Tuki on niin pieni.

    Lastentarhapaikka per lapsi maksaa paljon. Voisi sitä toistakin vaihtoehtoa yhteiskunta tukea, vaikka samalla rahalla.

    http://www.enkeliporsas.net/
    http://www.properuskoulu.net/

    VastaaPoista
  10. Samaa mieltä enkeliporsaan kanssa: raja päivähoitoon viennille voisi olla siinä kolmen korvilla, sillä sitä nuorempi tarvitsee oman äidin tai isän syliä muulloinkin kuin kello 17 jälkeen, aivan kiistatta ja ehdottomasti.

    Tämä tietenkin edellyttäen, että perheessä on kaksi huoltajaa, niin kuin onneksi useimmissa vauvaperheissä on. Ellei ole, päivähoito on tietenkin hyvä ja turvallinen vaihtoehto, mutta ei korvaa puoliksikaan sitä rakkautta, johon pikkulapsella on oikeus 24 tuntia vuorokaudessa. Vauvaikäinen ei tunne etärakkautta, vaan rakkaus on fyysistä, se on sylissä ja konkreettisessa läsnäolossa, kun lapsi tarvitsee. Kaikki muu on turhaa!

    Nyt jokuset viisaana esiintyvät sanovat, että lapselle on hyväksi tottua pettymyksiin ja menetyksiin ja siihen, ettei aina saa kun haluaa.

    En ymmärrä ollenkaan tätä ajatusmallia varhaisen separaation jalostavasta vaikutuksesta. Itse tahtoisin suojella lasta pettymyksiltä terveessä määrin, en ylihuolehtivasti, mutta niin, etten olisi lisäämässä tieten tahtoen negatiivisia kokemuksia. En siis usko niiden karaisevaan vaikutukseen.

    VastaaPoista
  11. Miksi ihmisen ideaali on mahdottoman sosiaalinen, eikö vähempi sosiaalistaminen riittäisi yhteiskuntakelpoisuuteen? (Asosiaali)

    Asosiaali,

    puhut tärkeää asiaa, jota olen pohtinut!

    Ihmisethän jaetaan Jungin tunnetun typologian mukaan ekstrovertteihin ja introvertteihin, ja muutaman vuoden takaisen blogikyselyn perusteella ilmeni, että blogimaailmassa oli hyvin paljon introvertteja luonnetyypppejä (taisi olla peräti enemmistö?).

    Introvertit eivät ole niin sosiaalisia kuin ulospäinsuuntautuneet ekstrovertit, ja ihmettelenkin, miksi heidän tulisi olla.

    Miksi ulospäinsuuntautuneisuus nähdään usein hyveenä ja introverttius karsittavana ominaisuutena?

    Ajatellaan myös niin, että päiväkodeissa lapsesta kasvaa kuib liukuhihnalta ulospäinsuuntaunut ja sosiaalinen yksilö, eikä oteta huomioon sitä faktaa, että sosiaalisuus on luonteenpiirre, ja sen määrä on siis synnynnäinen piirre lapsessa. On silkkaa väkivaltaa yrittää muuttaa tätä piirrettä, ja pyrkiä osoittamaan, että introverttius on huono ominaisuus, josta lapsen tulee päästä.

    Kysynkin - syyllistyvätkö päiväkodit juuri tähän lapsen luonteen muuttamisyritykseen? Jos - niin voisiko se olla eräänlaista fasismia, josta Mikkonenkin puhuu?

    VastaaPoista
  12. Johannes,

    minä nostan Nina Mikkoselle hattua: harvalla on kanttia asettua tieten tahtoen sylkykupiksi.

    Minut Mikkonen yllätti aivan puun takaa. Hänhän on parempi kuin ammattipoliitikko. Veikkaan, että hänestä kuullaan vielä.

    Ei kotirouva-kampaajamestari saa ääntään kuuluville, ellei hänellä ole luontaista karismaa. Ei siihen riitä selitykseksi taitavin taustapirukaan. Etenkin kun se taustapiru ei itse pärjännyt politiikassa.

    VastaaPoista
  13. Meiramille vielä -

    ei kai kukaan muu voi sanoa Mikkosesta "vastenmielinen äiti" kuin hänen lapsensa. Onkohan tämä siis ollut jossain luettavissa?

    Mitä Arvo Ylppöön tulee, ilman häntä ei olisi suomalaista ainutlaatuista ilmaista neuvolatoimintaa. Ylppö myös kukisti suomalaisen lapsikuolleisuuden luvut minimiin. Minusta hänen ajatuksiaan kannattaa siis edelleen kuulostella viisaasti hiljaa.

    VastaaPoista
  14. Iineksen omassa suhtautumisessa on tapahtumassa suuri muutos. Olen minäkin ollut tuollainen kuin Nina - en tosin saanut ketään siihen aikaan edes kysymään oikeutusta olla parempi kuin ammattipolitikko. On näet niin, että ensin on ensin: siitä tulee näitä kuten Iines, joka on mukana ideassa kunhan on tukijoita jossain. Mutta kuka oli ensin - ensin heittäytymässä ulos sanomaan ennenkuin oli mitään valmista hypoteesia mitä tässä on ollut. Siksi, että se on juuri Timo TA Mikkosen vaimo; koska Mikkosen exvaimo on kouluttaja, jolla ei ehkä ole samaa poweria vaan on pärjännyt nimenomaan kulttuurin antamilla neuvoilla: ei poikkapuuta siihen suuntaan.

    Kuten islamissa pärjää kunhan on samaa mieltä kulttuurin kanssa: leikkaukseen.

    Mutta teoriassa on siis helppo olla kaikenlaista vastarannankiisken mieltä: mutta ne, jotka ulos menevät omilla äänillään ovat ne, joiden pitäisi joskus saada sitä jotain; ehhei; meillä kuten Islamin-maissakin eniten saa, kun ei nimenomaan yritäkään muuttaa mitään.

    Sillä raha kulkee sitä massan tietä kun yksilö kulkee sydämen tietä. On suuri ero edelleen. Mutta Iines on siis vuodessa muuttunut; aikaisemmin oli kyllä paljon konventionaalisempi - sano minun sanoneeni, Komposti.

    VastaaPoista
  15. Anteeksi nyt runsaat kommenttini, mutta en malta, sillä täällä on niin hyviä kommentteja.

    Siispä alin anonyymi,

    kyllä, Mikkonen nosti miekan työssäkäyviä äitejä vastaan, eikä minusta sitä kannata puolustella, sillä itse en haluaisi tehdä tästä päiväkoti - kotiäiti-taistelua. Pidän päiväkoteja tarpeellisina ja laadullisesti hyvinä yli kolmivuotialle. Silloin on aika opetella vuorovaiktusta vieraiden kanssa.

    VastaaPoista
  16. HG,

    muutos mistä mihin? Eihän minulla yleensä tukijoita ole juurikaan! olen lähes poikkeuksetta ajatuksineni aivan yksin ja kaikki muut ovat eri mieltä.

    VastaaPoista
  17. Tapa millä mm vastustit myös minua (ja kompostia) oli juuri siinä, että seurasit isompien ns. ääntä sillä sen kuuli, kun oli harjoittanut tätä Ninan kaltaista oman logiikan ääntä. Olit siis vastassa myös sellaisessa, missä et ehkä enää pian ole. Jossain vaiheessa voit itse tarkistaa; varsinkin ne kerrat, kun et halunnut ymmärtää mm sitä mitä minä sinulle kerroin myös omasta elämästäni.

    Ei se mitään, hauskaa se on, että tulee monta naista joiden ajatus osaa ajatella ITSE.

    VastaaPoista
  18. Iines, kyllä minä tiedän Ylpön aikaansaannokset ja arvostan miestä, mutta ihmisiä, jotka siteeraavat muita en pidä kovasti omilla aivoilla ajattelevina. Tämä oli pointtini.

    Tämä on samaa meuhkaamista kuin imettämisen puolesta vouhottaminen.

    -meirami-

    VastaaPoista
  19. HG,

    äläs nyt taas ala puhua kummallisuuksia.

    Minä en ole koskaan poistanut mitään omasta elämästäsi kertovia kirjoituksia enkä arvioinut niitä mitenkään.

    Olen puuttunut vain ja ainoastaan niihin kirjoituksiin, joissa olet alkanut haukkua minua ilkeästi, niin ilkeästi, että muutkin ovat sen huomanneet.

    Minä olen aina ymmärtänyt sinua, HG, ehkä pisimmälle kuin kukaan muu Blogistanissa. Toivon että näkisit sen huntusi taakse.

    VastaaPoista
  20. Mikä Mikkosen retoriikassa oli niin hyvää? Minulle jäi valitettavasti mieleeni etenkin Ylen Tyynysodasta (sen voi muuten katsoa YouTubesta, jos jäi näkemättä - suosittelen) Mikkosen alituinen taipumus tölviä kanssakeskustelijaa (Jarkko Tontti) henkilökohtaisesti. Hän piikitteli mielestäni varsin suoraan ja aiheettomasti Tontin mielipiteitä ja kyseenalaisti hänen koko kyvykkyytensä isyyteen.

    Sen lisäksi Mikkonen keskeytti toisten puheet jatkuvasti ja vähätteli toisten mielipiteitä Mikkonen myös sanoi Tontille aivan suoraan, että Tontin mielipiteet ovat tyhmiä. Siis tällainenko ihminen on taitava keskustelija? Minusta hän oli lähinnä vastenmielinen.

    Mitä tulee Mikkosen mielipiteisiin… Oletko nähnyt hänen yhteisesiintymisensä miehensä kanssa? Siinä Timo puhuu ja Nina nyökyttää vieressä (ihme kyllä ei keskeytä koko ajan). Nämä Timon sanat ovat juuri niitä, joita Nina on käyttänyt ominaan. Tästäkin on videokin jossain (en tähän hätään löytänyt sitä, mutta kun löydän, niin voin laittaa linkin tänne).

    Itse aiheeseen nyt en jaksa ottaa kantaa sen enempää kuin todetakseni, että molemmissa on puolensa. Ei tämä ole mikään asia, jossa on vain yksi oikea ja paras vaihtoehto.

    VastaaPoista
  21. Meirami

    siteeraaminen eli lainaaminenhan on tieteenkin pohja. Miksi Mikkonen ei saa siteerata muita kun kaikki muutkin siteeravat olemassa olevia viisauksia? Toisia siteeraajia pidetään suurina ajattelijoina.

    Ei sitä paitsi pelkkä siteeraaminen saa aikaan tällaista hikkaa. Kyllä tässä on nyt osuttu valtasuoneen, mutta kun sen teki oppimaton kampaajamestari, se suututtaa.

    Tässä tilanteessahan on herkullista se, että kaikki muut voivat nyt pitää itseään viisaampina kuin Mikkosta.

    Mikkosessa on jotain samaa syntipukkia kuin Kurosessa. Molemmat oppimattomia naisia, jotka avaavat suunsa.

    VastaaPoista
  22. Elegia,

    mikä Mikkosen retoriikassako on hyvää?

    En minä kyllä tiedä, sillä en ole sanonut, että Mikkosen retoriikka on hyvää. Olen sanonut, että retoriikka on hätkähdyttävän prososoivaa, ja että Mikkosessa on karismaa.

    Jos provosoijalla on karismaa, jälki on juuri tällaista rintoihin lyömistä, mitä nyt taas tapahtuu. Mikkosen persoona söi mm. Nybergin persoonan täysin, ja tämä on karisman merkki, vaikka henkilö ei omaa makua miellyttäisi.

    Itseäni miellytti Nybergin ohjelmassa vilahtanut itseironia, jota Mikkonen väläytti kysyessään, arveleeko Nyberg hänen olevan mielellään epämiellyttävä ihminen. Hän siis näki roolinsa aika kirkkaasti, muttei luistanut siitä pätkääkään eikä selitellyt, vaan latasi lisää, tosin asiallisemmin kuin aamutelevisossa.

    VastaaPoista
  23. No jaa, itse arvostan keskustelijoita, jotka osaavat olla menemättä henkilökohtaisuuksiin eivätkä sorru ivaamaan ja vähättelemään toisia. Luulisin, että ihan räväkkää keskustelua voi saada muutenkin aikaiseksi.

    Olen nähnyt sen Nybergin ohjelman. Minusta karismaa ei ole se, että käsketään toisen olla hiljaa.

    VastaaPoista
  24. Iines: Totta on, että olen kokenut tiettyä suvaitsevaisuutta sinun suunnaltasi mutta samalla koen, että olet leikkinyt jotain Lady Godivaa, jotain jossa ei ole tietoa mutta vaan jotain hunnun taakse liimattua asennetta. Tämä siksi, että sinulta itseltäsi tulee harvoin mitään ns. oikeaa eli tietoon liittyvää (pikemminkin sinun suusta tulee juuri nämä "minä en lue filosofiaa vaan minä nimenomaan ajattelen itse" -töksäytykset, joiden kertomana tajuaa, että et ole niin ajatteleva kuin olet kirjoittava. Osaat siis yhdistää näitä meidän mielipiteitä, ja sehän on hyvä ominaisuus mutta et itse osaa niitä ajatella kasaan tai huomata. Tämä on liian ankaraa; toisaalta osaat älähtää kun näet älykkyyttä, ja siksi blogisi on suosittu.

    Mutta tässä esimerkki miten et mielestäni osaa ajatella; sanoit

    "Introvertit eivät ole niin sosiaalisia kuin ulospäinsuuntautuneet ekstrovertit, ja ihmettelenkin, miksi heidän tulisi olla."

    ja siinä on vanhaa tietoa sillä minä esim. olen äärimmäisen sosiaalinen, vilkas, puhelias ja halukas moneenkin olemiseen mutta ympäristö ei sitä suo. Kuka siis on introvertti? Minä huomasin myös kun tein omaan pro graduuni haastattelut, että perusolettamus introverttiydestä on ohjaava siihen miten alkaa uskomaan itsestään; toisaalta oli niitä, joiden mielestä he edustivat ekstroverttiä persoonallisuutta sisältäpäin katsottuna eli omaksuivat kaikenlaista mieltä ja kävivät mielellään siitä keskusteluja pienen ryhmän sisällä tai vaimon kanssa mutta muuttuivat introverteisiksi siksi, että olivat oppineet, ettei suuressa ryhmässä kannata olla äänessä. Viisautta tai pelkuruutta. Ei siis introverttiyttä.

    Minä siis kapinoin sinun osaamista ja myös ajattelusi tasoa mutta sen sijaan kiitän sinun palstaasi siitä, että osaat napsia ihmisten sanomista jotkut hyvät teemat (tai auttaako sinua sinun miehesi...hehe).

    Hyvin kirjoitat, se on ainakin sanottu ja sitä mieltä olen mutta en luota sinuun ns. mielipiteitteisi osalta. Olen siis varma, että jos olisit työyhteisössä olisit itse kiusaava henkilö, eli sinua saisi varoa. Olet siis taitava olemaan muiden mukana mutta näin blogissa uskallat olla jotain muutakin mieltä ja sen takia se on niin suuri osa sinua.

    On myös sopiva teesi sinun omaan taustaasi mitä olet kertonut isästäsi ja perheestäsi. Olet siis narsisti, mutta et itse ymmärrä miksi ja sitä et tarkoita olla.

    Hyvä näin. Pidän siis sinusta, en kylläkään ole aina kanssasi samaa mieltä.

    VastaaPoista
  25. Audiatur et altera pars, Mikkoska.

    Iisi

    VastaaPoista
  26. En muuten tiennyt, että Nina Mikkonen on oppimaton nainen. Mutta nyt kun sanoit, niin ymmärrän miksi hän kävi Tontin opimtojen kimppuun niin hanakasti esittäen "sä olet sellainen ja tällainen" -tyyppisiä väitteitä.

    Itse asiassa se Ylen Tyynysota kävisi hyväksi malliesimerkiksi siitä, millainen on huonoa keskustelua. Siinä on kaikki piirteet esillä:

    - ei kuunnella toista
    - mennään henkilökohtaisuuksiin
    - Piikitellään ja vähätellään
    - nolataan kanssakeskustelija
    - sanotaan kanssakeskustelijalla olevan tyhmiä mielipiteitä, mutta ei perustella väitettä (peruste on varmaan se, että mielipide on tyhmä kun se ei ole sama)

    VastaaPoista
  27. No, Elegia,

    en kyllä huomannut tuossa Nybergin ohjelmassa ivaamista enkä vähättelyä, ainoastaan päällepäsmäämistä, jota pidetään kai paneelikeskusteluissakin hyveenä - puheenvuoro tulee eräiden tahojen mukaan ottaa vaikka väkisin.

    Olen esittänyt itse tästä tekniikasta eriävän kantani, ja olen edelleen samaa mieltä, Mikkosenkin suhteen. Hänellä on vikoja nimenomaan keskustelutekniikan taidoissa, mutta se ei estä esiintymiskarismaa, jota hänellä on. Karisma ei siis ole mikään positiivinen voima, vaan se on vaan voima, joka imee. Mikkonen imi varjoonsa sekä Tontin että Nybergin, vaikka rikkoi etikettiä.

    Jos kuka tahansa muu kohteliaasti esiintyvä vieno nainen olisi sanonut samat asiat, media eivätkä katsojat olisi kiinnostuneet hänestä sen enempää. Häntä olis pidetty vain kuriositeettina muinaisjäänteenä ja olankohautuksen jälkeen unohdettu mitättömänä väärien mielipiteiden esittäjänä.

    VastaaPoista
  28. Iines, minä kirjoitin siitä ylen TYYNYSODASTA, en siis Nybergin ohjelmasta (olen nähnyt molemmat).

    Ruma käytös on rumaa käytöstä - teki sen kuka tahansa.

    Itse en ole ottanut kantaa Mikkoseen henkilönä, vaan hänen keskustelutyyliinsä, joka nyt sattuu mielestäni olemaan varsin alkeellinen.

    VastaaPoista
  29. Kertaus:

    Itse asiassa se Ylen Tyynysota kävisi hyväksi malliesimerkiksi siitä, millainen on huonoa keskustelua. Siinä on kaikki piirteet esillä:

    - ei kuunnella toista
    - mennään henkilökohtaisuuksiin
    - Piikitellään ja vähätellään
    - nolataan kanssakeskustelija
    - sanotaan kanssakeskustelijalla olevan tyhmiä mielipiteitä, mutta ei perustella väitettä (peruste on varmaan se, että mielipide on tyhmä kun se ei ole sama)

    VastaaPoista
  30. Iisi:
    Audiatur et altera pars
    kuunneltakoot myös toista osapuolta: kuvittle, että minä kirjoitan kaikki ajatukseni - siis ihan kaikki koska minua ei kuultu ollenkaan eikä missään - tänne blogiin tai sähköpostitse ja minun vastustajat pääevät aina lukemaan ne ja minä en pääse lukemaan mitä he puolestaan sanovat minusta: minä voin vain
    hävitä: aina ja vuosi toisensa jälkeen koska jos toisella on avain toisen sisimpään se tietää enemmän ja osaa kääntää oman suhtautumisen aina paremmin ja hieman kiemurrellen jolloin asia taas
    muuttuu: korkkiruuvin tavoin. Ihminen, jolta viedään uskottavuus ja joutuu avoimeksi kuten minä menettää lopulta ihmisen elämän.

    Muut voittavat AINA ja siksi avoimuus ei ole hyve, se on vain hyve muille kuin sille joka on avoin. Tästä pitäisi huomauttaa Åbo Akademissa tehtylle väitökselle: on raadollista joutua puolustautumaan niin, että muut käyvät sotaa sanoista ja itse jää kotiin. Kun on kirjoittanut tuhannen kerran tajuaa, ettei tule saamaan oikeutusta koska jokainen kirje on vain uusi oppimispolku heille ja menetys tai häviö itselle: kaikkia asioita voi aina kumota: näin
    sanoi Wittgenstein.

    Ei ole lopullista vastausta ja näin minä olen selkänahallani opettanut mm miestäni joka lukee joka päivä ja ehkä monta tuntia päivässä minun tekstejäni mutta ei tukenut silloin kun niitä piti lukea tueksi. Silloin hän sanoi, ettei ymmärrä mitään.

    Näin tekstit eivät sisällä oikeaa vastausta vaan kyse on aina siitä, aikooko tukea ja miksi ei aio.

    VastaaPoista
  31. Elegia,

    kyllä vaan, aamuohjelmasta olen samaa mieltä. Mikkosen käytös oli huonoa, ja juuri siitä syystä oikeastaan kummastelen, että häntä ei luokiteltukaan hulluksi vouhkaajaksi, vaan hänen sanojaan alettiin pohtia jopa tosissaan keskustelupalstoilla ja mediassa.

    Olen sitä paitsi tottunut työssäni siihen, että kurittomasti käyttäytyvillä on joskus asiaa ja pyrin kuuntelemaan heitäkin ja antamaan heille toisen tilaisuuden. Mikkonenhan petrasi Nybergin ohjelmassa, ja pysyi linjassaan, mikä alkoi kiinnostaa minua viestinnän ja kasvatustieteen näkökulmasta.

    Summa summarum: karisma pitää Mikkosen pinnalla, ja hän on miestään parempi poliitkkko, kunhan ylilyönnit tasaantuvat. Veikkaan että kokoomus tai persu saa hänestä ääniharavan. Varmuudeksi: itse en äänestä kumpaakaan.

    VastaaPoista
  32. HG,

    minä en yhdistä kirjoituksissani valmiita mielipiteitä, vaan käytän ihan omia pohdiskelujani, jonkalaisia harvoin tapaa muualta, jos suoraan sanon.

    Väitteesi yhdistelystä ja pinnallisuudestani on loukkaava, etenkin kun sen esittää henkilö, jonka omissa kirjoituksissa ei ole päätä eikä häntää ja joka kääntää joka jumalan asian itseään koskemaan.

    Arvioipa siis vaihteeksi oma tilasi.

    VastaaPoista
  33. Olet oikeassa minusta mutta väärässä sinusta itsestäsi. Minun oikea kieli on ruotsi ja ajattelen matemaattisesti eli olisi pitänyt oppia matikan kielenä eikä yrittää olla koherentti merkeillämme joita kutsumme kirjaimiksi. On liian vaikeaa; ajattelun rata puolestaan ei.

    VastaaPoista
  34. Sinä olet oikeassa itsestäsi edellisessä kommentissa, mutta väärässä minusta. Et näe minua.

    Muista myös, että hämärästi ilmaistu on hämärästi ajateltu, eli ajatuksesi eivät suinkaan ole matemaattisia, vaan yksinkertaisesti sekaisin kuin narukerä kissan jäjiltä. Matematiikka on johdonmukaista kuin keritty kerä.

    VastaaPoista
  35. Matematiikka on suora mutta lyhyt: matematiikkaa ei käytetä asioiden selittämiseen vaan ainoastaan hypoteesien osoittamiseen. On lineäärinen hypoteesin jälkeen, ei kykene teettämään synteesejä, joiden
    merkitys sijaitsee eri domaineilla.
    Tämä domainien heitto on ainoa hyvä asia kirjoitettussa tekstissä; molemmat ovat riittämättömiä selittämään ajattelua, joka on sekä eri hypoteesien vertaamista että niitten käsittelyä eri domaineilla.

    Ei sen enempää; en sitäpaitsi ole opetellut matikkaa mutta tajuan, että matemaattinen kieli olisi ollut helpointa.

    VastaaPoista
  36. HG,

    ei se niin mene. Ihmisen suorin kieli on nonverbaali viestintä. Jos eleet ovat ristiriidassa puheen kanssa, eleitä uskotaan ja puhe tulkitaan valheeksi.

    Palatakseni aiheeseen - Mikkosella oli nonverbaali viestintä sopusoinnussa retoriikan kanssa. Hän näytti tunteensa ja närkästyksensä paitsi äänenvärillään myös otsanrypistyksellä ja poskien punerruksella. Miten somaa. Minä uskon, että Mikkonen uskoo sanoihinsa. Maailma tarvitsee tällaisia ihmisiä lisää. Heillä on annettavaa, vaikka he tulisivat sisään kirjavalla ratsulla.

    VastaaPoista
  37. Näin vain pienen välähdyksen Nybergin haastattelusta. Huomasin kaikkein ensimmäiseksi, että rouva Mikkosta kuvattiin oudosta kulmasta. Haluttiin nähtävästi luoda koominen tunnelma.

    Ymmärrän hyvin Mikkosen kiihtymyksen, sillä niin aliarvostettuja ovat Suomessa kotiäidit - ja lapset.

    Olen ollut itse suurimman osan elämästäni kotiäiti ja voin vakuuttaa teille, että siinä hommassa tarvitaan sekä aivoja, sydäntä että muskeleita. Kotiäiti voi kehittää itseään ja lapsiaan lukemalla lapsilleen ääneen ja käymällä heidän kanssaan museoissa ja taidenäyttelyissä.

    Lapsen hoitamisessa tarvittavia ominaisuuksia on jokaisella tasapainoisella ja normaalilla ihmisellä. Lapsia on hoidettu enimmäkseen kotona ihmiskunnan historian aikana.

    Lisäksi on ihmeellistä, että nykyajan ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että ihminen on eläin, eivät hoida lapsiaan niin kuin eläimet!

    Gorilla kantaa lastaan selässään, kunnes tämä on kolmivuotias. Äidinmaito on sekä ihmis- että eläinpienokaisen luonnollinen ravinto. Imettäminen on miellyttävä kokemus sekä äidille että lapselle.

    Minua ovat hoitaneet pikkulapsena täysin kouluja käymättömät ihmiset, isoäitini ja äitini. Tapasin viikko sitten iäkkään tätini, joka oli teini-ikäinen minun ollessani lapsi ja hoiti minua. Rakkaus, ystävällinen hymy, juttelu, laulut, kodin tavallinen arki on ollut tärkeintä, muistot siitä lämmittävät koko elämän ajan. Suhde hoitajaan on lisäksi pysyvä, elinikäinen.

    Olen yllättynyt siitä, että täälläkin ryhdytään korostamaan sitä, että kyseinen kotiäiti on "kampaajamestari", kouluja käymätön.

    Suorastaan hävettää, että sellaista demokraattiseksi sanotussa maassa tehdään, halvennetaan ihmistä, jolla ei ehkä ollut mahdollisuutta opiskella tai joka valitsi palveluammatin, sitähän kampaaja on, terapeutti, kuuntelija, usein myös ystävä, joka tukee asiakastaan.

    Näin kertovat ne, jotka käyvät usein kampaajalla. Näin olen kokenut minäkin. Kampaajilla on hyvä kommunikaatiokyky, he pitävät ihmisistä. Ihminen voi lukea ja olla sivistynyt myös ilman muodollisia tutkintoja.

    Olen nimimerkki Inkiväärin kanssa samaa mieltä lastenhoidosta. Koti on yleensä paras paikka lapselle hoitipa häntä siellä isä, äiti tai muu pysyvä hoitaja.

    Yli 3-vuotiaan on ihanteellista olla puolipäivätarhassa tai muualla toisten lasten seurassa, ja varmaankin hän on onnellinen myös hyvässä hoidossa kodin ulkopuolella, jos siellä luodaan hänelle turvallinen ja leppoisa olo.

    Entisajan lapset olivat kuin eri maailmasta, rauhallisia. Ns. häiriintyneitä lapsia oli todella harvassa. Tämän olen kokenut myös opettajana Suomessa ja asuessani Kanadassa, jossa suuri osa äitejä oli kotiäitejä vielä 1980-luvulla.

    Usein myös isoäidit hoitivat lapsia. Siinä siirtyi myös vanhan kotimaan kulttuuri ja kieli, olipa se sitten suomea tai kiinaa. "Sydämen kieli", oma äidinkieli, luo pohjan muulle kielelliselle taidolle.

    Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun puhutaan Suomeen muuttaneist ihmisistä. Päiväkoti ei liene paras hoitopaikka heidän lapsilleen. Lapset oppivat suomen leikkitovereiltaan ja opettajiltaan. Heillä ei ole kiirettä.

    VastaaPoista
  38. Anna,

    minähän tuota "kampaajamestaria" tässä käytin, mutta täysin ironisoiden keskustelupalstojen riekkumarallalleita. Arvelin tämän tyylilajini olevan selvän.

    Olisi ollut eri asia käyttää sitä Mikkosta vähätellen, mutta tavoitteeni on nimenomaan puolustaa Mikkosta tätä palstojen nimittelyä vastaan.

    Sama ironia koskee käyttämääni "majuri"-nimitystä Mikkosen miehestä. Sekin on julkisen sanan nimitys Mikkosen puolisosta tässä yhteydessä. Valtaosan mielestä nimittäin nämä epiteetit ilmeisesti kuvaavat kyseistä hässäkkää.

    VastaaPoista
  39. Anna, ei se, että nykyään on häiriintyneitä lapsia, johdu päiväkodista. Oma poikani ja hänen ystävänsä ovat menneet päiväkotiin noin yhden vanhana. Kaikki ovat hyvällä tavalla kilttejä ja empaattisia ja menestyvät koulussa.

    Tiedän "häiriintyneitä lapsia. Osa on ollut päiväkodissa ja osa ei.

    VastaaPoista
  40. Iines: "ei se niin mene. Ihmisen suorin kieli on nonverbaali viestintä. Jos eleet ovat ristiriidassa puheen kanssa, eleitä uskotaan ja puhe tulkitaan valheeksi.

    voi voi - niikö uskot. Minä tein pro graduni koiranohjaajista juuri siksi ,että koira kuuntelee pelkkää nonverbaalia toimintaan liittyviä ohjeita: se on biologisten (ei-reflektiivisten) olioiden ensimmäinen kieli.

    Olemmeko me koiria?

    VastaaPoista
  41. Iines,
    puolustat täällä kuten Mikkonenkin lapsen oikeuksia, mutta kuvan valinta ja muutamien kommentoijien mielipiteet vaikuttavat tunnelmaan epämiellyttävästi tässä keskustelussa. Mutta arvaan, että haluat jälleen innostaa väittelyyn, ja sehän on hyvä.

    VastaaPoista
  42. Anteeksi provokaationi - olen niin väsynyt ,että minulta kysytään ivallisesti teenkö tutkimuksen koirista ja sitten kun kysyn miksi niin paljon ihmistieteissä seuraa nimenomaan eläinlääkiksen kautta tehtyjä kokeita - niin saan vaan kysymysmerkkejä.

    Tämä tarkoittaa, että ihmistieeteemme jatkaa behavioristista otetta myös silloin kun sanotaan, että ollaan siirrytty konstruktivismiin. Suurin moka mitä voi kuvitella, että ns. akateemiset kampaajamaisteria ja uima-maisteriakin korkeammalla olevat. Siksi uimamaisteri on joskus jopa ns. akateemisempi koska on joskus koherentimpi: totuudenmukaisempi koska akateemisuus ja tiede pohjaa ns. totuuteen.

    VastaaPoista
  43. Uskon Samulin tavoin, että lasten häiriintyneisyys ei johdu päiväkodista, vaan päivähoidosta riippumattomista seikoista. Suomalainen päivähoitojärjestelmä on maailman parhaita samoin kuin koulukin.

    Syyt lasten pahaan oloon tulevat siis muualta kuin päivähoidosta, ja juuri siksi valitsin realistisen kuvan. Suomalainen lapsihan voi lähes maailman huonoiten, Tilastokeskuksen parin vuoden takaisten tietojen mukaan - tutkittiin mm. nuorten tai lasten itsemurhahakuisuutta. Tämä on järkyttävää, mutta tästä ei nouse samanlaista kohua kuin Mikkosen lausunnoista, jotka koetaan pyhyydenloukkaukseksi suomalaista hyvinvointirakennelmaa vastaan.

    Jos tämä Mikkos-kohu vie meidät piirunkaan lähemmäs lapsen pahan olon syitä, ansaitsee Mikkonen sulan hattuunsa. Toivottavasti keskustelu ei eksy vain harhapoluille päiväkoti- ja kotihoidosta, kuten muilla muilla palstoilla.

    VastaaPoista
  44. Samuli,
    on mukavaa, että lapsesi on onnellinen ja tytyväinen. Sinulla on varmaankin osuutta asiaan.:)

    Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että lapsi voi olla rauhallinen ja onnellinen, vaikka hänet herätetään aikaisin aamulla, viedään vieraaseen paikkaan, hoitajat vaihtuvat, leikit täytyy keskeyttää monta kertaa päivässä, lapsi näkee vanhempiaan vain muutaman tunnin päivässä?

    Vaikuttaako perinnöllisyys, temperamentti vai ensimmäinen vuosi kotona?

    Minusta tuntuu siltä, että täytyy olla paljon hyviä tekijöitä ja paljon hyvää onnea eli tuuria, että käy hyvin, kun niin monet lapset häiriintyvät.

    Ennen tavallinen lapsi oli rauhallinen, mutta nyt tilanne ei ole enää sama. Mikä on syynä? Mikä on merkittävin muutos lapsen elämässä?

    VastaaPoista
  45. Äskeinen nimenomaan oli iinekselle.

    Se mikä vaikuttaa eniten on mittaus.
    Sillä ei ole juuri mitään tekemistä noitten kysymysten kanssa.

    VastaaPoista
  46. Nostan vielä tuon päreeni kuvavalinnan esille, vaikka mainitsin siitä edelllisessä kommentissani. Se ehkä hukkuu sinne.

    En valitse yleensä helppoa kuvaa, vaan kuvalla on usein syvempi viesti, joka on piilotettu. Näin ollen, koska en näe suomalaisen lapsen osaa ruusuisesti, en valitse söpöä enkä kaunista kuvaa. Tuo poljettu nukenpää kuvaa mielestäni symbolistisesti totuuden siitä, miten lapsia Suomessa kohdellaan, miltä lapsesta tuntuu. Lapsi hymyilee poljettunakin opittua hymyä, koska hänet on opetettu hymyilemään.

    On turha hurskastella, jos omat ja sukulaisten lapset voivat hyvin. Naapurin lapsilla voi jo olla hätä.

    VastaaPoista
  47. ad hominem

    En puutu tähän aiheeseen, vaikka siitä on lastentarhanopettaja-veljeni (myös hänen vaimonsa on samassa ammatissa) paljonkin keskusteltu - ainakin yleisellä tasolla.

    Kyseessä on jälleen 'vetinen' - etten sanoisin täysin 'upottava' - aihe, jossa jokainen voi lillua selittelemässä 'niitänäitään'.

    Orgasmikeskustelussakin oli sentään biologinen perusta. Tässä joudutaan/päästään sen sijaan puhumaan pelkästään mutu-periaatteella.

    Mutta silloinhan kaikki ovat oikeassa!

    Joten minä olen sitä mieltä, että...

    VastaaPoista
  48. Iines: "ei se niin mene. Ihmisen suorin kieli on nonverbaali viestintä. Jos eleet ovat ristiriidassa puheen kanssa, eleitä uskotaan ja puhe tulkitaan valheeksi.

    HG voi voi - niikö uskot. Minä tein pro graduni koiranohjaajista juuri siksi ,että koira kuuntelee pelkkää nonverbaalia toimintaan liittyviä ohjeita: se on biologisten (ei-reflektiivisten) olioiden ensimmäinen kieli.

    Näin viestinnän alan opuksissa lukee, samoin suomen kielen oppikirjoissa, monissa. Elävä elämä antaa tästä lisäksi lukuisia esimerkkejä. Tutkimuksia on tehty runsaastikin, eniten tietenkin Amerikoissa.

    Karkea oppikirjaesimerkki: Hymyilevän puhujan puheen ystävällisyyteen ei uskota, jos hän samaan aikaa kurtistaa huomaamattaan kulmiaan tai sivelee nenänpäätään. Kuulija tulkitsee tehtyjen tutkimusten mukaan puhujan valheelliseksi ja epäuskottavaksi, eli uskoo näitä nonverbaaleja merkkejä enemmän kuin sanojen sisältöä.

    VastaaPoista
  49. Kuules Raunonen,

    äläs sinä tule sanomaan, että tämä keskustelu lilluu jossakin epämääräisissä selityksissä.

    Sinun pitää sietää se totuus, että maailmassa on keskeneräisiä asioita, joita kukaan tiedemies ei ole vielä ehtinyt selittää tyhmemmille malliksi. Eihän tiedemiehiä ja filosofimiehiä sitä paitsi koskaan ole kiinnostanut lapsen hyvä, kun he ovat pohtineet olenko vai enko ole -kysymyksiään tuuhean puun varjossa rypälejuomaa siemaillen. Kyllä se on parasta, että me naiset panemme nyt lasten asiat kuntoon, joten jatka vaan filosofisia sulkeisiasi fiksummissa sfääreissä. Kiitos.

    VastaaPoista
  50. Ja noi opitut signaalit, miten nenää koskeva automaattisesti valehtelee, miten silmiään taakse heittävä on automaattisesti psykoottinen jne jne ovat samalla jonkun näkemyksiä. Minulla näet heiluu silmät (ja olen ollut huomaavinaan, että sen se tekee kun on flow/analyyttisyys vaihe meneillään eli kun joutuu kopplaamaan pois aistit varsinaisesta ajattelusta). Se on silti vain korkeampi ajattelu, ei sairas ajattelu mutta jos Gaussin käyrän keskiosan heput määrittelee sairaan ja terveen niin käyrän ääripäät ovat yhtä ns. sairaita.
    Samaa koskettaa nokkaa, joka minulla herkästi kutittaa kun tajuan, että huoneessa valehdellaan niin että soi.

    Pitäisi olla niiskumatta ettei ns. vale siirry minun kontolle.

    Se silti sen teki: ei mistään muusta kuin näistä typeristä luuloista, mitä vallitsee ympärillä ja niitä vielä toope psykologia selvittää. Kysymys kuuluu kenen näkökulmasta ollaan liikkeellä?


    Minä nimittäin en valehtele enkä ole tyhmä. Mutta molempien koiranpäät ovat kontollani: ketä kiitän Iines? Kamujasi? Bushia?

    VastaaPoista
  51. Kyllä se on parasta, että me naiset panemme nyt lasten asiat kuntoon, joten jatka vaan filosofisia sulkeisiasi fiksummissa sfääreissä.

    Filosofiaa harrastava lastentarhanopettaja alkoi nyt nauraa partaansa ja toivoo, että Iines-Nina-Anna perehtyisivät ennen ajattelemaan ryhtymistä Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin elämäntyöhön.

    VastaaPoista
  52. Millähän perusteella kääräisit kolme hyvin erilaista naista yhteen?

    VastaaPoista
  53. Olette kaikki kolme yhtämieltä siitä, että alle kolmevuotiaat lapset eivät tarvitse varhaiskasvatusta.

    VastaaPoista
  54. Iines kirjoitti:

    'Eihän tiedemiehiä ja filosofimiehiä sitä paitsi koskaan ole kiinnostanut lapsen hyvä, kun he ovat pohtineet olenko vai enko ole'

    Ei pidä paikkaansa.

    Tuo oli taas sinulle hyvin tyypillistä stereotypiointia.

    Mutta anyway. En lähde tällaiseen keskusteluun mukaan. Olen oppinut kantapään kautta täällä Blogistanissa kaksi asiaa:

    a) Vältän Takkiraudan monomaanista tieteellisyyttä sekä

    b) huolestuneita ja empaattisia mutta samalla ympäripyöreitä 'mutu-niitänäitä'.

    Kiitos.

    VastaaPoista
  55. "Hanna Rothman ja Elisabeth Alander perustivat yhdessä vuonna 1890 Sörnäisten kansanlastentarhan"

    Hyvä Juha Airola,
    kukaan ei vastustusta sitä, että järjestetään päivähoito niille lapsille, jotka sitä tarvitsevat syystä tai toisesta.
    Se on todellakin hyvä asia.

    Mutta monet voisivat ja haluaisivatkin hoitaa lapset kotonaan, mutta yleisen mielipiteen painostuksesta eivät tee sitä. Yhteiskunta suosii lasten kasvattamista tarhoissa, joissa on liikaa lapsia ja liian vähän hoitajia.

    Olin opiskelijana muutman vuoden työssä puolipäivätarhassa, jossa oli englantilainen opettaja. Se oli mielekästä työtä.

    Eräänä kesänä Kanadasta tultuani, siis 1980-luvun lopulla minulla oli sattumalta vapaata aikaa ja menin ihanteellisesti töihin helsinkiläiseen päiväkotiin sijaiseksi ja kauhistuin tilannetta.

    Ainoa pätevä lastentarhanopettaja istui toimistossa paperitöissä. Hoitajat olivat nuoria naisia, joilla oli hyvin kaavamainen käsitys lapsista. Ystävällisiä he kuitenkin olivat.

    Oli järkyttävää, että pienet vauvat ryömivät yksinään "vauvalan lattialla", kun kukana ei ehtinyt hoivata heitä. Ei eläimiäkään hoidettaisi sillä tavalla.

    Leikki-ikäisten leikit keskeytettiin jatkuvasti siivouksen tms tähden. Kaikkien oli pakko nukkua telttavuoteissa alusvaatteisillaan samaan aikaan. jne Se oli arkea eikä juhlapuheita ja teorioita. Liian masentava paikka, siirryin tekemään muuta.

    Vähän väliä Hesarin naistoimittajat kauhistelevat, sitä, että niin kovin suuri osa äideistä on kotona (pieniä!) lapsiaan hoitamassa eikä "hyödyttämässä yhteiskuntaa" työelämässä.

    Lapset ovat tulevaisuutemme. He ovat kaikkein tärkeintä yhteiskunnassa.

    Jos lapsia arvostetaan, arvostetaan myös niitä, jotka heitä hoitavat.

    VastaaPoista
  56. Rauski,

    siis minulle on yllätys, että pistäydyt ollenkaan tässä keskustelussa. Ainoa mitä hieman ihmettelen, on se että viitsit ilmoittaa, ettet nyt osallistu.

    Ei tämä ole sen enempää empaattista mutua kuin sinunkaan monet mihinkään kiinnittymättömät höpinäsi.

    Opetus: Arvaa ensin oma tilasi ennen kuin tulet arvostelemaan muiden kirjoituksia heidän blogiinsa. Kiitos.

    VastaaPoista
  57. Alle 3-vuotias tarvitsee eniten turvallisuutta, rakkautta ja pysyvää suhdetta hoitajaansa. Lapsen yksilöllisyys pitäisi ottaa alusta asti huomioon. Sitä ei voi tehdä laitoksissa.

    VastaaPoista
  58. Minä puolestani edustan sitä käsitystä, että varhaiskasvatusta tapahtuu myös kotona. Näin ollen missään paikassa lapsi ei jäisi "varhaiskasvatuksetta", sillä lapsen oppimisympäristö on aina siellä, missä lapsi on.

    Luulisin niiden vanhempien, jotka haluavat lapselleen varhaisvuosina kotihoitoa, nimenomaan olevan tavallista kiinnostuneempia lapsen kasvusta ja kasvatuksesta ja panostavan virikkeelliseen aikaan lapsen kanssa. Usein he ovat myös tietoisia kasvatustieteen alan asioista.

    Termi "varhaiskasvatus" lienee kuitenkin ammattitermi, ja tarkoittanee yhteiskunnan järjestämää pienimpien lasten hoitoa.

    VastaaPoista
  59. Sitä ei voi tehdä laitoksissa.

    Ihan tahallaanko sinä pyrit loukkaamaan minua väittämällä, etten erota lapsia toisistaan?

    VastaaPoista
  60. Juha,

    jos lattialla ryömii kymmenen vauvaa, kuka psytyy antamaan heille yksilöllisen hoidon. Sinäkö? Vahvana miehenä jaksaisit tietenkin kantaa kahta yhtä aikaa.:)

    Mitä haluat opettaa alle 3-vuotiaille, sellaista mitä he eivät voi oppia kotonaan, jos esimerkiksi minä hoitaisin lapsiani tai lapsenlapsiani kotona?

    Mikä on niin tärkeää, että lapsi erotetaan sen vuoksi kodistaan, ja hän näkee vanhempiaan vain muutaman tunnin päivässä?

    Ei ole olemassa erillistä laatuaikaa, vaan koko päivä on tärkeä.

    Huom! Hauska lisä keskusteluumme. CNN kertoo juuri, että Amerikassa on syntynyt "kahdeksikot" (octuplets).

    VastaaPoista
  61. Hmm, minut pistettiin aika pienenä tarhaan ja viihdyin siellä erinomaisesti. Silloin leikitään, kun on leikin aika ja siinä välissä syötiin ja nukuttiin päiväunet.

    En nyt muista, että olisin kärsinyt siitä, että piti aamulla herätä ja mennä tarhaan. Mitä nyt tunnen kotiäitejä, niin ei heillä nukuttu pitkälle päivään, vaan herättiin aikaisin. Ja lapset menivät nukkumaan aikaisin.

    Pitäisikö pentujen saada nukkua pitkin päivää ja valvoa aamutunneille asti? Enpä nyt usko, että täällä tätäkään tarkoitetaan.

    Mielestäni päiväkoti on hyvä vaihtoehto kotihoidolle. Itse olin ns. "massatarhassa" eli siellä oli todella paljon lapsia. Kyllä sitä huomiota sai, kun oli tarvis ja suhde "tarhatäteihin" kehittyi lämpimäksi.

    Tosin sain olla samassa tarhassa koko ajan ja henkilökunnan vaihtuvuus oli todella pieni. Muistan vieläkin joitakin "tarhatätejä" sieltä.

    VastaaPoista
  62. Elegia,

    luulen että tässä ei ole kyse kokonaisvaltaisesta vastakkainasettelusta "päiväkoti - kotihoito", ei ainakaan minun osaltani.

    Tässä on nyt puhe vain alle kolmivuotiaiden eli vauvaikäisten lasten hoidosta.

    Kukaan ei ole tässä keskustelussa kyseenalaistanut päiväkotien olemassaoloa, ja päreen laatija itse on maininnut suomalaisen päivähoidon olevan maailman parasta kärkeä.

    Vastakkainasettelua ei pidä nyt nähdä siellä, missä sitä ei ole esitetty!

    VastaaPoista
  63. Iines, kerroin nyt vain oman mielipiteeni ja kokemuksiani tarhahoidosta, jota sain jo alle 3-vuotiaana. En mielestäni asettanut kirjoituksessani mitään vastakkain eikä sellainen kuulu muutenkaan tapoihini.

    VastaaPoista
  64. Korostan vielä sitä seikkaa, että vastakkainasettelu on juuri se seikka, joka estää ydinasiaan menemisen: miksi suomalaislapsi ei voi hyvin, vaikka meillä on maailman paras päivähoito, paras koulu, ilmainen neuvola ja muihin hyvinvointivaltiohin verrattuna edistyksellinen lasten terveydenuoltoverkosto, erityistukitunnit heikoille oppijoille pienryhmäopetuksineen jne., ja silti lasten pahoinvointi näkyy paitsi katukuvassa, kaikkialla missä liikumme, myös tilastollisilla mittareilla mitattuna muita hyvinvointivaltioita enemmän.

    Tämä se todellinen ongelma on, joka tulisi huomata eikä tuhlata energiaa keskinäiseen kinaamiseen. Tämä toive tietenkin koskee myös Nina Mikkolaa, mutta hän on ainakin tehnyt jotain, vaikka keinoista voidaan olla eri mieltä.

    Keskustelu lapsista on kuitenkin ainoa tie selvittää, missä meillä on mennyt vikaan.

    VastaaPoista
  65. Ok, Elegia, ehkä luin liian nopeasti! Kommentteja on niin paljon.

    VastaaPoista
  66. Iines kirjoitti:

    'siis minulle on yllätys, että pistäydyt ollenkaan tässä keskustelussa.'

    Opetus: Arvaa ensin oma tilasi ennen kuin tulet arvostelemaan muiden kirjoituksia heidän blogiinsa. Kiitos.

    *
    Ole hyvä.

    Jos kommenttini ovat epäasiallisia, niin poista ne. It's so easy to be straight and righteous - at least for you.

    Eipä näy sinuakaan minun kommenttilaatikoissani, mutta nythän sain siihenkin asiaan suoran vastauksen:

    'Ei tämä ole sen enempää empaattista mutua kuin sinunkaan monet mihinkään kiinnittymättömät höpinäsi.'

    En palaa enää tänne. Älä pelkää.

    VastaaPoista
  67. Rauno, draamakuningas

    Olet monesti kuin ex-mieheni, joka taannoin kertoi melko varmana tietona, että hänellä on todennäköisesti aivokasvain. Hän oli mm. nähnyt unta, jossa kirurgi porasi kalloon reiän ja sanoi, että nyt tarvitaan enää ruumisautoa. Tänään kuulin, että kasvain olikin kaularangan lievä kuluma.

    Siis en tarkoittanut arvostella kommenttejasi enkä esiintymistäsi blogissani, vaan päinvastoin olen iloinen siitä, että jo hyvin kauan olet melko uskollisesti jaksanut seurata blogiani ja kommentoida.

    Olen kuitenkin alkanut ärsyyntyä siitä, että muutamilla hyvillä blogiystävillä on tullut tavaksi tulla arvostelemaan kirjoituksiani kevyeksi hötöksi tai muuksi senkaltaiseksi - asia jota en itse voisi tehdä blogiystävilleni leikinpäitenkään.

    Olen vain päättänyt näyttää kynteni turhista kritiikeistä ja pitää puoleni, sillä olen havainnut, että omat kirjoitukseni kestävät kyllä päivänvalon arvostelijoitteni töitten rinnalla. Että siksi sanon suorat sanat, mutta vain, jos minua selkeästi ja turhasti moititaan huolimatta kohtuullisen hyvästä kirjoituksestani. Asiallisen kritiikin otan mieluuusti vastaan.

    VastaaPoista
  68. jos lattialla ryömii kymmenen vauvaa, kuka psytyy antamaan heille yksilöllisen hoidon.

    Kyllä sinun pitäisi tietää, että jos lattialla on kymmenen alle kolmevuotiasta, niin hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavaa henkilökuntaa on kolme. Montako lasta sinulla on?

    VastaaPoista
  69. Minä haluaisin sanoa tähän kysymykseesi Annalle, että olen vakuuttunut siitä, että vauvat saavat tänä päivänä hyvän hoidon vauvalassakin, eli oma näkemykseni ei pohjaa siihen ajatukseen, että hoito olisi huonoa.

    Olen vain sitä mieltä, että eroa äidin sylistä ei tarvitsisi harjoitella, sillä se tulee aikanaan, kun lapsi on siihen kypsä ja alkaa itse irtautua ja etsiä selvästi laajempia kaaria. Tämä tapahtuu käsittääkseni juuri kolmen ikävuoden kieppeillä. Silloinkin olisi hyvä, jos tuttu syli ei puuttuisi yli puolta siitä ajasta, jonka lapsi on valveilla.

    - Mutta tämä päivähoitoasiahan on tabu yhteiskunnassamme, joka rakentuu vain kohtuullisen palkkatason, korkean verotason ja kalliiden hintojen yhteiskunnassa molempien vanhempien kokoaikaiselle työssäkäynnille heidän koko elinkaarensa ajan.

    VastaaPoista
  70. Järkevä, viisas nainen ei synnytä lapsia urakehitystään estämään, eikä lapsiaan todella rakastava äiti, tai isä luovuta kasvatusvastuutaan yhteiskunnallisille instiutioille.

    Mutta viisaudella, järjen käytöllä, todellisella välittämisellä on harvoin mitään tekemistä lasten saamisen ja heistä huolehtimisen kanssa.

    Ura ja perhe: -työelämä ja lapset, molempia ei voi saada jomman kumman kärsimättä.

    Vauriothan eivät näy välttämättä kummassakaan heti kohta.

    On olemassa hirviö-vanhempia, mutta myös joskus voisi kyseenalaistaa päiväkotien jumalatarten ominaisuudet ja metosit.

    VastaaPoista
  71. Ketkä muut tahot, Mikkosen lisäksi väittävät etteikö kotihoito ole lapselle ensisijainen – lähes kaikki.

    Mikä siinä sitten oli se 'valloittava' pointti?

    VastaaPoista
  72. Juha Airola, en tiedä missä sinä työskentelet. Tuttavani lastentarhanopettaja kertoo, että vaihtaakseen yhdelle vaipan, on muut laitettava pinnasänkyyn siksi aikaa turvallisuuden takaamiseksi, kun ei riitä valvovia silmiä paikalle. Sylistä puhumattakaan. Kaikissa paikoissa ei valvovaa henkilökuntaa ole tarpeeksi esim. sairausloman sijaisia. Lakia ei noudateta, se on ongelma.

    VastaaPoista
  73. Juha Airola, vastaahan sinä tähän:

    "Mikä on niin tärkeää, että [alle 3-vuotias] lapsi erotetaan sen vuoksi kodistaan, ja hän näkee vanhempiaan vain muutaman tunnin päivässä? "

    VastaaPoista
  74. http://kemppinen.blogspot.com/2009/01/villiintynyt-rouva.html

    VastaaPoista
  75. 'Näsäviisas Ina Mikkolan ja 'hikka-Mikkosen esiintymistavan nostaminen 'tikunnokkaan' täysin vastakkaisista syistä näyttäytyy aika tarkoitushakuiselta dramatisoinnilta.

    VastaaPoista
  76. "Mikä on niin tärkeää, että [alle 3-vuotias] lapsi erotetaan sen vuoksi kodistaan, ja hän näkee vanhempiaan vain muutaman tunnin päivässä? "

    No ainakin se, että lapselle näin suotuu mahdollisuus kasvaa sen verran kriittiseksi ihmiseksi, ettei ryhdy älylliseen epärehellisyyteen aikuisenakaan.

    VastaaPoista
  77. Tarkoitan että jokainen sivistynyt ihminen tietää, ettei "kotiäityidellä" ole osaa eikä arpaa ihmisen evoluutiossa eikä siis kehtaa väittää niin olevan.

    VastaaPoista
  78. Kampaajamestari, rouva, kotiäiti Mikkosen 'linjanvetoja' lisää.

    http://www.uusimaa.fi/Uutiset/Arkisto/2008/12/18/Nina-Mikkonen-jatti-Myrskylan-kirkkovaltuuston

    http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vauvaa+ja+ty%C3%B6t%C3%A4+ei+voi+yhdist%C3%A4%C3%A4++Kahta+poikaa+kotona+hoitava+kampaaja+Nina+Mikkonen/NYT200402209m2j

    VastaaPoista
  79. Meni näin:

    http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vauvaa+ja+työtä+ei+voi+yhdistää++Kahta+poikaa+kotona+hoitava+kampaaja+Nina+Mikkonen/NYT200402209m2j

    VastaaPoista
  80. Anonyymi-linkkaaja ja Rauno Räsänen,

    linkit keskustelevat huonosti!

    Pankaa mieluummin parilla lauseella ydin linkeistänne, sillä tämä on keskustelu, ei linkkikokoelma.

    Eli mikä noissa linkeissä on se pointti, jonka vuoksi tahdoitte ne juuri tähän keskusteluun? Pankaa ihan omin sanoin, ei sitaatein. Keskustellaan sitten niiden sisällöstä!

    VastaaPoista
  81. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  82. Olisi 'mukava' kuulla Mikkosen aiemmasta avioliitosta olevien 'aikuisten' lapsien kannanottoja kasvatuksesta.

    Pikkutenavien 'suulla' on turvallista vouhkata.

    www.timota.com
    Ajatuksia Itäväylältä 11.5.2006
ÄIDIN PAIKKA

    http://www.iltasanomat.fi/videot/viihde/1637201

    http://viihde.mtv3.fi/uutiset/muut.shtml/789536?mikkonen_timo_t.a.

    "Tuire Mikkonen kertoi syyskuussa 2000 kahdessa lehtihaastattelussa Timon pettäneen häntä koko suhteen ajan. Hän kertoi antaneensa anteeksi pettämisen neljä kertaa.
    – Timo on ainakin itse tunnustanut, että hän petti minua koko avioliiton ajan, Tuire kertoi.
    – Luulin syrjähyppyjen loppuneen vuoteen 1995, kun Timo vannoi käsi Raamatulla lasten kuullen, ettei koskaan enää... Sen jälkeen ei tullut mieleenikään enää epäillä mitään, Tuire tilitti Anna-lehdelle.
    Julkisuudessa toisten naisten lukumääräksi Tuire määritteli kymmeniä, jopa kolmekymmentä, jonka Timo on kiistänyt."

    VastaaPoista
  83. Kysyin "Mikä on niin tärkeää, että [alle 3-vuotias] lapsi erotetaan sen vuoksi kodistaan, ja hän näkee vanhempiaan vain muutaman tunnin päivässä? "

    Melkein arvasin sen, ideologinen syy. Juha Airola vastaakin harvinaisen avoimesti:
    "No ainakin se, että lapselle näin suotuu mahdollisuus kasvaa sen verran kriittiseksi ihmiseksi, ettei ryhdy älylliseen epärehellisyyteen aikuisenakaan."
    ja jatkaa:
    "Tarkoitan että jokainen sivistynyt ihminen tietää, ettei "kotiäityidellä" ole osaa eikä arpaa ihmisen evoluutiossa eikä siis kehtaa väittää niin olevan."

    Vihdoinkin joku sanoo ääneen sen, minkä kaikki tietävät, mutta josta ei puhuta:
    Pikkulasten laitostamisella on selvä ideologinen tavoite.

    Jesujiitatkin olivat lempeämpiä. Heille riitti, että vanhemmat luovuttivat lapsensa heille, kun nämä olivat 7-vuotiaita. Airola haluaa aloittaa aivopesun vauvoista.

    Toivon, että tämä tosiasia otetaan huomioon, kun puhutaan päivähoidosta. Äideistä, lapsista ja taloudesta ei välitetä, tärkeintä on "uusi uljas maailma".

    VastaaPoista
  84. Valikoivalle huomiolle uutta ärsykettä . . .

    Ketkä muut tahot, Mikkosen lisäksi väittävät etteikö kotihoito ole lapselle ensisijainen – lähes kaikki.

Mikä siinä sitten oli se 'valloittava' pointti?

    'Näsäviisas Ina Mikkolan ja 'hikka-Mikkosen esiintymistavan nostaminen 'tikunnokkaan' täysin vastakkaisista syistä näyttäytyy aika tarkoitushakuiselta dramatisoinnilta.

    VastaaPoista
  85. Anonyymit, teille on vaikea kohdentaa kommentti näin pitkässä keskustelussa, kun ette erottaudu toisistanne jollain nimellä, eli kirjoittakaa jatkossa jokin keksitty nimi kohdasta nimi/URL-osoite.

    *

    Pidemmän kommentin kirjoittaneelle anonyymille:

    Mitä nämä horinasi Tuire ja Timo T. A. Mikkosesta tähän keskusteluun kuuluvat?

    Tässä keskustellaan Nina Mikkosen ajatuksista ja tempauksesta.

    Ja, ole hyvä ja lopeta linkkitehtailu! Kirjoita omin sanoin, mikä on linkin ydinsisältö ja miten se liittyy tähän keskusteluun. Ei enää linkkejä ilman referointia, kiitos!

    VastaaPoista
  86. Leonoora: "Järkevä, viisas nainen ei synnytä lapsia urakehitystään estämään, eikä lapsiaan todella rakastava äiti, tai isä luovuta kasvatusvastuutaan yhteiskunnallisille instiutioille."

    ...

    -> tässä on erittäin paljon totuutta ja pitäisi olla lähtökohta: myös sotien aikana kun pommit sinkosi naapuritaloissa jotkut lapset kokivat olevansa ns. "turvassa" eli äidin suhtautuminen oli niin tasainen ja hellä kaikesta huolimatta, etteivät ääntä ja yleistä hösöä pelänneet. Tai niin on kerrottu.

    Kyse on hysteerisuusasteesta, mikä vallitsee tai ei vallitse.

    Ja ikävää on, että hyvän koulun sisälle on päässyt pesiytymään ankaria (väärällä tavalla Gestapo-tavalla ankaria) opettajia ja entistä julmempi fiilis. Siltä siis on tuntunut kun on kuullut nuorisoa ja lukenut lehtiä; mutta ehkä tämäkin oli uutiskärpänen, joka tuli äskettäin; miten hyvin koulun tilanne onkaan. Miten paljon paremmin koetaan suhde opettajan ja oppilaan välillä nykyään kuin ennen.

    Mutta voisiko sille vielä jotain tehdä?

    Minä olen koko aikuiselämäni halunnut tulla tälle alueelle; tiedän/tunnen sisimmissäni nimittäin miten ollaan ankaria ja silti lämpimiä mutta minua epäilläään ja epäillään, virnuillaan ja vainotaan - tuntuu siis siltä, että todella lämmin ja osaava ei haluta koulun läheisyydelle ja jos sinne olen päässyt ovat heti ivanneet, etten oikein tiedä mistä puhun jne jne.
    Jotkut käänsi sen mielisairaudeksi ja toiset pelkästään oppimisvaikeudeksi. Minulta evättiin kaikki kontaktit, pilattiin kaikki reitit ja katsottiin milloin sekoan. Lähellä oli.

    Raadollista kansaako meillä?

    Sadistisia äitejä, narsisteja äitejä ja loputtomiin mukamas hyvää haluavat - mutta todellisuudessa eivät halua mitään hyvää.

    ???? En haluaisi sitäkään uskoa.
    Mutta nyt on 20 vuotta mennyt ja tätä olen yrittänyt ja lopputulos on se, että minä jäin lopullisesti ilman työtä, minä sain kuulla että olin huora ja moraaliton ja tätä sain kuulla myös viranomaisilta ja politikoilta (sic), en osannut käyttää rahaa, en osannut sopia mitään, en osannut siis yhtään mitään ja siksi myös filosofisella laitoksella minua piti vain estää.
    Estäminen oli ilmassa; ja minun miestäni piti "pelastaa". Ja täällä olemme, mies sekoamassa ja minä menettänyt koko motivaationi elää.
    Kukaan ei vastaa, kukaan ei pyydä, kukaan ei soita, kukaan ei tervehdi jne jne

    MIksi? Koska minä halusin hyvää.

    Nyt jotkut ääliöt sanovat, että voisin mennä opettajaksi kouluun (on kuulemma hirrrrrveä pula) mutta minä olen lukenut sekä pedagogiikkaa että filsofiaa ja käyttänyt vapaa-aikaa oppiakseni paljon muuta - ja vain ja ainoastaan sen takia, että saisin muuttaa sitä sairasta lähtökohtaa mikä Suomen kasvatusideologiassa ja koulussa vallitsee.

    En siis aio mennä sinne töihin, mitä eniten kapinoin. Haen vessanpesijän paikkoja - ja kirjoitan kirjan miten Suomessa analysoidaan ihmisiä.

    VastaaPoista
  87. Alempi anonyymi,

    odotin Ina Mikkolan esiin kaivamista, koska vedin jossakin ylemmässä kommentissani itse esiin Ina Mikkolan puolustajien keppihevosen: saa ryöstää muiden puheenvuorot, ja siihen on jopa juontajien lupa! Näin kirjoitti mm. Tiina Kaarela, ja moni puolusti tätä Ina Mikkolan esiintymistä nuoruuden raikkaudella.

    Miksi tämä puheenvuorojen ryöstötekniikka nyt Nina Mikkolan kohdalla tuomitaan, mutta Ina Mikkolan kohdalla kiittäen hyväksytään?

    Osaatko sanoa, anonyymi, odotan vastaustasi!

    Ketkä muut tahot, Mikkosen lisäksi väittävät etteikö kotihoito ole lapselle ensisijainen – lähes kaikki.

    Mutta Mikkonenhan sanoo, että kotihoito on välttämätön. Valtaosa kansalaisista taas on sitä mieltä, että päiväkotihoito on välttämätön, jos nämä on pakko panna vastakkain.

    

Mikä siinä sitten oli se 'valloittava' pointti?

    Valloittavuudesta en osaa sanoa, vaan olen puhunut karismasta, mikä ei tarkoita valloittavuutta vaan lavasäteilyä. Kysy katsojilta ja kuulijoilta, jotka nauliutuvat ruudun ääreen, kun Mikkonen puhuu. Karisma puree, ja karisma ei aina ole myönteiseksi koettua.

    VastaaPoista
  88. Filosofiaa harrastava lastentarhanopettaja?

    Professori Timo Airaksinen kiittää "Juha Airola" -nimistä henkilöä markiisi de Sadea koskevan kirjansa esipuheessa.

    Vai onko olemassa joku muu Juha Airola -niminen filosofi? Aikooko Airolakin politiikkaan?

    VastaaPoista
  89. Ja ne, jotka minua silloin 12,10,8,6 tai 4 vuotta sitten eniten estivät ja olivat vastassa ja saatanallisia suustaan - he ovat kaikki nyt oppineet myös minun tarinastaan ja omasta sikamaisesta käytöksestä. Niillä on nyt kaikista suloisin trallalallaaa sävel ja heitä on enää vaikea edes kuvata samoiksi ihmisiksi.

    Silti estivät - elämäni oli kuin Fortuna pallo, joka yritti valua kohti ajateltua koloa mutta piikit edessä olivat niin monta ja liian tiheästi ettei kuula päässyt kuin valumaan sivuille ja vääriin uriin.
    Avun pyytäminen pahensi kaiken.

    Nyt tajuamme sen, ettei moraalia voi opettaa (enkä ollut aikonutkaan mutta moraalista ei voi siis edes puhua ennen kuin se on liian myöhään) ja siksi moraali on aina alue, jonka synnyttää paine ja tavat.

    Kulttuuria sen sijaan voi muuttaa mutta ei taiteiden kautta vaan logiikan kautta.

    VastaaPoista
  90. Iines

    'Keskustellaan sitten niiden sisällöstä!'

    Ei keskustella enää.

    VastaaPoista
  91. "siteeraaminen eli lainaaminenhan on tieteenkin pohja. Miksi Mikkonen ei saa siteerata muita kun kaikki muutkin siteeravat olemassa olevia viisauksia? Toisia siteeraajia pidetään suurina ajattelijoina."

    Iines, henkilökohtaisesti en pidä siteeraajia minään suurina ajattelijoina. Siteeratkoon Mikkonen niin paljon kuin haluaa. Jollei osaa puhua kuin munista ja kanoista ja tuoda joka ohjelmaan pinon kirjoja ja lehtileikkeitä, niin ei se ainakaan minua kovin vakuuta.

    -meirami-

    VastaaPoista
  92. Eikö Tv-ohjelmilla ole yleensä käsikirjoitus? Miten omien muistiinpanojen käyttäminen poikkeaa siitä? Ammattilainen ei vain näytä papereitaan.

    VastaaPoista
  93. Meirami,

    ei kukaan olekaan tässä ketjussa pitänyt Mikkosen esitystekniikkaa moitteettomana, eli näen kyllä esitystekniikan evp. opettajana varsin hyvin ne kömmähdykset ja suoranaiset puutteet, jotka Mikkosen esittämistavassa on. Niitä en siis kiistä, vaan allekirjoitan.

    Huolimatta puutteistaan Mikkosen saama julkinen huomio ei selity yksin lausuntojen mahdollisella typeryydellä, vaan hänen asiassaan on jotain, joka on sohaissut ampiaispesään, kansakunnan huonoon omaantuntoon. Kun kipukohtaan sohaisee voimakas ja dynaaminen henkilö, pörinä on taattu.

    Tämä asia on saanut jo koomisia piirteitä, ja Mikkosen esiintymisen heikkkouksia käytetään osoittamaan hänen asiansa vääräksi. Samoja esitysteknisiä heikkouksia sitten taas selitellään positiivisesti toisen samantyyppisen esiintyjän kohdalla (Ina Mikkonen, kouluasiat, Ajankohtainen 2).

    Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että Mikkonen käytti muistiinpanoja esityksissään. Toisaalta se kielii asiaan paneutumisesta, eikä kukaan voi esittää totena, etteivät muistiinpanot olisi hänen omiaan. Suuren osan sanomastaan Mikkonen sitä paitsi puhui vapaasti. Ja eiväthän esimerkiksi kansanedustajat tai edes valtion päämiehet aina kirjoita itse puheitaan, vaan heillä on puheenkirjoittajat erikseen. Tämä on vanha poliitinen käytäntö, enkä pidä pahana, että henkilö opettelee asioita, pääasia että opettelee. Mikkonen ei ole korkeakouluja käynyt, joten hän ei liene lukunaisia - mihin nähden hänen ulosantinsa on jopa poikkeuksellisen hyvää. Tärkeintä on asian takana oleminen, hengen palo.

    En siis osaa luottaa papereitta puhuvaan sen enempää kuin muistiinpanoihinsa tukeutuvaan, joskin papereitta puhuvaa on miellyttävämpi seurata.

    VastaaPoista
  94. Karismasta (esiintyminen) voi jokaisella olla aivan oma yksityinen mielipiteensä. Röyhkeys ja hyökkäävyys, naama punaisena paasaaminen ei ole karismaa.

    Innokkuus ja 'halukkuus' keskustella ei edellytä kompetenssia mutta on hyvä avu kiinnostavalle keskustelulle.

    Tämänkin Mikkosen (kampaajamestari) edeltäjä oli 'suuri' kotihoidon sanansaattaja joten 'perhe Mikkonen' kohdalla kyse arvovalinnasta. Kenen?

    Huomenna kaikki katsomaan 'Perho tuli taloon' -ohjelmaa niin voidaan keskustella lisää tuon 'unelmaperheen' vaikuttimista. Toivottavasti edellisestä avioliitosta olevat aikuiset lapset mielipiteineen ovat mukana tuossa 'perheidyllissä'.

    VastaaPoista
  95. Olipas mahdottoman pitkä keskustelu ja paljon hyviä kommentteja. Poimin matkalta yhden lainauksen, jota haluan kommentoida:"Blogger Juha Airola sanoi...

    Olette kaikki kolme yhtämieltä siitä, että alle kolmevuotiaat lapset eivät tarvitse varhaiskasvatusta."

    Onko mielestäsi niin, että kasvatusta saa vain laitoksissa ja että laitos on nimenomaan paras kasvattaja?

    Kasvatus siis loppuu siinä vaiheessa, kun lapsi menee kouluun?!? Koulukeskusteluissahan nimenomaan korostuu se, mitä itsekin ajattelen - nimittäin että kasvatusvastuu on vanhemmilla, siis kodilla.

    Kaksi vanhinta lastani ovat olleet päiväkodissa aikansa ennen kouluikää ja kolmen nuorimman kanssa olen ollut kotona.

    Jotenkin tässäkin keskustelussa saa sen käsityksen, että kotona hoidetut lapset ovat vain kotona, vain äidin, isän ja sisarustensa kanssa. He eivät tapaa muita ihmisiä eivätkä saa leikkiä muiden lasten kanssa.

    Asiahan ei ole niin, vaan useimmat vanhempiensa hoidossa olevat lapset käyvät erilaisissa kerhoissa ja puistotoiminnoissa. Erona päiväkotiin on vaan se, että päivät ovat lyhyempiä ja ihan joka päivä ei niissä käydä.

    Ryhmässä toimimista voi oppia myös kotona, siihen ei tarvita välttämättä isoa ryhmää samanikäisiä, vaan voi olla etu, että siinä on eri-ikäisiä.

    Samanikäisten lasten isoissa ryhmissä saattaa syntyä dynamiikka, joka ei suinkaan tue jokaisen kasvua hyväksi ryhmänjäseneksi ja sosiaaliseksi, kaikkien hyvinvoinnin huomioivaksi persoonaksi. Sosiaalisuus tarkoittaa kiinnostusta toisiin ihmisiin ja kykyä tuntea myötätuntoa ja niitä pieni lapsi oppii parhaiten aikuisten kanssa.

    Ennenkaikkea toivoisi, että pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus valita - tehdä lyhyempää työaikaa edes, että jäisi aikaa lapsille. En vaan usko, että vanhempien läsnäolo tekee lapsille pahaa.

    Homo Garruluksella tuntuu edelleen olevan vahva tieto siitä, että vanhemmat ovat toimineet väärin hänen kohdallaan: sanoit "Tämä on kaksipiippuista. Minun omat vanhemmat olivat aika välinpitämättömiä minun mahdollisuuksille mm koulutuksen osalta ja jätti siihen kun minua ei huvittanut lukea."

    Vastasit tuon lauseeseeni, että juuri omat vanhemmat rakastavat lapsiaan. Vanhemmat tekevät oman parhaansa ja voi olla, että koulutus ei ollut heidän mielestään niinkään tärkeää kuin se, että itse teet omat valintasi niin, että voit olla niihin tyytyväinen? Tunsitko, että tuo oli rakkauden puutetta? Tuolla ei liene paljonkaan tekemistä kotivanhemmuuden tai päivähoidon kanssa kuitenkaan?

    Sen tiedän, että minua valinnastani ovat onnitelleet vain ja ainoastaan äidit, joiden lapset ovat jo aikuisia ja jotka kokevat, että heillä oli liian vähän aikaa lapsilleen kun nämä olivat pieniä...kun ne vuodet kuluivat niin yllättävän nopeasti ja se elämä olikin vielä jäljellä sittenkin, kun lapset kasvoivat...

    VastaaPoista
  96. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  97. Tässä kuva lasten kasvatuksesta. Liittyy paitsi majorska M:een myös taannoiseen artikkeliin naisesta avoautossa.

    http://www.rosizo.ru/eng/sun_sity/vladimirov.html

    VastaaPoista
  98. Anonyymi,

    ei enää Sana-lehdestä poimittuja ex-puoliso Tuire Mikkosta koskevia sitaatteja tai linkkejä, kiitos. Ne horinat eivät millään tavalla liity asiaan. Siirrän kommenttisi huuthemmettiin.

    VastaaPoista
  99. 21. tammikuuta 2009 11:49 kirjoitit Iines:

    "Meirami - ennen kuin keltaiset sauvat kutsuvat - minäkin katsoin juuri tuon keskusteluohjelman.

    En ole osannut kuvitella, että joku naisihminen voi olla noin pimeä. Tontti sai helpon voiton."

    Mikä sai mielipiteesi muuttumaan? : )

    Kuka vain saa palstatilaa tuollaisella öykkäröinnillä ja sanomalla työssä käyviä äitejä huonoiksi äideiksi. Eikö vuosikymmeniä taistelu sen puolesta, että nainen voi valita työn ja kodin väliltä. Jos Mikkonen olisi edelleen kampaaja eikä naimisissa T.T.A. Mikkosen kanssa olisiko hänellä varaa olla kotiäiti. Ehkä, ehkä ei. Naisesta saa jäätävän vaikutelman, mutta toivottavasti sylinsä on oikeasti lämmin lapsilleen.

    -meirami-

    VastaaPoista
  100. Kariav,

    kiva että kuva löytyi ja linkkasit sen tänne. Se on yhtä riemastuttava kuin tuo minun poimimani aiemmassa artikkelissa.

    VastaaPoista
  101. Meirami,

    olen kyllä kertonut yllä mikä sai mieleni muuttumaan. - Nybergin ohjelma.

    Se, että Mikkonen oli yllättävän vahva ja pysyi linjassaan Nybergin ohjelmassa. Naisessahan oli voimaa enemmän kuin Nybergissä, joka muuttui harmaaksi nikottelevaksi hiirukaiseksi Mikkosen rinnalla.

    Aluksi harmittelin samaa kuin muutkin: provosoivan ja päällekäyvän esittämisen näkyvyyttä.

    VastaaPoista
  102. Meirami vielä,

    Mikkonen sanoi kyllä, että päivänselvästi päiväkoteja tarvitaan, mm. yksinhuoltajille.

    VastaaPoista
  103. HG kirjoitti:

    'Olin yksin kotona.'

    Niin minäkin. Olen ollut hyvin yksinäinen lapsi.

    Sain kerran - muistaakseni 6 vuotiaana - ilmeisen paniikkikohtauksen, kun äiti, joka ei silloin ollut töissä, ei tullut minun mielestäni kauppareissultaan tarpeeksi ajoissa.

    Kävelin miltei shokissa ympäri huonetta ja katsoin kelloa kymmenen sekunnin välein, kunnes en enää kestänyt paniikkia.

    Kauppa sijaitsi noin kilometrin päässä.

    Pelkotila yksin ollessa kasvoi niin sietämättömäksi, että painelin potkukelkalla äitiä hakemaan villahousut jalassa ja ohut takki päällä. Oli talvi ja pakkasta (kesällä potkukelkkaa on hankalampi käyttää).

    Äiti suuttui minulle, kun viipelsin pitkin kylän raittia pelkissä villahousuissa häntä vastaan.

    Ikinä en unohda, kuinka syvästi se sattui, kun hän ei ymmärtänyt, miten ahdistunut ja peloissani olin. Itkin täysin voipuneena ja katkerasti.

    Näin jälkeenpäin olen ollut oivaltavinani, että äiti pelästyi itse niin paljon minun ahdistustani, että suuttui jo senkin takia.

    Vaistosi minussa kai oman itsensä (hän kärsi paniikkihäiriöstä joskus) ja torjui omaa ahdistustaan suuttumalla.

    On vaikea rakastaa, olla hellä ja empaattinen, jos itse pelkää toisen (tässä: lapsensa) tunteita.

    Entä onko tämä kokemus (joka ei ole minulle ainoa laatuaan) äidistä jättänyt jälkensä persoonallisuuteeni?

    Yleistän katkeran itkuni paradoksiksi, jolla on kuitenkin selvä 'päämäärä', ja joka pyrkii ratkaisemaan emotionaalisen umpikujan tai epävarmuuden.

    Nimittäin.

    Joskus ihminen (sekä mies että nainen) etsii rakkautta jopa suututtamalla sen, jota haluaisi rakastaa, ja jolta toivoo vastarakkautta.

    Tuttua?

    VastaaPoista
  104. Vielä Inkiväärille,

    minäkin uskon, että nykypäivän kotikasvattajat ovat varsin virikkeellisiä ja jopa lapsipedagogiikasta kiinnostuneita, sillä niin harvinainen ja tietoinen tuo kotihoitovalinta on. Se ei suinkaan merkitse rikkaan kotirouvan joutenoloa ja pelkkää kodinjynssäystä. Monesti siinä on kyse luonnonmukaisista elämänarvoista, käsillä tekemisestä jne. ja samalla halutaan nähdä kaiken aikaa omin silmin, miten lapsi kehittyy huikean nopeasti päivästä toiseen, tulee uusia sanoja, uusia oivalluksia, joiden seuraaminen voi olla rikastuttavaa.

    Tällaista valintaa voisi mielestäni tukea verovaroin lisäämällä kotihoidon tukia merkittävästi alle kolmivuotiaille ja saattamalla myös yksinhuoltajille todellinen mahdollisuus tähän.

    VastaaPoista
  105. Pelkotila yksin ollessa kasvoi niin sietämättömäksi, että painelin potkukelkalla äitiä hakemaan villahousut jalassa ja ohut takki päällä. Oli talvi ja pakkasta (kesällä potkukelkkaa on hankalampi käyttää).

    Voi pientä villahousupoikaa. Nyt itketät kaikkia äitejä, ainakin minua.

    VastaaPoista
  106. Iines, päiväkoteja tarvitaan myös PARISUHTEESSA eläville, mm. pienituloisille perheille, ja eikö yksinhuoltajia ala pian olla enemmän kuin parisuhteessa eläviä.

    Minne lapset laitetaan täytettyään kolme vuotta? Jätetään yksin kotiin, vai jääkö huonommin tienaava kotivanhemmaksi? Mikkonen sanoi, että huono äiti menee töihin. Sinäkin, Iines, olit siis huono äiti.

    -meirami-

    VastaaPoista
  107. Minun oma vanhin seisoi myös porttikongissa (hyvä sana!) kun minä menin kauppaan ja kauppa sijaitsi vain kadun yli eli 30 metriä talostamme. Oli silti hermostunut hänkin kuten sinä. Siinä se pikkuinen oli sukkahousut ja kumisaappaat ja ohut college-pusero, jossa virttynyt hevosen painokuva. Vapisi ja pelkäsi, etten tulekaan. Olin toisaalta säikäyttänyt hänet kerran kun menimme ihan vauvaikäisenä puistotädille ja jätin sinne; vilkutin kylläkin ja lapsi näki mutta ei ollut tajunnut mitä vilkutus oli tarkoittanut (oletan).
    Huuto oli tädin mukaan ollut hirveä.

    Jotain siis on aina pohjalla: joku pelko tai ahdistus. Niitä ei voi välttää myöskään eikä pidä.

    VastaaPoista
  108. Meirami,

    kai nyt olet huomannut, että kannatan päiväkoteja? Huomasitko yltä, että pidän suomalaista päivähoitoa maailman parhaana, mitä kukaan muu tässä keskustelussa ei ole tehnyt!

    Miksi siis lapsia ei laitettaisi päiväkotiin? En ymmärrä kysymystäsi, jonka suuntaat minulle. En ole Mikkosen kanssa samaa mieltä päiväkotien tarpeettomuudesta, ja se on luettavissa monin paikoin yltä.

    Minä puhun vain ja ainoastaan vauvaikäisten kotihoidon puolesta ja kannatan ehdottomasti yli kolmivuotiaiden päiväkotihoitoa - en edes perhepäivä - vaan ehdottomasti päiväkotihoitoa.

    VastaaPoista
  109. Minun on nyt pakko kirjoittaa tähän vastaavanlainen tarina kuin Raunolla.

    Olinko alle kouluikäisenä piirtelemässä sormellani huuruiseen ikkunalasiin kuvioita, en muista, vai meninkö siihen vasta kun huomasin olevani yksin kotona. Katselin ulos hämärtyvään iltaan ja huoneessa oli pelottavan hiljaista enkä ylettynyt korkealla olevaan valonappiin.

    Aloin itkeä, kyyneleet virtasivat poskia pitkin ja räkä tursui nenästä. Nuolin ikkunalasia ja sormeni piirsi yhä kiivaampia kuvioita huuruun mutta ketään ei näkynyt ulkona eikä kukaan vastannut hätäiseen huutooni.

    Yhtäkkiä ovi aukeni ja äiti tuli siskoni kanssa puusylys sylissä. Sain moitteita ja naurua osakseni kun olin ikävöinyt äitiä vaikka tämä oli ollut vain puita hakemassa.

    Varmaan se menee niin, kuin Rauno arvelet, että vanhemmat pelästyvät lapsen hädässä omaa itseään, heikkouttaan, kun eivät voikaan turvata lasta maailmassa joka hetki, kaikilta peloilta.

    On ihmisiä, jotka sanovat, että jos lapsi saa tarpeeksi turvaa ja rakkautta, hän oppii luottamaan ihmisiin ja ei sorru esimerkiksi päiväkodissa kiusaajien alle. - Ei se niin mene, sillä lapset ovat erilaisia, vaikka kaikilla olisi samanlaiset rakkaudelliset olot. Joku kaipaa enemmän syliä kuin toinen, ja joku voi silti olla ujo ja epävarma, vaikka saisi rakkautta miten paljon tahansa.

    Lapsi ei siis ole automaatti, josta tulee samanlainen samalla kaavalla.

    VastaaPoista
  110. Onneksi yhä useammat äidit jäävät kotiin hoitamaan alle 3-vuotiaita lapsiaan. Tässä tietoja vuodelta 2004, jolloin 75% alle 3-vuotiaista hoidettiin kotona! (HS)

    Hesarin artikkeli kotiäideistä oli mukava, mutta tilanne harmitti naistoimittajaa. Hän purki sydäntään pääkirjoituksessa:

    "Terveisiä Stakesista! Tilasto vuodelta 2004 kertoo, että tuona vuonna kodin ulkopuolisessa hoidossa on ollut 41976 alle kolmivuotista lasta eli 25 prosenttia kaikista alle kolmivuotiasta lapsista.

    Kotona siis hoidetaan alle kolmivuotiaista 75 prosenttia.
    -- Anteeksi, mutta olenko joutunut aikakapselissa 1950-luvulle? --Kotiäiti-ilmiö ei ole mitään marginaalia, vaan massiivinen naisten joukkopako työmarkkinoilta vuosikausiksi."
    (Katja Martelius: Maailman vanhin ammatti. Nyt-liite 14/2006, Helsingin Sanomat sivut 14-17. )

    Mikä lienee ollut tilanne vuonna 2008?

    VastaaPoista
  111. Sori, en ole ehtinut lukea kaikkia viestejä läpi.

    Mikkonen ei kannata päiväkoteja, ei edes yli kolmevuotiaille. Nyt vain jään ihmettelemään, että mitä ajatuksia Mikkosen kanssa jaat, vai miellyttääkö vain pelkkä persoona alkeellisine käytöksineen ja kirjoista lukemisineen?

    -meirami-

    VastaaPoista
  112. Mikkonen sanoi, että huono äiti menee töihin. Sinäkin, Iines, olit siis huono äiti. (-meirami-)

    Meirami,

    olet lukenut tai ymmärtänyt varsin huonosti kantani ylläolevista runsaista kommenteistani huolimatta.

    En ryhdy tässä toistamaan itseäni, vaan kehotan sinua lukemaan kommenttini, josko niistä löytyisi vastaus.

    Nina Mikkos-jutun kirjoittaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että minun ja Nina Mikkosen ajatukset voi niputtaa. Tuollainen kääräisy kielii kääräisijän henkisestä laiskuudesta ajatella. Lue, älä luule!

    VastaaPoista
  113. Iines kirjoitti:

    'Voi pientä villahousupoikaa. Nyt itketät kaikkia äitejä, ainakin minua.'

    Kiitos äiti. Saat anteeksi.

    VastaaPoista
  114. Pahinta on se, että äidit vuonna 2008 istuvat irc-gallerioissa, chateissa ja blogeissa ja kaikenlaisissa Face-bookeissa lastensa ollessa kotona. Eivät pahemmin välitä kun on jäänyt niin paljon hampaankoloon.
    Onneksi pentuni ovat jo aikuisia sillä minä olisin yksi niistä ja nytkin ärsytän perhettäni aivan suunnattomasti. Mutta minä olen ollut päättäväinen pääsemään helvetistäni ulos - ja kun muut tiet naurettiin tai ivattiin tai väitettiin sairaaksi tai hulluksi niin lopulta oli vain netti.

    En silti ole huono äiti, en välinpitämätön mutta en myöskään tämän kohtelun arvoinen minkä sain. Jotain pitää äitikin saada: olin ihan vapaasta tahdosta lasteni kanssa kunnes olivat 10-vuotiaita; sitten en vaan enää päässyt minnekään koska sadistit ja hyökkäävät hyeenat esti. Puhumalla sontaa sonnan päälle ja ns. akateemiset menivät lankaan.

    Ei ollut kuin netti ja silti olen sanonut välillä kun täällä meidän huushollissa huudetaan ja melskataan etten pese heidän pyykkiäään entistä tarkemmin jne että joojoo, lopetan sitten. Mutta en lopettanut sillä Hyssynmyssynjengi sai toiselle ajatukselle: joku oli sittenkin jotain jossain tajunneetkin. Vaikka oli raukkismaista monta vuotta.


    Katsotaan. Let's see said the the blind.

    VastaaPoista
  115. Jaan Mikkosen kanssa kiinnostuksen lapsen maailmaan lapsen ehdoilla. Meillä on moelmmilla hengen palo tämän asian puolesta.

    Eroja on lopullisiissa tavoitteissa ja ehkä keinoissakin, mutta h*vetin hyvä töräytys naiselta, joka on maallikko kasvatusalan asiantuntijoiden keskellä.

    VastaaPoista
  116. Rane,

    äideille pitää lopulta antaa anteeksi. He ovat sisimmältään pieniä turvattomia ressukoita itsekin. Minunkin äitini jäi täysorvoksi alle kaksivuotiaana.

    Edellinen kommenttini on meiramille.

    VastaaPoista
  117. Yllättävä luku tuo, että 75 prosenttia alle kolmivuotiaista lapsista hoidetaan kotona (v. 2004).

    Olisin arvellut lukua pienemmäksi, paljonkin. On ilmeisesti niin, että vauvaikäisten kotihoitoa avittaa kotihoidontuki, jossain määrin, mutta siltikin luku on hämmästyttävän suuri, kun mietin mm. tuttujani, jotka ovat vieneet lapsen heti tarhaan äitiysloman päätyttyä.

    Ilmeisesti trendi on muuttumassa, ja saamme ehkä kantaa sen hedelmiä kouluissa joskus kymmenen vuoden kuluttua. Kunpa saisi elää ja olla nähdä sen ajan, muuttuuko mikään.

    VastaaPoista
  118. Ok, Iines.

    HG, olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että hyvin monella kotiäidillä on persaus kasvanut tietokonepalliin kiinni. Addiktoivaa puuhaa. Ja yhtä moni kotihoidossa oleva lapsi viihdyttää ja kasvattaa itse itseään erilaisten teknisten vempainten kanssa.

    -meirami-

    VastaaPoista
  119. Iines, luulisin, että monen motiivi jäädä kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi kotiin ei ole lapsi vaan epämieluisa työ.

    -meirami-

    VastaaPoista
  120. Myös isät ovat kotona enemmän kuin arvataan. Mieheni koki, että ei tuntenut kunnolla omia lapsiaan, kun työpäivät olivat pitkiä ja työviikko epäsännöllinen.

    Hän jäi neljäksi vuodeksi koti-isä/jatko-opiskelijaksi. Lapset olivat silloin 6-11 -vuotiaita. Minä elätin perheen opettajan työllä. Ei se helppoa ollut silloinkaan taloudellissti. Välillä olivat vihkisormuksetkin panttilainaamossa, ja sinne jäikin minun sormukseni.

    Tämän päivän Hesari kertoo rakennusmestari Janne Huilajasta, joka jäi 1990-luvun laman aikana työttömäksi. Hän alkoi hoitaa lapsiaan ja kirjoittaa:
    "Kuuden kirjan lisäksi Huilaja on hoitanut kotona kolme lasta, joista lukiolainen livahtaa ovesta ulos ja nuorin tulee koulusta." (Pohjoisen mies panee kirjan patjan alle. HS 28.1.2008)

    Muistammeko, että lapset tarvitsevat vanhempiaan vielä nuorina aikuisinakin? Monien poikien murrosikä jatkuu yli 20:n. Nuorten itsemurhat ovat suuria tragedioita. Lapsen ja vanhemman suhde ei lopu koskaan, ja pohja sille luodaan lapsuudessa.

    VastaaPoista
  121. Tämä sama epäkohta, ettei ole kivaa olla muiden hyökkäyksen kohteena on se, miksi minä uskon, että lapset koulussakaan eivät viihdy.

    Suomalaisen yhteiskunnan vire on jotenkin sakassa. KOKAIINIA kaikille ja se on ollut tarkoituskin (voisin kuvitella tällä minun kauhealla perverssillä huumorillani). Tosin se oli tarkoitettu kannattavaksi; nyt koko maa lähti puhdistautumaan ns. terapeuttisesti ja se ei ollut ollut tarkoitus voisin kuvitella. Nämä vireet ovat aloitettu jo sotien jälkeen: käyttäytymistiede on hyvin vanha tiede ja muitten maitten tarpeet muokkasivat myös pikkuSuomen. Emme vaan syöneetkään syöttiä, tuli uudet ajat.

    Mutta ei se vire poistu puhumallakaan: jokaiselle perheelle pitäisi pian tarjota lyhyen terapian - ihan oikeasti. Olisi nopeampi tie kuin laittaa koko seuraava sukupolvi siihen.

    Tämä ei tule sen kalliimmaksi kuin nuo yksittäiset lintuinfluenssa-tiputkaan tuli. Monellako miljoonalla ostettiin lääkettä, joilla ei tee mitään mutta ovat varmuuden vuoksi?

    Entäs jos kansakunta dokaa tai käyttää huumeita koska sama teollisuus tiesi tartuttaa alavirettä? Ja sitten ei kukaan enää saa käännettyä kun huostaanotettujen määrä rupeaa olemaan 30% luokasta. On goodbye.

    VastaaPoista
  122. - - monella kotiäidillä on persaus kasvanut tietokonepalliin kiinni. Addiktoivaa puuhaa. Ja yhtä moni kotihoidossa oleva lapsi viihdyttää ja kasvattaa itse itseään erilaisten teknisten vempainten kanssa.

    Tämä sama koskee myös työssäkäyviä äitejä. On perheitä, joissa kaikilla on oma tietokone, korvilla laput ja lapsilla jopa omat televisiot, omissa huoneissa. Kätevää, kun ei tarvitse katsella lapsia edes iltaisin.

    VastaaPoista
  123. Iines, luulisin, että monen motiivi jäädä kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi kotiin ei ole lapsi vaan epämieluisa työ.

    Tämä on luulo, ei tieto. Yhtä hyvin voin sanoa, että luulen, että kukaan ei jää pienellä tukisummalla kotiin, jos voi käydä töissä tienaamassa kunnon palkkaa. Mutta en sano.

    VastaaPoista
  124. Päiväkodeissa hoitajat tuskin istuvat tietokoneen äärellä.

    Meillä on vanhemman tyttären kanssa jokapäiväinen yhteinen puolituntinen, jonka vietämme Salkkareita katsellen ja ohjelmaa yhdessä kommentoiden *naurahdus*

    -meirami-

    VastaaPoista
  125. Meirami,

    tuo ei ole fakta, että kotihoitaja istuu päivät tietokoneen äärellä.

    Koetetaan pysyä todennetussa tiedossa, eikä "mustalaiset saavat sossusta kymppitonnin hameeseen" -linjalla.

    VastaaPoista
  126. Iines, en kai minä niin ole väittänytkään. Sanoin, että moni, ja näinhän se oikeasti on mitä olen ympäristöä seurannut ja palstoja lueskellut.

    -meirami-

    VastaaPoista
  127. No, en minäkään osaa ajatella, että kotona hoitavat ovat virheettömiä ja että kaikilla on pyhä kutsumus tehtävään.

    Ihmisiä tässä kaikki ollaan, ja varmaan suurin osa meistä tekee - on tehnyt parhaansa lastensa kanssa.

    Itse olisin ollut kiinnostunut kotihoidontuesta aikoinani, sillä minulle oli raastavaa viedä lapsi hoitoon ja jättää tavallaan omakin syli tyhjäksi, kesken kaiken, liian varhain. Hoitoa oli kuitenkin pakko hakea, kun valmistuin, ja opintolainojen takaisinmaksu alkoi, töitä oli saatava. Sain myös työpaikan yläasteelta.

    Hain ensin lapselle perhepäivähoitopaikkaa, ja menimme sinne tutustumiskäynnille. Koko huoneisto haisi niin voimakkaalle tupakalle, ummehtuneelle ilmalle, että säikähdin. Ilmoitin hakupaikkaan, että en ota paikkaa, ja lapsi aloitti päiväkodin, jossa oli mielestäni moitteeton hoito ja hyvät hoitajat. Varsinkin yhteen syliin lapsi mieltyi suuresti, koska hoitajalla oli samanlaiset silmälasit kuin minulla.

    VastaaPoista
  128. Mainittakoon vielä, että tytär oppi yhtäkkiä lauseenmuodostuksen, kun päiväkoti alkoi.

    Hän oli tuolloin puolitoistavuotias, ja sanoi eräänä päivänä kotiin tultuamme yhtäkkiä kirkkaalla vauvanäänellään elämänsä ensimmäisen lauseen: Pasi-poika ei oo täällä.

    Tämän kerron siksi, etten halua antaa sellaista vaikutelmaa, etten osaisi arvostaa suomalaista päivähoitoa. Se opettaa asioita, mutta kuka tuntee silti lapsen mielen? Minunkin tyttäreni itki monesti haikeasti, kun jätin hänet sinne. Silti hän oli luottavainen lapsi, iloinen ja ulospäinsuuntautunut, utelias lapsukainen.

    VastaaPoista
  129. - - monella kotiäidillä on persaus kasvanut tietokonepalliin kiinni. Addiktoivaa puuhaa. Ja yhtä moni kotihoidossa oleva lapsi viihdyttää ja kasvattaa itse itseään erilaisten teknisten vempainten kanssa.

    Tämä sama koskee myös työssäkäyviä äitejä.

    Tätä keskustelua seuranneena tulee mieleen, että keitä te kaikki olette kun jaksatte täällä keskellä päivää roikkua? Kotiäitejä/isiä vai työäitejä/isiä?
    Kummin vain, taitavat työt jäädä tekemättä ja lapset hoitamatta. Tässä nyt pata kattilaa soimaa.

    VastaaPoista
  130. Toisten nettikäytöksen vahtiminenkin taitaa olla addiktoivaa puuhaa.

    VastaaPoista
  131. Sotiminenkin on sairasta puuhaa.
    Ja pelastaminen.
    Ja historiankirjoittaminen tällä silmällä...

    VastaaPoista
  132. Monet meistä taitavat olla jo vapaita velvollisuuksistaan. Työt on tehty ja lapset hoidettu.

    Moni tekee työtään tietokoneen ääressä. Voi palkita itsensä vilkaisemalla välillä jotain blogia, jossa käydään kiinnostavaa keskustelua.

    Älkäähän ruvetko manipuloimaan. Sana on vapaa.

    VastaaPoista
  133. Kun tässä nyt lapsista ollaan keskustelemassa, niin mainittakoon, että luin juuri Johannes Knektmannin blogista (blogirullassa) mielenkiintoisen tiedon.

    Vantaankosken koululla on taas ollut poliisi, koska muuan poika oli osoitellut "aseella" muita oppilaita. Paljastui, että ase oli sytkäri, mutta oppilaat olivat säikähtäneet ja itkuisia.

    Niin, ja tuo poika oli se samainen kalapuikkopoika.

    Että taas koulussa mokattiin. Oikein poliisit taas. Vainoavat vissiin poikaa siellä koulussa.

    VastaaPoista
  134. Homo Garrulus, puhut nyt sekä päiväkodista että kaipuustasi vanhempiesi tukeen kaksikymppisenä, jos ymmärsin oikein?

    Luuletko, että jos olisit saanut olla päiväkodissa, olisit ollut kaksikymppisenä vahvempi tekemään ratkaisuja koulutuksesi suhteen?

    Siinä vaiheessa kyllä alkaa oma vaikutus omaan elämään olla niin iso, että vanhemmilla on suuria vaikeuksia enää vaikuttaa - kun sentään jo murrosiässäkin niitä vaikuttajia alkaa olla enempi kuin perhe.

    Olen nyt murrosikään saakka elänyt näiden kotonahoidettujen kanssa ja heillä ainakin näyttäisi siltä, että kodin vaikutus on isompi kuin päiväkodissa kasvaneilla isommilla lapsilla vastaavassa iässä - he olivat enemmän tovereiden vaikutuspiirissä. Aikuisuudesta ei vielä voi sanoa mitään...

    Minä olen antanut äidilleni anteeksi - hän teki mihin pystyi. Hän ei ollut lapsia halunnut alun alkaenkaan, jäi leskeksi pienten lasten kanssa ja onkin oikeastaan nyt vasta vanhana oivaltanut, että oli ihan hyvä kun tuli tehtyä lapsia, nyt hän olisi ihan yksin maailmassa ilman meitä.

    Olen antanut anteeksi paljon muutakin - minulle tapahtui lapsuudessani paljon pahempaakin kuin kokemus hylätyksi tulemisesta.

    VastaaPoista
  135. "Vanhaan hyvään aikaan" kävi paikkakuntamme oppikouluissa tosinaan niin, että jotain oppilasta ruvettiin vainoamaan, hänestä tehtiin syntipukki koulun kaikkiin ongelmiin.

    Jos oppilas ei muuttanut toiselle paikkakunnalle sukulaisten luo kouluun, koulu jäi kesken.

    VastaaPoista
  136. Niin, se sytkäri oli aseen mallinen!

    Meirami, Mikkonen ei suinkaan vastustanut päiväkoteja - hän oli yhtä mieltä kanssamme, kuten myös Iines, että kyllä päiväkoteja tarvitaan myös.

    Jotenkin nämä keskustelut kääntyvät aina eipäs juupasteluksi - kotihoitoa kannattavan väitetään vastutavan päivähoitoa, vaikka emme sitä tosiaankaan tee. Päivähoitoa tarvitaan eikä näiden kahden pitäisi millään muotoa sulkea toisiaan pois. Ei tässä olla Bushin linjoilla 'jollet ole puolellamme olet meitä vastaan'.

    On äitejä, joiden lapsilla on parempi hoidossa, on lapsia joiden on parempi olla hoidossa - on äitejä, joiden lapsilla on parempi kotona, on lapsia, joiden on parempi olla kotona.

    Olisi hienoa, jos meillä olisi kaikki vaihtoehdot käytössä ottaen huomioon elämäntilanteen ja persoonallisuuden.

    Koululaisten kotiäitinä ja yrittäjänä, tällä hetkellä sairaslomalaisena minulla on liikaa aikaa koneella hengailuun ja mielenkiintoisiin keskusteluihin. Pojat tekevät tuossa lähellä läksyjä ja käyn välillä vastaamassa kysymyksiin.

    Chattaily olisi ihan liian sitovaa, se etenee niin nopeasti ja vaatii jatkuvaa läsnäoloa - tästä voi hypätä välillä pois.
    Kuten äskeinen puheenvuoro - kirjoitin sen jo aikaa sitten ja väliin oli tullut uutta, mutta kävin ottamassa pojat vastaan koulusta ja vaihdoimme kuulumiset välipalan kera:)

    Jos joku jää hunningolle koneen takia se on huusholli, mutta se nyt jää jo selkävaivankin takia tällä kertaa...

    VastaaPoista
  137. Anna,

    tuo kalapuikkopoika ei kyllä ole mikään syntipukki, vaan kyllä hän on vastuullinen teoistaan ihan itse, omalla käyttäytymisellään:

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vantaankosken+koulun+evakuoinnin+aiheutti+kalapalasta+kahinoinut+poika/1135243092656


    *

    Inkivääri,

    kannatan juuri tuota lin jaa mitä sinäkin näyt edustavan: pitää olla erilaisia päivähoidon malleja, kullekin tarvitsevalle omansa.

    Se vain on äärettömän surullista, että nämä hoitopaikat valitaan aina vanhempien mieltymysten mukaan, ei niitä lapsilta kysytä.

    Kyllä vauvaltakin voi kysyä, sillä äiti tai isä tietää vauvan mielipiteen. Sen voi lukea yhdestä vauvan suukosta.

    VastaaPoista
  138. Luin uutisen.

    Poika on 13-vuotias. Jos hän on vakavasti häiriintynyt, miksi häntä ei ole siirretty jo aikaisemmin erikoisopetukseen.

    Ehkä hän on täysin normaali huonotapainen nykyajan lapsi, joka tarvitsee ohjausta, mutta hänestä ei pidä silti leimata rikollista. Hän ei ole edes nuorukainen, jota sanaa eräässä lehdessä käytetään. Hän on LAPSI.

    Jos yhden ylimäääräisen kalapuikon ottamisesta tehdään arvovaltakysymys ja koko kansaa kuohuttava mediatapahtuma, ei ole ihme, että pikkupojatkin menettävät opettajien ja median lisäksi suhteellisuudentajunsa. Riehumalla koulussa tulee kuuluisaksi.

    VastaaPoista
  139. Iines, tuo on juuri se pointti. Alun alkaen päivähoito on perustettu yhteiskunnalliseksi välttämättömyydeksi, kuten Mikkonenkin sanoi - töissä käyvien äitien lapset saatiin pois kadulta.

    Tästä välttämättömyydestä halutaan tehdä hyve ja väittää, että se onkin parasta mitä lapselle voi tarjota. Ja että kotiin jäävä vanhempi a)on tympääntynyt työhönsä b)laiska c)huono kasvattaja lapselleen d)estää lapsensa kasvua ja kehitystä, kun ei päästä tätä päiväkotiin ammattilaisten kasvatettavaksi.

    Päivähoidossa ei vaan ole yhtään lastani niin rakastavaa aikuista kuin minä olen ja väitän, että lapsi tarvitsee rakkautta, nimenomaa sitä ja sen tuomaa ehdotonta hyväksyntää.

    Paljon on vanhemmuuteenkin jo ohjausta saatavana, mutta sekin on maun mukaista, joten paljon jää vielä itsellekin tunnistettavaa, mikä on minulle ja minun lapsilleni parasta.

    Nyt istutaan kaikki tässä samassa kämpässä koneella, koko perhe - isä ja äiti yli 50 vee ja lapset 1x14 v. ja 2x15 v., mutta nyt minä lähden laittamaan ruokaa:)

    VastaaPoista
  140. Anna,

    eikö se ole jo tullut monessakin paikassa sanotuksi, että poliisia ei kutsuttu kalapalan vuoksi.

    Poliisi kutsuttiin jälkeenpäin, pojan alettua riehua ja tilanteen käytyä vaaralliseksi muille oppilaille.

    Poliisi pitää hyvänä sitä, että opettajat eivät uhanneet oppilasta eivätkä tarttuneet häneen suojatakseen muita, vaan kutsuivat paikalle sen elimen, jolla on lupa estää muiden päällekäyminen vaikka fyysisesti, jos turvallisuus niin vaatii. Tilanne oli silminnäkijäoppilaiden mielestä uhkaava.

    Minun on vaikea nähdä tätä arvovaltakysmyksenä - samoin kuin tämänpäiväistä koulun evakuointiepisodin hoitoakaan. Kyllä siinä poliisia tarvitaan, jos joku uhkaa muita aseella, niin kuin aseen muotoista sytkäriä luultiin nykyisten uhkakuvien säikäyttämänä.

    Kyllä molemmat olivat selkeitä turvallisuuskysymyksiä, joiden hoidosta voisi nyt ainakin lähettää laskun pojan kotiin.

    VastaaPoista
  141. Inkivääri: "Luuletko, että jos olisit saanut olla päiväkodissa, olisit ollut kaksikymppisenä vahvempi tekemään ratkaisuja koulutuksesi suhteen?"

    Jos joku veivaisi kaikki 1400 blogikirjoitusta mitä olen kirjoittanut niin niissä on joka sadannessa se, että olen antanut anteeksi. Ei voi siis jokaiseen laittaa. Tulee uusia kadulta-diagnostisoivia-hips-hops-pika-analyysi-ihmisiä,
    ja taas pitää alkaa alusta...tämttä dämttä dää, tämttä dämttä däää...

    Minä olen antanut anteeksi sekä itselleni KUULIKO KAIKKI HOOO HOO KUULIVATKO KAIKKI
    ITSELLENI
    ITSELLENI
    JA
    ÄIDILLE
    ÄIDILLE
    JA
    ISÄLLE
    ISÄLLE
    JA
    JUMALALLE JA KAIKILLE EVERYBODY
    ..

    tuhat vuotta sitten.

    Sitten eletään vuonna 1993. Minut syödään hävyttömästi sivuteitse ulos. Minä kysyn h-moilasena miksi.
    Tulee ryöppy sitä ja tätä ja siitä alkavat kysymään:

    - no pikku hg, kerro nyt murheesi.
    istu tähän, kerro niin minä analysoin (ja tähän asti ovat olleet sairaita ihmisiä, joiden kuvitelma omista erinomaisuudesta on laittanut heitä luulemaan, että minussa olisi jotain jonka he kyllä löytää ja sitten kun vihdoin ja viimein huomataan, että olen vain noin 20 vuotta heitä edellä monessakin suhteessa (voin selittää, en enää jaksa) niin sitten letkauttavat ikäänkuin armollisesti, äidillisen hyveellisellä katseella:
    no, mutta rakas hg, anna nyt itsellesi anteeksi ja minä melkein huudan: minä jo annoin mutta kun te idiootit pysäytätte minkä ikinä teen ja kaikki alkaa taas alusta; jonkun epäkypsän idiootin osalta.

    Minua ei tue ketään koska olen kypsempi kuin yksikään; ja he kypsyttävät omaa sisustaan minun avulla; syövät kuten hämähäkki Musta Leski naituaan. Naiminen on vain ns. terapeuttista paskaa.

    Mutta heille on annettu valta.

    Ja muut istuvat siinä kuin H-moilaset. Eivät voi uskoa, on jotenkin liian erilaista.

    VastaaPoista
  142. Koulutukseni oli vain monta vuotta se, mihin viitattiin kun syötiin ulos.

    En minä ole kaivannut mitään koulutusta sen suhteen; minä olin onnellinen merkonomina mutta kun pässit vetosivat silloin korkeampaan koulutukseen: no nyt? Nyt herjaavat sitäkin.

    Eli kyse ei ollut milloinkaan äidistä, ei isästä, ei minusta vaan v*mäisestä infantiilisesta kulttuurista.

    VastaaPoista
  143. Kysymys on koko ajan ollut siitä, että kun pääsivät herjaamaan minua 4-vuotiaana, jatkoivat sitä kunnes täytin 5 (olin kuulemma kommunistin penska), kunnes täysin 6, menin kouluun ja jatkettiin kunnes täytin 10 ja olisin mennyt oppikouluun niin joku näistä Jumalista (omasta ja äidin mielestä) pysäyttivät ja estivät minun menemistä oppikouluun koska en osannut kuulemma kirjoittaa.

    Tästä alkoi alamäki. Paskaihmiset paskakulttuurissa, väittämässä kaikenlaista ja sitten - sitten kun mikään ei pidä paikkansa ja ihminen on saanut raapia elinehtonsa pahemmin kuin maahanmuuttajat - niin sitten eivät voi tajuta että vika on tässä ylimielisyyden infantiilisessa maailmassa jota sotapojat aikaansaavat kun paukauttavat rikki ja tulevat sitten punaisella ristillään ns. pelastamaan.

    Kun sen tajuaa, heidän pasmat menevät niin sekaisin, etteivät voi enää mitään. NYt tulee outo ajojahti missä yksi kiusattu on vastaan lännen koko kulttuuri; eikä Obama sitä voi muuttaa muttta toivottavasti tajuaa, ettei aja miehiä vastaan naisia.

    Se vaan puuttuisi.

    VastaaPoista
  144. HG: ohhoh - tulipas sieltä ryöpsäys. Valitettavasti en ole kulkenut mukanasi koko blogihistoriaasi, täällä vaan joutuu asioita toistamaan. Olen varmasti sitten ymmärtänyt kirjoituksesi ihan väärin, mutta minä olen niistä ymmärtänyt katkeruutta ja syytöstä, ihan ilman psykologiaa. Tottahan tässä yrittää sanoa niin lyhyesti että jotain jää aina sanomattakin ja silloin tulee helposti ymmärretyksi väärin.

    En ihan tarkasti ymmärrä ryöpsähdyksesi sisältöä, mutta minulle sekin avautuu syytöksenä ulkoapäin sinuun kohdistuvaan johonkin ikävään tyhmien ihmisten taholta?!? On helpompaa muuttaa omaa asennettaan kuin maailmaa, mutta tottahan senkin jo tiedät:)

    Jaahas, ruoka on tulossa, Isännyys meni katsomaan uutisia ja minä olen poikien kanssa koneella tässä 'konehuoneessa', jossa on meillä kaikilla omat koneet. Pojilla olisi halu saada koneensa omiin huoneisiinsa, mutta Isännyyden kanssa halutaan homma näin - kaikki samassa tilassa.

    VastaaPoista
  145. Lukekaahan seuraava:

    Jarkko Tontti: Päivähoito pakolliseksi. Vihreä lanka.
    http://www.vihrealanka.fi/node/1183
    Vaikuttaa selvästi totalitaristiselta ajatukselta.

    Katsoin ohjelman nyt netistä. En ole nähnyt "Tyynysota"- ohjelmia ennen. Eikö haastattelija ole niissä erotuomarina?

    Haastattelija oli nimittäin ihan avuton. Hänen olisi pitänyt pitää ohjat käsissään. Ehkä hän halusi sensaatio-ohjelman. Molemmat haastatellut keskeyttivät toisensa useaan kertaan.

    Tontti on hyvin nuori mies, jolla on yksi tytär. Hän vetoaa debaatissa yhteen ainoaan ruotsalaiseen tutkimukseen. Hän ei ollut vakuuttava. Elämänkokemuskin puuttuu.

    Kaiken kohun jälkeen yllätyin: Mikkonen puhui enimmäkseen täyttä asiaa. Ja kuten, Iines, sanoit, hänessä oli voimaaa ja intoa.

    Suomalaisten pitäisi katsella, miten englantilaiset väittelevät parlamentissaan!

    VastaaPoista
  146. Professori Timo Airaksinen kiittää "Juha Airola" -nimistä henkilöä markiisi de Sadea koskevan kirjansa esipuheessa.

    Kysymyksessä on sama mies! Epäilen kuitenkin, ettei keskustelijoita yhtään haittaa se, että olen työskennellyt filosofianlaitoksella etiikan ja yhteiskuntafilosofian professorin tutkimusapulaisena tai että olin myös Raimo Tuomelan (yhteiskuntatieteiden metodiikan professori) tutkimusapulainen.

    Mitä sitten tulee päivähoitolain ja kotihoidontuen väliseen suhteeseen, niin muistettakoon, että Keskustapuolue aikanaan vaati päivähoitoa kehitettäessä vastapainoksi tukea maaseudun pirttiviljelyksille.

    Inkivääri: Onko mielestäsi niin, että kasvatusta saa vain laitoksissa ja että laitos on nimenomaan paras kasvattaja?

    Päiväkoti ei ole laitos sen enempää kuin kotiäitiys olisi luonnonmukaista. Väitän, että ihmiset ovat ihmisen parhaita kasvattajia, varsinkin vertaiset. Äitimyytti ei ole totta.

    Todellisuutta on kuitenkin se, että päivähoidossa on paljon parantamisen varaa: Resursseja tulisi lisätä pienentämällä ryhmäkokoja ja kehittämällä henkilökunnan koulutusta. Yhteiskunnan edun mukaista ei ole luopua laadukkaasta päivähoidosta. En kylläkään kannata pakollista päivähoitoa Tontin räväkkään blogin otsikon lailla, mutta ihmettelen sitä, että vaikka esiopetus on vapaaehtoista, niin silti sitä oikeutta tuntuvat käyttävän kaikki perheet. Kannatankin täysin ilmaista päivähoitoa.

    Kaiken kaikkiaan haluaisin, että peruskoulu siirrettäisiin sosiaalitoimen hallinnonalaan ja luokkamuotoinen kouluopetus alkaisi vasta yhdeksän vuotiaille, joiden iltapäivä jatkuisi leikin, liikunnan ja taiteen parissa.

    Muuten, "kotiäitiyden" nimeen vannoneet ovat täällä siteeranneet Arvo Ylppöä. Katsoisin sanojen sijasta mieluummin tekoja. Hän oli ideoimassa maahamme ainutlaatuista äitiys- ja lastenneuvola järjestelmää. Mitä kummaa? Eiväthän äidit mitään neuvoja tarvitse ja turhaa kai on pikkulastenkin neuvominen.

    VastaaPoista
  147. Tässä minun mielipiteeni Jarkko Tontista:

    http://i-iines.blogspot.com/2007/07/tietjt-keskuudessamme.html

    VastaaPoista
  148. Juha,

    Puhut kotiäitiydestä. En ole havainnut kenenkään käyttävän tätä nimikettä keskustelussa, mutta ehkä olen lukenut huolimattomasti.

    Minusta asioista pitää puhua käyttäen lasta näkökulmana, ei sitä joka häntä hoitaa. Lapsen edustahan on kyse, ei äidin.

    Näin ollen pitää puhua kotilapsuudesta eikä kotiäitiydestä, jota evoluutio todellakaan ei tunne. Kotilapsuuden evoluutio tuntee.

    Mitä Arvo Ylppöön tulee, minä kyllä mainitsin hänet jo aiemmin ainutlaatuisen neuvolatoiminnan perustajana. Ylppöhän on vaikuttanut myös lapsikuolleisuuden vähenemiseen merkittävästi, kuten totesin. Mikkonen muuten viittasi myös Ylppöön, eli käsittääkseni nämä ovat juuri tekoihin katsomisia.

    VastaaPoista
  149. Juha Airola,

    taidamme päästä nyt varsinaiseen asiaan aiheessa päivähoito vs. kotihoito.

    Kirjoitit: "lapselle näin suotuu mahdollisuus kasvaa sen verran kriittiseksi ihmiseksi, ettei ryhdy älylliseen epärehellisyyteen aikuisenakaan."

    Mikä on se maailmankuva, jonka haluat siirtää imeväisillemme?

    Elaborate, please.

    VastaaPoista
  150. Juha Airola, kannatat ilmaista päivähoitoa. Se on on yhtä ilmaista tai kallista, kuin mikä tahansa yhteiskunnan maksama palvelu eli maksamme siitä kaikki.

    Siinähän sitten siirtyisi yhteiskunnalle viimeinenkin osa meistä, jotka eivät kykene itseään hoitamaan.

    Ilmaisen koulun myötä Suomessa ei juuri enää harrasteta kotiopetusta.

    Ilmaisen, no ei nyt ihan, mutta yhteiskunnan hoitaman myötä vanhusten kotihoitoa ei enää harrasteta.

    Ihan hyviä juttuja kaikki, mutta minusta liian yksipuolista. Yhteiskunta kun ottaa asian hoitaakseen, puuttuvat vastuunottajat. Tavoitteet ja arvot tulevat jostain ylhäältä ja me vaan joudumme hyväksymään ne.

    Koulussa lapset eivät ole niin pieninä ja niin pitkiä päiviä kuin päivähoidossa. Puhumattakaan nyt niistä nykyisin liian suurista ryhmistä.

    Sanot J.A. myös:"Väitän, että ihmiset ovat ihmisen parhaita kasvattajia, varsinkin vertaiset."

    Mitä vertaisilla sitten tarkoitatkin, minä ymmärrän sillä esim. samanikäisiä enkä allekirjoita, että lapsi olisi lapsen paras kasvattaja...

    Joka tapauksessa oletan, että ilmainen päivähoito ilman samanaikaista satsausta kotihoitoon johtaisi siihen, että kaikki lapset olisivat päivähoidossa. Usein päätöksiä tehdään muista kuin lapsen edun lähtökohdista.

    Äitimyyttiä ei ole, mutta vanhemman rakkaus lapseensa on - ihan ilman mitään myyttiä.

    VastaaPoista
  151. Iines,
    tavallisessa kielenkäytössä 'kotiäiti' tarkoittaa naista, joka hoitaa itse kotia, siis taloutta ja lapsia päinvastoin kuin 'kotirouva', jolla ei ole arkisia velvollisuuksia.

    Molempia on aina ollut ja tulee olemaan. Esim. Saksassa kotiäidin ammatti on toiseksi suosituin lääkärin ammatin jälkeen. Jokainen, joka on ollut kotiäiti, tietää, että se on kokopäivätyötä.

    VastaaPoista
  152. Vielä

    En ymmärrä nyt, miksi sinä Juha puhut tässä äitimyytistä eli ihanteellisesta äitiydestä.

    Tarkastelet asiaa ikään kuin lapsen pään yli, sivuuttaen hänet kuin paketin. Tässä ei ole äidistä kyse, vaan lapsesta. Isäkin voi olla lapsen kanssa kotona, tai mummu tai pappa tai naapurin täti, aina välillä. Eihän vauvan kotihoito tarkoita sitä, että äiti hoitaa häntä 24 t/vrk.

    VastaaPoista
  153. Anna,

    Saksassa kotiäiti on suosittu siksi,että Saksassa naisen ja miehen välinen tasa-arvo on lapsenkengissä Pohjoismaihin verrattuna. Naisten koulutustaso on huomattavasti heikompi kuin meillä, ja päivähoitojärjestelmä lienee edelleen nunnien käsissä.

    VastaaPoista
  154. Joka tapauksessa oletan, että ilmainen päivähoito ilman samanaikaista satsausta kotihoitoon johtaisi siihen, että kaikki lapset olisivat päivähoidossa.

    En minä ehdottanut kotihoidontuen lakkauttamista! Kumpi sinun mielestäsi olisi houkuttelevampaa urheille äideille: Ilmainen päivähoito vai käteinen lapsen kotona pitämisestä?

    Iines ylempänä ihmetteli, että alle kolmivuotiaiden kotihoito on yleisempää kuin hän luuli. Täällä Helsingissä näyttäisi siltä, että tosiaankin kouluttamattoman naishenkilön on taloudellisesti ainakin yhtä kannattavaa strollailla lastensa kanssa kauppakeskuksessa kuin käydä työssä.

    http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Sosv/fi/Palvelut+A-_/P_iv_hoito/p_lasten_kotihoidon_tuki

    Lisättynä asumistuki.

    VastaaPoista
  155. Hei Juha A,
    Kiitos rehellisyydestä, eli seisot ammattilaisena kuten Kemppinenkin jonkun asian takana. Tekee helpommaksi todellisuudessa sillä asioiden muuttelu ja heiluminen kuten tuo Kemppisen mainitsema tuulihattu ei auta ketään. Kyseessä pitäisi olla myös ammattilaisia, joiden ajattelun suoruus tai koherenttius on jossain määrin pitkälle vietyä. Muille olkoon heiluvaa, juridiikan ja filsofian professoreilla ei saisi ehkä enää ja samalla lailla saavat silti (!) olla oppivaisia hekin. Ei siis ole kielletty myöntää, että joskus on ajatellut toisin - oppia ikä kaikki.

    Tähän koulun siirtäminen sosiaalitoimen hallinnonalaan olisi minulla paljonkin sanottavaa. Opetusalahan yrittää valloittaa varhaiskasvatuksen. En tiedä onko kumpikaan sikäli hyvä, että molemmissa on perusasiat rempallaan: katso vaan miten sosiaalitoimi tänä päivänä hoitavat sekä vanhuksia että lapsia: säästävät rahaa kunnanjohtajille joiden takia säästöt sitten menevät ....MINNE?

    Minun ystävä tai luokkakaveri on tehnyt pitkään töitä pienten lasten kanssa ja hänen suurin valituksen aihe on se, että hän kokee, että omat pomot juuri virastoissa pyytävät säästämään (ovat pyytäneet kaksikymmentä vuotta) ja samalla taseet ovat näyttäneet todella komeilta. Minne siis menee säästöt ja vauvat maksavat sen makamalla koko päivän tai väsyttämällä aivan liian pientä määrää hoitajia per ryhmä. NÄitä taas selitetään tilapäisongelmina, mitä eivät silti ole; saatetaan siltä näyttämään.
    Lakia ei siis noudateta ja kun siihen ovat "oppineet" niin paremman tai moraalisemman opettelun aika voisi olla liian suuri. Pitäisi romuttaa sekä opetustoimi että sosiaalitoimi ja rakentaa uutta alusta saakka. Liian monta prosessia menevät väärin alusta alkaen johtuen jostain vanhoista ajatteluradoista mitkä ovat kuulemma sotien aikaa kehitetty. NÄin lapsen kannalta on aivan liian monimutkaista saada se apu mikä kulloinkin oikeastaan tiedetään. Aika menee prosessiin, ei itse ongelmiin.

    Kun siitä silti nostaa joku jotain poliittista hyöytä sitä ei muuteta. Tästähän presidentinvaalien alla Arto Lahti huomautti: silmälumet tapahtuvat ikäänkuin pitkien prosessien avulla: oletko ajatellut,että sairaus, kuolema ja kaikenlainen avun anto on aina kannattavampaa kuin se, että yksilö vain pärjää.

    Kun kokonainen kansakunta on tehtaana ehkä toisten asioiden osalta se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Kalakaan ei tajua, että on katiskassa: joku pitää.
    Ehkä Suomi on jonkun katiskassa ja meitä toivotaan liikkuvan/muuttuvan sillä lailla, että joku muu sen koko ajan tajuaa ja kaavailee ja osaa vetää johtopäätökset. Oppiminen on punainen vaate muualla: eivät halua liata sormiaan. Liatkoot siis uutterat ja aggressiiviset suomalaiset.

    ?? Tämäkin voi olla taustalla. Ei pidä olla liian sinisilmäinen; olisi hyvä olla kentällä joskus niin näkisit. Valepuvussa tietysti.

    VastaaPoista
  156. Mitä vertaisilla sitten tarkoitatkin, minä ymmärrän sillä esim. samanikäisiä enkä allekirjoita, että lapsi olisi lapsen paras kasvattaja...

    Arvostat lasta siis hyvin vähän. Judith Harris on metatutkimuksessaan 'Kasvatuksen myytti' kyseenalaistanut kotikasvatuksen: ”Lapsista kehittyisi samanlaisia aikuisia, jos jättäisimme heidän kodin ulkopuolisen elämänsä samanlaiseksi ja vaihtaisimme vanhemmat toisiin.”

    http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=175&vl=

    VastaaPoista
  157. Juha,

    jotta et esittäisi enää noin asiattomia ja suorastaan lapsellisia mielipiteitä kotiaan ja lapsiaan hoitavan ihmisen työstä, toivon, että ehdit lukemaan tämän blogikirjoitukseni, sekin koottu kahdesta kommentista Iineksen blogissa, siis suoraan spantaanisti kirjoitettua tekstiä.

    http://blogisisko.blogspot.com/2007/06/on-luonnollista-ja-jopa-hauskaa-olla.html

    VastaaPoista
  158. Juuri tuo mitä Iines sanoit: kotiäitiys ja kotihoito ei tosiaankaan tarkoita vauva-ajan jälkeen symbioottista suhdetta, jossa lapsi on äidin silmien alla koko ajan.

    Eikä se tarkoita välttämättä äitiä, vaikka niin usein onkin. Minä ainakin olen myös itse nimenomaan halunnut olla lasteni kanssa, jos mieskin olisi halunnut yhtä paljon olisi pitänyt vetää pitkää tikkua8) Pääasia kuitenkin, että mielestäni lasten oli parempi olla kotona vapaassa rytmissä - yhteiskunta tuli taloon vasta koulun alettua.

    Mutta en ollut lasten kanssa 24/7, vaan lapset ovat olleet kerhoissa ja kylissä käytiin paljon enemmän kuin silloin kun olin töissä. Isä on hoitanut lapsia myös paljon ja mummu ja isot sisarukset...

    Kotihoidontuki laahaa kaukana jäljessä siitä, mitä päivähoitoon satsataan ja minä olen sitä mieltä, että kotona on hyvä olla kouluun menoon saakka, ei vain alle kolme v. Kotihoidontuen pitää siis nousta rutkasti voidakseen kilpailla ilmaisen päivähoidon kanssa.

    VastaaPoista
  159. Enpä tähän käärmeeseen kommentoi. Tallensin näkemykseni sivulleni
    videoineen

    VastaaPoista
  160. Vanhemmat kasvavat lapsensa mukana - siinä oppii asioita, joita ei voi lukea kirjoista. Juuri siitä lapsesta, juuri se vanhempi. Mikä aika siihen riittää? Jos lapsi on valtaosan päivistään päiväkodissa, eivät vanhemmat tiedä mitä siellä on koettu ja kuitenkin ne kokemukset kasvattavat lasta.

    Luulen, että aika moni pitkää päivää painava vanhempi ei edes oikein tarkoin tunne lapsiaan?!? On ne illat vaan niin lyhyitä koulunkin jälkeen, saati sitten että tullaan kotiin vieläkin myöhemmin...

    VastaaPoista
  161. Mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä arvostuksen kanssa, Juha Airola, että en halua, että lapset kasvattavat toisiaan.

    Lapsella on oikeus olla lapsi ja saada aikuinen rinnalleen kasvamaan ja kasvattamaan ja ennenkaikkea rakastamaan.

    Juuri se on mielestäni lapsen arvostamista - että annamme hänelle aikamme ja rakkautemme emmekä jätä heitä yksin.

    VastaaPoista
  162. Judith Harrisin väitteet eivät ole suinkaan yleisesti hyväksyttyjä. Monet muut tutkimukset osoittavat, että vanhemmilla on suuri vaikutus. Lisäksi Harris tekee radikaalin väitteensä pienen aineiston pohjalta.

    VastaaPoista
  163. Juuri se on mielestäni lapsen arvostamista - että annamme hänelle aikamme ja rakkautemme emmekä jätä heitä yksin.

    Äitinsä kanssa. Olen samaa mieltä.

    VastaaPoista
  164. Kuulostaa tuo Harris -väite mutulta - en ainakaan minä ymmärrä kuinka se voitaisiin todistaa?!?

    Kaksostutkimuksissa erillään kasvaneet identtiset kaksoset käyttäytyivät kyllä ulkoisesti hyvin samalla tavalla, mutta se mitä minä olen nähnyt ei kerro sisäisestä elosta eikä onnellisuuden/onnettomuuden tunteista.

    VastaaPoista
  165. Äiti ja lapsi yksin omassa kuplassaan seitsemän vuotta ei kyllä ole hyvä vaihtoehto - vihdoinkin olemma Airolan kanssa samaa mieltä:D

    VastaaPoista
  166. Kuulostaa tuo Harris -väite mutulta - en ainakaan minä ymmärrä kuinka se voitaisiin todistaa?!?

    Ehkä kannattaisi tutustua perusteluihin.

    Linkkaamassani Tiede-lehden jutussa sanotaan: "Harris myöntää, ettei hänen teoriaansa ole suoraan testattu. Toisaalta teoria on varsin uusi ja se perustuu vakuuttavaan tutkimusten uudelleentulkintaan. Lisäksi hänen teoriansa on yhdenmukainen käyttäytymisgeneettisten tutkimusten kanssa ja se selittää havaintoja, jotka eivät sovi yhteen kasvatusnäkemyksen kanssa, kuten miksi lapsi käyttäytyy eri tavalla kotona ja kodin ulkopuolella."

    Lihavointi JA.

    VastaaPoista
  167. Judith Harrisin väitteet eivät ole suinkaan yleisesti hyväksyttyjä.

    Anna Amnellin väitteet sen sijaan ovat. Mihin tässä pitäisi uskoa?

    VastaaPoista
  168. Joka tapauksessa juuri sitä koetta on mahdoton tehdä - lapsi ei voi olla samaan aikaan kahdessa paikassa.

    Minua kylmää tämä uusi uljas maailma - kasvatus ilman rakkautta...

    VastaaPoista
  169. Minua kylmää tämä uusi uljas maailma - kasvatus ilman rakkautta...

    No, en minäkään lapsia rakasta, ihmistä kylläkin.

    VastaaPoista
  170. Opetus on päälaellaan ja silloin tarkoitan päälaellaan kuten tämän päivän pilapiirros Vanhasen ja Kataisen edessä oleva talo (HS 28.1.09) Ylösalas.

    Teatterista on tullut eeppinen koulu eli sinne mennään ymmärtämään maailmaa eikä nauramaan?

    Koulusta tuli eeppinen teatteri eli sinne mennään nauramaan ja viihtymään.


    Nämä ovat kärjistyksiä mutta totuus on se, ettei enemmistö suinkaan voi huonosti ja sen takia ei pidä heittää vauvaa pesuveden mukana vaan tarkistaa vain pesuvesi välillä.

    Koulun sisällä esim. paraikaa vallitseva mystinen asetelma siitä, mitä uskotaan olevan konstruktivismia on vain tietämättömyyden jakamista. Sitä ei saa kritisoida, silloin on kuulemma tyhmä tai ymmärtämätön. Niinpä.

    Koska raha ja vanha business-as-usual minkä minä toivoin heitettävän pois maailmasta, ei taida ollakaan pois menossa: kunhan Obama on päässyt hummerin makuun asiat liuskahtavat sinne missä kompetenssikin: sodissa, tappamisessa, kiinteistöjen osamisessa kun veri valuu kaduilla ja on halvimmillaan jne jne eli vanha tarina. Mikäs sen muuttaisi ja siksi ei halutakaan viisautta ja älyn nousua, vain teknisen älyn kasvua ja ikäänkuin vähemmän mistä lehdet voisi kirjoittaa vihaisena.

    Mutta entäs jos pyytäisimme lehtiä olemaan hiljaa jonkin aikaa. Hysteerisuus poistuisi? Voisimme vain hiljaisuudessa todella kasvattaa antamalla oikeat opettajat edes mennä paikan päälle ja pelastaa lapset kaikenlaisista tilanteista, joissa varsinainen opetus on kaukana.

    Minä melkein itken kun näen miten manipulaatio toimii ja kansa nielee. On niinkuin epähienoa olla eri mieltä vaikka logiikkakin on lapsen kokoinen eikä ollenkaan vaikea. Mutta humistaan ja mumistaan ja vedotaan sitaatteihin sinne ja tänne ja vältetään realismia. Minä väitän, että kasvatusbisnis on suurinta huijausta tällä hetkellä ja Suomi ennenkin ollut muiden naurettavana. Miksi pitää suoda sitä aina vain uudelleen menemällä kiltisti isojen poikien perään koska ne sen sanovat ja hakkaavat ikäänkuin kamua selkään samalla.

    Voi hiivatti. Voi hiivatti tätä infantiilistä maailmaa joka ei vaan muutu. Vaikka tietoa ja tahtoa olisi. JOku on heikoin lenkkki, ja senkin saavat diskurssianalyyseillä erittäin helposti tänä päivänä: seuraamalla mm chatteja ja kaikenlaisia sisäisiä intranet-keskusteluja. Helppo nakki ja voi voi kun se ei pärjännyt..voi voi.

    Voi voi.

    VastaaPoista
  171. Jarkko Tontti on omahyväinen p....ainen. Niitä on paljon nykyvihreissä. Ennakkoluuloista ja suvaitsematonta porukkaa.

    Mikkoset ovat samanlaisia, mutta toista äärilaitaa.
    Herra Mikkonen puhuu halveksivasti uramuijista.
    Rouva Mikkonen syyttää naistoimittajia ja ämmämäisiä miestoimittajia kotiäitien mediakiusaamisesta.
    Minusta nuo sanavalinnat kertovat kaiken pariskunnan ajattelusta.
    Naiset kotiin hellan ääreen ja miehiset miehet perheen elättäjiksi.
    Ei siinä mitään, jos niin haluaa elää. Ihmiset valitkoon itse elämäntapansa.
    Törkeää asiassa on natsittelu ja toista elämäntapaa edustavien ihmisten leimaaminen huonoiksi ihmisiksi.

    Aivan yhtä typerää on ehdottaa päiväkotia pakolliseksi, edes puoliksi leikkimielellä(löytyykö Tontilta sellaista?)

    VastaaPoista
  172. En löydä pikaisesti selaamastani materiaalista tietoa siitä, että Judith Harrisin näkemykset pohjautuisivat varsinaisiin tieteellisiin tutkimuksiin. Yllä esiintyykin termi Harrisin metatutkimus.

    Herää kysymys, onko uskominen Harrisin mukatutkimuksen näkemyksiin halun asia. Olen utelias Harrisin suhteen, mutta en pysty tukeutumaan todistamattomaan tietoon kasvatustieteen alalla.

    En myöskään pysty esittämään Harrisin haastetta vääräksi, eikä minulla ole siihen tarvetta. En pidä kynsin hampain kiinni vanhasta, jos uusi totuus on kiistaton.

    Mietin vain sitä, että jos Harrisin esittämä väite vanhempien merkityksettömyydestä olisi totta, niin sittenhän meidän tulisi esimerkiksi päästää Kauhajoen ja Jokelan surmapoikien vanhemmat täysin vapaiksi kaikesta vastuusta pojan tekoon. Heillä ei olisi osaa eikä arpaa lapsensa tekoon.

    Etsiessämme syyllistä näihin kauhistuttaviin tekoihin voisimme siis syyttää vain nuoria itsejään sekä heidän vertaisryhmiään. Vapaita syytöksistä olisivat myös koulu ja yhteiskunta, koska ne eivät ole nuoren vertaisia, jotka vaikuttavat lapseen. Voisimme varmaan pitää yhtenä syyllisenä myös vertaisryhmä Internetiä, koska monilla nuorilla on vertaisia vain siellä, etenkin näillä koulusurmaajilla.

    Näin ollen kalapuikkopojan tämänpäiväiseen kouluevakuointiin olisi syyllinen pojan vertaiskaveri ja poika itse, ei pojan äiti – häntä nyt niin kauheasti parjataan palstoilla, samaten isän perään on kyselty ja kouluakin on haukuttu. Poliisikin saanut taas moitteita.

    Tästähän tulee hauskaa, sillä tämä harrisilainen kasvatuskäsitys taitaa johtaa siihen, että lapsille kasvaa vastuuntunto, kun me aikuiset annamme heidän ottaa paitsi oman elämänsä käsiinsä, myös vastuun siitä.

    VastaaPoista
  173. Samuli,

    minä pidän Timo T. A. Mikkosen erillään Nina Mikkosesta. Hän ei kuulu tämän keskustelun piiriin mitenkään.

    Annan Nina Mikkosen pontevuudelle arvoa, ja siksi koetan nähdä hänet itsenäisesti, ilman miestä. (Sille en voi mitään, että arvelisin hänen olevan parhaimmillaan itsenäisenä naisena ilman niskaan hengittävää miestä. Hän pärjäisi jo yksinkin.)

    VastaaPoista
  174. "No, en minäkään lapsia rakasta, ihmistä kylläkin." Jaa, siltä minusta kyllä tuntuukin ettet...

    Minäkin rakastan ihmistä, varsinkin läheisiä ihmisiä, mutta lapsia rakastan ihan erityisesti, kaikkia lapsia, ja varsinkin omia lapsiani.

    Kukaan lastentarhanopettaja ei voi rakastaa lapsiani niin paljon. Yksikään lastentarhanopettaja ei seuraa lapseni rinnalla hänen kasvaessaan aikuiseksi.

    Lastentarhanopettajia silti tarvitaan ja he tekevät arvokasta työtä lastemme kanssa ja hyväksi.

    VastaaPoista
  175. Voi rakastaa ihmistä lapsessa. Se on mielestäni hyvin laajaa ihmisrakkautta.

    VastaaPoista
  176. Juha,

    jos et rakasta lapsia, älä sekaannu lasten kasvatukseen. Teoreetikot Rousseausta lähtien ja sitä ennnen ja sen jälkeen ovat aiheuttaneet jo liikaa onnettomuuksia ihmisisille.

    Harrisista löytyy vaikka kuinka paljon kritiikkia netissäkin, kirjoja joita voit tilata. Ks Googlella "criticism Judith Harris". Mutta miksi minun pitää neuvoa filosofian tutkijaa etsimään jotain?

    Harris sopii kuvaan: lapset muovataan kokopäivätarhassa "kriittisiksi" kaikkeen muuhun kuin muovaajiensa teorioihin, joiden avulla aletaan rakentaa sitä uutta uljasta maailmaa.

    Joko uskallat kertoa ideologian, jota haluaisit sujuttaa lasten pieniin päihin?

    VastaaPoista
  177. Samuli,

    Tontin maaliskuussa Vihreään lankaan kirjoittama artikkeli on todellakin nimeltään
    "Päivähoito pakolliseksi".
    http://www.vihrealanka.fi/node/1183
    Aikamoisen totalitäärinen ehdotus. Ei ihme, että Mikkonen kimpaantui jo Tontin näkemisestä.

    Vihreät arvostavat eläimiä, evoluutiobiologit väittävät, että ihminen on eläin. Miksi he eivät silloin hoida lapsiaan kuin eläimet? Gorilla kantaa lastaan selässään 3-vuotiaaksi.

    Vai uskovatko nämä evoluutiobiologit ynnä muut olevansa käkiä, jotka laittavat jälkikasvunsa muiden vastuulle, ensin tarha, sitten koulu, sitten valtio. Onko kyseessä evoluutio kohti yhä täydellisempää käkimäisyyttä?

    VastaaPoista
  178. Lukekaa "Kärpästen herra". Siinä ovat lapset rauhassa keskenään "muovaamassa" toisiaan. Vähän samanlaista alkaa olla nykyään, kun kukaan aikuinen ei ota enää vastuuta lapsista ja nuorista.

    VastaaPoista
  179. Ihminen, joka on naimisissa Timo T.A.n kanssa, EI tule toimeen ilman Timo T.A.ta! On aivan asiallista puhua heistä "meinä".

    Et tosiaan tunne ko. herraa.
    (Onneksesi. Tai sitten ei.)

    VastaaPoista
  180. Haluan palata vielä tuohon en minä lapsia rakasta, ihmistä kyllä -lausahdukseen, koska siinä on mielestäni pintaa enemmän, jopa suuri viisaus, eikä edes kovin paksussa kääreessä.

    Ei lasta siis erikseen pidä rakastaa, lapsena tai ikään kuin alempana olentona, vaan ihmistä lapsessa.

    Jos näkee lapsessa ihmisen, se kertoo mielestäni täyden arvon myöntämisestä lapsen ihmisyydelle, suuruudelle, joka meissä kussakin syntymästä lähtien on. Ja jos vielä pystyy osoittamaan teoissa tämän tuntemuksen lapselle, antaa lapselle sellaisen laajan kasvutilan, jossa lapsen persoonallisuus saa vapaasti kasvaa.

    Näin minä tuon lausahduksen näin ja pidin sitä hyvin sanottuna aforistisena ärähdyksenä.

    VastaaPoista
  181. TV-puffien mukaan on tulossa tirkistelyohjelma family Mikkosesta. Mahtaako "kommentit" enää mahtua Ineksen lokiin ?

    VastaaPoista
  182. No, huomasin saman ja aion kyllä katsoa ohjelman, vaikken pidä sen juontajasta tai tähdestä Anna Perhosta. on jopa hankala seurata häntä, jostain syystä.

    VastaaPoista
  183. Niin minäkin ymmärsin kuin sinä Iines.

    Kuitenkin mielestäni lapsi on ihan erityinen ihminen ja tarvitsee siksi ihan erityistä rakkautta:)

    Siksi puhun toistuvasti rakkaudesta. Uskon, että nimenomaan on niin, että lastentarhanopettaja ei voi rakastaa jokaista lasta niin paljon, kuin vanhempi rakastaa omaa lastaan.

    Voimme tietysti keskustella siitä, millä tavalla rakkaus ilmenee. Ja onko kaikki se rakkaudentyötä, mitä tehdään rakkauden nimissä.

    Silloin olemme samassa suossa, jossa rämmitään puhuttaessa uskonnosta ja siitä, mitä tehdään uskonnon nimissä...

    Oman lapsen kanssa kasvamme ihmisinä itsekin ja juuri sitä kasvua on mahdotonta saavuttaa muuta kautta, väitän minä.

    Se kasvattaa pehmeyttä ja ehdottoman rakastamisen taitoa, uskallusta, myötäelämisen kykyä, toisen puolesta tekemisen kykyä, omien arvojen ja asenteiden uudelleenarviointia...

    Lapsia ei tehdä siksi, mutta lapsen kautta saamme niin paljon ihmisinä, ihmiskuntana, että sitä ei voi mitata. Mutta ehkä se ei kuulu tähän keskusteluun? Vai kuuluuko, ennätämmekö kasvaa vanhemipina, vanhemmiksi, tässä kiireisessä elämänrytmissä, missä lapsi on enemmän muualla kuin kotonaan ja muiden seurassa kuin perheensä?

    VastaaPoista
  184. Näinhän se on, ja minusta sanoit jossain aiemmassa kommentissasi hyvin - lapsi tarvitsee ehdotonta hyväksyntää, ja juuri tämä on se, mitä mielestäni vanhemmat voivat antaa, tätä on rakkaus.

    Inkivääri, samanaiheinen hieman on uusi keskustelu - en malttanut jättää aihetta, kun tuo Judith Harris alkoi vaivata ajatuksiani. Hän on kritiikistä huolimatta myös erittäin arvostettu, ja häntä kuullaan jatkossa varmaan lisää.

    VastaaPoista
  185. Huomaan olevani kaikesta samaa mieltä Inkiväärin kanssa. Lapset ovat tainneet kasvattaa meitä samalla kun me olemme kasvattaneet heitä.

    Miten on mahdollista, että muu ympäristö vaikuttaa lapsiin, mutta eivät omat vanhemmat? Harrisin logiikka ei toimi. Ihmekös toinen kirja on ensimmöisen selittelyä ja puolustelua kirja-arvostelujen mukaan.

    VastaaPoista
  186. Iines: "Ilmeisesti trendi on muuttumassa, ja saamme ehkä kantaa sen hedelmiä kouluissa joskus kymmenen vuoden kuluttua. Kunpa saisi elää ja olla nähdä sen ajan, muuttuuko mikään."

    Tuli tästä mieleeni, että mikäli suhteellisen laajasta ystävä- ja kaveripiiristäni voi mitään päätellä niin trendi on sikälikin muuttumassa, että yhä useampi isä jää pitkähköksi ajaksi (6 kk tai enemmän) kotiin lastaan hoitamaan.

    Tämän lisäksi usea isä tai äiti tuttavapiiristäni jää joksikin aikaa kotiin lapsen aloittaessa koulunkäynnin.

    Ehkäpä nämä pienet, mutta lapsen kannalta suuret, muutokset sitten näkyvät koululaisten käytöksessä kymmenen-viidentoista vuoden päästä?

    En sitten tiedä onko tuollainen lapsesta huolehtiminen yleistä vain minun tuttavapiirissäni, vai onko kyseessä laajempikin ilmiö?

    VastaaPoista
  187. Anna,

    esittämäsi kysymys on juuri se, jota en voi sivuuttaa olematta älyllisesti epärehellinen.

    VastaaPoista
  188. Johannes,

    on varmaan totta, että lapsesta huolehtiminen yhteisvastuullisesti on lisääntynyt, nimenomaan isien panoksen ansiosta.

    Samaan aikaan kuitenkin on yhä enemmän lasten tilastoituja heitteillejättöä ja surullisia perhetarinoita, mikä tasaa näitä positiivisia lukuja.

    VastaaPoista
  189. Soveltuuko nykyinen ääri-individualistinen elämäntyyli esikaupungin kerrostalokolmioineen ja pienine ydinperheineen todella pientenkään lasten kotihoitoon? Mitä järkeä siinä on?

    Kotihoitoa olisi minusta helpompi perustella, jos vielä elettäisiin isoissa pihapiireissä, joissa leikkikavereita ja erilaisia turvallisia aikuishahmoja olisi tarjolla enemmän. Nykyihmisen yksinäisyys on kuitenkin historiallisesti aika uusi ilmiö. Mitä voimme sanoa yksinäisyyden tai sosiaalisesti hyvin rajatun ympäristön vaikutuksesta lapsen kokemusmaailman muodostumiseen?

    VastaaPoista
  190. Mutta miksi minun pitää neuvoa filosofian tutkijaa etsimään jotain?

    Väärinkäsitysten välttämiseksi ilmoitan, etten ole filosofiantutkija vaan lastentarhanopettaja. Tosin olen opiskellut jonkin verran myös käytännöllistä filosofiaa.

    Joko uskallat kertoa ideologian, jota haluaisit sujuttaa lasten pieniin päihin?

    Minun ismini on emansipaatio.

    Koska Anna olet kovin kiinnostunut apinoista, niin katsopa, mitä kunnon etologi saa irti bonoboäidin lapsesta:

    http://www.ted.com/index.php/talks/susan_savage_rumbaugh_on_apes_that_write.html

    Päätän esiintymiseni täällä tällä kertaa tähän. Keskustelu evoluutiopsykologiasta jatkukoon blogiemännän uusimmassa päreessä.

    VastaaPoista
  191. Juha,

    toivon ettet pahastunut, kun nostin Judith Harrisin esille uusimpaan päreeseeni. Syynä on vilpitön kiinnostukseni hänen ajatuksiinsa, joista aion ottaa selvän. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  192. Para,

    kun sen noin esität, kuulostaa tietenkin ankealta.

    Suomessa oli kuitenkin vuoden 2007 lopussa kaikista asunnoista n. 55 prosenttia omakotitaloja ja rivitaloja, joissa on yleensä huoneluku kohtalainen.

    Noin 44 prosenttia asui yhden tai kahden huoneen kerrostaloasunnossa, ja kun tutkitaan suomalaista yhteiskuntarakennetta, niin sinnkutaloudet, joita on kohta 50 prosenttia, kansoittavat nuo pikkuasunnot. Lapsiperheet taas nuo isommat. Poikkeuksia on puolin ja toisin. (Tilastokeskus, asumislinkit)

    VastaaPoista
  193. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  194. Äh, pitkän linkin tänne sijoittaminen on näköjään vaikeaa.

    Siis en loukkaannu ollenkaan, koska en ole Harris-fani ja suhtaudun kriittisesti evoluutiopsykologiaan niin kuin sosiobiologiaankin ja hätiköityihin johtopäätöksiin.

    Olen nimittäin samaa mieltä nature-nurture -suhteesta kuin Susan Savage-Rambaugh. Kuuntelepa hänen loppukommenttinsa tässä videossa, jota epätoivoisesti yritän linkittää.

    http://www.ted.com/index.php/talks/susan_savage_rumbaugh_on_apes_that_write.html

    VastaaPoista
  195. No tässä kaksirivisenä:

    http://www.ted.com/index.php/talks/

    susan_savage_rumbaugh_on_apes_that_write.html

    On tietysti mahdollista, että selaimeni sekoilee enkä itse näe linkkiä.

    VastaaPoista
  196. Siis kyllä linkki toimii, pääsin videoon, mutta harmittelen jälleen kerran lyhyttä englantiani (kolmen vuoden), joka panee minut kuuntelemaan tuota kiintoisaa esitystä pysähdellen sanakirjan kanssa. Onkohon linkissä simpanssipuheesta päätellen samaa asiaa kuin tässä suomalaisessa linkissä, vai ovatko ne eri:

    http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=48&vl=

    VastaaPoista