21.5.2017

R.I.P. Dazzling Morningstar



Niin se meni koirien taivaaseen, tämäkin perheenjäsen, 13-vuotiaana, kuten kaikki meidän eläimemme, kissaa myöten. Pääsi vielä äitienpäiväreissulle tänne, eikä silloin lausuttu asiasta sanaakaan, vaikka nähtävissä oli, että aikaa ei ole paljon. Jotenkin kuolema on niin pelottava asia, että siitä ei vaan puhuta, vaikka se leijuisi samassa huoneessa. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat suhtautua kuolemaan luonnollisesti. Minä en osaa. En esimerkiksi pysty ottamaan enää uutta lemmikkiä, koska näen edessä sen kuoleman - tai omani. Voihan olla, että minä lähden ensin ja se jää minua suremaan. Vanhuus tulee ja siihen kuuluu luopuminen.

Joku sanoo, että ikä on vain numeroita. Näin sanoi ystävänikin, otti vanhoilla päivillään netistä miehen, korjautti kohtunsa ja värjäsi tukkansa punaiseksi. Sai sittemmin ihottuman päänahkaansa, mutta ei luovuttanut. Nyt hän on blondi ja lähdössä miehen kanssa Eurooppaa kiertämään. Molemmilta on polvet leikattu, mutta niin vain  mennään. Luultavasti hän elää pitkään,kuten äitinsäkin, iloinen maalaisemäntä, joka piristi itseään kesäteattereissa ja maakuntamessuilla. Eli lähes satavuotiaaksi saatettuaan miehensä paljon aiemmin hautaan. Hänen sisarensa, minun äitini, eli kahdeksankymppiseksi ja oli huolten runtelema ja takanaan paljon menetettyjä tilaisuuksia ja epäonnenpotkuja. 

Minulta ei ole polvia leikattu, ja koetan varoa äitini tietä. En minä kauheasti surekaan. Pidän elämästä ja ihmisistä, mutta olen hieman varautunut suhteissa ihmisiin. Elämä opettaa ja epäonniset piirteet seuraavat sukupolvelta toiselle. Jumala se ehkä siinä vain kostaa menneitten polvien syntejä viattomille uusille ikäluokille.

Auttaisiko jos nöyrtyisi ja rukoilisi kunnolla eikä aina vain lähettelisi nopeita tekstareita yläilmoihin, että anna nyt, tarvitsen todella nyt tätä. Tosin tällainen suora pyyntötekniikka tuottaa joskus myös tuloksia. Olen kertonut teille Nuoresta Leskestä, joka kiusaa minua jatkuvilla pitkillä puheluilla. Hän tuli juuri vastaani pihalla enkä päässyt pakoon. Niinpä jäin kuuntelemaan häntä.

Hän oli ollut hautausmaalla ja tuskaillut, miten saa painavan multasäkin siirrettyä Pertin haudalle. Oli rukoillut miestään, että Pertti, jos sinä jossain siellä nyt olet, niin auta nyt jollakin tapaa siirtämään tämä multasäkki haudalle. Siinä samassa puutarhatraktori oli puksutellut häntä kohti ja hän oli kysynyt ajajalta, voisiko tämä viedä säkin miehensä haudalle. Kyllä voi, säkki sai kyydin ja Nuori Leski koki ihmeen. Mainittakoon, että kyseinen ihminen on varustettu erikoisella herkkyydellä. Kun mies kuoli, kello oli pysähtynyt olohuoneessa. 

Tänään tein viimeisen palveluksen tuolle kuvan otukselle. Maksoin sen tuhkausmaksun, sataviisikymmentä euroa. Se sai kyynelhanat auki, oikeastaan ensi kerran kunnolla. viimeinen palvelus pienelle Iivo Livokille, Kärkkäiselle, Olmille jne. Mietin vain, mihin ne tuhkat tullaan sirottelemaan, kun se ei ollut vesikoira eikä oikein ulkokoirakaan, vaan sillä oli aina kiire takaisin pesään, kotiin. Jotenkin uurna takan reunalla ei kuitenkaan kuulosta hyvältä. 

(Valokuva Iines)

151 kommenttia:

  1. Puolisen vuotta sitten avasin broidille oven, kun vei Sasaa viimeiselle lenkille. Sylissään sitä kantoi, se ei jaksanut enää yhtään kävellä. Ruokakuppinsa viereen oli illalla raahautunut makaamaan. Kun sitä silitti, se avasi hieman aivan mustiksi muuttuneita silmiään.

    Yöllä koira kuoli, aamulla se makasi pahvilaatikossa, johon broidini oli sen laittanut.

    "Ikinä en enää ota koiraa!" - parissa viikossa mieli muuttui ja uusi on erittäin omapäinen ja temperamentikas. Oikein keisari.

    VastaaPoista
  2. Olen onnistunut olemaan ilman koiraa jo monta vuotta ja olen hoitanut vain tyttären eläimiä, tätä koiraa ja kissaa luonani useinkin. Kissaakin hoidin sen viime vuodet, kun täällä on enemmän tilaa ja pihaa kuin kerrostalossa. Kissa muuten eli lähes 19-vuotiaaksi, ei 13 niin kuin tekstissäni muistin.

    Luulen minäkin, että mieli muuttuu vielä. Ja kohta saan luultavasti uuden hoitokissan, mikäli oikein tulkitsen.

    Tämä koira vietiin eläinlääkärille, kun se ei päässyt enää edes autoon, saati portaita, ennestään kipeä tassu oli tulehtunut, ja koira oli syönyt kipulääkkeitäkin jo kauan.

    VastaaPoista
  3. Kuolemilla on turha spekuloida, tulee kun on tullakseen. Lapsuuteni aikaisen Tanen muistan vielä pyörätuolissakin pitäneen kännistä rähjääämistään. Sitten olivat amputoineet kädetkin, eikä nyytti lainkaan päässyt terveyskeskuksesta viinakauppaan. Varmaan silloin lannistui.

    VastaaPoista
  4. Näinhän se menee. Vaan jotenkin eläin mittaa myös ihmisen aikaa. Kun ottaa eläimen, varautuu yli kymmenen vuoden vastuulliseen hoitoon ja läsnäoloon. Kun on jo hieman vanhempi, sitä laskee, että jaahas, minähän olen jo tuon ja tuon ikäinen, kun tästä aika jättää.

    Itselläni on ollut eläin melko nuoresta lähtien, ja yhtäkkiä huomasin, että oman lapsen paras lapsuus ja alkunuoruus humahti ohi sen yhden koiran aikana. Hän oli pieni tyttö kun Manu haettiin, ja finniä puristeleva teini, kun Manu haudattiin. Humpsista vaan

    VastaaPoista
  5. Aika vilisee silmissä, tutut vähentyvät ja vieraat lisääntyvät. Kannattaa kuitenkin kuolla vain kerran. Siihen asti elämä jatkukoon, tämä ihana rämpiminen lettosuolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumala se ehkä siinä vain kostaa menneitten polvien syntejä viattomille uusille ikäluokille.
      En ymmärrä? Ihmisiä ei ole jumala luonnut. Ihminen on kasa kehittyneitä soluja. Tietysti ymmärrän sen ,ihmiset eivät ole kehittyneet tasvertaisiksi.
      Evoluutio perustuu erilaisuudelle.
      Tämä seurauksena tulee erilaisia ominaisuuksia, jotka tuovat mukanaan erilaiset eloon jäämis mahdollisuudet.
      Ei ole "luojaa" joka antaa ihmiselle jotain . Kai maisterit ymmärtävät tämän.

      Poista
    2. Mistä nyt Jumalan tähän vedit? Onko se samanlainen trauma tai frustraaio kuin se, ettet voi sanoa HOMO sapiens.

      Poista
    3. Auttaako "jumala" jos nöyrtyisi niiku maisteri ja rukoilisi kunnolla eikä aina vain lähettelisi nopeita tekstareita yläilmoihin, että anna nyt, tarvitsen todella nyt tätä.

      Poista
    4. Älä saakutissa, Jumala pudottaa kiven sun päähäs.

      Poista
    5. Anonyymi siteerasi tekstiäni tästä kohdin: "Elämä opettaa ja epäonniset piirteet seuraavat sukupolvelta toiselle. Jumala se ehkä siinä vain kostaa menneitten polvien syntejä viattomille uusille ikäluokille."

      Kirjoitukseni ei ole realistinen, yksyhteen, kuten se ei koskaan ole - jokaisesta jutustani löytyy erilaisia tasoja, joita en alleviivaa.

      Tuossa täytyy ymmärtää, että tekstini on myös fiktiivistä, ei siis ohutta yhden tason faktaa.

      Minähän ironisoin siinä kristinuskon perinnäisiä vanhatestamentellisia oppeja: Jumala kostaa ihmisille pahat teot kolmanteen ja neljänteen polveen. Etkö tätä tosiaan tiennyt, Anonyymi? Ei ollut edes kovin piilotettu.

      Poista
    6. Kritisoin maisterin tosiuskovaista linjaa.
      Onko esim. Stalinin pahoja tekoja hänen lapset joutuneet maksamaa.
      Ainiin , lapset karkasivat jenkkeihin.

      Poista
    7. Kyse ei ole maisterin vaan Vanhan testamentin tunnetusta kohdasta, jossa Jumala sanoo kostavansa isien pahat teot lapsille aina kolmanteen ja neljänteen polveen. - Tämä ei siis ole minun käsitykseni eikä minun uskoni, vaan minun lempeä pilkkani kristinuskon tiettyjä uskonkappaleita kohtaan.

      Poista
    8. Mitä Stalinin lapsiin tulee, on päivänselvää, että hänen lapsenlapsenlapsensa kärsivät tänä päivänä Stalinin synneistä. Sarkasmivaroitus.

      Poista
    9. Ei stalinin lapsija ole tuomittu heidän isänsä takia.


      Lapsista Konstantin Kusakov. Hän sai vartuttuaan työpaikan kommunistisen puolueen puolueorganisaatiosta Moskovasta.

      Vasili loi ­ komean uran Neuvostoliiton ilmavoimissa.

      Tytär Svetlana Allilujeva työskenteli opettajana. Vuonna 1967 hän loikkasi Yhdysvaltoihin . Svetlana on nykyään Yhdysvaltain kansalainen.En muista onko hän elossa.

      Poista
    10. Mutta puhe on kärsimisestä, ei tuomitsemisesta.

      Toki se vaikuttaa ihmisen psyykeen, jos isoisä muutaman polven takaa on ollut julma psykopaattimurhaaja. Se heijastuu ensin Stalinin lapsiin - psykopaatti ei kasvata terveitä ja tasapainoisia lapsia.

      Näin tämä ketju kulkee sukupolvien yli. Itse asiassa tämä Raamatun kohta on psykologisesti hyvin mielenkiintoinen; ei tarvita jumalia.

      Poista
    11. On muuten, Iines, jännää miten tosi tuo Jumalan kostouhka' saattaa olla! Näen lapsissani ja lapsenlapsissani samoja ominaisuuksia kuin isovanhemmissani, usein hauskoja mutta myös niitä joista toivoisin, että piru ne vieköön!
      Ehkä se 'neljänteen polveen' kostaminen perustuu ikiaikaiseen käytännön kokemukseen. hh

      Poista
    12. Tosiuskovaisena maisterina voit selittää , miksi kristinusko kehitti omat pyhimyset?
      Jokaisella kristityllä valtakunnalla on omat suojepyhimykset.
      Englantia suojelee Pyhä Yrjö
      Ranskaa Pyhä Martinus
      Kaupungeilla jopa sairauksilla on omat pyhimykset, pääsärystä kärsi rukoillee Pyhää Agasthusta.
      Siis onko nämä pyhimykset jumalia valepuvussa?
      Jos ei tarvita jumalia , mutta pelätään sitä" jumala kostaa neljään polveen".

      Poista
    13. Hh, joku viisas on siirtänyt tämän psykologisen viisauden Raamattuun, muka Jumalan suusta, kun se on vain luonnonlaki, joka toteutuu: jos olet rakkaudeton ja teet väärin lapsillesi, nämä tekevät samoin omilleen jne. Tämä kärjistettynä, mutta tässä se kaava on. Totisesti.

      Poista
    14. Katoliset ovat muutenkin vähän muotoihin sitoutuneita, Anonyymi. Julistetaan lihallisia olentoja pyhimyksiksi ja uskotaan ihmeisiin. Ripittäydytään, ja saadaan synnit anteeksi. Murhakin. Harjoitetaan anekauppaa. Ei naida, jos ollaan pappeja, paitsi kuoripoikia.

      Poista
    15. Tosiuskovaiset uskovat ihmeisiin.
      Jos koirilla on oma taivas, ainkin maisteri väittää.

      Poista
  6. Sain tekstin kommentteineen palautettua - ne katosivat jälkimuokkausvaiheessa aamusella, samoin muutama vanhempi teksti, joita en saanut kaikkia takaisin!

    No, riittäähän näitä. Yhteensä tässä blogissa on 100823 kommenttia ja 904 juttua, joten tekstiä piisaa.

    VastaaPoista
  7. En vielä tiedä, lähdenkö Senaatintorille kunnioittamaan Mauno Henrik Koiviston muistoa, vai katsonko televisiosta, josta kaiken näkee parhaiten.

    Eilen käväisin Senaatintorilla, kun kirkko oli järjestänyt jääkiekkouskovaisille katselu screenin. "minä uskon lätkään ja isään kaikkivaltiaaseen, kisojen ja jään luojaan, Kummolan Kaleen, sekä Marjamäkeen, surkean joukkueen ainoaan tosi surkeaan."

    VastaaPoista
  8. Löysin tänään 22.5 ulkoillessani sipoonkorvessa ruumiin. Todennäköisesti alkuvuodesta Herttoniemestä kadonnut 33v. mies. Joka oli toiminut isoäitinsä omaishoitajana. Oli lähtenyt illalla roskia viemään ja sille reissulle jäänyt. Arvellaan muistuttavan taannoista Nela Utkinan tapausta. Järkyttävää että jotkut vaan arkisesti yhtä äkkiä päättävät lähteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ohhoh, kauhea löytö ihmiselle! Jää varmaan mieleen ikuisiksi ajoiksi.

      Vaan hyvä aina, kun kadonnut löytyy. Miesparka. Se on ainakin varmaa, että jos on kauan kateissa, on kyllä kuollut.

      Toivottavasti suomalainen juuri kadonnut eli Kabulissa siepattu nainen löytyy elävänä.

      Poista
    2. Säpsäyttävää tuo on. Valokuvia otin taannoin niistä Utkinan etsimisjulisteista.

      Kun mitta täyttyy, eivät sitä edes omaiset pysty useinkaan etukäteen tajuamaan.

      Joku iltapäivälehti siitä viritti jo jotain kauhujuttua, kun Herttoniemen-Kulosaaren alueella oli talvella useita ihmisiä samaan aikaan kateissa. Pikkuhiljaa löytyvät.

      Poista
    3. Vaan tarvitaanko sellaista mediasirkusta, jollainen käynnistettiin Nela Utkinan tapauksessa? Tapauksessa ei lopultakaan tainnut olla mitään mystistä.

      Useimmitenhan kyseessä on henkilökohtainen tragedia, eikä kukaan ole ryöstänyt kadonnutta, täällä Suomessa.

      Poista
    4. Ymmärsin, että esimerkiksi Utkinan tapauksessa mediamyllytys oli paljolti omaisista lähtöisin. Kun lähiomainen on kateissa eikä kohtalosta ole tietoa, varmaankin jokainen haluaisi julkisuuden auttamaan selvittämisessä

      Poista
    5. Toki, mutta eikö läheisellä täydy olla jokin ennakkokäsitys kadonneen persoonan sieluntilasta? Tällöin tieto kadonneen kohtalosta on jo jollakin tasolla mielen sopukoissa. Siinä ei medialla voi olla enää auttajan osaa.

      Ihmisen mieli on kuitenkin epälooginen ja turvautuu suuressa ahdistuksessakin toivoon. Jospa jotakin olisi vielä estettävissä! Tai mieli kieltää viimeiseen saakka sen, minkä jo tietää.

      Ja tietenkin nuoren kauniin naisen katoaminen on herkkupala lehdistölle, etenkin kun hänellä on epätoivoisen rakastava mies, joka ei luovuta. Tragedia. Näytelmä, josta Nela voisi olla eri mieltä.

      Poista
    6. Ruumiiden näkemistä olen parhaani mukaan vältellyt. Sairaalan kylmiössä kävin isääni katsomassa. Tylyä se oli, kun veti lokeron auki. Isäni oli munasillaan ja ihan valkoinen. Rinnassa oli elvytysjälkiä. Olen jo ylimääräisellä ajalla, kahdeksan vuotta vanhempi kuin hän oli kuollessaan. Yksi tyttö minulle muutama päivä sitten sanoi, ettei halunut katsoa nuorena syöpään kuollutta äitiään lainkaan. Kehuin hänen tehneen hyvin, muistikuvat kannattaa muodostaa elon päivistä.

      Poista
    7. Itsemurhaajista vielä, että on sellaisia, joissa vaara on ilmeinen ja sitten niitä, joista läheisetkään eivät osaa aavistaa.

      Poista
    8. Näin varmaan on. Silti jään mielessäni kysymään: miksi eivät havainneet muka mitään.

      En halua syyllistää ketään, sillä ei itsemurhaa voi toinen estää. Aina on tilaisuuksia, jopa vankeudessa. Silti mietin sitä, miksi ihmiset ovat usein niin kaukana toisistaan, läheisetkin.

      Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät puhu toisilleen sisimmistä tunnoistaan - näin meidät on vuosikymmenten kuluessa kasvatettu, vaikenemaan ahdistuksistamme. On edelleen hieman häpeällistä, jos mieli ailahtelee. Useimmilla ihmisiä on kulisseja suojanaan, kaiken aikaa. Sitten näitä yllätyksiä tapahtuu.

      Poista
    9. Itsemurhaa olen elämässäni monesti pohtinut. En sellaista kuitenkaan tee, pelkään kuolemaa enemmän kuin sitä toivon. Jos ratkaisuni olisi ollut toisenlainen, varmasti en olisi lörpötellyt: "kuule, ku mä meinaan nyt suorittaa sellaisen suicidiumin!"

      Poista
  9. Televisiolähetyskin on varmaan hyvä, ja ehkä näkee paremmin. Muistan katsoneeni Kekkosen hautajaiset, ja Narvan marssi oli kyllä vaikuttava ja ehkä jopa koskettavakin, vaikkei Kekkosessa ollut mitään kovin koskettavaa. Maunossa on se puoli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nähnyt sekä Rytin että Paasikiven hautaussaattueen Pohjoisespall sunnilleen siinä missä Kinopalatsi oli. Saimme sitä varten koulusta lupaaja kehotuksen mennä! Nyt olen tyytyväinen, että tuli ehdotusta noudatettua. Siinä kohtaa oli todella sitä kuuluisaa 'historian siipien suhinaa' vaikka sää oli harmaa ja kolea.

      Kekkonen, TV.stä näin pätkän, ei kiinnostanut vaikka myönnettävä on, että täytti hyvin mahtimiehen sijan, ei ole montaa vertaistansa ollut. Näin jälkeenpäin ajatellen hänessä oli jotain samaa kuin aikansa älypäässä, Caesarissa. Kyllä hän suurmies oli.

      Manu oli viimeinen 'vanhanajan' presidentti. Häneen voi luottaa! hh

      Poista
    2. Muistan 1992 Mauno Koiviston aloitteesta valtionvarainministeriössä tehtiin poikkeuslakeja, joilla silloista kassakriisiä torjuttiin.Tehtiin salainen kassakaappisopimus, jonka sisältö tunnetaan Koiviston konklaavina.
      Politiikot ovat luotettavia. Sarkasmivaroitus.

      Poista
    3. Mauno Koivisto oli ihminen presidenttiyden takana, auktoriteetti, jossa oli lämpöä ja hieman samaistuspintaa. 

      Ja mikä ihailtava nousutarina, hellahuoneesta sataman kautta iltakouluun, tohtoriksi ja politiikkaan, presidentiksi, niin kuin lehdessä kirjoitettiin. Tehdäänpä me rutisijat ja vaatijat sama perässä!

      Poista
    4. Koivisto oli kaikista presidenteistämme osaavin.

      Kekkosen suuruutta ei voi kukaan kiistää. Keksi sen olevan ulkokultaisen tuntuista, jos teemme kaiken vasta kun ryssä käskee. Keksintönsä oli suomettuneisuuden nimellä tunnettu ilmiö. Siinä ennakoitiin itänaspurin tahtoa, tehtiin kaikki ennen kuin Moskovassa tiedettiinkään juuri tuon olevan heidän tahtonsa.

      Poista
    5. Jokainen presidentti on arvioitava aikaansa vasten. Jollain on taustalla murrosaika, jollain sotavuodet, jollain hyvinvointiaika. Kuka lie paras, on kai paljolti sen varassa, miten presidentti on luotsannut maansa jatkoon, millainen maa on presidentin jäljiltä.

      Poista
    6. Kontlaavi oli salainen kassakaappisopimus, jonka sisältö tunnetaan "Koiviston konklaavina". Manun puuttuminen pankkioikeudenkäynteihin oli todella törkeätä. Oli hämmästyttävää kuulla Olavi Heinosen ja Kaarlo Tourin selittelyjä siitä, että ei manu pyrkinyt millään lailla vaikuttamaan heidän toimintaansa. Pelkästään se, että manu oli kutsunut konklaavinsa koolle ja kysynyt tuomioden perusteluja, osoittaa sen, ettei hän ollut tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin pankkioidenkäynneissä. Ihmetystä herättää, sekin, ettei kukaan kutsutuista juristeista ilmoittanut julkisesti, ettei voi osallistua tälläiseen kokoukseen oikeudenkäynnin riippumattomuuden säilyttämiseksi.

      Poista
    7. Minunkin hyvät ystäväni kaatuivat pankkikriisin mukana. Bisnekset, talot ja tavarat menivät.

      Mutta niin se vain on, että ahneus sai palkkansa.

      Poista
    8. Minunkin elämääni pankkikriisi vaikutti suuresti. Tämä on juuri sitä aikaa, jolloin veroprosenttini nostettiin tilanteen paikkaamiseksi yli 40 prosenttiin, vaikka olin asuntovelkainen yksinhuoltaja, opettaja. Kertymäni meni siis sen siliän tien, eikä suinkaan kasvanut korkoa salaisilla tileillä, kuten kermapyllyinen nuorempi polvi irvailee. Muutenkin ihmisillä oli tuolloin hirvittävät velat, siis puhun nyt valkokaulusköyhälistöstä, joka oli lukenut itsensä opintolainoilla tekemään työtä hyviin virkoihin.

      Poista
    9. Lisään tuohon asuntovelkaan vielä opintolainan ja pienen autolainan (Fiat 850).

      Poista
    10. Ketkä siitä holtittomasta rahahanojen aukaisemisesta ovat vastuussa, siitä mikä johti pankkikriisiin. Tottakai pankit täytyi pelastaa, muuten olisi kaikki rytissyt.

      Poista
    11. Tilanne on siis 90-luvun laman ja oikeuslaitoksen uhrien kannalta todella katastrofaalinen. Velkojen perintä on nyt kestänyt noin 25 vuotta ja kestää edelleen, eikä kukaan pysty esittämään velkakirjaa tai aukotonta siirtoketjua, joka oikeuttaisi näihin perintätoimiin. Tilanne on siis velallisten kannalta ollut täysin kohtuuton viimeiset 25 vuotta.
      Suomen kansa pantiin polvilleen kovanmarkan politiikan, korkojen yksipuolisen noston ja valtavien omaisuusmassojen uudelleen jakamisen seurauksena. Ja uhreja tuli enemmän kuin talvisodassa. Jokaista suomalaista perhettä tämä lama ja sen ”hoito” kosketti, niin ettei ole mitään syytä ihmetellä, miksi suomalaiset ovat edelleen haluttomia yrittämään.

      Elämällään voi tehdä muutakin kuin epäonnistua. Elämänsä voi viettää muuallakin kuin ikuisessa velkavankeudessa.
      Siellä (konklaavisssa)luotiin yleiset säännöt ja vahvistettiin ajan henki. Etusijalle asetettiin vaikeuksissa olevien pankkien edut yksilön etuja vastaan.

      Ajan henkeen kuului, että korkoja voitiin yksipuolisesti nostaa ja ihmisten omaisuudet jakaa, periaatteella: tilaisuus tekee varkaan.

      Omaisuuksien ryöstämiseen kuului, ettei edes muotoseikkoja tarvinnut noudattaa. Kauppakirjan allekirjoitukseksi riitti henkisesti romahtaneen ihmisen sutaisu: V**** Paska Aamu. Sillä siirrettiin velallisen yrityslainojen vakuutena ollut koti pakkohuutokaupan uhalla pankin johtokunnassa istuneen luottamusmiehen omistukseen ilman, että virallinen kaupanvahvistaja olisi ollut paikalla.

      Toivottavasti tämä kansallinen häpeä tutkitaan vihdoin perinpohjaisesti ja todelliset syylliset kansan kärsimyksiin saavat ansionsa mukaan.

      Poista
    12. Sanasi sisältävät hyperbolaa, liioittelua tyylikeinona. Esimerkiksi korkojen nostoista tai laskuista tuskin kysytään mielipiteitä etukäteen.

      Niin ikävät kuin seuraamukset olivat, pankkien pelastaminen oli välttämättömyys.

      Muistan kun joku kysyi kuumenemisen aikana minulta: "miks sä viittit noita töitä painaa, eiks kannattais perustaa firma, rahaa kyllä saa kun hakee."

      Poista
    13. Yrittäjyys vaatii paremman liiketoimintasuunnitelman kuin: "nyt on housuntaskut täynnä fyffeä, mitäs tekis!"

      Tiedän toki, että paljon hyviäkin firmoja kaatui pankkikriisin ja sitä edeltäneen rahanjaon holtittomuuden vuoksi.

      Poista
    14. Fiat 850 ei kännykälläni auennut, mutta sellainen olisi varmaan ollut minulle liian kallis. Ensimmäinen autoni oli vuoden -73 Saab ysikutonen. Viissataa maksoin, kun tutun tuttu hitsasi sen pohjan: "herranjumala sentään, yleensä näissä on pohja kunnossa!" - Auton moottori pätki, hyydytti kun piti kiihdyttää oikein kovasti. Aidot karvanopat ja Wunderbaumin siihen toki ostin.

      Poista
    15. Juu, taitaa olla Riku totuutta lähellä. Kyllä silloin oli rahan vapauttamisen nimissä lähdetty tuntemattomille vesille ja niitä ei sitten hallittu kun saman aikaisesti suuret raamit maan ympärillä muuttuivat rajusti. Ratkaisuksi tuli kovan markan linja jota mm entinen pankkimies Koivisto kannatti. Se, että hän halusi järjestää tilanteesta keskustelua tietämiensä asiantuntijoiden kanssa ja siinä vedettiin ehkä joitakin suuntaviivoja, oli normaalia menettelyä: ensin fundeerataan ja sitten toteutetaan. Presidentti toimi kuten päämiehen kriisissä kuuluukin. Toki tekivät virheen, niin käy joskus kaikille, ei auta.

      Muistan sen taloushybriksen jonka vallassa koko maa oli 80-luvun lopulla. Isopalkkaisia duunareita rahdattiin Kuopiosta Hesaan viikoksi töihin ja rahasta maksettiin 16% korkoa, KOPissa muistaakseni, Keiteleet ja Wegeliukset. Meillä meni kaikilla pää sekaisin. Siihen tuli ikävä pyssäys sitten.
      Hiukan samaa on ollut nytkin, siis tämä julkisen vallan hurja velkaantuminen, syömmekö leivän lastemme suista kun pidämme huolen koko maailman elättämisestä?
      hh

      Poista
    16. Eniten sydäntäni koskevat lainojen takaajat. Moni isi ja äiti menetti asuntonsa jälkipolven bisneksien vuoksi. Moni ystävyyssuhde päättyi, kun kaverin paperiin oli huolettomasti laitettu nimi alle.

      Poista
    17. Googlaa nyt, Riku, Fiat 850, niin näet, millainen pikkiriikkinen kottero se oli. Halpa. Lattiassa ruosteen kalvama reikä, josta maantie kivasti vilisi. Kerran putosi ikkuna kesken ajon ja kerran irtosi kuskinoven kahva käteen. Kerran lensi tuulilasinpyyhin Euran kohdalla, kovassa sateessa ja kerran katkesi tuulettimenhihna Raijalassa. Ölyvalo paloi usein paluumatkalla punaisena, kun kone söi öljyä hullun lailla...

      Poista
    18. PS Tuohon aikaan unelmoin Saab ysikutosesta...

      Poista
    19. Edessä lukee Viat ja takana kuinka paljon niitä on. Auton ulkonäön muistan hyvin, kokemusta siitä minulla ei ole.

      Poista
    20. Valvillan tehtaanjohtaja pysähtyi saabin romuani ihastelemaan, kun nuorna miesnä olin portilla töissä. Tajusin äijän latvabeekakkoseksi. Itsellään hänellä oli monia vanhoja Saabeja sen uuden lisäksi, jota ajoi. Itse ei vanhoille Saabismeille osanut tehdä mitään, kaiken teetti tehtaan autonasentajalla ja valtion piikkiin. Valvilla valmisti lankaa ja kangasta, joista suuri osa palautui laatuvirheiden vuoksi. Veronmaksajat sen maksoivat.

      Poista
    21. Nykyaikana tuntuu hieman oudolta, että tehtaat olivat siihen aikaan huomattavan omavaraisia. Huonon kankaan ja surkean langan valmistaja, Valvilla, omasi omat lääkärit ja sairaanhoitajat, oman puutyöosaston, oman metalliosaston ja omat sähkömiehet. Mitään ei Kekkosen aikana puuttunut. Paitsi liikevoittoa, pirun kallista se kaikki oli.

      Poista
    22. Kaikkea en muista, mutta jopa omat lämmittäjät siellä tehtailla oli. Ylläpitivät tehtaiden omaa höyryvoimalaa. Saarisen mutsi oli työhönottaja, toimistonsa oli porttikopin toisessa päässä. Porttikoppi oli Aarno Ervin suunnittelema, ihan kauhean näköinen.

      Poista
    23. Koko maailman elättäjiä? Suomiko? Ha ha ha. Kannattaa ottaa se karttapallo käteen ja katsoa. Suomi on tuskin kärpäsen paskan kokoinen läntti jossain pohjoisella pallonpuoliskolla. Väittäsin, että 99% maapallon asukkaista ei edes tiedä, että semmoinen minivaltio kuin Suomi on olemassa. Maapallolla on 7,5 m i l j a r d i a ihmistä ja meillä täällä vaivaiset 5,5 miljoonaa.

      P.s Yksi miljardi on tuhat miljoonaa.

      Poista
    24. Anonyymi, en ole varma, kenen kommenttiin viittaat, mutta ehkä tuonne toisen Anonyymin (hh) kommenttiin.

      Tuo väite "koko maailman elättämisestä" ei varmaan ole kenelläkään tarkoitettu konkreettiseksi, vaan symboliseksi. Ehkä sillä vain halutaan korostaa Suomen pienuutta, köyhyyttä ja hurjaa velkaantumista. Näin minä sen käsitän.

      Poista
    25. Ja kyllä, minustakin on outoa, että me, veloissa korviamme myöten, koetamme useilla miljoonilla kotouttaa täysin eri kulttuurista tulevia sopeutumaan oloihimme, kun yleisessä tiedossa on, että kaikki eivät halua kotoutua, vaan haluavat pysyä kaukana kulttuuristamme. Jopa lapsia suojellaan läntisiltä vaikutteilta lähettämällä heidät ojentautumaan entiseen kotimaahan jopa pariksi vuodeksi.

      Tyttäreni on opettaja, ja hän kertoi minulle jo vuosi sitten, aiemminkin, että luokilta häviää yhtäkkiä tyttöjä, eikä kukaan tiedä virallisesti minne. Yksi selitys on kuulemma suosittu: tyttö on lomalla kotimaassaan. Kun tyttö sitten palaa, hän on usein tiukasti huivitettu ja hiljainen.

      Poista
    26. Demarit osaavat ottaa rahat yrittäjiltä.
      Konklaavilla määriteltiin se, että miten suomen pankit saivat pelastettua itsensä. Mutta kun veronmaksajilta ei voitu enää ryöstää rahaa, niin pitikin ryöstää 90-luvun laman yrittäjät.

      Joten suomen pankit sitten ulosmittasivat kymmenien tuhansien suomen yrittäjien vakuudet.


      Sitten suomen pankit irtisanoivat yli 42 000 suomalaisen yrityksen lainat, jolla kaikki nuo yritykset kaatuivat, eli menivät konkurssiin ja pankit ulosmittasivat heidän vakuutensa (talot jne.). Pakkohuutokaupoissa sitten saatettiin myydä yli 560 000 markan arvoinen talo jollekin paikalliselle ulosottomiehen kaverille 80 000 markalla.

      Pankit siis selvästi halusivat pelastaa itsensä 90-luvun laman aikana, koska olivat myös velkaantuneita. Mutta koska pankit päätettiin salaisella konklaavilla pelastaa, niin siihen keksittiin keino ryöstää 42 000 yrittäjää.

      Konklaavissa päätettiin myös, ettei yhtäkään suomalaista pankkia voi kukaan yrittäjä haastaa oikeuteen. Joten tällä pankit pesivät kätensä ja hommasivat itselleen syytesuojan.

      Poista
    27. Kuinka salanen sopimus voi olla lainvoimainen?

      Poista
    28. En sano pankkikriisistä ja sen hoidosta enempää, mitä olen yllä sanonut, eli sen, että minun veroni nousivat pilviin, kohtuuttomuuksiin. 

      Opettajat eivät ole ökyrikkaita nykyäänkään, saati silloin, ja he, samoin kuin muut velaksi opiskelleet, joutuivat ankariin verojen korotuksiin. 

      Jos siis Anonyymi, viittaat yrittäjien kovaan osaan, niin kovaa oli akateemisilla viranhaltijoillakin. Heiltä otettiin sama ulos suoraan palkasta.

      Poista
    29. Menikö asunto? Entä auto.???

      Poista
    30. Asioita ei voi verrata suoraan. Mutta jos tavallisen keskituloisen kunnan viranhaltijan veroprosentti nousee jostain 35:stä 41:een, voit kuvitella, kuinka suuri yhtäkkinen nousu se on ja paljonko se on palkasta pois kuukaudessa. Se mullistaa elämän, kun silti koko ajan lyhennät opinto-, asunto- ja autovelkaa. Ellei minulla olisi ollut ruokatiliä osuuskaupassa, olisi jääkaappi ollut tyhjä jo puolessa kuuta. Nyt maksoin aina ensin ruokalaskun, sitten velat ja muut laskut. Käteen ei jäänyt usein mitään, vaatteita en juuri ostanut. Elimme ruokakaupan tilillä.

      Poista
    31. Anonyymin liioittelu saanee hänet itsensäkin itkemään. En palkkaisi häntä mihinkään puolueeseen agitaattoriksi.

      Jos anonyymin kommentti olisi elokuva, sen alkuun tulisi teksti: "perustuu etäisesti tosiasioihin"

      Poista
    32. Tiedän kyllä nuo surulliset kohtalot, kun joku on menettänyt kaiken. Se on tietenkin järkyttävintä.

      Yritän vain sanoa, että nuo yrittäjien ja takaajien tragediat tiedetään, mutta sen sijaan minun kaltaisteni maksumiehiksi joutuneiden työssäolijoiden osasta ei ole juurikaan puhuttu.

      Poista
    33. Niinhän tuo on kuin Iines sanoi, meilläkin vaimo kirosi tolkuttoman korkeiksi nousseita veroja kun samaan aikaan tuttu, potkut saanut yksityisfirman palkkalainen nosti superkorkeata ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Kaupunki kuitenkin pystyi maksamaan palkkojaan, kuten Iineksellekin, jotenkin siis selvittiin, hiukan hyvällä onnella, hiukan osaamisella ja ehkä Iiro Viinasen hyvän pärstäkertoimenkin ansiosta.

      JOS PANKIT OLISIVAT KAATUNEET olisi meistä tullut etelä-amerikkalainen maa eikä Nokia olisi saanut rahoitusta kännykkäbisnekseen jolla Suomi nousi hetkeksi maailman huipulle.

      Tuo että pankeilla olisi ollut joku syytesuoja on huuhaata. Meillä on ollut toimiva oikeuslaitos koko ajan ja pankit ovat toimineet kulloinkin voimassa olleiden säädöten mukaisesti (tai joutuneet oikeuteen).

      On toinen asia, että pankkimaailmassa oli totuttu löysään rahaan ja luottoja annettiin kevyin perustein. Siinä on kuitenkin yhteistyössä ottaja ja antaja, kumpikin oman ajatuskoneistonsa vankina. Höyrähtänyt yksityinen on se todennäköisempi häviäjä. Tästä on opittu ja pankkeja nykyisin varoitetaan liiallisesta lainanannosta kuten varmaan olette huomanneet.

      Tämä nyt tästä. hh

      Poista
    34. No tätä minun piti tuolla ylemmässä kommentissani jo kysyä, mutta unohdin: miksi pankit pelastettiin eli miltä kenties vältyttiin, mikä oli pelastamisen motiivi.

      Poista
    35. Kyllä se (yrittäjien kaatminen)oli suuri suunnitelma, SDP:n suunnitelma. Ja täysin harkittu. Kyyneleet, joita esim. devalvaatiosta esitettiin, olivat käsittääksen krokotiilin kyyneliä.

      Tässä tuli tilaisuus, tarve ja suunnitelma samanaikaisesti. Ymmärtääkseni eliitti näki, että suohon ollaan menossa. Liikaa vääriä päätöksiä Joten otetaan maksajat yrittäjistä ja heidän lähipiiristään.

      Poista
    36. Islannissa pankkien annettiin kaatua . Asiakkaat pelastettiin.
      Nyt Islanti on hyvinvointivaltio.

      Poista
    37. Mutta "eliittihän" korotti hurjasti omia verojaan - lasken tässä itseni korkeine veroineni "eliittiin". Älä unohda meidänlaistemme maksumiehinä oloa!

      Jos minun veroni nousivat jättimäisesti, paljonko nousi rikkaiden verot?

      Poista
    38. Hyvä on, olen jo taipuvainen uskomaan, että anonyymin vappuviuhkatehtaan demarit kaatoivat vapaamuurareiden ja demareiden yhteisellä kassakaappisalajuonella.

      Ihan varma en ole, mutta luulen Dan Brownin teosten antavan tähän loistavaa taustoitusta.

      Poista
    39. Verojen nosto oli korkeintaan välillisesti pankkikriisistä johtuvaa. Se oli sitä Kepun Esko Ahon ja Kepun pupun, Iiro viinasen politiikkaa. Iiro lupasi ja vannoi, ettei devalvaatiota ikinä tule. Ja Tottakai, sehän sieltä tuli. Siihen monet kaatuivat.

      Poista
    40. Iiro Viinasta muistan mananneeni tuolloin. Tunsin jopa vihaa hänen sydämettömyyttään kohtaan.

      Vaan kaikki liittyy toisiinsa, ja jonnekin aukkoon ne palkallisten kohonneet verorahat tuolloin menivät. Minun kulutukseni tuo palkanryöstö tyssäsi kokonaan. Välttämättömästäkin oli tingittävä, jotta rahat riittivät lainanlyhennyksiin ja peruslaskuihin.

      Vaan useiden nykynuorten holtitonta kulutusta ihmettelen. Kaikki pitää saada heti, ja kun tiukka paikka tulee, laskut jätetään maksamatta ja kierrätetään ulosoton kautta, vaan kulutuksesta ei tingitä. Mikä kaikkein uskomattominta - asiaa ei edes hävetä, vaan siitä on tullut ns. uusi normaali käytäntö.

      Poista
    41. Nykyajan nuorista ei ole mihinkään, meidän vapaan kasvatuksen lorttien tuloksiin eivät ikinä pysty. Kun minä olin nuori, pesäpallotkin virkattiin koulun peleihin itse ja pelkkää veteen tehtyä kesäkeittoa syötiin!

      Poista
    42. Et ota minua tosissasi!

      En minä hauku nykynuoria yleisesti, vaan vain heidän kermapyllyisestä suhteestaan elämisen konkretiaan, maksupuoleen. Osoituksena tästä ovat pikavipit ja laskujen kierrättäminen ulosoton kautta. Mainitsen esimerkin läheltä.

      Muuan taloyhtiön nuorista asukkaista, nainen, alle 30-vuotias, amk-tutkinto, vakiduunissa matalapalkka-alalla, oma asunto.

      Hänellä on kaiken aikaa yhtiövastikkeita rästissä, asunto myynnissä, mutta hinta on niin korkealla, että asunto ei käy kaupaksi huolimatta hyvästä ja stailatusta kunnosta. Hän tekee säännöllisesti matkoja kauas etelään ja Lappiin hiihtämään, hänellä on iso auto, upea vaatevarasto, mutta talous siis tyhjän päällä, laskut ulosoton kautta.

      Elintaso alapuolella rajan, mutta elämisen taso aineellisesti korkea. Näin pystyy siis hyvin elämään, keinotellen. Väitän, että nainen ei ole ainoa tapaus, vaan heitä on enenevässä määrin. Kuka heidän laskunsa lopulta maksaa?

      Poista
    43. Mutta täällähän on jatkuvasti ollut äänessä joku iäkkäämpi kortti, joka syyllistää surkeista taloudellisista epäonnistumisista jotain konklaavia. Hän uskoo siihen pyhästi, koska konklaavi on hänestä niin hieno sana.

      Poista
    44. Kortti on yhtä kuin lortti, tämä kännykkä ei kunnioita sanojani.

      Poista
    45. http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2013/09/770-koiviston-konklaavi-1992-irvokas.html

      Googlaamalla löytyy tietoa.

      Poista
    46. Siihen, vietraako Virolaisella pahasti, en uskaltaisi mitään vastata. Virolaista pitää ymmärtää, en häntä pahaksi tai häiriintyneeksi ikinä väittäisi.

      Poista
    47. "Asuntovelkainen yksinhuoltaja, opettaja".
      Sait mieheltä korvauksia ...No, ex-mies maksoi sulle elatusapua? Ei sun ole tarvinnut yksin lapsen-hoitoa järjestää.

      Poista
    48. No jaa. Jos tällä hetkellä Kelan maksama elatustuki on 155 e/kk, voit kuvitella, mitä oli yliopiston opiskelijaksi vasta tuolloin ryhtyneen ex-puolison maksama elatustuki tuolloin joskus. Kun se on siis tulosidonnaista tukea.

      Poista
    49. Oletan maisterin koulutuksella osattavan perhesuunnittelua.
      Kai ex-puoliso osalistui lapsen hoitoon?
      Vastuuta on kannettava, jos on halukas lapsia hankkimaan, (myös miehen).

      Poista
    50. Tjaah, en ole valittanut tästä puolesta, en silloin enkä nyt.

      Vain verotuksen kohtuuttomuudesta.

      Poista
    51. Miehet pääsevät lapsenhoidosta aina karkuu..
      Tietysti yliopiston opiskelijaksi vasta tuolloin ryhtyneen ex-puolison voi katsoa olevan epäkypsä isäksi- Tuollaisia mieslapsia on Suomi pullollaan ja naiset niitä vaan kattelee...

      Poista
    52. Hattua nostan ex-kumppanille. Tavallisena työmiehenä vuosikymmenen ja ylikin, sitten Mauno Koiviston tapaan ensin iltalukioon ja yo-tutkinto, sitten yliopistoon ja ennätysajassa maisterin tutkinto... Ja lapsella on ollut molemmat vanhemmat, läsnäolevina, hoitavina.

      Poista
    53. Mutta pihalle nostit... vaikka oli niin hyvä...

      Poista
    54. Minulla on tapana tulla toimeen ihmisten kanssa.

      En ymmärrä, miksi ex-kumppania tulisi haukkua. Me olemme kaiken aikaa olleet hyvissä väleissä.

      Poista
    55. Miksi et ota takaisin?
      Jos tulet toimeen hyvin.

      Poista
    56. Niin,hyvä joka tapauksessa-jos lapsella on molemmat vanhemmat, läsnäolevina, hoitavina- useimmista lienee normaalia olettaa, että lapsen etu edellyttää sekä tietoa isästä että myös isän osallistumista hänen elämäänsä tavalla tai toisella, mieluimmin monella tavalla.

      Poista
    57. Ai, vaikka isä olisi humalassa ja heittää tuttipullolla vauvaa? Niitä on semmosia isiä että parempi että istuvat vankilassa koko ikänsä eivätkä tule näyttää mitään isänmallia perkele.

      Poista
    58. Lapsenteon riskit koituvat äidille, niinpä Elättäköön isä sekä lapsen että äidin. Tähän sallittakoon verohuojennus niiden kohdalle jotka pysyttelevät perhepiirissä ja hoitavat vastuunsa kuten pitääkin.

      Mutta seurusteluaikana näkee onko isä humalassa väkivaltainen. semmoset voi heittä pihalle (ennen vauva suunnitelmia).

      Poista
  10. Nyhtökauraa söisin vain, jos se tungettaisiin suustani sisään ja kurkustani alas. Jumalaut että lapsena kärsin kasvissyöjä äidistäni. Sen harvan kerran, kun teki liharuokia tai edes pakasteseitä, minä olisin mielelläni syönyt haarukankin.

    Vihreä toki olen, siksi niin vihaankin noita alepa-pyöräileviä vihruja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile toki härkistäkin! Se on tulevaisuuden suosikkimuonaa.

      Nyhtökauraa en ole kokeillut, mutta härkistä aion kokeilla.

      Mifu-ruokaraetta en edes kokeile, sillä minua ärsyttää suunnattomasti, ettei puhuta ruoan raaka-aineesta, vaan proteiinista. Ei kiihota ruokahalua se, että annoksen nimi on proteiini. Miksi ei suoraan sanota, mitä ainetta Mifu-ruokarae on. Ihan kuin raejuustoa paistaisi.

      Poista
    2. Härkisten ja hyönteisten syömisen jätän huoleti nuoremmille polville. Sopivat heille paremmin. Eurooppalaisia laatupihvejä syön mielelläni, ne ovat makuuni. Hiljattain ostin halpoja hollantilaisia mansikoita, en edes tiennyt, että voivat olla niin hyviä.

      Poista
    3. Vaan samaa proteiiniahan heinäsirkoissa on kuin siassa, naudassa, lampaassa....

      Miksi tiettyjen eläinlajien rouskuttaminen muka olisi eettisempää kuin toisen lajin? Vai meneekö se niin, että kunnon vegetariaani ei syö heinäsirkkoja eikä toukkia?

      Minäkin olen ostanut keskieurooppalaisia mansikoita keväisin. Belgiasta viimeksi, ja ne olivat kyllä muodollisesti hyviä ja raikkaita (hyvin myrkytettyjä), mutta hieman mauttomia.

      Suomalainen mansikka on tunnetusti Euroopan parhaimpia, ellei paras. Siskoni, joka syö siis saksalaisia mansikoita, ja muita eurooppalaisia, on tehnyt vertailuja ja sanoo, että täällä on makeimmat mansikat, koska ne kypsyvät myös kesäyön valossa.

      Ei muualla ole tällaisia valoisia öitä kuin Suomessa. Onneksi tätä ei älytä markkinoida maailmalle. Saamme olla kuta kuinkin rauhassa.

      Poista
    4. Valoisat kesäyöt ovat minusta parasta. Ne kestävät, kunnes totuus valkenee ja suurimman osan vuotta käsittävät räntäsateet alkavat.

      Poista
    5. Siskon mies peittää täällä ollessaan aina makuuhuoneen ikkunan lakanalla, koska ei pysty nukkumaan valoisassa yössä.

      Poista
    6. Taitaa olla vieläpä niin, että jotkut vanhat, ei-kaupalliset lajikkeet ovat niitä parhaimpia. Miniältä saamamme (maskulaiset?) mansikan taimet, no, marjat tietysti, ainakin ovat maultansa lyömättömiä! Pätkä puutarhaa tietysti tarvitaan. Myyntiin tulevien täytyy kestää käsittelyä ja säilytystä mutta kuulemma jäävät yleensä maussa jälkeen. hh

      Poista
    7. Joitakin vuosia sitten minulla oli isohko mansikkamaa, monta riviä mustalla muovilla peitettynä. Senga senganaa ja Jonsokia, ja marjat olivat taivaallisen makeita. Sain monena päivänä jopa 8 litraa mansikkaa päivässä. Sitten tulivat muurahaiset ja tuhosivat taimet, nostivat ne irti maasta. Olisi pitänyt alkaa käyttää joitain tuholaismyrkkyjä, mutta en tehnyt sitä, ja laajamittaisesta viljelystä oli luovuttava.

      Poista
    8. Valoisia kesäöitä on myös mm Norjassa ja Ruotsissa ja Grönlandissa. Monista muista pohjoisista maista nyt puhumattakaan. Suomalaiset mansikat ovat kyllä maailman makeimpia, totta. Ostin myös minät keväällä nyt hyvännäköisiä hollantilaisia mantsuja, halvalla kun heitä sai, mutta pettymyksekseni ne maistuivat turnipsille.

      Ps. Tuo vähän surullisen näköinen koira on kuin lammasturkkiin kääriintynyt. Ei voi sanoa että on kuin "susi lampaan vaatteissa". - vrt. Aisopoksen satuja.

      Poista
    9. Koska opettajilla on pienet palkat mutta korkea veroprosentti, kuten minunkin opevanhemmillani, oli, ja koska isäni palkasta vielä meni elatusmaksuja ex-vaimon kolmelle pojalle, niin...

      helkkarin isoa hyötypuutarhaa perheemme piti. Oli omppuja ja luumuja ja marjapensaita ja kaikenmaailman retiisejä ja raparpereja. Ja mitä lie muuta. Vattujakin oli veikeesti. Eniten oli mansikkapensaita, monta aaria(a), tai eekkeriä. (Eli tynnyrinalaa.) Koko lapsuuteni sain raataa siellä aamusta iltaan varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, kuin kurja kärsivä orja pumpulipellolla. Kitkin, itkin, katkoin ja revin rikkaruohoja. Ja pyyhin hikeä auringon pavunmustaksi paahtamilta kasvoiltani... Ah, kyllä oli aina syksyllä ihanaa kun koulu alkoi, ja koulukello kilkatti "tulkaa lapsukaiset oppimaan uusia epäsäännöllisiä saksankielen verbejä, oi tulkaa mukulat..." Riemu rinnoin aina kouluun minä menin. Koska siellä sai sentään nukkua rauhassa.

      Äsh, taisin sortua hieman hyperbolaan.

      Kivahan siellä puutarhassa oli kaikenlaista puuhailla, leikkiä esim. Tarzania tai Adamia. Ja etsiä Eevoja ja Janeita. (Ei löytynyt.) Oikeasti myimme niitä puutarhan tuotteita vanhainkoteihin ja sairaalaan ja muihin laitoksiin. Minä niitä mansikoilla täytettyjä ämpäreitä usein raahasin, fillarilla vaan mutkittelin kun sangot heilui ohjaustangon molemmin puolin. Äiti neuvoi latomaan ne mansikat ämpäriin sillain että pohjalle tulee kaikkein kauneimmat, keskelle ruttuisimmat, päälle taas kerros nätimpiä. Niinpä sitten nämä laitosten ämmät, kun syynäs mun mansikoita, sanoivat "onpas kauniita", ja kun minä kaadoin ne vauhdilla niiden säilytysastoihin - ROMPS ROMP ROMMPPPS - vaan, niin taas ne sanoivat "onpas tosi kauniita mansikoita". Ja tuppasivat aina silitteleen mun valkoista tukkaani. PÖH.

      Ps. Sen verran ovelia me veljekset oltiin, ja kun meitä oli niin monta, niin ite kun käytiin pensaista syömässä marjoja, hiivittiin aina naapurinopettajan tarhaan. Se kaikki oli ikään kuin kotiin päin.

      Poista
    10. Koira oli tosiaan surullisen näköinen, mutta kun turkki leikattiin lyhyeksi, sen ilmekin kirkastui ja jopa nauroi meille emännille.

      Tällä hetkellä koiran pääemäntä katselee kuulemma kissavideoita... Minäkin kyllä katson, pidän niistä.

      Poista
    11. Aina kun ajattelee jotain, tulee toisia asioita mieleen. Assosioi. - Ensimmäinen "oikea" työpaikka minulla oli Rautateiden Ovelta Ovelle -auton repsikkana. Kesälomittaja olin, 15 -v. Minulla oli rahastajanlaukku, samanlainen kuin sen ajan linja-autojen rahastajätädeilläkin; sen kun aukaisi kuului KLING KLANG. Ja sitten minä pistin setelit sen laukun uumeniin ja annoin kolikoita takaisin. Hitsi, se oli hienoo hommoo, tunsi itsensä vähintäin Amiraaliksi. Ja usein joku herttainen muija jolle vein paketin, ja kilautin laukkuani KLING KLANG, hän kysyi että "ottaisiko postelijoonipoika kaffetta?" En minä, voi harmi, koskaan heidän seurakseen voinut jäädä kaffettelemaan ja syömään nisua, kun... se mun autokuski oli ihan kyrpä ukko. Aina piti viedä ne kirjeet kuin joku salama, ZIUH ZAUH vaan, että se sai lähtee taas sillä Bedfordillaan kaahaamaan. No, onneksi se oli kuuro, ei juuri juteltu, ja melkein sokeekin se oli. Ajoi ihan miten sattui.

      Ps. Itse myöhemmin ajoin OTK:n jakeluautoa Tampereella. Minulla kun ei repsikkaa ollut niin kaikista töppäyksistä sai syyttää vain itseään. Mikäs sen mukavampaa! Mutta kerran pelästyin... se oli Iidesjärven koulu, tulin sinne noin 6 tuntia myöhässä, tilliliha-astioineni... mukulat olivat ruokatunnilla järsineet kai näkkileipää? tai mistä minä tiedän mitä? Olin itsekin melkein mukula vielä, ja ujo, ja kun se emäntä katsoi minua ja sanoi... "nyt tekis mieli hirttää sut... arvaa kuule mistä...!" Hänen katseestaan arvasin. (Ja käteni etsiytyivät vaistomaisesti ns. sukukalleuksieni eteen. Ja kävelin takaperin ulos ulko-ovesta.)

      Poista
  11. Jos huomenna olen kondiksessa, lähden Senaatintorille jättämään viimeisen tervehdykseni. Kirkkoon en edes pyri sisälle, se on parempia ihmisiä varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyörittelet vähän lakkiasi käsissäsi siinä ovella, niin kyllä ne sinut sisään ottavat, kirkkaiden kruunujen alle. Ja pidät suuvärkkisi somasti supussa, paitsi veisuun aikana annat palkeitten pauhata.

      Siis oikeasti, varmaan koskettava tilaisuus, jonka minäkin katson, televisiosta.

      Poista
  12. Kekkonen kun haudattiin (pantiin maan poveen) niin sinä päivänä satuin oleen Helsingissä. Jarkan kaa (voi hitsi kun inhoan kun sanotaan "kaa"... pissikset sillain puhuu, ne sanoo "mä olin Jusan kaa ja sit me lähettiin faidaan"... No, no setä, äläpä polta päreitäsi! Anna pissisten pamblata.) Jarmon kanssa kiertelimme kartsaa, se oli sitä seutua missä oli näitä suurlähetystöjä, liput oli puolitangossa kaikilla. Saattuetta emme nähneet, saatika herra Urkkia, mutta työvoimaministeri Urpo Leppäsen näin. Eikä se näky unohdu mielestäni ikinä! se on palanut kiinni verkkokalvoihini! Hänellä kun oli ihan liian jumalauta iso frakki päällään - tai ainakin toisen, kookkaamman ihmisen mittojen mukaan tehty; hän näytti siinä kostyymissaan... mua alkaa nyt naurattaa!... surkealta kun kahlaajalintu, esimerkiksi Pelikaani, jota on vahingossa hutkaistu pesäpallomailalla päähän. - Oli niin huvittavan näköinen ukko, täytyy sanoa. Että jos vielä eläisi, äänestäisin häntä.

    Se minulle jäi mieleen Urho Kekkosen hautajaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten seuraa kysymys. Joka on kohditettu teille kaikille.

      Mikä on - rakkaat, kimaltelevat kullanmuruseni - teidän käyttämänne nettinopeus? Kiinnostaa minua. Itse sain tällaiset arvot:
      Latausnopeus: 55,4 Mbit/s
      Lähetysnopeus: 9,72 Mbit/s
      Vasteaika: 16 ms.

      Siis, testin voitte tehdä kun kirjoitatte Google-hakuun: nopeustesti. (Ja suosittelen että avaatte sivuston "Nopeustesti | Testaa nettisi nopeus puolueettomasti". Faktaa tulee että silmissä vaan vilisee!



      Kaikella kunnioituksella,
      Teidän
      Nöyrin Palvelijanne

      Poista
    2. Tabletilla, Android-systeemi, 4G-mokkula:

      Latausnopeus: 1.65 Mbps

      Lähetysnopeus: 0.384 Mbps

      Huono vai hyvä?

      Poista
    3. Tein saman testin toisenkin kerran, eri tulos:

      Latausnopeus: 4.25 Mbps

      Lähetysnopeus: 0.653 Mbps

      Poista
    4. Todella, todella huono! Nuo arvot on kehnoja. - Siis mitä isompi luku (= megabittejä sekunnissa), sen parempi.

      Kyse ei ole tietokoneen tehosta, vaan nettiyhteydestä. Tabletillasi se näemmä on omaani nähden 33,5 kertaa hitaampi.

      Pystytkö - epäilen! - katsomaan leffaa tuolla yhteydellä? tai yoy tubea?

      Poista
    5. Pystyn katsomaan, pyörii normaalisti. Kyseessä on siis mobiiliyhteys, jossa kukaan ei ole koskaan huomannut mitään epänormaalia. Yhtaikaa laitteessa oli kytkettynä puhelin ja tabletti, ja yhteys oli auki myös läppäriin ja pöytäkoneeseen, paitse että ne olivat kiinni.
      pöytäkoneessa on kaapeliyhteys, joka on vielä nopeampi.

      Tämä on pikkukaupunki, jossa 4G ei ehkä toimi. Mutta siis elokuvat ja musiikki pyörivät täysin normaalisti.

      Poista
    6. Mokkula toimii mökilläkin, länsirannikolla normaalisti. Tietysti joskus latautuminen voi hieman tökkiä, mutta ei häiritsevästi.

      Poista
    7. Toisella kerralla tuli Sinulle, näemmä, jo hieman "inhimillisempi" tulos.

      Erään minulle läheisen ihmisen tietsikan nettiyhteydet ovat 6,67 ja 0,40. Hän on nopeuksiinsa tyytyväinen, minä välillä sillä koneella hermostun. Mutta sehän on minun vikani, ei hänen! - Ja You Tube ja filmit rullaavat nykimättä. (Ainakin melkein aina.)

      Ps. Tärkeämpi on tuo latausnopeus. Itse en ainakaan lähetysnopeudella en tee mitään. Koska en lähetä Nettiin mitään itsetehtyjä puolentoistatunnin elokuvia. - Pelkkä teksti, siinä on niin vähän bittejä vaikka olis sata sivua, sujahtaa vaan nettiin.

      Poista
    8. En ole edes tullut ajatelleeksi, että yhteys olisi jotenkin hidas. Hyvin tämä julkaisee tekstini ja avaa uuden sivun. Jokin raskas mainoksia sisältävä lehden sivusto saattaa latautua hitaammin kuin pöytäkoneella. Huomaan sen nyt, kun mietin asiaa. Mainokset ovat harmillisia muutenkin netissä, kun ne huonontavat luettavuutta merkittävästi.

      Poista
    9. Juu, ei mitään hätää. Hätäilin itte. Mutta kovasti (tai minkä takia kovasti?) kiinnostaa tietää teidän muidenkin nettiyhteysnopeutenne? - Se riippuu myös siitä, off koos, missä on lähin serveri j.n. pois päin. Minulle riittää se että filmit näytöllä pyörii, myös kokotilassa, enempää en osaa kaivata.

      Hyvää yötä, kaislankaiseni, kaislan langat. (haukottelee suu ammollaan kuin hetulavalas)

      Poista
    10. Aamulla nopeusluvut olivat noin 7,xx ja 0,7xx. Eli mokkulayhteyden 4G-nopeus vaihtelee täällä periferiassa.

      On kai selvää, että isoissa kapungeissa nopeudet ovat suurempia, mikä johtunee operaattoreiden satsauksista alueelle.

      Poista
    11. Koetin äsken katsoa tabletilla ISTV:n suoraa lähetystä presidentti Koiviston seppeleenlaskutilaisuudesta, vaan nytpä video ei pyörinytkään, koska selaimeni ei muka tue kyseistä videolähetystä. Aina välillä näin käy, välillä taas ei.

      Poista
    12. Vielä yksi kommentti tästä nopeustestiasiasta, mikis. Ei siksi, että se olisi tärkeää, vaan siksi, että asia on hauska.

      Nimittäin kun testaan nyt pöytäkoneeni kaapeliyhteyttä parilla eri testillä, saan seuraavat tulokset:

      62,3 Mbps
      9,0 Mbps

      ja sitten myös

      99,3 Mbps
      9,9 Mbps.

      Eli ota selvää noista testeistä!

      Poista
    13. Ei niistä kukaan ota selvää. Vaikka olisi kuinka humalassa! Tärkeintä on, että itte on tyytyväinen siihen mihin on. Tietokonegurut puhukoot omaa sammakonkieltään.

      Poista
    14. Nopeudet vaihtelevat kuormitusten mukaan. Minulla on Telian (ex Sonera) liittymä, joka on myyty 100 megan liittymänä, mutta joka nyt kuluttajasuojalain mukaan myydään 50-100 megan liittymänä. Eli tuolle välille sen pitäisi osua.

      Juuri nyt sain lukemat 82,25/ 6,91, joista eka (latausnopeus) on hyvä, toinen sen sijaan yllättävän pieni. Eilen se seilaili koko ajan 10-15 välillä, joka on riittävä.

      Nopeus riippuu siitäkin onko päällä kuormittavia ohjelmia ynnä muista tekijöistä. Mistäkö latausnopeuden huomaa: siitä, että netti ei töki, vaan sivut vaihtuvat sulavasti klikkausten tahtiin.

      Poista
    15. Mainoksista pääsee eroo kuin ex-miehestä Adblock Plus (ABP) ohjelmalla . Pyörii Chrome, Firefox, Internet Explorer, Opera, Safari mitä näitä nyt on.

      ABP:n pääkäyttöalue on häiritsevien mainosten automaattinen poistaminen verkkosivustoilta.

      Poista
    16. Saman ajan se kuitenkin ottaa, jos näytöllä pyörii mainos tai tyhjennetty ruutu. Eihän mainostakaan ole pakko katsoa.

      Minulla oli tuo ohjelma joskus. Sen lisäksi, että se tyhjensi ruudun, se esti sen pelin pelaamisen/ ohjelman katsomisen, jonka lukkona se oli.

      Poista
    17. Voi sitä (ABP) säätää mitä mainoksia se estää...Ei sinä digiloikkaa edes tarvitse.

      Poista
  13. Senaatintirin kulmalla kökin. Meitä oli siellä aika paljon. Jorma Hynnisen Veteraanien iltahuuto oli hieno ja vierestä Sua kohti Herrani suorastaan liikutuin. Niinistön puhe oli hyvä, vaikken siitä nyt muista mitään. Televisiostahan te nämä näitte ja kuulitte. Presidenttini, presidentti Koiviston leijonalippuun käärityn arkun näin.


    Kiitos Manu, me olemme länsimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti olla: Virrestä Sua kohti...

      Poista
    2. Televisiosta nähtynä etenkin musiikki oli kaikin osin koskettavaa ja upeasti esitettyä. Mielestäni kaikkein liikuttavin ja paras oli Cantores Minores -kuoron Sydämeni laulu, ja sitten tietenkin Hynnisen ja Cantoresien yhteisesitys Veteraanin iltahuuto. Niin ja virret.

      Pidin siitä, että kuvaus oli eettistä, omaisten kasvoja ei zoomattu lähikuvaan vaan päinvastoin kuvaa etäännytettiin loitommalle. Ja kyllä nenäliina toisensa jälkeen kastui. Huomaan, että olen entisestään herkistynyt, siilä jo täällä pikkukaupungissa puolitangossa olleet liput saivat vedet silmiin.

      Ihan kuin tässä olisi kyse jostain vielä isommasta kuin Mauno Koiviston henkilöstä. Yksi asia, jonka huomasin, oli tunne isänmaan, Suomen olemassaolosta. Sittenkin. Ei Suomi olekaan hukkunut globaaliuteen.

      Poista
    3. Vartoilin Suomen Pankin kulmilla ja ajattelin liittyä saattojoukkoon ja kulkea mukana Hietaniemeen asti - mutta eihän se onnistunutkaan.

      Sitten ajattelin kulkea sivulla ja seurata katseella edellä kulkevia ratsupoliiseja, mutta sitten kadotin heidät. Olivatkin uupuneet matkalle.

      Lopuksi rynnin Arkadiankadun kulmaan ottaakseni hienoja kuvia Manskua pitkin tulevasta kulkueesta, mutta joku rouva kertoi, että se autoletka pyyhkäisi tästä jo ohi.

      Niinpä lampsin kotiin ja menin vasta illalla Hietaniemeen. Siellä pääsin lasauttamaan vanhan vitsin, kun viereeni sattumalta osui vesijumppakaverini, vaalea daami: perhana, enhän minä meinannut tuntea sinua vaatteet päällä!

      Poista
    4. Liputusprotokolla oli mielenkiintoinen. Presidentinlinnassa lippu oli ylhäällä, sitä laskettiin puolitankoon vain hetkeksi, kun saattue pysähtyi siellä. Muualla liput nostettiin ylös saakka hautajaisten jälkeen sikäli, jos huoltofirmat ehtivät. Rautatietorin Fennian talo piti avainlippua ylhäällä koko päivän. Eivät ole kovin isänmaallisia.

      Poista
    5. Presidentinlinnan liputus on tosiaan mielenkiintoinen. Itse tykönäni mietin, voisiko se puolitankoon lasku vain hetkeksi merkitä symbolisesti sitä, että valtiossa ei voi olla tilannetta, jossa maassa ei olisi hallitsijaa?

      Eli pidempään puolitangossa liehuva lippu viittaisi periaatteessa istuvan presidentin kuolemaan? Summa summarum: valta ei voi kuolla.

      Poista
    6. Noin se varmaan on: "täällä hallitaan täysillä, vaikkei täällä asu ketään!"

      Tapaa oli huonosti tutustunut nettilehtien tietoihin aikatauluista ja muista. Minä luovutin heti, kun saattue lähti kirkolta. Minuuttibaarissa vietin noin kaksi minuuttia ja sitten kotikylään omaan kotoon.

      Poista
    7. Minähän tutustuin asiaan perusteellisesti: katsoin lähtöajan ja reitin. Kyllä näillä tiedoilla pitäisi pärjätä.

      Olisi pitänyt tehdä päivitetyt heikkiwarikset eli jolkotella autoletkan perässä paitahihasillaan nästyyki päähän sidottuna.

      Poista
  14. Ajattelen,
    että he olivat 64 vuotta naimissa, Tellervo ja Mauno. Se on paljon rakkautta. Ja kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia Tellervolle jatkaa yksin, vaikka esimakua hän lienee jo saanut viimeisinä vuosina. Kuitenkin, kun ei ole edes sitä hoitolaitoskäyntiä päivittäin. Kyllä tämä häntä haurastuttaa.

      Poista
    2. Niin , on tultava toimeen puolison kanssa.
      Minäkin olen ollut jo 40 vuotta aviossa.
      Parempi kaksin kuin yksinhuoltajana.

      Poista
    3. Ei tuosta sääntöjä ole. Aina se symbioosi ei vain onnistu, vaikka toimeen tultaisiinkin.

      Eivät erot nimittäin aina ole riitaisia ja riippunee osapuolten henkisestä kypsyydestä, miten jatkossa toimitaan. En näe mitään esteitä sopuerolle, vaikken toki eroa mitenkään kannatakaan. Mutta vielä vähemmän kannatan liittoa, jossa rakkaus ei vain riitä. Lapset kyllä aistivat vanhempien suhteen skismat, ja heille on parempi elää ristiriidattomassa ja sopuisassa ympäristössä kuin kulissiliitossa tai riitojen keskellä. Eivät lapset ole yksinhuoltajaperheissä onnettomampia tai edes huonommin koulussa pärjääviä, tutkimusten mukaankaan.

      Poista
  15. Jotkut sanovat - itse kuulin tämän ensimmäisen kerran velipuoleltani Reijolta, SM-tason nyrkkeilymestarilta, jota en muuten tuntenut, hän sanoi parempi olla tossun alla kuin taivasalla.

    En tiedä tarkoittiko hän omaa avioliittoaan, tuskin ehkä, itse en kyllä, mikä täytyy sanoa, tämmöstä ymmärrä. En minä mikään häntäheikki ole vaikka välillä annankin niin ymmärtää, se on vaan yks osa mun roolia. Yhden kauniin lapsen olen maailmaan (vaimoni avulla, off koos!) roudannut. Riittää mulle. Ja kun vaimostani erosin, tai me molemmat siis toisistamme, kaikki tapahtui ystävällisessä hengessä... jääkaapista muistaakseni vähän riideltiin, että kummalle se jäisi... No, mulle se sitten jäi. Mutta jouduin antaan Kaijalle pesukoneen. Kalliimpi se oli.

    En minä osaa kuvitella että toista ihmistä alistaisin tai että joku toinen alistaisi minua, ei se ole mahdollista. Ei semmosesta herranjestas tulisi mitään! Ei, vaikka pääni täytettäisiin heliumilla, ja leijuisin ilmassa kuin unohdettu lapsuus (= valtava ilmapallo), ja siihen tulisi kiukkuinen ja vähän jo vanha mehiläinen (Anthophila), joka pistäisi minua... Ja pääni sanoisi äkkiä POKS!

    Ei, ystäväiseni, ei.

    VastaaPoista
  16. Hautajaiset sujuivat kauttaaltaan arvokkaasti. Mutta sopii pohtia onko tämä kristillinen hautaansiunaamiskaava enää nykyaikaa. Miltä tuntuisi jos esim. hautajaiskahvitilaisuudessa -jossa tavataan kehua ja muistella vainajaa- joku alkaisi lainata piispa Huovista: Vapahtajamme Jeesus kristus on hänet viimeisenä päivänä ylösnostava...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain sen käsityksen, että Mauno Koivisto on syvästi uskovaisesta kodista, ja uskonto ja virret ovat olleet merkitseviä asioita Koivistolle, ja myös hänen puolisolleen, vaikka niistä ei ole julkisuudessa meteliä pidetty. Ja ehkä papin sopii paremmin käyttää raamatullisia liturgioita kuin kadunmiehen. Huovinen oli Koivistojen perhetuttu. Hän kyllä tiesi, mikä sopi omaisille.

      Poista
    2. Satuin olemaan telkkarin äärellä juuri silloin kun se kumara piispa sanoi ..."Vapahtajamme Jeesus Kristus on hänet viimeisenä päivänä ylösnostava..."

      Anteeksi vaan, mutta vähän epäilen ettei näin tule tapahtumaan. Humbuugia.

      Ps. Koivisto oli hyvä presidentti. Myös virheineen.

      Poista
    3. Minkä takia piispan sanojen tulisi konkreettisesti toteutua? Eiväthän maallisen vallan lupauksetkaan milloinkaan toteudu. Kyllä maailmaan liturgiaa mahtuu.

      Ja kuka meistä on tietävinään, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?


      Poista
    4. Kukapa sen tosiaan tietää mitä kuoleman jälkeen seuraa? Mutta minusta on jonkin verran kummallista että luvataan tommosta pas... puppua. Olkoonkin, että kyse on "vain" symboliikasta. Ketun villat!

      Ps. Minun ystäväpiiriini kuuluu yksi patologi. - Ei, en minä sitä tarkoita että kaikkea uskoisin mitä hän kertoo. (Hän ottaa "kuppia" aika reippaasti.) Mutta enemmän minä häntä uskon kuin jotain Emeritus-piispaa. Tai Imaamia joka rääkyy "Allāhu akbar".

      Ps. Pitäkää uskonne jos sitä vailla olette. Te aina Oikeassa Olevat. Amen.

      Poista
    5. Minun mielestäni kaikki uskovat ihmiset haisevat johanbäckmannille. Harhaisten verhojen välitse Johan Bäckmankin maailmaa katsoo.

      Tosi on! (Ja nälkäisen oravan näköinen Jaakko Lassila kopauttaa pahkuraisella "nuijallaan" pöytää.) Tosi on!

      Poista
    6. Tuo yllämainittu lause kuuluu käsittääkseni ruumiin siunaamiskaavaan, ja se sanotaan kaikille. En tiedä, voiko kirkollisen hautauksen suorittaa muulla tavoin, jonkin lyhyen kaavan mukaan. Ehkä voi?

      Emmehän me usko kaikkia nyt oppimiamme islamin uskonnon sharia-lakejakaan, vaikka ne Koraaniin ovat kirjoitetut, vaan sanomme, että eivät ne ole kirjaimellisesti otettavia. Miksi nämä kristilliset lausahdukset nyt sitten taas ovatkin todesta otettavia?

      Ja samalla kaavalla koko hautajaishässäkkä olisi tullut kai sivuuttaa, rukouksineen, virsineen, isänmaallisuuksineen, joutavine sotilaallisine perinteineen - eihän mikään niistä pohjaa totuuteen.

      Kun lukee palautetta näistä hautajaisista, niin ne ovat liikuttavalla tavalla yhdistäneet ihmisiä ja menneet tunteisiin.

      Minusta kyse ei ollutkaan vain Mauno Koiviston persoonasta, vaan tässä oli jotain muutakin. Minä löysin tilaisuudesta kateissa olevan hyvän isänmaallisuuden, perinteet, jotka liikuttavat ja yhdistävät pientä kansakuntaa. Ei niissä ole mitään pahaa, vaikka kuinka globaaleja muutoin olisimmekin.

      Poista
    7. Ja miten se hääkaavio: -- kunnes kuolema teidät erottaa. Eikö sekin tulisi poistaa ja panna tilalle: seuraavaan symbioosiin saakka tai: niin kauan kuin yhteiseloa riittää?

      Poista
    8. Onhan jossakin tutkittukin, että me nykykristityt ajattelemme uskosta aika eri tavalla kuin kristinoppiin virallisesti kuuluu. Siksi tällaiset piispan oikeaoppiset puheet kuulostavat meistä vaivaannuttavan lapsekkailta.

      Puhun itsestänikin kristittynä, vaikken kirkkoon kuulukaan (osaksi juuri tuosta yllämainitusta syystä).

      Periaatteessa kyllä kannatan traditiossa pysymistä. Siksihän ne ovat säilyneetkin, kun ne toteutetaan aina muuttumattomina. Minua korpeaa kovasti, kun pilasivat sen Kaisaniemen via crucisin omilla typerillä puoluepoliittisilla sanomillaan. Sitä samaa propagandaa on kuultu nyt jo muutama vuosi putkeen.

      Poista
  17. Mutta mitä sanoo seurakunta siitä, kun Halla-aho elää oppiensa mukaan ja täyttää maata arjalaisilla?

    VastaaPoista
  18. Kiitos, mikis, muusani. Innoitit humbuugillasi minut uuteen teksttin. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitit, mutta minua nyt ei pidättele mikään, kun saan hengenpalon.

    VastaaPoista
  19. Katsoin Tapsa eilen Presdiklubin ja ihmettelin, millä hartaudella siellä kaluttiin tämä sivulapsiluu. Lieneekö ainut hairahdus eduskunnan lakeuksilla?

    VastaaPoista
  20. Pressiklubin siis, nakkisormet ja känny,

    VastaaPoista
  21. Lämmin osanottohali Iines, tulee ehkä vähän viiveellä, mutta jostakin syystä en ole jaksanut käydä blokistelemassa ja lemmikeiden vuoksi olen itkenyt paljon ja tulen itkemään, oli niin helppo samaistua siihen, että miten uskaltaa enää ottaa uuden tai nuoren, olen haavaillut jopa aasista:) kun siitä pitää huolen, jos potkasen tyhjää tai joudun vihanneslaatikkoon, niin etten voi huolehtia ja rakastaa sitä mihin se on tottunut. Elämässäni olen kokenut monia kurjia asioita jo pienestä pitäen, myös ns. "suuriakin suruja", vaikka mielestäni suruja ei voi ikinä vertailla tai laittaa mihinkään asteikkoon, kumma ettei niihin ikinä totu, aina ne kirpaisevat syvältä ja/tai kertautuvat. Eräs kovia kokenut kissa maatuska on ilonamme nyt, tyttö parhaassa iässä eli 17 vee:) Se tuli 14 vuotiaana elämääni ja tuntuu että olemme tunteneet Milleniumista asti... ellei kauemminkin. Mieskin paapoo sitä ja nyt se elää hellittyä ja lellittyä kissan elämää mihin se oli tarkoitettukin. Potkut ja lyönnit jättivät siihen jälkensä, mutta me kaksi arkaa ja haurasta kuulumme yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irja. Koira oli tyttären, mutta minulle yhtä rakas, lähes 13 vuotta yhdessä vietettiin monet loma-ajat. Nyt tytär on varannut kissan, joka tulee heinäkuussa mökille lomille! Maltan tuskin odottaa! Kaivoin esille jo vanhat kissan lelut edelliseltä myös edesmenneeltä kissalta, von Kustilta. Pari uutta tiukupalloakin hankin. Uuden kissan kuva on siis tätä seuraavassa postauksessani. Sinisilmä, jolle keksitään juuri nimeä.

      Poista