31.7.2012

Kesäpäiväkirja 9. sivu: Kaupungin valoihin



25.7. Merihanhet tulivat rantapellolle. Niiden rääkynä muistuttaa tiirojen ääntelyä, mutta on riehakkaampaa. Kirkunan säestyksellä kannetaan roinaa ja romua ulkorakennuksista jätehuollon tuomalle roskalavalle. Käydään välillä kuvaamassa hanhia.  Sisko sanoo, että pellolta saisi hyvän paistin, Saksassa syödään paljon hanhea. Aitassa on äidin kutoma seitsenmetrinen lähes käyttämätön räsymatto, joka haisee ummehtuneelle. Sisko heivaa sen roskalavalle. Martta tarttuu mattoon ja pelastaa sen - kiitos Martta. Se on hyvä mäntysuopapesun jälkeen Martan laveaan tupaan. Kyytiä saavat myös vanhat kirjat ja kouluvihot sekä lapsen tavarat. On hyvä saada nurkat puhtaiksi,  luulen, ainakin sisko sanoo niin ja hän kyllä tietää, isosisko, jonka omissa nurkissa ei ole rojuja eikä pölyä.

26.7. Martti tulee ja ottaa roskalavan päällikkyyden. On ollut puhetta, että he voivat tuoda "joitakin rojuja" tilaamalleni lavalle. Nyt lavasta yli puolet on täynnä heidän rojujaan, ikivanha täysrautauuni, usempikymmenmetrinen vesipumppuletkusto, autonrenkaita metallivantein, jääkaappi, pulsaattoripesukone, liesi, vanhoja pesualtaita ja vessanpönttö.  Meidän tavaramme ovat kevyempiä, koreja täynnä pientä kamaa, ja lasku tulee lavan painon mukaan. Heidän tavaransa myös tukkivat lavan, niin että on vaikea saada omat tavarat lavalle ohjeiden mukaan, puutavara taakse, sekajäte keskelle, rauta ja koneet eteen.

27.7. Käydään viemässä  korillinen kirjoja takaisin kirjastoon. En ole ehtinyt lukea niistä yhtään, paitsi Alastalon salista  kursiivilla painetun esipuheen. Totean, että  olen liemessä kirjan luvun kanssa.  Ja niin kuin olen luvannut lukea kirjan nautiskellen hitaasti.  Taitaa tulla  sadomasokistinen nautinto.

Illalla Martta heittää eteeni pöydälle neljä viidenkymmenen euron seteliä, roskalavan maksusta. Sanon etten ota,  lasku tulee syksyllä. Martta sanoo, että ota nyt, ja sisko sanoo, että otat nyt. Martta ottaa  50 euroa takaisin.  Sanon, että minusta oikein olisi maksaa vasta kun lasku on tullut, koska se voi olla arviotamme pienempi tai suurempi.  Näyttäisin kopion laskusta ja Martta panisi sitten mökkitilille. Päätän, että saa olla, en peri lisää, vaikka lasku olisi 500 euroa, ja Martan osuus on yli puolet, minkä hän itsekin sanoo.

31.7. Takaisin kaupunkiin, vieraat lähtevät, mökki tyhjenee. En viitsi jäädä yksin pimeneviin iltoihin, kaipaan kaupungin valoihin. Hurja ukkosmyrsky yöllä saa paluupäätökseni tuntumaan oikealta, taivas salamoi niin etten ennen muista nähneeni. Yksin mökillä olisin pelännyt, kaupungissa nautin myräkästä.

Innostun mökin roskalavashow'sta sen verran, että aloitan nurkkien tyhjennyksen täällä kaupungissakin. Vaatehuoneessa on  kaksi vanhaa monitoritietokonetta lisäosineen, kaksi tulostinta, viraton sähkömankeli, pieni televisio. Kaiken voi itse viedä ilmaiseksi paloaseman ekojätepisteeseen. Alastalo saa nyt luvan odottaa vuoroaan!

(Valokuva Iines, Merihanhet rantapellolla)

112 kommenttia:

  1. Upea kuva! Vaan millä olisi Nils Holgersson lentänyt jos joku olisi hanhen kajauttanut! - Kuvasta häntä en aivan erottanut, mutta kun se on niin pieni!


    Rojuja pitää poistaa juuri tuolla tavalla ronskisti, jos liikaa alkaa pohtimaan, oikein mitään ei saa aikaiseksi. Minä kyllä jälkeenpäin itsekseni poraan ja vollotan kaikkea poisheittämääni. Vaan murhe ei ole sikäli suuri, että maailman tuuliin ovat rojut kadonneet jo aikapäiviä sitten.

    Masokismi voi tavallaan olla tietyissä konteksteissa mielenkiintoista, mutta Volter-vainaan venytys ei vastaa mielikuviani. Tyydyn ehkä vain tässä arvostelemaan kirjan sitä lukematta. Alastalon salissa on huono, se on erittäin huono, se on huonon huono. Se on Volterin Volterin Kilven Kilven huonon huonon huonon huono!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess... samaa mieltä... täysin samaa mieltä!

      Poista
  2. Olen kyllä nyt rojujen poistosta samaa mieltä. Siskolla oli hyvä linja, sillä muuten rojuista olisi puolet jäänyt edelleen nurkkiin homehtumaan. Mitä niitä vanhoja koulukirjojakaan säilyttämään, joutavat kyllä pois. Mikään tavara ei ole oikeasti kovin tärkeää.

    Olen alkanut miettiä kirjojenkin vähentämistä. Miksi halvatussa itsellä pitää olla kaikki kirjat, kun niihin voi aina palata kirjaston kautta tai netissä? Loppujen lopuksi ihmisen tärkein pääoma on korvien välissä ja sydämessä.

    Arvotelusi oli hyvä, mahtava, siis niin osuva!

    Oikeasti: kyllä minua kiinnostaa kovasti se, että se on jopa jonkun lempiteos.

    VastaaPoista
  3. Pik.huom. vast. ei pyyd: Älä kirjojasi heitä, sitä kadut varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis minähän heitin pois mm. Irja Sallan, Tyko Sallisen tyttären, kirjan Unissakävelijä. Olin ostanut sellaisen talvella divarista muistamatta aitassa olevaa kirjaa. Heitin pois myös äidin vanhoja tietosanakirjoja, jokin Pieni tietosanakirja I - III, jollainen taisi olla joka kodissa, köyhässäkin, joskus. Muitakin heitin, tai siis sisko heitti, ja minä en viitsinyt alkaa vastarannankiiskeksi, kun muutenkin lanka jo paloi muista heitettävistä.

      Yhden siskon oman maantietovihon säästin salaa. Se on alaluokilta, ja siinä on pitkiä luetteloita eri maiden kaupunkien nimiä, jokien nimiä, vsistöjen reittejä. Siinä lukee mm. kaupunkien kohdalla "Edinbörö". Ja sitten luki joissa jotain että Oulun Siika Pyhä Kala.

      Poista
    2. Iines, eikö teidän kylän kirjastossa ole laatikkoa, johon saa tuoda omia "turhia" kirjojaan ja siitä ottaa halutessaan? Täällä on ja hyvin näyttävät vaihtuvan.

      Poista
    3. Delilah, ei ole missään kirjastossa, jossa käyn. On vain myytäviä poistokirjoja kaikissa.

      Nyt pois heittämämme kirjat olivat kyllä huonokuntoisempia kuin ne kirjastojen poistokirjat, joiden hyvää kuntoa olen usein ihmetellyt. Muuan kirjastoihminen sitten kommentoikin, että poistettavissa on vähän luettuja kirjoja - ei ihme että ovat hyväkuntoisia.

      Poista
  4. Iines, voisitko olla iso- tai pikkusiskoni, mikä tahansa sisko? Seuraisin esimerkkiäsi. Tekisin aina niin kuin sinä. Matkisin. Ratkaisusi tuntuvat järkeviltä. Eläisin siipiesi suojassa. Veisin kaikki romuni ja huoleni roskalavalle, maksusta tai maksutta.

    Mutta eihän se taida onnistua. Meillä tuo tavaran poistaminen kulkee vastavirtaan. Kun mies käy lenkillä, on hänellä aina mukanaan, tuliaisena, joku esine tai tavara, joka kuuluu sarjaan "tätäkin voi joskus tarvita".

    Ei, eihän varas ole (mitä nyt jonkun sydämen on tullut lenkkipolulla varastaneeksi, mutta siitä ei kannata kertoa). Huolettaa vain kertyneen tavaran paljous.

    Olenkin ajatellut, että vien vain huolet roskalavalle, ja jos ja kun aika tulee jättää kaikki maallinen, nousen kuin lintu pesästä suoraan yläilmoihin. Mitä korkeammalle nousen, sen vähäisemmältä kaikki näyttää.

    Naapurin rouvalla oli onnellinen lähtö. Kun hänen miehensä kuoli, hän möi talonsa irtaimistoineen ja otti vain käsilaukun mukaansa. Vähän muistutti jo linnunpesästä lähtöä.

    Esimerkin voima panee ihmisen ainakin ajattelemaan asiaa. Siksi esimerkkejä kannattaa aina seurata ja tarvittaessa ottaa niistä oppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juur noin minäkin tekisin. En vain aikoinaan asiaa oikein ymmärtänyt!

      Poista
    2. Liisu, voisit toki olla, minusta se olisi luontevaa! Seuraan ajatuksiasi edelleen hämmästellen sitä, miten samanlaisia ne ovat kuin omani, joskin intuitiossa ja varmaan tunteessakin pidemmälle uskaltavia.

      Voi olla, että minä olisin kyllä meidän suhteessamme se Martta kun sinä olet Maria, mutta ei niin, että olisin vain Martta, minussa on Mariaa toinen puoli ainakin, eli minä olen se, joka kantaa milloin mitäkin vanhaa aarretta tai kirjaa kotiin. Härpäkkeiksi niitä muut kutsuvatkin. Kirjankin voi ostaa vain sen kauneuden tai tuoksun tähden.

      Ja AnnaY, sinäkin ymmärrät selvästi sitä, jolla on nurkissa sitä sun tätä + vähän pölyäkin! Miksi minun todellisessa lähipiirissäni ei ole ollenkaan Liisuja ja Annoja, teidän kaltaisianne!?

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos, Hannele! Panin lisää hanhikuvia tuonne kuvablogini puolelle.

      Poista
  6. Nyt aukesi lapsuuden ja vanhemman iän traumat!

    Mutsi heitti aina kaiken menemään: "ei meillä ole tilaa kaikkea säästää!" - Kerran se saatana heitti kaikki kirjojen kansipaperit menemään, "kun olivat rispaantuneet ja rumia hyllyssä!" - Voi *******, hypin riemusta tasajalkaa!

    Lapsuuteni kirjoista jäljellä ei ole kuin kaksi. Monesti huokailen "Saapasjalkakissan" perään. Siinä oli kuvia, jotka aukenivat koholleen. Postivaunut nousivat ylös kolmiulotteisesti, saapasjalkakissaa sai heiluttaa, tai sen miekkaa, en enää muista!

    Jumalani, Jumalani, missä olit silloin, kun mutsi riehui!

    Minä kojen itseni niin synkeäksi, minä kojen että nykyinen surkeuteni johtuu noista karmivista kokemuksista. Ilman niitä minäkin olisin ympäristöystävällisempi! - Eeli, Eeli Lama Sabaktani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näen mutsissasi ripauksen siskoani. Tuo rispaantuminen ja meillä vielä pölyisyys on muka syy heittää kirja tai kaunis räsymatto pois.

      No, ei pahalla. Siskossani vaikuttaa selvästi halu pitää elämänsä langat käsissä ja kontrollissa. Lisäksi sitten se kuuluisa saksalainen järjestelmäsllisyys. Ja sitten on olemassa sellainen asia kuin bakteerikammo.

      Poista
  7. En minä Iines sinua tarkoittanut, vaan meidän mutsia.

    Ekaluokkalaisena minulla oli muutama laudankappale, joista rakensin majaa, jos jonkinlaista ja erilaista, eikai siitä oikein mitään tullut. Kerran ne olivat kadonneet, mutsi sanoi, että hyvin ne jouti uunissa polttamaan lämmitykseksi. - Nurmijärven Perttula v. -68 tai -69

    Isobroidi rakensi puuhun sellaisen majan, tukevan lavan, että se oli paikallaan vuosikymmeniä. Lopulta olivat puun kaataneet, sitä arvokkaina "vanhoina herroina" ihmettelimme.

    M. A. Nummisen jolulaulussa lauletaan: "turpaan tulee kaikille, myös isille ja äitille!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tiedän, ettet tarkoittanut minua.

      Vanhemmat ovat ne ihmiset, jotka ensimmäiseksi murskaavat lapsen unelmat. Muistan monta pientä juttua, kun minut on lyöty lytäksi unelmissani. Silti minua rakastettiin kyllä, kovastikin ja pidettiin hyvä huoli. Tunteitani ei taidettu aina tavoittaa.

      Poista
    2. Eikös siinä lauleta myös (en muista) jotain kakaroista? Että ... "kakarat/kohta paukkuu pakarat" ...? M.A. teki jo 60-luvulla itsestään brandin. Toiset inhosivat häntä toiset eivät minulle hän oli Simo Lylyn ystävä. Kerron hänestä pari anekdoottia kun kerkiän, nyt en kerkiä, olen Jyväskylässä. Täällä on jotkut rallit menossa. Se häiritsee mun normaalia elämääni. Normaali elämäni = Tarja odottaa että kävelisimme Rantaraittia. Minä katson kelloa: se ei saa mennä yli yhdeksän (= 21.00). Koska Siwa menee silloin kiinni.

      Ps. 0,5 litraa olutta maksaa paikallisissa Pubeissa nyt jopa yli 7 euroa! Rallihintoja!

      Poista
  8. Kun panee lippalakin päähän ja kiipeää puuhun, mitään omaisuutta ei jää maahan, sanoivat jätkät ennen vanhaan. Omnia mea mecun porto, totesi saman myös antiikin runoilija eli kaiken omaisuuteni mukanani kannan. Nykyään se onkin helppoa, sillä luottokortti mahtuu povitaskuun.

    Kaunis kielikuva kuolemisesta tuo Lissun "lähteä kuin lintu pesästään". Ei kuitenkaan rääkyen kuin hanhi tai ryminällä kuin trutsi, vaan kuin uljas kotka luo jumalan istuimen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaiken oman mukanani kannan. Tämä miellyttää minua suuresti ja on ehkä jopa mottoni siinä, mihin pyrin. Toteutua tuo ei tietenkään voi koskaan täysin, mutta mikä voi? Halu riitää.

      Poista
  9. Muistaakohan Mikis vielä, että meillä on sokkotreffit konjakin merkeissä kaljan kera yhdessä salamyhkäisessä paikassa Stadissa huomenna kello kuusi. Vartti sinne tai tänne, tunnusmerkkinä Eino Leino.

    VastaaPoista
  10. Sokkotreffit ja tunnusmerkkinä Eino Leino. Voi pojat, miten salaperäistä! Noilla treffeillä tahtoisin olla kärpäsenä katossa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä herrat puhuvat. Ja miten, ja miksi.

    VastaaPoista
  11. Kärpänen katossa; Iines, toiveesi on kuultu.

    T: Yksin oot sinä ihminen?
    M: Hmmm... Koskenniemeä.

    T: Mitä soitti se hullun viulu?
    M: Soittihan taattoni viulua, mutta tuo on Kailasta.

    T: Silloin ne tulivat, kirvein ja sahoin.
    M: Viittaa Viitaan.

    T: Sinut tahdon alastonna, maalitonna.
    M: Hohhoijaa... Hellaakoskea.

    T: Älä etsi pinnalta, vaan alta.
    M: Oikopäätä Mustapäätä.

    T: Vedessä palaa!
    M: Palakoon, Rekolaa.

    T: Sielulleni tuutu hyvä.
    M: Sarkiaa. Äitini potilasta.

    T: Niin musta, niin synkkä yö syksyinen lie?
    M: Kramsua.

    T: Virta venhettä vie.
    M: Leinoa! Ahaa... Tohtori T oletan?

    T: Kyllä... mistä tunnistit?
    M: Arvasin. Otetaanpas sille. Neiti, konjakkia...

    VastaaPoista
  12. Mainio dialogi, Tapsa, tämän voin kuvitella juuri näin tapahtuvaksi. Vaikka voisin kyllä kuvitella Mikiksen suihkivan välillä, että napanöyhdänkaivaja ja eisevväliä.

    VastaaPoista
  13. Koska en pääse mukaan, joudun vain kuvitelemaan seuraavan.

    T: ... ja Eino Leino sanoi...
    R: tilataanko lisää viinaa?
    M: Ei sev väliä
    T: Nyt taidan lausua vähän Koskenniemeä
    R: tiättekö missä täällä on vessa, tarttis päästä.
    M: Samassa paikassa kuin ennenkin, mutta e sev niin väliä
    R: vai niin, käyn sitten pikaisesti siellä
    T: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot...
    R: Tarjoilija, prikka jägermeistereita ja jallucola!
    Tarjoilija: Etköhän sä ole jo ottanu tarpeeksi, mutta jos minä vielä nämä tuon.
    R: Ei sev niin väliä
    ---

    Ja jos minä saisin jäniskevennyseksi, vaikka ennen Volter Adalbertin kirjaa, sinne einesbaariin kirjoittaa Svejkistä, kun se minua kovasti kiehtoo. Kommenttimenestystä silläkään ei tosin aikaiseksi saa. Vaikka järkäle kannattaisi jo sen hauskuuden vuoksi jokaisen lukea.

    VastaaPoista
  14. Riku, olen lukenut huolimattomasti vain kommenttisi yläosan, josta innostuin itsekin runoilemaan. Alaosan luin ajatuksen pysähtymättä.

    Siis tottakai saat, hyvä valinta, juuri baarin linjaan istuva, kiitän ja kumarran. On hyvä nostaa esiin hieman unohtuneita klassikkoja.

    Eikä Einesbaari ole muutenkaan mikään kommenttirysä, vaikka siellä varsin hyvät määrät kommentteja onkin, jokaisen jutun perässä. Ne vain tippuvat sinne hitaammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitan, mutta pitäisiköhän sittenkin tehdä se vasta Alastalon salin jälkeen(?)

      Poista
    2. Tämäkin sopii hyvin. Mieti rauhassa ja ilmoittele, niin pannaan Tulossa-listalle, johon minäkin koetan keksiä jonkin syksyn mittaan. Mielessä ei ole nyt kyllä mitään teosta. Muutkin voivat tarjota jotakin, kiitollisuudella vastaanotetaan.

      Poista
  15. Tänä aamuna olen aplodeerannut Esa-Pekka Saloselle hänen terävästä Arhinmäki-kritiikistään - mutta en Pekka Kuusistolle, joka nielaisi mikrofonin saattaakseen vatsansa äänet yleisön kuultavaksi. Arhinmäki on minustakin itsekäs pikkupoika, joka hoitelee salkkuaan omien mielihalujensa mukaan.

    VastaaPoista
  16. Kolmannella perään: Site Meterissa on mielenkiintoinen häiriö: se muuntaa lähes kaikki kävijät United Statesista tulijoiksi, pohjoisamerikkalaisiksi, minunkin käyntini. Mielenkiintoista! Ilmiöön voi tutustua vaikka Kemppisen avoimessa Site Meterissa, tai Takkiraudan.

    VastaaPoista
  17. Täällä varmaan jo malttamattomina odotellaan raporttia eilisestä kohtaamisestani Mikiksen kanssa Vanhan terassilla?

    Ai, eikö. No, kerron silti: kun astuin terassille oluttuoppi kädessä, sivupöydästä nousi heti taiteilijan näköinen herrasmies, joka iloisin ilmein marssi kättelemään. Mistä sinä heti minut tunnistit, kysyin kun esittely oli suoritettu. Se oli helppoa, sanoi Mikis, sillä näin heti, että nyt tulee runoilijan näköinen mies.

    Niinpä me istahdimme pöytään ja puhua pälpätimme viisi tuntia putkeen kuin teinitytöt. Oli se outoa, että kaksi ujoa ja hiljaista miestä tapasi ensi kerraan, eikä meinannut antaa toiselle suunvuoroa. Hauska kokemus. Mikis oli juuri sellainen, jonka kuvan hän täällä itsestään antaakin.

    VastaaPoista
  18. Minä ainakin odotin raporttia, muista en tiedä, hiljaa ovat. Vaan ei se mitään.

    Pieni yllätys on tuo "taiteilijan näköinen herrasmies", sillä ajattelin, että mikis olisi vain taiteilijan näköinen. Tai siis ehkä tarkoititkin, että hän oli boheemin näköinen, mutta käytöstavoiltaan kohteliaan sosiaalinen, toiset huomaava ja heitä ystävällisesti kohteleva. Tällainen merkitys mikiksen kohdalla ei ole yllätys, vaan lähinnä se herrasmiehen leima, joka ihmiseen joskus liitetään päälleliimatusti.

    Ja viisi tuntia puhetta. Noh, kai sitä terassilla eritoten piisaa. Vaan viisi tuntia puhetta ilman terassia ja kostuketta olisi jo jotakin. On se silti nytkin, taisivat sielunkumppanit kohdata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa Mikis ei mielestäni ollut yhtään boheemimman näköinen kuin minäkään. Ihan hyvin olisimme voineet olla työkaverita esim. insinööritoimistosta, terästehtaalta tai seurakunnasta.

      Mutta muulta habitukseltaan hän oli hyvin mikismäinen: vilkkaat ilkikuriset silmät, mukava tapa puhua ilman fraaseja ja kliseitä, aito ystävällinen uteliaisuus, täydellinen tärkeilemättömyys.

      (Uskallan ladella tällaisia, kun tiedän ettei Mikis virusvaaran takia uskalla käyttää konettaan vähään aikaan.)

      Poista
    2. Mikä himputin viirusvaara? En ymmärrä alkuunkaan tuota virusta, jonka nimi laukaisee. Mikishän kirjoittaa nimellään muissakin blogeissa, eikä nähdäkseni blogi eikä mikis ole räjähtänyt ilmaan.

      Toisaalta tuo on hyvin odotettua, että mikis voisi käydä vaikka insinööristä habitukseltaan. Kaikkein hurjimman näköiset boheemit harvoin ovat sielultaan boheemeja. Aidon boheemin ei tarvitse näyttäytyä eikä käyttäytyä boheemisti. Minä voisin olla boheemi vaikka nutturassa ja jakkupuvussa, jos olisin boheemi.

      Tiesittekö muuten, että oopperaan pääsee syksyllä katsomaan Taikahuilua jo 14 eurolla? Kävin kertomassa sen Hymyilevän eläkeläisen blogissa, kun minua hieman ärsyttää kulttuurin teennäinen jakaminen populaarikulttuuriin ja eliittikulttuuriin. Kulttuuria pitää tarkastella holistisesti.

      Poista
  19. Tottakai oli mielenkiintoista lukea raportointia, vaikka enemmänkin. Mukava tuollaisiin olisi osallistua, mutta ehkä yvä olisi edellisessä paikassa käydä, yhden tai kaksi ottamassa vahvikkeeksi. Varmuuden vuoksi.

    "Tarjoilija, tilaamassani kulttuurissa on kärpänen!"

    "Tarjoilija, yksi kulttuuri ja yksi jääkärikulttuurimestari!"

    Oikeasti kulttuuri on hyvä seurustelutarkoituksissa, mutta kannattaa varoa sen liikakäyttöä. Jos tuntuu, että alkaa liikaa kultturehtia, on hyvä hakea apua ajoissa.

    VastaaPoista
  20. Kannattaa nyt hieman varoa einoleinomaista tai arvosalomaista kylttyyriasennetta. Ajat ovat toiset, nyt leipää on kaikilla, mutta kulttuuri on silti aika kapeaa Suomessa, ja ennen kaikkea kapeaa on suhtautuminen siihen.

    Populaarikulttuurista poikkeavaa kulttuuria pidetään meillä herkästi elitistisenä korkeakulttuurina, toisin kuin vanhoissa kulttuurimaissa Euroopassa. Esimerkiksi Puolassa ja Venäjällä klassinen musiikki, klassikkokirjallisuus ja ooppera ovat jokamiehen tuntemaa kulttuuria, samoin vaikka Italiassa.

    VastaaPoista
  21. Eikka ja Arvo Salo taisivat olla niitä kulttuuri-ihmisiä, jotka vallitsevaa elittiä vielä normaaliakin enemmän lipoivat, siksi niitä taisi vähän hatuttaa. Salo tosin pääsi aina ministeriksi asti hövelillä höveliydellään.

    Isoisälleni tuli Uusi Suomi, kun ei voinut "punavihreiden maalaisliittolaisten hesaria" lukea. Pikkupoikana en saattanut ymmärtää, miksi roskalehdessä oli musiikkiohjelmien alle merkitty kaikenlaista muuta paitsi musiikkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohkenenpa epäillä, ettei Uuden Suomen ilmestymisen aikoihin käytetty termiä "punavihreä"... Jäinkin miettimään, että mitä termiä Rikun paappa on käyttänyt, sillä asian uskon kyllä.

      "K-linjalaisten salonkisosialistien"? "Noskelaisten jyväjemmarien"? "Maolaisten maalaisten"?

      Poista
    2. Olet oikeassa, vähän muutin, kun sanat ovat muuttaneet merkitystään. Vihreä on/oli maalaisliiton väri, oikea termi oli "vihreä kommunisti".

      Poista
  22. Tapsan tapaaminen oli minulle miellyttävä kokemus. Tunnustan, jos olen rehellinen (itselleni) että sitä etukäteen vähän jännitin. Mutta aivan turhaan. Tapasin ihmisen joka on (vieläkin) sympaattisempi kuin nimimerkki Tapsa, on.

    Toivon, että minulla joskus olisi yhtä suuri ilo tavata teitä toisiakin, rakkaat kanssakävelijäni? Sitähän mekin haikailimme, vai mitä Tapsa, ja minä, muistaakseni? (Niinä parina ohikiitävänä sekunttina kun maltoimme olla hiljaa.)

    Ps. En ole niin puhelias ihminen mitä annoin ymmärtää; sen takia pälpätin. Mutta kyllä minä myös kuuntelin. Ja musta olut on hyvää kun ilta tummenee. "On keisarien hautoja Prahassa monta, vesi Moldaun rantoja hiertää ja syö...". Vltava.

    Pss. Aksiomasi (jonka symbolisena esimerkkinä toimi mun - yhä ryppyisemmäksi ja ryppyisemmäksi käyvä lippalakkini) saamelaisten ja baskien yhteisestä kantakielestä sysäsi syliini ajatuksen ratkaista ko. väite oikeaksi. Sen aion tehdäkin. (Ainakin jos pystyn siihen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun pitää verrata toisiinsa baskien kieltä ja saamen kieltä, sen pohjoisinta laitaa!

      Jos sukulaisuutta ja yhteistä alkukotia löytyy, kielessä täytyy olla havaittavissa jotain yhtäläisyystihentymiä. Ainoa tie todeta asia on kielten vertailu, ei vaellusreittien arvailu.

      Olen jokseenkin vakuuttunut, että yhtäläisyyksiä olisi jo löydetty, jos niitä olisi. Wiikhän on foneetikko, puheen tuntija, joten hänellä voisi olla kompetenssia sanoa jotain tästä. Onkohan hän sanonut?

      Poista
    2. Mutta kun - Iines - pulma onkin siinä, että saame on suomensukuinen kieli eli yhtäläisyyksiä ei ole. Kyse on nyt siitä kielestä, jota he puhuivat tullessaan Ruijan rannoille 10 000 vuotta sitten. Siitä ei tiedetä mitään.

      Poista
    3. Aivan, eli viittaatkin tuohon ylempänä mainitsemaasi mahdolliseen varhaiseen kielen vaihtoon.

      Tuo varhainen kielen vaihto on kyllä uusi asia, sillä minulle on opetettu yliopistossa, että saame pohjautuu kantasaameen, aivan kuin suomi pohjautuu kantasuomeen. Myös yhteyksiä samojedeihin väläyteltiin. Tosin opiskeluajoistani on jo aikaa ja tiede kulkee eteenpäin. Yhä varhemmille lähteille mennään, ja se jos mikä on kiinnostavaa.

      Poista
  23. Korkeakulttuurin ja sen toisen erot eivät tietenkään enää ole niin isot kuin ne ovat olleet.

    Ei se mikää vitsi ole, että rouvat teekuppi kourassa kyselivät: "onkos tämä sitä Wolfgang Amadeus Mozartia? - Ajai sentään kun se soittaa hienosti!"

    Rahvasta totuttiin lyömään päähän korkeakulttuurilla.

    Pekka Kuusisto kuuluu Tuusulanjärvellä nielleen mikrofonin ja yleisö sai kuunnella mahansa pörinää. Uuden Suomen blogissa joku oli asiasta mielensä pahoittanut. Minä kyllä kuuntelisin mielummin Kuusiston vatsan sisältöäkin, kuin kohtapian maahamme saapuvaa Madonnaa.

    Mutta saa sitäkin kuunnella, jos kerran tykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta siis ei se ole Mozartin vika, että joku koettaa kuunnella sitä pikkurilli pystyssä.

      Kulttuurin tuotos ei siis itsessään ole korkea- tai matalakulttuuria, vaan ymmärtämättömien ihmisten asenteet leimaavat ja kontrolloivat kulttuurin lajeja.

      Poista
  24. Tuon hienon runon opettelen kyllä ulkoa ja lausun sitä aina Vlatavassa. Ja Milenkassa. Niin, sitähän minä ihmettelinkin, Mikis, ihan tosissani, että miten kaksi niin hiljaista miestä voi puhua niin pirusti. Ja se alkoi heti, Iines, ennen ensimmäistäkään juomaa, joita emme itse asiassa kovin montaa ottaneetkaan. Ei ehditty, kun aatos sinkoili sinne tänne ja ajasta ikuisuuteen niin, ettei perässä pysynyt.

    Mikis viittaa tuossa teoriaan, jonka opin Kalevi Wiikiltä ja jota ei ole täysin kyetty tyrmäämäänkään, etenkään sen jälkeen kun geenitutkimuksista kävi ilmi, etteivät saamelaiset olekaan tulleet idästä. Hehän eroavat geneettisesti kaikista muista, myös meistä suomalaisista. Sen sijaan kielemme ovat läheisiä sukukieliä.

    Teoria on sellainen, että saamelaiset ovat olleet kielellisesti sukua toiselle Euroopan kansansirpaleelle, joka ei ole sukua kellekään eli baskeille. Kielelle viittaan siis heidän alkuperäiseen kieleensä, siihen jota he puhuivat ennen kuin vaihtoivat sen kantasuomeen.

    Jääkauden jälkeenhän esim. Pohjanmeri oli kuivaa maata ja ensin jäästä vapautui Norjan rannikko. Sitä myöten saamelaiset olisivat päässeet Lappiin. Mikään ei nimittäin todista, että he olisivat tulleet sinne mitään muuta kautta. Sen sijaan heidän kielenvaihtonsa on tutkittu fakta, ajankohdasta vain keskustellaan. Aiemmin se ajoitettiin 4-5 tuhannen vuoden taakse, nyt on kuultu myöhempiäkin arvioita.

    Tähän liittyy myös se aiemmin Iineksen kanssa täällä käymäni keskustelu, jossa erotin historiallisesti saamenkieliset ja saamelaiset toisistaan. Fakta nimittäin on, että saamea on Suomessa puhuttu ihan etelässäkin vielä 500 vuotta sitten, mutta eri asia on se, että keitä puhujat olivat. Wiikin teoria: he olivat geneettisesti meitä suomalaisia, sisämaan asukkeja, joiden kieli vain erkani rantaseudun asukeista vasarakirveskulttuurin aikana.

    Siksi mielelläni sanonkin, että saame on puhdasta suomea ja suomi on sekakieli.

    VastaaPoista
  25. http://www.youtube.com/watch?v=rE-wNvvDQIo&feature=related

    tuus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta kuuntelin tämän ja hieno oli. Gisela May lausuu saksaa niin selvästi, että sitähän näin pitkän saksan lukijana ihan, lähes, melkein ymmärsi.

      Poista
    2. Tämä Gisela Mayn tulkinta on selkäpiitä värisyttävä.

      Ja mielenkiintoista, miten jokin kieli antaa runolle eri sävyn kuin oma kieli. Joitain runoja ei pitäisi koskaan kääntää.

      Poista
    3. ... "tähkäpäiden päällä täysi kuu" ... tai "kaskisauhuun laaksot verhouu" ...
      Vaikeahan näitä on kääntää. Paitsi venäläisille. Heillä on Jesenin ja Pushkin. Heitä taas on vaikea kääntää. (Ja herra Omblomov ei edes kylkeään sängyssä kääntänyt.)

      Poista
  26. Selitys voi olla yksinkertainenkin: saamelaiset voivat erota geneettisesti kaikista muista lähinaapureistaan jo pelkästään pitkällisen hyvin eristyneen ja sisäsiittoisen asuinsijaintinsa perusteella. Itäistä rotua he eivät toisaankaan ole, ja heidän oletettu sukulaisuutensa samojedeihinkin on siis vain teoriaa, jota muistaakseni mm. Terho Itkonen voimallisesti kannatti - voin muistaa väärinkin.

    Saamen kielet ovat läheistä sukua itämerensuomalaisten kielten kanssa, ja pohjautuvat kantasaameen. Jos saame olisi sukua baskien kielelle, niin tämähän olisi todistettavissa saamen ja baskien kielten vertailulla. Joitain merkittäviä yhtymäkohtia pitäisi olla. Sen sijaan saamen kielessä on itämerensuomalaisille kielille tyypillisiä piirteitä, mm. jonkinlainen sijamuototaivutus ja vaikkapa astevaihtelu, jotka eivät ole baskikielelle tunnusomaisia.

    Kielten yhtymäkohdat kertovat kielten sukulaisuudesta. Eikö Wiik ole tehnyt foneetikkona näitä vertailuja baskin ja saamen välillä? Mitä hän on löytänyt?

    Vaan kiinnostavahan näitä teorioita on pohtia, vaikka totuutta tuskin voidaan sitovasti löytää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerta vielä: saamelaisten alkuperäinen kieli ei voi olla saame, koska se on suomalaisugrilainen kieli. He ovat omaksuneet sen kieltä vaihtamalla, kuten esim. iirit ja skotit enkun. Muutenhan suomikin olisi sukua baskille.

      Poista
    2. Tämä saamelaisten kielenvaihto ei siis ole mitenkään kiistanalaista, vaan kielitieteilijöiden hyväksymä ja kai todistettukin fakta. Se ei ole Wiikin keksintö.

      Poista
    3. Olet varmaan oikeassa, mutta mitä siitä sitten seuraisi, jos saamelaiset olisivatkin baskien sukulaisia? Itselleni ainakin tulee mieleen vain se, miten läheisiä eri kulttuurista tulleet ihmiset ovat meidän kanssamme, ts. ihmisten yhteisyys kasvaa, oli nykykansallisuus mikä tahansa.

      Tulee mieleen Baabelin kielten sekoitus. Eivätkö kulttuurit ole kaikkina aikoina vaihtaneet kieliä? Kaikki me olemme kuitenkin Aatamin jälkeläisiä, jos tarpeeksi pitkälle mennään.

      Tällä en tahdo vähätellä pohdiskeluasi. Päinvastoin, minuakin kutkuttaa miettiä asiaa.

      Poista
    4. Eihän sillä sukulaisuudella sinänsä merkitystä ole, vaan minua (ja monia muita) muuten vaan kiinnostavat tällaiset alkuperäasiat.

      Toisaalta saamelaisia on kautta aikain sorrettu ja pidetty länteen eksyneenä lähes mongolikansana, joten onhan se hieman hupaisaa, kun käykin ilmi, että he ovatkin läntisestä läntisintä alkuperää, aidoimpia eurooppalaisia!

      Vilkaisin wikiartikkelia asiasta ja siellä kirjoitetaan kyllä niin kieli keskellä suuta, ettei se juuri valaise - siinä toki viitataan tähänkin mahdollisuuteen:

      Wiki: "Vakiintuneen käsityksen mukaan varhaiskantasuomalaista kielimuotoa puhuttiin kivikaudella laajalla alueella Fennoskandiassa. Tämän käsityksen mukaan kivikauden loppuvaiheessa varhaiskantasuomalainen kieli hajosi kahtia."

      (T: Siis "suomeen" ja "saameen".)

      Wiki: "Hajoamisen jälkeen Suomen rannikkoalueen myöhäiskantasuomen puhujat edustivat suomalaisten kielellisiä esivanhempia. Suomen sisämaassa ja laajoilla pohjoisen Fennoskandian alueilla taas syntyi kantasaamelainen kieli, josta kehittyivät myöhemmin saamelaiskielet."

      (T: Tässä annetaan ymmärtää, vaikkei enää suoraan sanotakaan, että sisämaan saamenpuhujat olisivat olleet nykysaamelaisten geneettisiä edeltäjiä. Mikään ei kuitenkaan sellaista todista - ja Wiikin & co:n teorian mukaan he olivatkin geneettisesti samoja "suomalaisia". Eli suomen kieli hajosi kahtia: suomeksi ja saameksi. Ja saamelaiset omaksuivat saamen kielen näiltä sisämaan puhujilta.)

      Wiki: "Kielitutkija Ante Aikio on kuitenkin vuonna 2007 esittänyt, että kantasaamen kieli kehittyi suppeahkolla alueella Etelä-Suomessa ja levisi pohjoiseen Fennoskandiaan vasta esiroomalaisen rautakauden kuluessa (noin 650–0 eaa.)."

      (T: Myös Jaakko Häkkinen esittää samansuuntaisia ajatuksia. Tämä tukee täysin tätä teoriaa saamelaisten kielenvaihdosta.)

      Poista
    5. No, alkuperä kyllä itseänikin kiinnostaa, monissakin asioissa. Sanoissa etymologia, esineissä niiden synty ja ajoittumimen - olen jopa kaivanut maakuoppaa mökillä ja etsinyt merkkejä varhaisista kulttuureista.

      Onhan tuo baskiteoria kutkuttava, ja ylipäänsä saamelaisten mongoloidinen ilmiasu on kummallinen ja selittämätön.

      Wikipediaan ei pidä luottaa. Minua kummastuttaa, miten usein siihen viitataan ikään kuin se olisi tieteellisesti pätevä lähde. Wikiaineistot eivät edelleenkään ole sopivia esimerkiksi opinnäytetöiden lähteiksi. Kuka tahansa voi kopioida vaikka keskeneräisen pätkän sinne ja liitää sen kontekstiin, joka on tarkoitushakuinen.

      Hakisin kuitenkin varmat lähdeviitteet Kotuksen arkistoista tai alan teoksista. Minua on kummastuttanut mm. insinööri Jukka Korpela, joka on laatinut laajan kieliopin nettiin. Häneen viitataan usein kuin auktoriteettiin, vaikka hänen tietonsa on osin selkeästi vanhentunutta. Hän puhuu esimerkiksi edelleen sivistyssanoista, vaikka täsmällisemmin pitäisi puhua vierassanoista. Minusta tämä on suorastaan romantillista.

      Mutta siis, baski-saameyhteys on tietenkin mahdollinen.

      Poista
  27. Eikös se niin mene, että kapeakatseinen ihminen tuntee olonsa turvalliseksi rajatessaan asioita lokeroihin, vaikkapa kansan- tai korkeakulttuuriksi?

    Totuudesta tuli mieleen, että onkohan olemassa ainuttakaan ajatusta, asiaa tai ilmiötä, joka voidaan aukottomasti todeta totuudeksi?

    VastaaPoista
  28. Voi hyvinkin olla, Kuunkuiske.

    Ylipäänsä kulttuurintuotosten vastakkainasettelu korkeakulttuuriin ja populaarikulttuuriin ällöttää minua, teki sen kuka tahansa. En pidä siitäkään, että Esa-Pekka Salonen nimesi oman musiikkinsa luontevasti korkeakulttuuriksi - en tosin kuullut, oliko sävyssä kenties ironiaa vai oliko se tosissaan. Joka tapauksessa minusta Salosen älähdys oli aiheellinen, sillä ilman tukia meillä kukoistasi vain populaarikulttuuri ja vieläpä vain sen kepein laita. Tuet mahdollistavat senkin, että esimerkiksi oopperaan tai balettiin pääsee halvemmalla kuin elokuviin.

    Kyllä minusta totuus on olemassa, enkä tarkoita nyt sitä hurskastelua, että jokaisella on oma totuutensa. Jotkin asiat ovat totta, kuten vaikka se, että ihmisellä on nälkä, kun hän on tietyn aikaa ravinnotta. Totuus tietysti lepää sopimuksenvaraisten sanamerkitysten päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vetäisisin totuuden valheen rajaksi esimerkiksi tämän: Ellei ihminen ole oikeasti opiskellut lääketieteellisessä tiedekunnassa ja harjoittanut lääkärin ammattia riittävän kauan (niin että kolleegat tunnistavat hänessä ammattilaisen), hän ei ole muuta kuin valelääkäri.

      Totuus ei tuossa tilanteessa ole suhteellinen. Elämässä on sitten paljon sellaista, kuten valkoisia valheita jotka eivät ole ihan totta muttei ihan aina täyttä satuakaan.

      Totuudella ja eettisellä tajulla täytyy olla tekemistä toistensa kanssa. O

      Oikeastaan ehkä niinpäin, että tekeepä ihminen mitä tahansa, hän on eettinen olento ja tekee moraalisia valintoja.

      Jos hän valhettelee, laskee luikuria, kertoo satuja, huijaa, hämää, niin se on moraalinen valinta, sekin.

      Poista
    2. Siis kyllähän vastavalmistunutkin on oikea lääkäri, vaikkei olisi ollut muuta kuin pakollisessa työharjoittelussa opiskeluaikoinaan. Tutkinto + harjoittelu antaa pätevyyden, ei kokemus sinänsä, vaikka se hyvä asia onkin.

      Joillain ihmisillä ei ole omaatuntoa, jolloin heillä ei voi olla eettisiä valintojakaan. Heillä on muut motiivit valintojensa tekemiseen, yleensä itsekkäät tai laskelmoidut.

      Poista
    3. Tuo on kyllä totta, että ellei ole omaatuntoa tai tunnista sitä, niin ei tee eettisiä valintoja. Tai, kuten sanoit, ne perustuvat johonkin muuhun motiiviin.

      Poista
    4. Mieleen tulee tässä viime aikoina paljon puhuttu narsisti tai psykopaatti, esimerkiksi Breivik. Hänen valintojansa ei tosiaan voi sanoa eettisiksi, ellei eettisyyttä määritetä jotenkin niin, että hyvä tarkoitus riittää, viis lopputuloksesta.

      Hyvä tarkoitushan Breivikillä oli omasta mielestään. Samoin kenellä tahansa narsistilla on hyvä tarkoitus, mutta vain niin, että se on hänen määrittelemänsä ja voi tuhota muita tai tehdä pahaa.

      Poista
  29. oi niitä ihania ja hienoja, niin kauniita aikoja, jolloin keskustelut käytiin saksaksi, venäjäksi ja tiesmiksi, vessassakin käytiin ranskaksi. Onneksi sentään yhävielä jaksetaan koketeerata sikareilla, viineillä, pizzoilla, jopa kaljoilla. Sellaisesta ei ole enää kuin yksi sellaisenluikaus henna kalinaiseen ja antti kurhiseen. Ympärikäydään yhteen tullaaan, ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häh, Riku? Hauska kommentti sinällään, mutta mitä mahdat sanoa? Nyt ei aukene.

      Kyllähän vieläkin leivät tilataan baaritiskiltä vieraalla kielellä. Kahvi ja Toast lukee erään huoltoaseman kahvilassa.

      Poista
    2. Ei kultuurista koskaan snobbailua ja koketeerausta kokonaan voi erottaa, kyllä se on usein áika olennainen osa. - "Maha täynnä, konjakkilasi kädessä ja Motsartia levylautasella".

      Poista
    3. Jassoo, tietenkin. Olinpas minä hoksaamaton.

      Kyllä se varmaan noin menee, kulttuuri tulee aina leivän jälkeen. Mutta, Riku, nyt leipää on kaikilla. Ja levylautasella pyörii hevirokki ja lehdistä valitaan Seiska, muuta ei lueta.

      Poista
  30. Vastaukset
    1. Tämä oli hyvä, hahhah! Fingerpori on kyllä aina hyvä, mutta nyt osui kohdilleen.

      Poista
    2. Perhana, olen Jarlalle niin monta kaljaa tarjonnut, että olisi hän voinut minulle vähän tukkaakin piirtää. Muuten asiallinen ja ekologinen piirros, kohteen tunnistaa ja vitsi kelpo kierrätyskamaa.

      Poista
    3. Kaikki vitsit ovat kierrätyskamaa,uusia ei ole. Jarlan esityksessä on kuitenkin otetta,jota jossain vitsikirjassa ei ole.

      Poista
    4. Minulle tuo poika on käymässä -sanaleikki tuli tässä ensimmäistä kertaa ja huvituin suuresti.

      Poista
  31. Siirrän baski/saame-keskustelun tänne, ettei huku.

    Ilman muuta saamelaisten ja baskien yhteydessä on ripaus romanttista hupsutusta, sopiva kapakan pöydässä esitettäväksi, mutta tieteellistä näyttöä sille ei oikein löydy. Päinvastoin geneettisesti saamelaiset ja baskit ovat kai aika kaukana toisistaan (lisäksi molemmat ovat hyvin kaukana kaikista muista).

    (Mutta ei kumpikaan kuitenkaan voi olla muista 40 000 vuotta kauempana.)

    Lapin saamelaistumisesta kielellisesti on neljä teoriaa:

    1) Lappi saamelaistui kielellisesti heti jääkauden väistyessä, ja jo ensimmäiset lounaan suunnalta Norjan rannikkoa tulleet asukkaat toivat Lappiin varhaisen
    saamelaisen kielen. (Tätä teoriaa kannattaa aika harva, vaikka se onkin mukava.)

    2) Lappi saamelaistui kielellisesti n. 5-6000 vuotta sitten, eli saame levisi Lappiin Etelä-Suomesta, kun uralilainen kieli oli ensin tullut Suomeen kampakeramiikan mukana, sekä jakautunut kantasuomeksi ja kantasaameksi nuorakeraamisen kulttuurin indoeurooppalaisen kielen vaikutuksesta.

    3) Kantasuomen ja kantasaamen eriytyminen kuten edellä, mutta Lappi saamelaistui kielellisesti kuitenkin vasta pronssikaudella eli n. 3-4000 vuotta sitten. (Kakkos- ja kolmosteorioita kannattaa suurin osa tutkijoista.)

    4) Lappi saamelaistui kielellisesti vasta rautakaudella eli 2-3000 vuotta sitten. (Tätä teoriaa kannattaa etenkin moni nuoremman polven tutkija.)

    Näissä kaikissa oletetaan siis lähtökohtaisesti, että "Lappi saamelaistui kielellisesti" eli Lapissa puhuttiin aiemmin jotain muuta kieltä (tai useampaakin).

    Mutta mitä, sitä emme tiedä. Saamessa on toki pieniä jälkiä jostakin tuntemattomasta kielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa,

      tämä on mielenkiintoista ja luen tämän vielä tarkemmin, kuten toivottavasti moni muukin.

      Jos lähdetään tälle tasolle keskustelussa, kaipaan vääjäämättömästi kyllä nyt lähteitä, en mitään pilkuntarkkoja sivunumeroita, vaan sen, kuka on esittänyt nuo teoriat tai mistä yhteydestä ne on koottu. En nimittäin luota alkuunkaan Wikipediaan.

      Itse en ole opiskellut sukukielten tutkimusta, vaan sukukielten tutkimus oli itsenäinen oppiaine Fennicumissa, samassa talossa, jossa opiskelin suomen kieltä ja kirjallisuutta. Muistan Kaisa Häkkisen tuosta oppiaineesta, mutten kohdannut häntä koskaan. Hän on nähdäkseni edelleen tämän alan parhaimipia asiantuntijoita. Mitähän hän sanoo saamen ja baskin yhteyksistä?

      Poista
    2. Kielien kehittymiskeskusteluun en pysty juuuri ottamaan osaa, minulla on sellainen käsitystä me suomalaiset olemme itävotjakkeja eli pikkuryssiä.

      Wikipediasta sen sijaan. Tänään se ei ole toiminut oikein kunnolla, harmi. Vaikka olen sitä monesti pilkannut, se on yksi tiedollisen vallankumouksen tärkeimpiä tekijöitä.

      Huvikseni selailin vanhaa tietosanakirjaa sellaisista asioista,joita hieman tunnen. Ei ainakaan parempitasoista tai luotettavampaa kuin w-pediassa.

      Poista
    3. On selvää, että tieto vanhenee, joten vanhoissa tietosanakirjoissa on näinä päivinä tietenkin myös virheitä ja vajausta.

      Wikipedian ongelmana on sen kirjoittajien anonyymius, tekijä on mysteeri, niin kuin usein sanotaan. Opinnäytetöissä tiedon lähde tulee osoittaa tekijän tarkkuudella, joten Wikipedia ei täytä tätä tarkkuuden ehtoa. Lisäksi Wkitiedoissa on paljon virheitä, ja tieto voidaan esittää subjektiivisesti, jopa asenteellisesti, kuten kävi ilmi eräässä oman blogini keskustelussa. Muuan kirjoittaja käytti todisteena Wiki-aineistoa, jonka perässä jopa luki huomautus: Tämän artikkelin tietoja on pyydetty tarkistettavaksi. Silti tuo tietoaineisto sai olla Wikipediassa. Aihe koski perheväkivaltaa, ja Wikiaineistoissa todistettiin muistaakseni naisten olevan väkivaltaisempia kuin miesten.

      Nopeana tiedonhakulähteenä Wikipedia on tietenkin mainio, kun kyse ei ole tieteellisestä tarkkuudesta. Suuri osa tiedoista lienee luotettavaa pohjaa.

      Poista
    4. Tuo "tieteellisyys" on hieno sana. "Eshee" on myös hieno sana. Maailmankatsomuksellisesti värittynyttä tai muuten silkkaa lööperiä löytyy tietosanakirjoistakin.

      Poista
  32. Referoin tähän vielä hieman Tiede-lehteä (2010):

    "Saamelaiset ovat geneettisesti ja fyysisiltä piirteiltään vielä omaleimaisempia kuin suomalaiset, minkä vuoksi heidän on aikaisemmin ajateltu tulleen jostakin Euroopan ulkopuolelta. Muutama vuosi sitten taas herätti suurta kohua havainto, että saamelaiset ovat geneettisesti läheisintä sukua baskeille."

    "Nämä havainnot selittyvät sillä, että saamelaiset ovat lähtöisin samasta jääkauden aikaisesta turvasaarekkeesta kuin baskit. – Nykytiedon valossa baskit jäivät paikoilleen Espanjan ja Ranskan raja-alueille, mutta saamelaiset jatkoivat matkaa ja päätyivät pohjoiseen, sanoo antropologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta."

    "Suomeen saamelaiset saapuivat luultavasti Norjan rannikkoa, joka vapautui jäästä ensin, ja on mahdollista, että he ovat aina eläneet vain pohjoisessa. Käsitys voi kuitenkin vielä muuttua, kun geenejä tutkitaan lisää, arvioi dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. – Ei ole täysin pois suljettua, että he tulivat idästä."

    "Geneettinen omaleimaisuus selittyy sillä, että saamelaisia on ilmeisesti aina ollut melko vähän eivätkä he ole juuri sekoittuneet muihin väestöihin. Kun populaatio pysyy pienenä, tietyt geenimuunnokset voivat yleistyä sattumalta prosessissa, jota kutsutaan geneettiseksi ajautumiseksi. – Geneettinen ajautuminen on johtanut sekä baskeilla että saamelaisilla sattumalta samojen geenimuunnosten yleistymiseen, mikä saa heidät näyttämään läheisemmiltä sukulaisilta kuin tosiasiassa ovat, Niskanen sanoo."

    "Saamelaisten fyysiset piirteet, korkeat poskipäät ja matalat silmäkuopat, ovat samankaltaiset kuin suomalaisten, mutta vielä korostuneemmat. Tämä johtunee siitä, että saamelaiset pysyivät metsästäjä-keräilijöinä vielä pidempään kuin suomalaiset."

    "Kieli vaihtui kevyesti"

    "Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä, mitä kieltä Suomea asuttaneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet. Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät, kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä."

    "Saarikiven mukaan kielemme vanhinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä mitään."

    "Saamen aika mysteeri"

    "Tämän tuntemattoman kielen jälkeen toiseksi vanhin kerros muodostuu saamelaiskielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt."

    "Keitä nämä saamea puhuvat ihmiset olivat, on toistaiseksi mysteeri."

    "Aikaisemmin ajateltiin, että saamelaiset olivat Suomen alkuperäisasukkaita, jotka joutuivat vetäytymään pohjoiseen suomalaisten tieltä. Tämä tulkinta ei kuitenkaan saa tukea geneettisestä aineistosta."

    "Jos Etelä-Suomen saamelaiset olisivat olleet samaa porukkaa kuin nykyajan saamelaiset, tämän pitäisi näkyä saamelaisvaikutuksena suomalaisten geeneissä, mutta sellaista ei ole."

    "Saarikivi myös muistuttaa, että suullisessa perinteessä näitä ”saamelaisia” kuvataan kaskiviljelijöiksi. Tämä viittaa siihen, että he harjoittivat toisenlaista kulttuuria kuin pohjoisen saamelaiset."

    "Tämä yhtälö ei jätä paljon vaihtoehtoja. Todennäköisin selitys on, että etelän saamenpuhujat olivat eräs niistä etnisistä ryhmistä, joista tämän päivän suomalaiset on tehty, ja että ryhmä jossakin vaiheessa vaihtoi kielensä."

    "Toinen mahdollisuus on, että nämä ihmiset hävitettiin, ennen kuin he ehtivät sekoittua muuhun väestöön. Niin tai näin, jossakin vaiheessa he ennättivät siirtää kielensä geneettisille saamelaisille."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä onkin lähteet mainittu tuonne asti: "Kieli vaihtui kevyesti". Tämä on sen lajin toteamus, jota ei voi faktana heittää Tiede-lehteenkään ilman havainnollistamista ja lähdettä. Haluaisin tietää, kuka niin sanoo.

      Tämä ei tarkoita, etten olisi valmis uskomaan asiaa, sillä tiedän, että kieltä on ennenkin vaihdettu. En vain tiedä, miten suhtautua tietoon, joka on väitteen muodossa, mutta jossa ei ole lähdettä. - Tämä siis häiritsee tieteellisessä keskustelussa.

      Minulle tuli joskus Tiede-lehti. Jostain syystä lopetin sen tilauksen. Voi olla, että koin sen aiheet kovin matemaattisiksi ja vaikeiksi itselleni tai sitten mietin, että jotkut jutut pyrittiin liiaksi popularisoimaan.

      Tuota geneettistä omaleimaisuutta muuten mielestäni selittelin juuri noin kuin yllä kyseisessä kappaleessa. Puhuin vain voimakkaammin kansan eristymisestä ja sisäsiittoisuudesta, mutta tuotahan minä tarkoitin.

      Poista
    2. Näkökulmalla on muuten hyvinkin tieteellinen saamelaisten historiaa koskeva keskustelu.

      Poista
    3. Näitä Näkökulman tapaisia laadukkaita keskusteluja löytyy muitakin. Näissä kannattaa olla tarkkana, sillä faktaa, teoriaa, hypoteesia ja arvausta ei aina eroteta toisistaan kovin hyvin.

      Olen itse jo niin monta vuotta, vuosikymmeniä varmaan, pitänyt tätä saamelaisten kielenvaihtoa niin hyvin dokumentoituna faktana, että ihan ihmettelin kun yritin nyt googlailla siihen riittävän arvovaltaista lähdettä. Kun ei nimittäin suoraan löytynyt...

      Viimeksi luin siitä muistaakseni Tapani Salmisen kirjasta. Salminen on Kaisa Häkkisen kollega. Tai sitten se oli jokin kieletutkijoiden symposiumin kootut luennot -kirja. Täytyypä käydä kirjastossa.

      Poista
    4. Tuo asioissa juuri onkin hankalaa, että kun itse lukee paljon jostain mieltä kiehtovasta asiasta, luettu sulautuu kokonaisuudeksi, josta ei enää erota edes sitä, mikä on todennettua, mikä oletusta, mikä kenenkin sanomaa.

      Parastaikaa tehtävä tiede on erilaista, se voi tapahtua jopa reaaliajassa median välittämänä, kuten amerikkalaisen mönkijän laskeutuminen Marsiin. Lehtiartikkeliin tuli heti uusia hauskoja sanojakin: marspölyä, marspinnalle. Nyt vain sitten jännitetään, löytyykö Marsista merkkejä elämästä. On hienoa, että kansalaiset saavat nähdä tämän kaiken suorana televisiosta.

      Poista
  33. Hypätäänpä takaisin Moldauhun. Lauluhan on Brechtin näytelmästä Svejkistä, Eislerin säveltämä, ja menee kutakuinkin näin:

    On keisarien hautoja Prahassa monta,
    vesi Moldaun rantoja hiertää ja syö,
    ei mikään ole maailmassa muuttumatonta,
    saa suureksi pieni ja päiväksi yö,
    saa päiväksi yö.

    Ja muutos se ikuista on ainoastaan,
    tää päivä jo huomenna eilinen on.
    Ei seisahdu aika, sen kulkua vastaan,
    maan suurin ja mahtavin ,
    on voimaton, hän on voimaton.

    VastaaPoista
  34. Tätä runoa kehuin jo tuolla ylempänä ja erikoisesti Gisela Mayn tulkintaa.

    Nyt on kehuttava Ilkka Ryömän - tuon mestarillisen kääntäjän - suomennosta, joka on värisyttävän ihana.

    VastaaPoista
  35. Ja nyt minä kehun itseäni vähän aikaa!... Arvatkaa miksi, bambikaiset? Siksi, että sitkeän soan (sodan) jälkeen kukistin viruksen koneeltani! Koville se otti, ja kaikkeni annoin, nyt olen Nortonin miehiä. (Norton on vanha tietoturvayhtiö.)

    Ps. Ylpeä olen siitä että kaikki, kaiken tein yksin! Tai kävin minä välillä kysymässä neuvoa asiantuntijoilta mutta suurin osa heistä (2:3) neuvoi väärin minua. (Ja sillä yhdellä oli niin kamalan kallis taksa.) Ajattelin, jumalauta, että kyllä minä tämän itse itselleni opin, väännän vaikka piikkilangasta... No, siihen meni muutama vuorokausi + tunteja, ei sev väliä, selätin apinan selästäni tatamille.

    Ps. Ihmiset, jotka tehtailevat viruksia toisten koneille, ovat henkisesti RUNKKAREITA. (No, on monet muutkin. Mutta kiltimmin.)

    VastaaPoista
  36. Anteeksi, että ihan töksäyttämällä tähän tulin... ikään kuin toisesta Todellisuudesta. (Sieltä minä tulinkin.) Kolme vuorokautta + 16 tuntia minä mietin toisia asioita. Opin, mutta vain itseltäni, eli "kantapään kautta" erilaisia asioita, ja se on kuluttavan kovaa koulua.

    Ps. Eikös se näsäkkäin Paasilinnojen veljeksistäkin (Arto) sanonut että "itseoppinut on ainoa oppinut. muut on opetettuja." tms. Ei, en kehu itseäni, en. Mulla on vaan kerrankin kamalan tyytyväinen olo. Mää nautin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arto on takuulla Mikiksen huumoria, mutta korjaan sen siitä huolimatta Ernoksi. (Mikset ehdottanut Reinoa?)

      Poista
  37. Ihmisillä, jotka istuttavat viruksia toisten ihmisten koneille, on totisesti pissaa päässään. Mitä hupia siitä saa, että tekee toiselle kiusaa?

    Minulla on F-Secure, joten virukset eivät pääse koneelleni, ohjelma on tosi hyvä. Ja onneksi sen saa asentaa 2 - 3 koneelle, kun ennen sai vain yhteen. Ihmisillähän on nykyään useita tietokoneita huushollissa, minullakin on kolme käypää konetta + puhelimessa hyvä ja nopea nettiyhteys. Toisaalta olen kyllä harkinnut, että alan laajentaa reaalista elämääni ja supistaa virtuaalielämämääni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen reaalielämä on tylsää, mukavempaa se on kun olet täällä meidän seuranamme.

      Sitä paitsi f-secure minullakin on. Minusta on niin riemastuttavaa, kun Hyppönen antaa lausuntoja asioista, jotka eivät mitenkään kuulu henkilökohtaisten tietokoneiden turvallisuuteen. Tuskin itsekään tietää mistä puhuu, mutta syvälle on meille iskostunut mielikuva: "Se se on viisas mies ja oikea turvaguru!"

      Poista
  38. Äh, tarkoitin Ernoa! Hän on/oli aivan ylivertainen ajattelija. (Siksi myös epäsuosittu.) Arvostan häntä yhtä paljon kun vähättälen Artoa. (Joka on suosittu.)

    Ps. F-Secure taitavalle hakkerille ole edes hidaste. Kyllä se näin on, näin se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä... eikö se ollutkaan huumoria? Oli se silti, tahatonta. Se onkin parasta.

      Poista
    2. Itse arvostin suuresti Arto Paasilinnaa Pohjolan Työn päätoimittajana.

      Poista
    3. Erno hylkäsi minun runokokoelmani, minkä vuoksi arvostan häntä suuresti. Tosin hän kirjoitti minulle hyvin seikkaperäisen kirjeen, jossa kehotti jatkamaan ja yrittämään uudelleen. Kyllä minä uskoin laakista Ernoa. Olin tuolloin kai yhdeksäntoistavuotias ja harvinaisen lapsellinen.

      Poista
    4. (Nyt tuhannet miettivät, kumpi meistä oli se päätoimittaja.)

      Poista
    5. Erno varmaan hylkäsi Kalle Päätalonkin esikoisen. Ainakin Kalevi Sorsa hylkäsi.

      (Tuo Iineksen eka lause kertoo suuresta itseymmärryksen kasvusta. Onko se aitoa?)

      Poista
    6. Minä en oikein usko, että F-Secure olisi vain hidaste taitavalle hakkerille. Minulla ei ole ollut virusta koneellani F-Secure-aikana, vaikka olen seikkaillut epämääräisillä sivustoillakin, joskus, en usein.

      Poista
    7. Siis itseymmärryksen kasvusta en tiedä, mutta kun nyt muistelen niitä runoja, niiden on täytynyt olla naiveja, olinhan hädin tuskin päässyt neitsyydestäni tuohon aikaan.

      En nyt ihan romanttisesta rakkaudestakaan haaveillut, mutta maailmankäsitykseni ei ollut vielä avartunut esimerkiksi poliittisen tietoisuuden avartumisella. Se tuli vasta seuraavana keväänä, kun Totuus valkeni ja ymmärsin kiinnittää oikeanlaisia pinssejä laukkuuni.

      Poista
  39. ... "ole edes hidaste". Korjaan: se on vain hidaste.
    Kysymys on tästä: vaikeimmatkin tietokonekoodit on ihmisten tekemiä. Ei siihen tarvita kuin että toinen ihminen tekee "antikoodin". Silloin Simplasalabip on pibalasalpmiS.

    VastaaPoista
  40. Reino minusta heistä veljeksistä (ei se tuntemattomin neljäs) minusta kummallisin on. Miksi siitä sikisi sellainen diplomaatti-herra? Kummallista. Opetteli venäjää, ja kun oppi, melkein unohti suomen.

    Aika kummallisinta on koko outo veljessarja.

    VastaaPoista
  41. Iines on kypsynyt kovasti. (Hänet voisi nykyisin popsasta poskeensa.) Ennen, kun Iines oli väärässä, hän heittäytyi selälleen, rupesi sätkimään sääriään kuin torakka (tai Lenita Airisto), ja väitti että hänet käsitetään väärin. (No, ketäpä meitä oikein käsitettäisiin?)

    Mun mielestä Iines on nyt kivempi.

    VastaaPoista
  42. Kyllä täällä virtuaalissa jotakin oppii. Ihan terveellä tavalla oppii näkemään itsensä muitten silmin, paremmin ehkä kuin reaalielämässä, koska täällä antaa enemmän sisintään ja nsaa palautetta reippaammin. Kun saa välillä turpiinsa, huomaa, että ei olekaan niin virheetön. Ja senkin oppii, että voi silti elää.

    VastaaPoista
  43. Ajattelen asiat etukäteen, kypsytän ne päässäni, en - kuten monet kolleegani - heittele herneitä sioille. Vaan panen ne pivoon. Keväällä aurinkoa nousee Ahvenenmaan takaa ja mulkoilee kaikkia jotka mulkoilevat sitä. Kevät on kovin lyhyt aika ihmisen elämässä, se on kuin pyörivä mustalainen. Ei sen kannata antaa häiritä.

    VastaaPoista
  44. Olen samaa mieltä Iineksen kanssa. Nettikeskustelu on antoisinta silloin, kun keskustelee muidenkin kuin samanmielisten kanssa. On todellakin terveellistä huomata, että asioista voi olla perustellustikin eri mieltä, vaikka perustelut olisivat huonojakin.

    Tuo Mikiksen mietevirta tuo mieleeni, että nuorena kirjoittelin tuontapaisia tarinoita. Eräänkin legendaarisen (minun muistoissani) tarinani nimi oli Komero. (Eikö se teistäkin ole aika hauska ja outo sana? Kätkien sisäänsä freudilais-kafkalais-mikisläisiä tuntoja?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hemmi-tädin mielestä se oli Komuutti. Ja niin sitten myös mun mielestä. (Olin noin 4 vanha.) Myöhemmin, paljon myöhemmin, kun kerroin hänelle että kävin Tallinnassa... niin Hemmi-täti mietti kauan. Se istui keinutuolissa ja keinui ja mietti ja sanoi lopulta: "Ai Räävelissä?" En käsittänyt mitä hän tarkoitti. Mun piti mennä kurkkaamaan Otavan "Pieni Tietosanakirja" 1928 IV osa San Remo-Öölanti kirjasta hakusanaa Tallinna. "Tallinna (vir. Tallinn, saks. ja ruots. Reval, mistä suom. väännös Rääveli...) Hitsi, Hemmi- ja Hilja-tädit olivat kivoja.

      Poista
    2. Siikajoella sitä sanottiin kommuutiksi eli tiedän kapineen ja muistelen sitä usein kaihoten. Ylälaatikossa oli papan tavaroita, piipputupakkaa, öljyä, kosmoskynä ja muita tarpeellisia timpurin värkkejä, ja muistan yhä kuinka salaperäisen lumoava tuoksu siitä erkani, sellainen proustilainen.

      Papalla oli sydän, risti ja ankkuri tatuoituna kämmenselkään ja hän kehui ottaneensa sen seilatessaan Oulun ja Uleåborgin väliä. Luultavasti se kuitenkin tapahtui Raahen syysmarkkinoilla.

      Poista
    3. Olga-tädillä oli pesukomuutti, eli sellainen puinen huonekalu pesukalustoa varten. Siinä oli alhaalla parihyllyinen kaappi ja nätit messinkihelat ovissa. Kaapin päällä oli vetolaatikko, jossa säilytettiin pikkutavaroita. Joissain komuuteissa kansi noudee ylös. Kannen päällä oli kummassakin tapauksessa pesuvati ja kannu. Kaapissa oli posliinipottu.

      Minulla on tuo pesukomuutti nyt mökin vessassa. Sen päällä on toalettilaukkuni ja pesutarvikkeita, kaapeissa on naisten pikkupyykkiä. Kun kaapit ovat täynnä likaisia hepeneitä, pesen ne käsin ja ripustan naapurin poikamiehen ikkunan alle heilumaan merituulessa.

      Poista
    4. Tässä kannattaa muistaa, että hepeneisiini kuuluvat ennen kaikkea vaaleanpunaiset punttihousut.

      Poista
  45. Mikis - muistuikin tarinoista mieleeni, että sinun piti lähettää minulle sähköpostiosoitteesi, jotta voin lähettää sinulle sen satasivuisen tarinakollaasin, jonka kirjoitimme muutama vuosi sitten Mummolassa.

    Mummola on kadonnut, mutta tarinat elävät.

    VastaaPoista
  46. En oikeastaan edes ymmärrä sellaista, että keskustellaan vain samanmielisten kanssa. Eihän se mitään keskustelua ole, koska elämässä on aina ristiriitoja - ne kuuluvat rehelliseen elämään.

    Samanmielinen keskustelunyökyttely on minusta jopa jokseenkin haukotuttavaa, eli se tyyli, että kiitetään postauksesta, joka "pelasti päivän" tai joka "sisälsi päivän parhaat naurut" tai muuta lipovaa. Itse piristyn, kun joku tuo esiin uuden näkökulman tai muuten vaan oman käsityksensä ja vaivautuu esittämään asiansa riittävän havainnollisesti. Pikkuilkeydetkin ovat virkistävämpiä kuin hymistelyt.

    Minulla muuten tuo ajatusprosessi toimii toisin. En ajattele etukäteen, en pystyisi suunnittelemaan esimerkiksi juoniromaania etukäteen. Ajattelen nimittäin kirjoittaessani. Kun aloitan, en koskaan tiedä, mitä sieltä tulee. Tarinan loppu on itsellenikin yllätys.

    VastaaPoista
  47. iines rakas, ajatusprosessini tuommoisena oli ironiaa, en koskaan ajattele etukäteen mitä tekstiä teen. ihan päinvastoin. usein - useimmiten vasta seuraavana päivänä - huomaan (kauhukseni) että olen jotain kirjoitellut. ja ai että tommosta... alkaa hävettää... mutta v-ako silläkään väliä, on.

    ei kun ihan oikeasti teksti vie minua aina mukanaan. aloitan usein virkkeen sanalla "Kerran"... vaikka en yhtään tiedä "mitä sitten"...? ja joskus muuten niin käykin, etten äkkiä keksi mitään. (no, niitä kommentteja en sentään lähetä.)

    VastaaPoista
  48. Tämä on hyvä kuulla, sillä aloit tuntua vähän vieraalta suunnitteluinesi.

    Itse valitsin koulussakin aineen otsikon ja aloin vain kirjoittaa jännittäviä lauseita. Joskus olin liemessä, kun aika alkoi loppua ja joku mestarietsivä seikkaili vielä linnan uumenissa. Piti kehitellä sitten nopea loppuratkaisu. Myös yläluokilla valitsin otsikon joka "puhui" minulle jotakin, ts. siitä aukeni jokin symbolinen juttu. Siitä sitten vaan lauseita peräkkäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä on puhuttu ennenkin (ja puhuttiin Vanhallakin), mutta minä valitsin yleensä mahdollisimman tylsän asiaotsikon, jonka kiepsautin päälaelleen ja solmin sinne tänne hapsottavat päät lopussa nokkelaan rusettiin. Samalla metodilla syntyy muuten suuri osa markkinointiviestintääkin.

      Poista
    2. Luuletkos Tapsukka, ettei potentiaali ostajaryhmä sitä rusettia huomaa...

      Poista
    3. Tietysti huomaa ja siksi siitä kiinnostuukin - ja seuraava vaihe on siirtää tämä huomio tuotteeseen. Tämä on siis sellainen simppeli mainoskeino, joka toimii aina. On niitä muitakin, järeämpiä ja mutkikkaampia ja kaikkia siltä väliltä.

      Ikävä kyllä näyttää siltä, että nykyään yhä useammin ei mitään rusettia olekaan, ei edes niitä vaaleanpunaisia punttihousuja. On vain kuva, tuotenimi ja hinta, usein kieliopillisilla virheillä kuorrutettuna.

      Poista