30.3.2018

Ketulla on kiire



Aamulla kävin kameran kanssa lintuja tähyilemässä. Olen nimittäin kuullut jo peipon hennon lauluyrityksen,  tikan reviirikoputuksen ja fasaanien kutsuhuudot. Tänään näin kiireisen ketun joen jäällä. Viime vuonna samaan aikaan samalla kohdalla uiskenteli telkkäpari.

Olisin mieluusti katsonut illalla elokuvan Kristuksen kärsimyshistoriasta. Tarinanhan tunnemme, mutta kyseessä on klassikko. Sitä paitsi ihminen kaipaa suurina uskonnollisina juhlapäivinä osallisuutta yhteiseen tapahtumaan henkilökohtaisessa elämässäänkin, pienen palasen pyhyyttä.

Vaan eipä televisio tarjoa yhteisöllistä kokemusta pääsiäisen merkityksestä katsojalle. Eikö edes  Ylen kuuluisi vilkaista kulttuurihistorian lisäksi almanakkaa ja suunnitella senkin pohjalta tarjontaansa? Katsojahan veronkin maksaa. Kun Yle valistaa katsojia maahanmuuttokulttuurissa, valistakoon myös uskonnonhistoriassa.

Kymmenkunta vuotta sitten televisiosta tuli se kaikkein parhain Kristus-elokuva, Mel Gibsonin ohjaama The Passion of the Christ.  Henkilöt puhuivat lumoavaa outoa kieltä - arameaa. Miljöö öljylehtoineen oli kuin Raamatusta.

Muitakin hyviä Kristus-elokuvien ohjauksia olisi tarjolla: Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset ja Pier Paolo Pasolinin loistava Matteuksen evankeliumi.  Gibsonin ohjauksen olisin kuitenkin nyt mieluiten katsonut uudelleen sen visuaalisen ja yleensäkin aisteja hivelevän tunnelman vuoksi.

Onkohan Yle ajatellut, että elokuva loukkaisi eriuskoisia ja uskonnottomia? Niin kuin Suvivirsi ja tiernapojat koulussa? Miksi erikoisesti muslimeja pelätään näissä uskonasioissa? Islamhan on rauhan uskonto, myös muille uskonnoille siis. Näin meille on opetettu. Sivumennen: Mikä sekin juttu oli, että matkailumainoksesta oli poistettu kirkkojen kattojen ristejä, muslimien vuoksi tämäkin.

Olen monesti kaivannut elämään takaisin sellaisia tuntoja kuin harras mieli, nöyryydentunto, hiljentyminen, kärsimyksen osan ymmärtäminen elämässä. Ne on liitetty kaikkiin eri uskontoihin. Pelottaa tämä aika, josta tunnot ja herkkyydet koetetaan eliminoida pois. Paetaan totuutta kuin kettu jäällä tai panemalla pää pensaaseen.

Vaan taiteen avulla nuo kielletyt tunnot saavutetaan, taiteessa ne elävät. Kannattaako siis kieltää uskonkulttuuriakaan? Ilman sitä ihminen ei ole ihminen. Esimerkiksi Suomeen lukutaito tuli vain ja ainoastaan kristinuskon myötä.

Katsotaan nyt sitten pyhinä Ylen valinta pääsiäispäiviksi: Aki Kaurismäki, Toivon tuolla puolen. Saadaan yhteisöllinen kokemus. Voi olla, että elokuvan syyrialainen on se Kristus-hahmo, joka kärsii. Mene tiedä.

(Valokuva Iines 30.3.)

133 kommenttia:

  1. Mitenkäs tätä ei ole vielä kommentoitu... no, täytyy murtaa jää ja aloittaa. Kulttuurista sen verran, että vielä varmaan tulee sekin päivä, että joku rohkea kirjoittaa "Vihaoopperan" – "jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata allahia".

    Olin näkevinäni, että jossakin olisi listattu vihapuhetuomiot ja aiheet... ajattelin vilkaista, että löytyykö sieltä ainoatakaan muusta kiukkujupinasta kuin islamiin kohdistuvasta tuomittua?

    Olen iloisesti yllättynyt, jos löytyy. Hmmm... kuka muistaa vielä vanhan kampanjan "Se löytyy"?

    VastaaPoista
  2. Tapsa, väki on laskeutunut paastoon ja pääsiäisen viettoon, ehkä.

    Vihapuhe- termin semantiikkaa passaa vallan hyvin miettiä pääsiäisenä. Näin kielen ja merkityksien rakastajana täytyy todeta, että kovin kapoisesti sana ymmärretty. Itse olen lukenut hirvittävimmät yksilöönkin kohdistuvat vihapuheet Uuninpankkopojan monologikeskusteluista - dialogiahan siellä ei sallita. Siellä vedetään jopa syyllisiksi katsottujen äidit alta kölin. Että on kamalaa vihapuhetta. Tosin nyt en tiedä, onko ilmapiiri yhtään avartunut, lopetin vilkuilunkin totaalisesti. En jaksa sitä vihaa.

    VastaaPoista
  3. "Se löytyy" kampanjasta ei alkuun tiedetty, mistä on kyse, ihmiset sitä ihmettelivät. Sittemmin on ollut niin paljon "Se hukkui" kampanjoita, että alamme olla pakanoita lähes koko Suomen kansa. Yksilöiden ajatukset näistä maailman uskonnoista varmaan jonkin verran vaikuttavat, mutta Yle on tiukassa tulosjohtamisessa verotulostaan huolimatta ja sitä kansalle tarjotaan, mitä sen oletetaan haluavan. Telkkariohjelmista olen lakannut aikaa sitten valittamasta, aivan kamalaa paskaa enimmäkseen, mutta silloin tällöin aina jotain hyvääkin. Tulihan telkkarista pääsiäisen alla aikamme kristushahmon, Jari Sillanpään, kärsimysnäytelmä. Muistakaa, että hän kärsii meidän syntiemme vuoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "... aikamme kristushahmon, Jari Sillanpään, kärsimysnäytelmä. Muistakaa, että hän kärsii meidän syntiemme vuoksi!"

      Parasta Rikua. Toinen mieleenjäävä kärsivä oli (on) se hiihtäjä, joka ei jaksanut hiihtää elämäänsä loppuun asti, Mika Myllylä. Jotenkin he ovat mielestäni ansainneet paikan jokaisen suomalaisen sydämessä. Ovat uhranneet itsensä kärsimysten kautta.

      Poista
  4. Eikös Jartsa ollut sitä mieltä, ettei hänellä ole mitään anteeksipyydettävää ja että hän halitsee tappavan huumeen käyttönsä? En tiedä, kun en katsonut ohjelmaa, johon hänet oli raahattu törttöilemään, mutta en voinut välttyä uutisen lukemiselta.

    Suurin osa ihmisistä, nuoremmista ainakin, katsoo elokuvansa ilmeisesti Netflixistä ja yleensä internetistä. Itse en koe tällaista omaksi kanavakseni. Ensinnäkin, on kiva kokea yhteisöllinen elokuvaelämys, toiseksi, en halua tuijottaa liikkuvaa kuvaa tietokoneen pieneltä väpäjävältä ruudulta. Koen tabletinkin kannattelemisen vaivalloisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, Iines... huomaan porskuttavani kehityksen & tietämyksen eturintamassa sinuun verrattuna.

      Jouluna nimittäin viimein sorruin ja annoin poikani asentaa meille sellaisen pikkuriikkisen apple-tv:n (oman vanhansa, aikaa meni 5 min, ei maksa paljoa uutenakaan ja on kai niitä muitakin), jonka kautta netit ja netflixit näkyvät tv:n isolta ruudulta.

      Poista
    2. No niin, tällaista kaipaan. Muutoin olen kyllä koneineni ja ehkä taitoinenikin etulinjassa, mutta tässä asiassa en. Kaikki tuttuni, jotka katsovat Netflixin kautta elokuvia, tekevät sen läppäristä tai tabletilta. Ei minulla ole ketään osaavaa, joka asentaisi tuommoisen systeemin, jonka toki ottaisin.

      Poista
    3. Meillä on vuoden vanhassa tv:ssä nettiselain. Valmiiksi asennettuina YleAreena, Netflix ja muut.

      Samuli

      Poista
    4. Minun televisioni on jo vissiin viisivuotias. Seuraava tv onkin sitten katsottava tarkkaan, että saa siihen nettiselaimen ja muut valmiudet.

      Poista
  5. Ihan oma juttunsa olisi sitten se, että olisiko huumeet laillistettava, ainakin nämä miedommat. Onko joku hashis vaarallisempaa kuin votka, kysyn vaan.

    Toisekseen eikö jokainen täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva, kuten vaikkapa Jartsa, saa tehdä itselleen ja elämälleen ihan mitä haluaa? Eihän itsemurhankaan yritys ole rangaistava teko.

    Huomautan, ettei minulla itselläni ole varmaa kantaa näihin(kään) asioihin, kunhan kyselen pääsiäisen kunniaksi tyhmiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en osaa vastata, kun itsekin kyselen. Onhan alkoholikin huume. Ja moni lääke.

      Tuo Jartsan käyttämä on kuitenkin hengenvaaralline huume, ja aiheuttaa, kuten nähty on, epävakautta persoonassa. Vou johtaa myös psykoosiin.

      Tähdet ovat esikuvia nuorille, Mikael Gabrielit ja Reijo Nordinit, ja siinä mielessä esikuvia myös huumeiden käytössä.

      Ja mikä se huumeiden porttiteoria on? Miedot huumeet johtavat vaarallisempiin...

      Poista
    2. Minusta on aika karseaa, että valtion viinakaupassa iloitaan, jos viinaa ostetaan paljon. Ja jos ei osteta paljon, sitä työnnetään asiakkaiden nenän alle, että lapsetkin saavat siitä osansa. Helpompi ottaa ja ostaa kaupan hyllyltä, kuin jos joutuu pyytämään että joku "setä" käy ostamassa sitä heillle alkoholiliikkeestä.

      Mun lenkkikaverilla oli (on) poika, joka on rankkojen huumeiden käyttäjä. Äidin palkkapäivänä hän kävi tervehtimässä äitiään ja poistui rahat kourassa. Nyt oli joku aika sitten lehdessä äidin kuolinilmoitus. Kukaan äidin ystävistä ei tiedä, mihin tai miksi hän kuoli.

      Poista
  6. Rakkaat toisinajattelijat, ja muut väärinkäsittäjät. Tai ainakin sinä runoilijaTapsa-riiviö. (kumartaa) Jos minä käsitän, vaikka olenkin vain uskonnoton mato kauppamatkustaja maan, edes vähän jostain, niin mielestäni lauseessa "jumalauta, näillä lakeuksilla ei jumalaa pilkata", toivotaan ettei siis pilkattaisi myöskään Allahia? - H:gin yliopiston ahkerat Teologit saattavat tästä olla eri mieltä, ymmärrän sen, koska siitähän heille valtio palkan maksaa, kun joskus valmistautuvat.

    Voi vittu.

    Tänne vyöryviin pakolaisiin, jotka monet ovat ruman näköisiäkin, off koos, heidän suhteen pitäisi muutakin tehdä kuin vain sanoa että "tälle tarttis jotain tehrä". Rajoille puomit, se ei paljoa auttaisi mutta olisi edes jotain, se olisi yksi asia, toinen asia olisi se, että rajojen yli tuleville ei sosiaalitoimi toimisi. Ei. Heille annettaisiin paluulippu. - Toisaalta, ruotsalaiset voisi kustantaa muurin Suomen ja Venäjän välille, ite kun ovat aina meidän yli sotineet. Se olisi kohtuullista. Peukutan Trumpia.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikun kirjoituksen Konsta Pylkkäsestä luin. Hyvä kirjoitus. Palaan siihen, en nyt, selitän miksi en nyt.

      "olen väsynyt"...

      Luin tuon "Havukka-ahon ajattelijan" noin 94 -vuotta sitten. En muista siitä muuta kuin että pidin siitä paljon. Hyvin paljon. Kun myöhemmin luin Huovisen kirjoja, en pitänyt niistä. Itsekin ihmettelin, miksen?

      En saa tarttumapintaa Huovisen huumoriin. Jos kuvittelette että kyse on politiikasta, olette väärässä. (Mutta niinhän te muutenkin yleensä olette. Aina. Väärässä.) En ole edes lukenut "Veitikkaa" - joka kai käsitteli Hitleriä, tai sitä kirjaa kun Huovinen puhuu Stalinista... Semmoseen kirjallisuuspolitiikkaan en ota kantaa. Kaikki hyvä kirjallisuus, olkoon kuinka saatanan taantumuksellista tai vitun edistyksellistä tahansa, on hyvää, jos se on hyvää. Muuta en kirjallisuudesta odota.

      Minusta Haavik... siis Huovisen humoristiset novellit eivät ole humoristisia. Minä ainakaan en niistä pidä. Se on masukysymys... äsch, siis makukysymys. Pidän räiskähtelevämmästä, anarkistisemmasta huumorista kuin Huovinen tekee. Se siis on minun, ei Huovisen ongelma.

      Ps. Huovisen "Pojan kuolema" on minusta sykähdyttävä kertomus, lyhyt ja kaunis, kirkas kuin elegia. - Mielestäni hän tämän tärkeämpää ei ole kirjoittanut. Mutta se jo riittää, vaikka mihin.

      Poista
    2. Sitten, Iines kulta, minulla olisi ehdotus. Haluatko kuulla?

      "aijaa jaa, no mikäs siinä antaa tulla vaan"

      Olisi kiva (eli magee) juttu jos tuossa sun keskikaljaoikeuksin varustetussa Kirjabaarissa olis semmonen sanotaan si nyt nääs vaikka ILMOITUSTAULUKSI sitä johon totanoin täälä ihan turhaan hiippailevat ihmiset vois kirjoittaa jotain tuntemuksiaan jostain. Siis ei mitään esseitä vaan sais sanoo jotain vaan. Eikä tarttis edes ajatella mitää sanoo. Sanon esimerkin:

      Heikki Turusen esikoisromaani "Simpauttaja" oli tosihyvä kirja. Tai siis tietysti ON edelleen. Luin sen jälkeen enemmän Turusen kirjoja, ja mitä enemmän niitä luin, sen vähemmän niistä pidin. Aihepiirikin oli jotain josta en tykännyt (= lypsykaRja, heinäseipäät, terskanperät ja kaskisauhu). Turusen kielenkäyttökin oli turhan maalailevaa, isolla penselillä veettyä kuohuvaa karelijamismia... tai jotain. Emmä tiä. En viittinyt hänen tekemiään kirjojaan lukea. Koska, immeinen voi ite päättää, mitä lukee.

      Kului vuosikymmeniä.

      Viikko sitten kaupunkimme kirjastossa myytiin kirjoja á 1 € kpl. Ostin Heikki Turusen "Tulilintu". Ostin sen siksi kun se oli ihan suoraan Turusen Heikin omaelämäkertaa (= avainromaani) ja käsitteli (mukamas) samaa aikaa mitä itse olin elänyt ja tapahtumapaikkana Joenkylä (= Joensuu) joka minullekin on tuttu miljöö ja ihmisiä joita minäkin osittain tunsin... Ajattelin, koska aika ilkeä ihminen olen, että siinähän niistä kirjoittaa ja hah hah saa myötähävetä kun se kumminkin puhuu imelää höttöä...

      äsch,

      kun kahlaa tuosta romskusta noin sata ensisivua pois, romsku on koko ajan parempi ja parempi. (On siinä tylsiäkin kohtia, etenkin se rellestely ja ryyppääminen ja tappeleminen, ne toistaa itseään.) Mutta Aivan käsinkosketeltavan realistisen käsityksen saa maakuntalehden toimituksesta... kyllä saa, koska tiedän sen ajan lehtien toimittajista ja toimituksista, hnhy, jotain minäkin... IKINÄ EN ITSE pystyis kirjoittaa noin hyvää kirjaa. Onse, on se hyvä.

      Siis. Mun mielestä aivan upee (avain)romaani. Arvostan Turusta aivan toisella lailla kuin aikaisemmin.


      Ps. Siis Iines, Lynx lynx, voisiko Einesbaarissasi olla joku Kabinetti, johon viattomat mutta harhailevat, unisilmäiset ohikulkijat voisi kirjoittaa kokemuksistaan. Siis siitä kun he tuulisella preerialla yskien odottavat ystäväänsä, tai kalahtelevien pallojen biljardihuoneessa, kun odottavat ystäväänsä, alkavat aikansa kuluksi lukea... no, vaikka Veijo Mereä. (Joka on upea kirjailija, suomeksi.) Ja sitten tekstittävät sulle että "heij, luin eilen Henkkaa. Ja arvaa mitä, Veijoa!"

      Poista
    3. Henkka on Heikki Turunen. Veijo Meri on Veijo Meri. Lennart Meri on niistä harvoista ihmisistä yksi mitä arvostan, poliitikkonakin. Mun ensikokemukseni Eestiin oli Hemmi-täti joka puhui mulle Räävelistä. Hänellä oli vanha saksankielinen kartta. Tutkin sitä. Kerran kesällä meille tuli viikos yks saksaALAinen poika kylään meidän Kesäpirtille. Mua nauratti kun se ui sillain nenä koko ajan pystyssä, kuin kumiankka, ei sillain kun suomalaiset ui. Oltiin noin 10 -v. Pihalla oli teltta jossa me pojat, minä ja mun kolme veljeä ja tää Fritz, leikittiin. Mee leikittiin sillain et veettiin toisiltamme simmareita pois jaloista ja kikatettiin. Fritzillä oli munat kuin rastaalla, sellaiset pilkulliset. Muuta en muista, miksi muuta tarvitsisikaan muistaa, en tiedä. Eräänä aamuna lähdimme isä markku ja minä pyöräilemään Parikkalaan, sinne oli noin 1000 kilometriä. Fritz huiskutti meille ja äiti mutta vain Fritz sanoi "Helou helou". Ihmettelin sitä. (En äitiä. Koska äiti hymyili aina vaikka oli kuinka totinen.)

      Poista
    4. Tuo livepikapuheboxi on mainio idea, vaan miten semmoisen toteuttaa Bloggerin blogiin? Voisi toimia tässäkin blogissa hyvin, mutta siis varsinkin Einesbaarissa. En ole mestari tällaisissa bloginmuokkauksissa, mutta olen valmis kokeilemaan, jos joku vaikka vinkkaisi. Voin kyllä katsoa uudelleen Bloggerin tarjoamat mahdollisuudet. Muistaakseni Saaran blogissa - joku varmaan muistaa - oli tällainen pieni liveboxi sivupalkissa.

      Poista
    5. Pakko korjata, on on, koska en halua puhu paskaa... Fritz huusi meille "BAI BAI" (kirjoitetaan bye bye, eikä mitään helou helou, lausutaan haloo haloo).

      Ps. Kerran se juippi eksy Hemmi-tädin vadelmapensaikkoon ja alko popsii niitä vattuja. Huusin sille: "älä syä niitä vattuja". Se nosti päätään, katsoi mua niillä ruskeilla kauriinsilmillään ja huusi mulle että: "satsensytzen sitzen sÜah"? En osannut niin paljon saksaan että olisin osannut siihen vastata, ehdotkin mulla tais sinäkin kesänä silloin olla, niinpä lähdin siitä veks.

      Poista
    6. livepikaboxi...? Eikun ihan kiinteä taulu johon voi viskoo muistilappuja. Siis just semmonen ettei ees ooteta että joku siihen vastais. Aita johon joku ripustaa a-4sen jossa lukee himmeästi "tänään täällä soi Renegates", tms. Tagi-seinämä? (äsch, inhoan tageja) Asunto-osakeyhtiön ilmoitustaulu: "Myydään murmeli jolla on isot hampaat. Ei maksa paljoa, mutta puree". tms

      Poista
    7. Luulen, mikis, että tuommoinen kiinteä taulu, johon kuka tahansa voi kirjoittaa jotakin, ei ole Bloggerin, eikä useimmissa muissakaan blogeissa teknisesti mahdollista. Sivupalkit ja muu on bloginhaltijan hallinnassa salasanan takana. Vain kommenttikenttään voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahtoo. Olisi hyvä, jos olisi tuommoinen avoin ilmoitustaulu.

      Poista
    8. Siis rakkaani... joka siellä vaahtoavan meren toisella puolella uit minua vastaan, et kroolaten vaan hitain, kauhovin rintauinnin vedoin, niin... siis... minä sitten perustan blogin jossa immeiset saavat lyhyesti, mutta sitäkin vähemmin harkitusti sanoa mielipiteensä. Esim. Kaarlo Kramsusta. Tai Kaarlo Sarkiasta. Eikä koko aikaa heitä vedettäisi hännästä, niinkuin Ilveksiä, että "äläpäs nyt puhu p-skaa". Koska kuka nyt sen edes määrittelee mikä on s-keidaa? (Minä en ainakaa. - kuuluu kauhee lotina kun pesee käsiään) Niin. (mulkoilee ympärilleen) Olen käynyt myös Ypäjällä. Tiedän, että harva teistä tietää... tuskin kukaan tämän blogin lukija... että Ypäjällä on Vanhainkoti hevosille. Siellä on myös Hotelli heille. Ja olen aivan varma, vaikka kristititty en olekaan - kastettu toki olen! - että jos Jeesus tänne maanpinnalle toisen kerran vielä tulisi, hän tod.näk. siihen hevoshotelliin menisi? Minä ainakin, minä ainakin.

      Ps. Eero Nylund, luonnontieteilijä jumalan armosta, sanoi minulle: "Jeesus on identifioitu että on elänyt. En minä sitä ole epäillyt. Mutta on ollut jätkällä kauhee pokka kun on väittänyt että 'minä olen Jumalan poika'".

      Samaa mieltä meikäläinen.

      Poista
    9. Joo, kommunismikin oli Utopiaa. Ymmärrän että Bloggerikin - siis se mitä sen sisällä voi tehdä - on Utopiaa.

      Kohta ihmiset pystyy menee (nokka pystyssä) Marssiin ja sen jälkeen myäs Veenukseen... mutta ei ne pyty tekee blogialustaa jossa ihmiset vois kommunikoida kommunikoimatta... On elämä kummallista, ja kummallisempaa on, jos sitä rupee fundeeraamaan.

      Ps. Mää tykkään musiikista. Olis kivaa (tämä sana on sensuroitu) jos Riku soitattais taas jotain (tämä sana on sensuroitu) musiikkia. - Tai vittuako (ohoh, sensuroitu sana pääsi läpi) se, samantekevää, mitä soittaa. Kuhan on jatsia.

      Poista
    10. Parempi myöhään, kun ei silloinkaan, tässä jatsahtavaa bluesia Alpilta: Vuodet ne käy yhä vaikeammiksi ja haaveet ne käy yhä haikeammiks

      Poista
    11. Ole hyvä, Mikis. Albert Kingiä kunnioittaen otti Järvinen taiteilijanimensä. Kingin levyltä "Pahoissa merkeissä syntynyt" minun lempikappaleeni on "Melkein järkeni menetin", jota kuunnellessani muistelen Annea.

      Poista
  7. Puhuin tänään ihmisen kanssa joka on koko ikänsä soittanut kitaraa, sen verran tunnettu että en nimeä sano. Naureskeltiin tietyille asioille. Itse kun olin rumpali ja mut värvättiin sinfoniaorkesteriin soittaa, tai siis rummuttaa tätä

    https://www.youtube.com/watch?v=mUQHGpxrz-8

    jonka nuotit osasin lukee, ja joka mun mielestä muutenkin on aika kaunis kipale, niin...

    niin enhän minä, voihan perkele, osannut edes niitä rumpuja virittää mihinkään sävelasteikkoon... musta ne oli vaan PUM PAM POM... Orkesterin johtaja oli eri mieltä ja mulkoili mua vihamielisesti. Itse ajattelin että musiikki perustuu improvisoimiseen, ja improvisoin POM PAM POM. - Isäni, joka soitti samassa sinfoniaorkesterissa selloa, sanoi että orkesterin johtaja ystävällisesti pyysi minua olla saapumatta seuraaviin harjoituksiin. - Mielelläni olin menemättä.

    Ps. Siis perkele, kyä mää osaan nuotteja lukee. Mutta vitustako mä tiedän kun lyä patarumpuun PAM että onko se korkee D1 tai matala H2. - Enemmän kuulkaa tykkäsin jatsista jossa da ddda-dag-da-daa menee "sillain ikään kuin kato... menee menee, vittu, menee ihan upeesti, da-da-da-ddddaaddaa.

    Mutta maailmassa on toisenlaisia ihmisiä jotka ajattelee eri lailla. - Ihan kiva, että on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilta tulee minua vastaan. Hän on hyvin ystävällinen, kamreeri. Takassa rätisevät puut, paukahtelevat. Ikkunan takana on luminen maisema, se rasittaa meitä kumpaakin koska emme ole hiihtelijöitä, mutta emme välitä siitä. Juomme viiniä josta emme humallu. Äsken olimme saunassa. Huokailemme ja tuijotamme ei-mihinkään. Kun kysyn Sashalta - kyllä, hän on venäjältä - että "tiäksää mikä osa meillä maailmankkaikkeudessa on valittu"... hän sanoo että en, sitä en tiijä." Ja virnuilee mulle. Olkoon si nii, ajattelen. Ilta kääriytyy päällemme etanan jalanjäljet ja tunnemme että elämme. Kitara kajahtaa soimaan Granadassa, näin varmaan, sen kuulen, siitä en tiedä. Taivaalla tähdet tuikkivat täällä samalla lailla kuin muualla. Hyvä näin.

      elämä, älä tule minua näin lähelle

      Poista
    2. rakastan teitä, siks teille kirjoitan en

      Poista
    3. Ja uusi aamu!

      Hyvää pääsiäispäivää kaikille! Nyt munaa poskeen ja mämmiä kerman kera.

      Noh, mämmiä ei ole meikäläisen pääsiäispöydässä, vaan kanansiipiä. Kahvin kanssa on korvapuusteja.

      Poista
    4. Ots on ihana. Ja osaa. Nuorena kun olin kauheen ujo, eikä mulla ollut vaihtoehtoja naisten suhteen, sanoin silti jokaiselle heille, että "älä rakastu minuun, kadut sitä myöhemmin". No siitä huolimatta joku minuun rakastui, siitä tuli kiusallinen juttu.

      omistettu marjukalle.

      Poista
    5. Minä olin viisas jo nuorena, tai siis vanhana en enää niin viisas olekaan. Aina sanoin akoille "älkää rakastuko minun", mutta ei ne mua kuunnelleet, oli kuin olisi kussut tuulta vasten... Marjukka, Päivi, Hilkka, Kirsti, Kaija, Satu, Annikki ... totta kai pettyivät minuun, ja heidän lemmikkieläimensä myös pettyivät minuun, koska petin heidät. Siks mää heittiä etukäteen varotinkin. Ja olin surullinen. En ole epäkumulatiivinen ihminen, paitsi miehille, jos ne rupee vittuilee mulle, silloin tottakai tinttaan... olin SM-tason nyrkkeilijä aikoinaan. Eli olen hyvin valmistautunut tarvittaessa. - Nämä katutappelijat eivät ole valmistautuneita. He ovat käveleviä pässinpäitä, noin nyrkkeilymielessä. Helppoja nakkeja.

      Ei mulla oo vihamiehiä.

      Poista
  8. Tänäkin aamuna kun kaihtimet veti ikkunalta veks... niin kuu, muutamaa astetta vaille täysikuu. tuijotti sua. Tai siis ainakin Mua. Luna, oi Luna, oi Luna! Aamulla kun herää, mikä sen kivempaa on kun tajuta että on osa maailmankaikkeutta, se heräämisessä kivinta on. Oi Luna, oi Luna! Olet kivinen Lohkare joka varastat valoa tältä tähdeltä jota mekin tällä Telluksella kierrämme. Auringon kiertolaiset. Kuu oi Kuu oi Kuu. "Haldeman, Charles: Auringon kiertolainen" on hieno kirja. Lukekaa se, oi ihmiset, olette vähän aikaa hiljaa. Uskon, että se koskettaa teitäkin, senkin pakanat!

    VastaaPoista
  9. Aunque sepa los caminos
    yo nunca llegaré a Córdoba.

    Vaikka kaikki tiet nämä tunnen
    koskaan en saavu Ypäjälle.
    Se on niin kaukana, ja yksin.

    VastaaPoista
  10. CANCIÓN DE JINETE

    Córdoba.
    Lejana y sola.

    Jaca negra, luna grande,
    y aceitunas en mi alforja.
    Aunque sepa los caminos
    yo nunca llegaré a Córdoba.

    Por el llano, por el viento,
    jaca negra, luna roja.
    La muerte me está mirando
    desde las torres de Córdoba.

    ¡Ay qué camino tan largo!
    ¡Ay mi jaca valerosa!
    ¡Ay que la muerte me espera,
    antes de llegar a Córdoba!

    Córdoba.
    Lejana y sola.


    On esimerkiksi "tähkäpäiden päällä täysikuu", jnpp, kaunis runo. Mutta on tuo Cordoba -runo kaunis también. Kaunein, mitä tunnen. Suomeksi sen on moni suomentanut, Aale Tynni tällain:



    Córdoba
    Etäällä ja yksin.

    Hepo musta, ja suuri kuu,
    Eväslaukussa oliiveita.
    Tiet vaikka tunnen kyllä,
    en Córdobaan tule koskaan.

    Läpi tasangon, läpi tuulen,
    hepo musta, punainen kuu.
    Córdoban torneista katsoo
    kuolema minua vastaan.

    Voi, miten tie on pitkä!
    Voi, sinä rohkea ratsu!
    Voi, että kuolema vartoo,
    Córdobaan en ehdi!

    Ps. Ypäjä tässä yhteydessä oli minun oma aito nukkavieruinen pieru. Hitsi, inhoa itseäni. Olen sivistymätön ihminen, apinamies.

    https://www.youtube.com/watch?v=gpShaVxdf8A

    ohoh!? en pedofiili ole kumminkaas sentäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... tarkoitan, alle 40 -v, älkää vaivaantuko

      Poista
    2. yks.sex.ihm.60+ v. hal.tutust.toinen sex.ihminen.huom!naaras.ja kuva on kiva ylläri.

      yst.vast.täm.lehden kontt.nimimerk."alle 40 -v. älk.vaivaantuko"

      Poista
    3. Täällä nuorekas 59v naaras samoissa aatoksissa. Oletko unelmien uros? Tukka päässä, vyötärö timmi, tanssijalka notkea, ei alkon mannekiini, kenties autoileva herrasmies valkeissa housuissa? Täällä viehko tummakutri, jolla pilke silmäkulmassa ja korkokengät jalassa, kellohame heilumassa, luonto iloinen mutta huoliteltu. Joko mennään, lennetäänkö etelään vai suoraan Karibialle? "Carppe dien".

      Poista
    4. Neiti nuorekas oi Carppe Dien, sulatit sydämeni. Ikinä en ennen uskonut että joskus tapaisin Sinut. Mutta elämä on tällaista, pahus vieköön, se heittelee meitä. Minäkin totanoin ajattelen että painutaan ensin sun makuukammarisi sun pehkuihin, noin muina miehinä vaan, sitten mennään sun keittiöös, jossa sä vlmistat mulle herkullisen aterian. (nam, nam) Sinä aikana minä, oi parsakaaalin nuppuseni, käyn läpi sun kaappis joissa on kamalasti(kuuleman mukaan) Saksasta tuotuja konjakkipulloja. Tarkastan ne, HÖRPS ja HÖRPS vaan, sitten voimmekin lähteä risteilylle Paldiskiin... eikö vain, muruseni? Koska... miksi meidän kauemmaksi pitäisi lähteä, koska meillä on toisemme!

      nimimerkk. "ad astra"

      Poista
  11. Minulla oli hyvä runomaku jo nuorena. Linikkalan kansakoulun puutarhaan raijasin (äidiltä salaa) meidän olohuoneen lattialampun. Johon viritin - vaikken mikään sähkömies ollut - kaupungin katupylväästä varastamani (silppasin tolppaan itsekseni ja kiersin lampun jengoilta) elohopealampun. Hitsi, kun se loisti upeesti. Perkeleesti tuli perhosia tuijottaa sitä. Napsin niitä haaviini, vain ne, jota mulla aikasemmin ei ollut ollut, muita en vahingoittaa halunnut. Diggaan elukoista. Mutta tiedettä pitää tehdä tieteen ehdoin, ei muiden. Lounais Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen professori sanoi minulle, "voi vittu Mikko, sulla on paljon hyvin preparoituja yöperhosia..." (tai ei hän näin sanonut, tietenkään, voi vittu, mutta tarkoitti. Eihän me edes sinuteltu vaikka sain häneltä stipendin. Hän, Thd. Brander, oli saksalainen. Mutta hirveen hyvä tohtori silti. Totta kai me teititeltiin toisamme. Me molemmat.

    Niin... ei sev väliä. Öisin siis kun ei tullut uusia lepidoteroita mun haaviini, venttasin vaan niitä, ja luin Lorcan runoja. Ne on hyviä runoja ja minulla oli runomaku, silloin, parempi kuin nykyisin. Monena yönä toivoi ettei tulisi koskaan aamua, ja sais lukee tänkin kirjan loppuun, mutta ainahan se tulee, aamu. Ja aamusin mun rakas äiti aina heräs, ja sano mulle "miks sää Mikko viet tuon jalkalampun aina öisin puutarhaan. et veis. se kastuu siellä" En minä siihen osannut sanoa. Veivasin vaan salaa elohopealampun veks ja tilalle ruuvasin takaisin Airamin 60-volttisen, tai mitä ampeereja ne on, en tiedä, lampun. Niissä aina luki Airam 60 tai Airam 40. - Hyviä lamppuja.

    VastaaPoista
  12. Runoilin ma eilen
    ja aamul ankaralla jatkoin viel
    kossulla kurkkuani kraapien
    vaikka kautta Zeuksen
    mietin et
    kaikki turhaa tää on, kaikk'
    mi ihmiseloo riesoo.
    Oi jospa sukkahousuisillaan Kuolema
    kuin neiti kaunis Amatzooni
    sillain Olivipuun takaa
    hieman kuselle haisten
    ois toissapäivänä mun luo
    tullu
    ja antanut, tuo #metoo impi
    mulle
    nii ei näit' murheita mull' nyt ois
    ei jukolauta, vaik' Turust just ma tulisi,
    perhana viekköön.


    Ehkä toisenlaisia olisi,
    mutta toisia, ja todempia.

    Älkää, rakkaat ihmiset, höpinöistäni sen enempää välittäkö. Puhun vain sumua itseni ympäriltä, pois. Selvin päin olen joskus välillä fiksu, melkein samanlainen kuin te, rakkaat pörisevät kärsäkkäät (Curculionidae).

    VastaaPoista
  13. Älä sinä mikis aina huolehdi, jos me välitetään. Kyllä sinä olet niin armoitettu sulkakynän heiluttaja, että tuotoksiasi lukee mielellään ja tulee itsekin hyvälle mielelle, vaikka asia pohjalla voi olla ja usein onkin painava. Ja niinhän se on, ettei näin irtonaista ja iloittelevaa tekstiä pysty kirjoittamaan se, joka ei tunne kaikkia tunteita. Kaikilta reunoilta ja laidoilta. Luoja varjele meitä tylsiltä ja tasapainoisilta ihmisiltä, meinaan heidän tuotoksiltaan kirjan kansien välissä.

    Kommentoin muuten ohuesti tuota ylempänä Havukasta mainitsemaasi "anarkistista huumoria" Einesbaarin puolella. Käsitteesi kiinnosti meikäläistä, ja kiinnostaa vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iines. Eikun ihan totta. Kun otan joskus (silloin tällöin) pommac-juomaa, mun sisältäni tulee riiviö joka haluu hirveesti pölistä. Sillon mä rupeen kirjottelee tänne auch omia erikoiskummallisuuksia. (Jotka ei yleensä milläin lailla kuulu asiaan.) Eikä mulla ole itsekritiikkiä, silloin, ei ole. Myöhemmin ajattelen että taas mä pölisin reikiä päähäni, haittasin teidän muiden järkevää keskustelua, voi hitsi, taas kaikki inhoaa mua, voi vee ei. Mun itsetuntoni on välillä kamalan matalalla, maton alla. Mä luulen sitäkin että KUKAAN ei enää Iineksen blogissa KOSKAAN ENÄÄ halua kommentoid MITÄÄN, kun nimimerkki "mikis" siellä käy puhumassa paskaa. ...

      Voi Iines, kiva että sanot minulle jotain rohkaisevaa. Kaikki tykkää siitä että heidän hiuksiaan silitetään, minä ainakin.

      Moi! Moikka.

      Poista
    2. Kehut ovat kivoja, vaikka minäkin kuulun siihen lajiin, joka kiemurtelee vaivaantuneena kehujen edessä. Silti ne ovat kivoja ja ilostuttavat mieltä. Antavat lisää itseluottamusta. Ja ihminen varmaan erottaa aidon kehun imartelusta, jossa suomalaiset onneksi eivät ole kovin hyviä.

      Minusta sinun teksteissäsi ihaninta, jos niin voi sanoa, on tekstin kepeys ja irtonaisuus, sutki vikkelyys, se elää ja liikuu vaivattomasti tummine sävähdyksineenkin, ei jää syviin kohtiin lillumaan, vaan pölläyttää estradille samantien asioiden hupaisen puolen, vaikka poskilla voi olla vielä kyyneleitä.

      Itsekin pyrin tekstin kepeään juoksuun, oli aihe sitten vaikka raskaampikin. Vaikeampaa kuin uskoisi, vaatii ehdottomasti mielentilan sopivuutta, intoa ja paloa.

      Poista
  14. Tykkään minäkin siitä Gibsonin elokuvasta. Ja muutamista muistakin uskontoaiheisista. Talven valoa olisi sopinut näihin keleihin aika mainiosti, noin nimeltään ainakin.

    Joskus olen tuota Lorcaa lukenut, mutta suomennettuna.

    Televisiossa on esitetty pitkänäperjantaina ja tänään ensimmäisenä pääsiäispäivänä kaksi jumalanpalvelusta, suomenkielinen ja ruotsinkielinen, siis kumpanakin päivänä. Tykkäsin kovasti varsinkin tämän päivän Maalahden seurakunnan jumalanpalveluksesta, jossa pastori aloitti puheensa tunnustamalla, että unohti kokonaan mitä hänen piti sanoa. Sitten hän sanoi, että "aprillia!". Kaipa hän sanoi niin, kun on aprillipäivä, joskin keskiajalla kuulemma pappi kirkossa nauroi pääsiäisnaurun sen kunniaksi, että kuolema on voitettu. Näin muistelen jostain lukeneeni. Wikipediasta varmaan, enhän minä mitään kirjoja niinkään.

    Mutta sitä vaan, ettei minua ole ketuttanut television ohjelmatarjonnan vähäinen uskonnollisuus, kun on ollut noita jumalanpalveluksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, mitään uskonnollista elokuvaa ei sitten ole televisiosta tullut, vaikka laadukkaita tarjokkaita on moniakin. Tuo mainitsemasi Bergmanin Talven valoakin olisi sopinut mainiosti vaikka pitkäperjantaihin. Minusta uskonnollisuutta käsittelevät elokuvat muutenkin ovat kiinnostavia. Olen aina pitänyt niistä, vaikka olen epäilevä ihminen, en uskovainen enkä edes kirjanoppinut. Ehkä asiassa kiinnostavaa on uskonnon psykologia, ihmisen käyttäytyminen.

      Onkohan kukaan tehnyt elokuvaa saksalaisesta nunnasta Therese Neumannista, joka 1920-luvulla sai aina pääsiäisen aikoihin verta vuotavat stigmat käsiinsä ja jalkoihinsa, ja otsaansa. Ne olivat tutkijoiden mukaan samassa paikassa kuin Kristuksen ristiinnaulitsemisnaulat ja orjantappurakruunu. Ilmiö todettiin käsittääkseni aidoksi tapahtumaksi, siis ei bluffiksi. Tästä tapauksesta puhuttiin paljon vielä 60-70-luvullakin. - Joitain nunnaelokuvia muistan katsoneeni, mutta oliko yksi niistä tämä - en muista varmaksi.

      Jumalanpalvelus minulla oli auki aamulla kahvitellessani, kun luin aamun lehtiä netistä. Jossain vaiheessa oli pakko sulkea koko vehje, kun alttarilla esiintyi lapsia ilosanomaa julistamassa hurmoksellisen naisihmisen kanssa.

      Poista
    2. Mitä tuolla Iines tarkoitat että joku nunna tihkuu pääsiäisin verta? Minusta se on psykiatrinen ongelma, ei teologinen. Mitä meitä ihmisiä on, 9 miljardiako, olisi ihme jos tästä porukasta EI löytyisi yhtä hullua kuin hän. Itse asiassa odottaisi että löytyisi paljon ronskimpia hulluja, kuin hän. Ja enempi.

      Jos itse olisin Jumala - kyllä se multa kävis - niin en minä, herranjumala sentään, mun ihmiselle mun käskyjäni ja toivomuksiani mitenkään symboolein (hiekkamyrskyin, heinäsirkoin, tsunameina, kalisevina kivinä) ihmisille ilmoittaisi. Ev varmaan. Vaan Jumalana menisin YK-kokoukseen, ja ne turvamiehet jotka yrittäisi estää mun kun mua ei oo sinne akreditoitu, niitä iskisin salamalla päähän. Ja taas menisin. (Ja Trumpille, jos se höröhuuli siellä kans olisi, niin sanoisin 'mee ny vähäks aikaa siitä vittuun sääkin'.) Ihmisille sanoisin selvin sanoin kaikki 20 käskyä ilman selityksiä, puhuisin koko ajan 70 kieltä, ei siinä tulkkeja tarvittaisi. Ja muutenkin olisin erittäin, erittäin selväsanainen. Ei tarvittis pappien satoja vuosia sen jälkeen funtsia tai ekumoida mitä se tarkoitti. Ei. Loppuis teologienkin koulutus kuin äkkiä vaan.

      Ps. Inhoan vääriä käsityksiä. Iines sanoi että "kristinusko toi Suomeen luku- ja kirjoitustaidon". Mitä tuo tarkoittaa? Jos kristinuskoa Suomeen ei olisi tullut, me siis edelleen olisimme luku- ja kirjoitustaidottomia? - Jos asetetaan väärä kysymys, ei vastauksella ole mieltä.

      Iines, pidän kovasti sinusta. Kirjoitat ihania ja sykähdyttäviä juttuja. Saat minut aina ajattelemaan. Joskus teet sphagaatin, huh huh, tarkoitan että sulla on älyllistä otkeutta, voi vee. Pier Paolo Pasolinin elokuva "Matteuksen evankelium" ei mielestäni ole niin merkittävä elokuva kuin annetaan ymmärtää. Jos pääsäiseen pitäisi joku leffa liittää, suosittelisin "Montrealin Jeesusta", Jésus de Montréal. Sen on ohjannut Denys Arcand. Ja filmi on aika saatanan koskettava, omituinen koska kyse on oikeasti Kristuksesta. Se on vakavasti otettava leffa, hyvin traaginenkin. - Monty Python-jengi käsitteli Jeesusta taas sillain toisella lailla. Kiitos heille.

      Poista
    3. Siis mikis, kommentissanihan juuri sanoin, että uskonnossa minua kiinnostaa nimenomaan ihmisen käyttäytyminen eli psykologinen puoli.

      Se tarkoittaa juuri sitä, että minulle on oikeastaan itsestäänselvää se, että ihmisen psyyke saa aikaan stigmat. Juuri tämä on se, mikä kiehtoo mieltä.

      Luku- ja kirjoitustaito nyt sattui tulemaan kristinuskon myötä meille. Se on fakta, joka ei tarkoita, etteikö sivistys olisi voinut tulla muutakin kautta myöhemmin.

      Tuota mainitsemaasi Kristus-leffaa en valitettavasti tunne, mutta jos sanot että se on hyvä, uskon sen. Olen vakuuttunut muutoinkin siitä, että en tiedä murto-osaakaan parhaista taideteoksista. Jos vain näkisin, pitäisin varmasti. En ajattele muutenkaan niin, että jokin on paras, sillä kaikki liikkuu koko ajan, jämähtää ei voi mihinkään.

      Poista
    4. Historia on kuin Hevonen. Sillä on suu, sieraimet, peräreikä ja häntä jota se aina välillä heiluttaa. Eli huiskii. Suurmiehet ja -naiset tulevat Historiaan hevosen suun kautta. Pienmiehet ja -naiset tunkeutuvat Muistiimme sen hevosen hännän alta. - Lähinnä näistä antisankareista minulle tulee mieleen Johan Bäckman. Ja naisista... no naisista en yhtä kahjoa iljetystä tunne. Naiset ilkeimmilläänkin ovat minun mielestäni kohtuullisen kivoja, pissatessaankin. Kuin herneepalkot, joita sydän sykkyrällä maskuliiniksi syntynyt ihminen riipii. (tai siis minun tuntemani naiset ovat olleet hurmaavia kaikki. kaikkia naisia en toki tosin tunne. mutta kukapa meistä, epäilenpä.)

      Ps. Irjalle terkkuja! sinne Merenkurkulle.

      Poista
  15. Tuo Montrealin Jeesus on siinä mielessä raaka juttu että se riisuu katsojan alastomaksi. Voin paljastaa leffan juonen, koska ei siinä sellaista ole, tämä elokuva on vain tarinoita. Ihmisille käy siinä huonosti, kuten elämässä yleensä ihmisillle käy. Silti me vaan jaksetaan, niinpä niin, ei meillä oikeasti ole muuta vaihtoehtoa kuin jaksaa. Tässä mielestäni tulen uskontojen lähelle. Joka on samantekevää, tulenko. Montrealin Jeesuksessa - sen huomaa vahingossa - Jeesus on se jota Ambulanssilla viedään pillit vinkuen sydänsairaalaan, ja joka kuolee. Häneltä siirretään munuainen, maksa, ja jotain muutakin, ne annetaan elinsiirtoa odottaville potilaille. Eikä tämä sitä tarkoita että tuo kuollut ihminen Jeesus olisi, ei sinne päinkään, vaan nimen omaan se tarkoittaa sitä. - Näin minä tuon leffan koin. On se moniselitteisempi. Mutta siinä on helkkarin raadollisia yksityiskohtia, julmia juttuja, en ihmettele ettei sitä Suomen TeeVeessä oo esitetty. - Ei ole tarkoitettu meille romantikoille, sinulle ja minulle, rakas Niiskuneiti ja Niiskuherra.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. bye bye (lausuttaa bai bai), Inkku (lausutaan Iines)

      nährään taas, sokrijuurikas (lausutaan... no emmätiä mite, matalla ääneellä, ehkä?)

      gut nait !

      Poista
  16. Suurensin Iines kuvan tuosta Mikko Repolaisesta. hmnh. Tuuhea häntä hällä. Mutta ei mennä yksityiskohtiin. (Mummo kanasensa niityille ajoi, pienet kanaset ne hyppeli. Mutta metsässä vaani se ilkeä kettu, viekas ja pitkähäntäinen) Sillä noista lumeen iskeytyneistä jäljistä jo näkee, että pienempiä ovat kuin suen tassut, että kettuhan se tuosta männyt on ja vilistänyt. Ei koira. Koiran jalanjäljet, takajalkojen jäljet nimenomaan, suhteellisesti ottaen, ovat 5-9 astetta vinossa etutassujen jälkiin. Olen tutkinut asiaa, kuin rikospoliisi, vuosikausia, hellittämättömästi, mutta en vieläkään ymmärrä miksi näin on? Mutta niin vaan on.

    Tarkkailkaa luontoa, Ihmiset! (Ja muistakaa välillä rutistella toisianne. Niin että nikamat - ja miksei samantein moni muukin - naksuu. Tekköö eetvarttia.)


    Huomenna minulla alkaa niin sanottu "kuiva kausi". (nieleskelee jo etukäteen kaktuksia. tai siis niiden siemeniä. eihän nyt sentäs kokonaisia katkuksia.) Voihan Pylly. - Ps. Huomasitteko - vaikka käsittelin hyvin masentavia ajatuksia, suorastaan pöyhin niitä kuin Pappilan tunkiota, huuliltani ei silti lipsahtanut ei yhtään v-kirjaimella alkavaa sanaa!

    Hyvä Mikko! Alat sivistyä.

    (Jo oli aikakin.)

    VastaaPoista
  17. Aarnio metsät palavat kuin naisen hiukset, aavikot levittäytyvät, talot homehtuvat, jossain naukuu kissaeläin yksikseen. Lepakot viistävät ilmaan kuin ryppyiset, sutatut kouluvihkot. Talot homehtuvat, ja alkavat murentua. Järven rannalla kasvaa piiitkiä kaisloja kuin isoja I-kirjaimia. Ja muurahainen työntää valtavan kokoista kivensirua syrjemmälle. Ampiaiset lentävät ja surisevat. Lehmät yskii. Karjakko käy lepikossa kusella, koska hänelle tulee hätä. Lentokoneet ne vaan lentelee. Ja taivaalla pilvet, niin, ne siellä kelluvat. Samaan aikaan kun sammakko katsoo vedenpinnasta itseään, narsisti. Hauki ahmaiseen ahvenen, vähän sen jälkeen uistimen, ohoh. Ja Mikko haaveilee toisenlaisesta todellisuudesta, jota ei ole, miksei ole, ja raapii aikansa kuluksi muniaan. Onhan meille Pääsiäinen tullut jälleen kerran, tänne. Ja eyshirekarjan värisiä noita-akkoja. (No niitä nyt on arkisinkin.)

    - Kaikki tämä tapahtuu silmiemme alla. Mutta emme me huomaa, tai välitä. Mitäs moisesta. "Molskis", sanoi Eemeli. (Se oli kiva ukko vaikka olikin paksu, ja ajoi överillä mercedesbents -nimisellä autolla, joka oli valkosen värinen, ja kuten jo taisin mainita, bensamersu.)

    Onneksi ihmiset elävät vain niin vähän aikaa, etteivät näe kaikkea. Eivätkä homehdu, kuin huonosti rakennetut talot.

    Onneksi ihmiset elävät

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvien takaa minua tulee kättelemään biologi Nero Erolund. Kättelemme. Sitten hän sanoo "aika hyvä analyysi, vaikka naiivi onkin. Intellektuelliksi sinua tuskin kukaan muu kuin isoäitisi kehtaisi kutsua. Ja hänkin vain aamulla, unenpöppörissään. Pystyt kyllä Mikko parempaan". Olen samaa mieltä vaikka en mitään sanokaan. Sitten Eero puhuu saman latinaksi, en ymmärrä, mutta hermostun. Taidan loukkaantuakin... siis noin henkisesti, en fysikaalisesi. Niistetään nenämme, kumpikin omamme, omaan paperinenäliinaan (jonka on tehnyt Metsä Serlan Mäntän tehtaat, siileistä hiotusta selluloosista. tämä on mainos. mutta uskokaa silti, te typerät kuluttajat), sitten Nyla yskäisee... "Oisko sulla Mikko yhtää aktiivista spritus fortusta... leijailemassa tässä lähellä" No onhan mulla, miksei muka mulla olisi, Eerolle ainakin ja aina.

      Satiaisiakin (Pthirus pubis) siunaantuu kuin tatteja sateella, jos käyttäytyy holtittomasti. Tai jos käyttäytyy - Pnoiden satiaisten säveltämien nuottien mukaisesti - ratkiriemukkaasti. (Kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Vaikka en tiedä mistä puhutte.)

      Juomme. Tietysti putelin tyhjäksi. Mitäs sitä turhaan valmiissa maailmassa säästelee rupee. Enää. Se on ihan turhaa. Kuin nunnan nännit. No, koska olemme herrasmiehiä, sanomme toisillemme - kun pullo on neljin silmin todettu tyhjäksi, voi voi miten typötyhjäksi maailma voikin kellahtaa - "näkemiin", sekä Nyla että minä.

      Sitten jatkamme kävelimistämme eri suuntiin, eli muita bromleemoja kohti, joita tässä syntisessä ja varsin epätäydellisessä elämässä riittä.

      ( - huokaus - )

      Poista
    2. Näitä tarinoita Nylan kanssa ja muitakin on täällä hieno kokoelma. Niistä muodostuu kokonaisuus. Löytääköhän jälkimaailma joskus somen syövereistä helmiä?

      Poista

  18. Jaahas. Aika nousta pääsiäisen kuopasta - pääsiäiseenhän "laskeudutaan" - ja katsoa maailmaa. Mitäs tänne kuuluu?

    Hurja Baltian möräkkä oli täällä ainakin iisi juttu, ei tuullut, räntähiutaleet putoilivat hiljaa suoraan alas. Korkeimmalla hetkellä kaksi joutsenta lensi karmeasti kaakattaen takaisin etelään päin, kaartaen lounaaseen.

    Pashat ja mämmit on syöty, lampaankare kaluttu. Kerran hyvin nuorena äitinä päätin laittaa lapselleni lampaanpaistin pääsiäisateriaksi. Se kuulosti herkulliselta.

    Pyysin siis osuuskaupasta "lampaanviulun", ja sain pitkulaisen laihan kintun, tai muun kintulta näyttävän punalihaisen jäntevän ja kalvojen peittämän pötkön. Muuta pääruokaa en ostanut.

    Panin sen sitten toiveikkaana uuniin. Pikkuhiljaa kaikkialle levisi hirvittävän paha haju. Arvelin, että se haihtuu, kun kinttu kypsyy. Vaan haju syveni vain ja minua alkoi haju etoa, samoin pikkutyttöäni. Oli selvää, ettei kumpikaan meistä saisi viulua alas kurkustaan. Niinpä otin sen pois uunista ja vein jätteisiin. Haju kesti kauan, vaikki kaikki ikkunat olivat auki. Yhtään en muista, mitä sitten söimme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis lisään sen verran, että ei minulla ollut pashaa eikä mämmiä saati lampaankaretta, tarkoitin yleisesti. Söin tänään tonnikalasalaattia ja hieman jäätelöä.

      Poista
    2. Minä en kahteen viimeiseen päivään ole syönyt kuin sanoja. Nesteyttänyt itseäni kyllä olen, tätähän lääkäritkin kaikenmaailman lääkärilehdissä toitottavat, että "syödä saa mutta juoda pittää". Olen mallipotilas. Jos Aku Louhimies tulisi nyt tekemään minusta elokuvaa, en tiedä miksi mutta jos siitä huolimatta kumminkin tulisi ja tekisi, saattaisin heittää parketille "värilaatan". .

      Ps. Kaikki #mee&tuu sympatiat Louhimiehelle. Häntä on karvoin kohdeltu, lyöty hakulla päähän ja louhittu kuin kikke... nikkeliä Talvivaarasta. Ei ihmistä saa kiusata, samperi.

      Huomenna lähden Korkeasaareen, huomenna lähden Korkeasaareen, ylihuomenna lähden... niin, enpä tiedä minne? (telakalle/kaalimaalle/veneen alle/takaisin hullujenhuoneelle)

      häpyttömän huono juttu, tulee mieleen Mikko Alatalo

      Poista
  19. Uiks, miten ihana kuva ketusta! Pääsiäisperinteisiin vaikka Pitkäperjantaihin soisi tosiaankin kuuluvan Jeesus-elokuva perinteen. Nyt olivat kaupatkin auki pitkänä perjantaina ja tanssejakin taisi olla ja juoppolat vetivät janoisia suruttomasti, joten eipä ole enää mtn Pyhää:( Ennen eivät edes junat kulkeneet, niin suurena juhlana pidettiin Pitkäperjantaita, jopa kiirastorstai iltana oli bussivuoroja peruttu, etten meinannut päästä töistä kotiin:)

    Kävin hiljaisella viikolla iltakirkossa - luit ihan oikein, eksyn sinne harvemmin eli käyn yleensä vain joulun ja pääsiäisen aikaan, joskus myös jo-joutui-armas aikaan myös, se tuo kesän. (Meillä oli lauantaina ystäviä kylässä, kokkoiltiin, syötiin ja virkistysjuomiakin nautittiin. Tämä päivä meni elpyessä ja huomenna menen taas kirjasto hommiin.

    Olen katsonut Passionin pari kertaa, vähän turhaan mässäiltiin väkivallalla, vähempikin olisi riittänyt, aramea oli hieno valinta kieleksi ja muistaakseni tarina noudatti aika hyvin raamatunhistoriaa, josta helposti nipotan. Paras kärsimysajan filmi ilman muuta.

    VastaaPoista
  20. Helsingin Sanomat kirjoittavat tänään, tyynitiistaina, että "Saksassa saunotaan alasti". Ohoh, johan pomppas! Meillä Suomessa minä ainakin saunaan mennessäni pukeudun korrektiin kokopukuun - juhlapäivisin myös shakettiin - ja kissamirri kulkussa mulla on auch. Sateenvarjonkin joskus otan mukaan saunaan, en aina. Mutta kumisaappaat tietysti, aina. Yleiseen Saunaan jos menen niin pukeudun syvänmeren sukeltaja-asuun, koska niin moni muukin (olen pannut merkille) pukeutuu niin. Niin sanottuun jim-pukuun (kts. Wikipedia,tai googlaa) en sentäs pukeudu. Mielestäni se menee jo liioitteluksi. Eli överiksi.

    VastaaPoista
  21. Toinén uutinen:

    Mies väittää Melrose Place-tähden käyttäneen häntä seksuaalisesti hyväkseen vuonna 1998 - vaatii 250 miljoonan dollarin korvauksia. Voihan Pyhä Pyllistys! Jos esim. Iines - edes teoriassa - käyttäisi minua hyväkseen, minua mikistä, seksuaalisissa harha-ajatuksissaan, niin vaatisin häneltä korkeintaan... no, annas kun mietin... ehkä sadan euron korvausta. Meibii vähemmän. (Mutta ehdottomasti puhtaana käteen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta, on samantekevää onko sitä sata markkaa rahaa tai velkaa, eikös juu. Ei kaikkea tarvitse maksaa sillan luonnossa, nääs. Ja jos Iineksellä olisi Jim-puku bikineittensä päällä, ja minulla myös - tosin ilman bikinivermeitä (kts. Wikipedia), niin olisimme tervetulleita kaikkiin yleisiin Saunoihin. Koko Balttiassa. (Ja miksei myös salaisiin Gangsterien rahoilla pyöriteltäviin SPA-kylpylöihin. Joissa ihmisiä venytetään ja hierotaan, vatkataan ja pannaan ne koukistelemaan.)

      Poista
    2. https://www.youtube.com/watch?v=SeBHWrKvwjM


      Ps. äläkä nyt ihmeessä ymmärrä minua väärin, iines rukkaseni, koska olen ymmärtänyt että käsität myös minua oikein (ja paljon muuta, hiton paljon muuta)

      Poista
    3. Kyllä JIM-puvut (kts. Wikipedia) ovat tämän kevään kuuminta hottia. Vähän kankeitahan ne käytössä ovat, mutta vittuako sen väliä, eihän mikään tässä maailmassa täydellistä ole, vaikka luulet. Kaikessa on myös se huonompi puoli, niin vaatteissakin. Siitä huolimatta 9 Keisaria 10stä käyttää nimenomaan ja ainoastaan JIM-pukua. (Se 1 kävelee alasti. Siksi lapset ilkkuukin sille 'Keisarilla ei ole vaatteita, häh hhäh hää'.) - Käytä sinäkin JIM-pukua, niin puutarhassa kuin parvekkeella, niin tekevät myös Iines ja mikis. (meidän moodi-ihmised) Tänään uudelleen avatusta Anttilasta tarjoushintaan VAIN 999,99 euroa. Ja jos ostat 2, maksat vain 2301,99;-.

      Poista
    4. Saksassa myös nudismi on varsin suosittua, jopa tavallista. Minun siskonikin on ollut miehineen nudismirannoilla.

      Vaan saksalainen tapa saunoa on aika erilainen kuin Suomessa. Nimittäin saunassa ei saa heittää löylyä niin kuin meillä: heti kiukaalle kun lauteille istahtaa. Ei, saksalainen istuu, istuu ja istuu ja odottaa, että hikoilu alkaa, nahka kostuu kunnolla. Vasta sitten saa heittää hivenen. Ja taas odotetaan jopa vartin verran, ennen kuin seuraava kauhallista saa heittää. Kamalinta on, että saksalaiset sanovat meidän saunovan väärin, liian hätäisesti.

      Poista
    5. Tuo 250 miljoonan dollarin vaatiminen panosta on kyllä niin naurettavaa, että. Kenellä niin korvaamaton kikkeli on?

      Poista
  22. Reetta Räty on huomattavasti fiksumpi feministi kuin...

    https://yle.fi/uutiset/3-10138611

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän se Reetta Räty oikein sanoi? Voisit informoida lukijoita kylmän linkin sijaan. Minä silmäilin tuon artikkelin jo aamulla varhain, ennen linkkaustasi.

      Samaa jargonia kuin aina: "vika on rakenteissa".
      Ja samaan soopaan Räty lankeaa kuin muutkin: muiden syyllistämiseen, joskin myöntää väsymyksensä, jota en yhtään ihmettele.

      Ottaisipa tämäkin väsynyt feministi mieluummin peilin piukasti käteensä ja katsokoon siihen, kunnes kirkastuu. Siellä se vika on, mitä peilistä näkyy.

      Turha toivoa miehiä tai ylipäänsä ketään kilteiksi ja järjestämään naisväelle oloja, joissa ei nyt viitsittäisi sortaa. Kaikkein turhinta ja typerintä on miesten ristiinnaulinta julkisesti toreilla.

      Nainen potkaiskoon ahdistelijaansa munille omilla korkokengillään ja antakoon huutia lääppijöille ja komentelijoille ihan itse, älköönkä itkekö kymmenen vuoden kuluttua medialle. Mikään työ ei ole sen arvoinen, että sitä on tehtävä väkivalloin. Itsekunnioitusta kehiin, ja nyrkki pystyyn, sanainen arkku auki!

      Ja jättäköön nainen sen ahterin pumppauksen pienemmälle ja irtoripaset ja huulitöröttelyt vähemmälle, ja keskittyköön enemmän asioihin kuin oman seksikkääseen bodyynsa. Kyllä se siitä suttaantuu, kun otetaan asiat omiin käsiin eikä odoteta, että ne joku antaa ja eteen kantaa.

      Poista
    2. Lupaan tunnustautua feministiksi sinä päivänä, kun suomalainen edistyksellinen feministi ottaa pääkohteekseen tänne tulleiden muslimityttöjen (onko heitä?) ja -naisten vapauttamisen orjuudesta, joka on niin syvällä rakenteissa, etteivät naiset sitä itsekään myönnä. Amen.

      Poista
    3. Rakenteet, rakenteet, rakenteet ja Reetta Räty. Maailmassa on ollut myös matriarkaalisia yhteiskuntajärjestelmiä, eivät ne sen auvoisempia olleet. Tai jos olivat, olen lukenut vääriä kirjoja. Sorry. Oli Ekyptissakin naisfaaraoita, kai sen tiedätte, faaraon status siellä oli Jumalan status. Eikä yhtään vähempää. (esimerkki: jos Faaroa meren rannalla komensi aaltoja pysähtymään, nehän pysähtyivät... tai siis jos eivät pysähtyneet, Faarao mestasi kaikki n. 200 seuralaistaan jotka siellä merenrannnalla olivat olleet ja tämän häpeällisen tapahtuman olivat nähneet, että aallot eivät Häntä totelleet. Tämäkin totta, vaikka siitä Waltari ei ole kirjoittanut, on dokumentoitu.) Viimeiseksi Marx kirjoituksillaan yritti murtaa valtarakenteita, ja bolshevikit Leninin johdolla sitten v. 1917 ne sitten mursivatkin. Mutta hyvääkös siitä seurasi... ei seurannut.

      Olen silti sitä mieltä ja siinä mielessä feministi, että keskustelua vallankäytöstä ja valtarakenteista ei pitäisi puhua sen takia ettei se miellytä kaikkia. Etenkään meitä miehiä, joilla valta on, tai meitä vallattomiakaan miehiä, kyllä se koskee meitäkin. Koska kaikesta hyvää tarkoittavasta lainsäädännöstä huolimatta meillä on rutosti korjattavaa tasa-arvoasioissa. Monet luulevat että näin ei ole, mutta onpas, ne ovat olleet vain näkymättömissä. Siinä mielessä tuossa #metoossa on hyvääkin. Ihminen niin helposti näkee vain sen, minkä haluaa nähdä, muu on helppo unohtaa. ("häiriöitä Signaalissa, Error Error 440, nyt ei saa yhteyttä mihinkään, olkaa hyvä ja älkää sulkeko puhelinta vaan odottakaa äänimerkkiä, sen jälkeen voitte sanella vastaajaan mitä haluatte kysyä Esko Valtaojalta, hyvää päivänjatkoa Teille...) Kysymys on siitä että amatööriajattelijat haluavat kieltää juuri ne asiat mitä he eivät tunne tai koe. - Niitähän silloin nimittäin ei ole olemassa.


      Huh huh, kun puuskahtelin! Nyt haluan olla seuraavat kaks viikko hiljaa. - Konstan kyllä aion lukea.
      The End.

      Poista
    4. Iinekselle vielä. Korkokengällä kun monottaa miestä alavatsaan, siellä missä ne kulkuset on, sattuuhan se. AUTSCH. Se panee miehen kuin miehen kiemurtelemaan. Mutta naisena ja hintelärakenteisempana ("tellinkisempänä" sanoisi Päätalo) kyllä pyrähtäisin, korkokengät kopisten sen jälkeen paikanpäältä pois ennen kun se mies siitä veivaantuu pystyyn. Koska saatta olla v-ähän vihainen hän! Siis myös psyykillisesti, ei pelkästään ruumiillisesti. Kun tollain enstreffeillä ruvetaan "kommunikoimaan".

      Ps. Itse en tämmöistä kauheutta ole kokenut - enhän minäkään kaikkea! Mutta voin hyvin samaistua miekkosen mietteisiin... (kurkkaa alkkareihinsa) ehkä turhankin emotionaalisesti (siellähän se uinuu, toistaiseksi)

      Poista
    5. ... hetkinen mikä lapsus ... "keskustelua vallankäytöstä ja valtarakenteista ei pitäisi puhua sen takia ettei" Tarkoitin tietysti että niistä EI pidä vaieta sen takia että se kaikkia ei miellytä. (Mutta en siitäkään tykkää kun alan paasata. Minusta se ei sovi minuun. Tai profiilini, kuten hianosti sanotaan.)

      Poista
    6. Siis ryhdyt heti feministiksi, jos aletaan repimään huiveja toisten naisten päästä. Halleluja!

      Poista
    7. Ei, vaan heti kun suomalaiset feministit alkavat julkisesti puhua musliminaisten orjuutusta vastaan. Heti kun he laativat taistelumanifestin. Mukana!

      Huivi on pintaa. Suurin este ovat valtarakenteet, jotka kannattelevat keskiaikaista ihmisarvokäsitystä miehen (heteromiehen) ja jopa pikkupojan etuoikeuksista kaikilla saroilla, jopa niin. että naisetkin ovat evolutioituneet kannattamaan niitä.

      Poista
    8. Tarkoitatko että esimerkiksi Naisasialiitto Unioni ei puhu musliminaisten puolesta? Eikä sinun.

      Poista
    9. No panepas nyt linkkiä siihen manifestiin, ja tilaisuuteen, jossa se on esitetty päälauseissa, miel. toriosoitteen tarkkuudella. Sivulauseohjelmat älkööt vaivautuko.

      Poista
    10. Pitääkö mun alkaa vanhaa naista opettamaan?

      Poista
    11. Vilkaisin itse Naisasialiitto Unionin sivuja. En selaamallakaan löytänyt manifestia musliminaisten orjuuden poistamiseksi. Naisten silpomista koskeva kuiskaileva kirjoitus oli kymm enen vuoden takainen. Eniten oli kirjoituksia pakolaiskiintiön voimakkaasta nostamisesta. Missään ei ollut suunniteltu sitä, miten musliminaisten osaa aletaan muuttaa ja parantaa Suomessa ihmisarvoiseen suuntaan.

      Poista
    12. Mitäpä, jos opettelisit itse lukemaan.

      Käy nyt hyvä ihminen Naisasialiitto Unionin sivuilla. Näet, miten vanhoja kannanottoja siellä on, vaikka maahamme on tullut paljon väkeä, jolta naisarvokäsitykset ovat jääneet osin keskiajalle.

      Eipä ihme, ettei sitä tuoretta linkkiä ole tullut. Eihän sitä ole.

      Poista
    13. Ei siellä myöskään lukenut, että asiamme ei koske muslimeja. Jaa mutta taidatkin olla niitä anteeksipyyntöjen ja irtisanoutumisten vaatijoita.

      Poista
    14. Muut tämän maailman nykynaisryhmät eivät ole niin alistettuja kuin musliminaiset, joten tämä asia pitäisi nostaa korkealle. Yhtä korkealle kuin suomalaisten miesten harjoittama perheväkivalta, jota moneen otteeseen esitellään unionin sivuilla. Oikeastihan maahanmuuttajanaisista yli 90 prosenttia on kokenut väkivaltaa, ennen kaikkea perheväkivaltaa. Maahanmuuttajanaisen uhka tulla raiskatuksi on myös selkeästi korkeampi kuin kantasuomalaisen naisen. Tiedot löydät ilman linkkiäkin, ellet muka tiedä.

      Poista
    15. Minä kyllä luin, että perheväkivalta Suomessa. Tähän asti olen uskonut, että muslimit otetaan mukaan lukuun. Otetaanko vaiko eikö?

      Poista
    16. Suomalaisten miesten harjoittama väkivaltahan on feministiklisee, jolla on viime vuodet pesty muslimimiesten raiskauksia Suomessa - kuten hyvin tiedät. Kuviohan on nurinpäin syntyperämaihin suhteutettuna, kuten pitää tehdä, jos tuota kliseetä käyttää.

      Poista
    17. "Naisasialiitto Unioni päätti jo toistamiseen säilyttää jäsenyytensä avoimena vain naisille."

      Ottaen huomioon sen kauhean älämölön, joka syntyi jonkin mitättömän Pörssklubin takia, niin Unionin linjanveto on mielenkiintoinen.

      "Me vaadimme tasa-arvoa, emme harrasta sitä!"

      Poista
    18. Tapsa varmaan haluaisi liittyä Lääkäriliittoonkin.

      Poista
    19. No ellet ole kuullut tuota jättimäistä kliseetä, joka esitettiin turvapaikan hakijavyöryn aikana, kun ilmeni sitä sun tätä, niin kovin valikoidusti tietokanavasi on ohjelmoitu, hyvä Mankemang. Tai sitten vaan valehtelet.

      Ettet sinä nyt vain kalvaisi täällä kirjoittelevia, minua etunenässä?

      Poista
    20. Unionin oma määritelmä itsestään: "Feministinen ja antirasistinen järjestö"

      Mankemangin mielestä feministinä ja antirasistina oleminen on kuitenkin ammatti (vrt. lääkäriliitto). No, tätä minäkin olen kyllä jo pitemmän ajan epäillytkin, mutta en ole kehdannut sanoa. Onneksi Mankemang kehtasi.

      Missähän on lähin Feminismin ja Antirasismin Lottaopisto, että voisin laittaa hakupaperit sisään? Kai minä käyn naisesta siinä missä se synnyttävä nainen miehestä?

      Poista
    21. Minusta on selvää, että ihmiset ovat antirasistisia jo lähtökohtaisesti, joten tuntuu oudolta ja tarkoitushakuiselta nostaa tuo itsestäänselvyys luonnehtimaan liittoa. Ei ole ihme, että feministeillä Suomessa onkin vähän hassu leima.

      Poista
    22. Totuus sinua kalvaisi, jos sinulla olisi omatunto. Unionin naiset eivät koskaan milloinkaan ole vähätelleet yhdenkään miesryhmän rikoksia tai minkäänlaisen patriarkaatin väkivaltaa.

      Poista
    23. Höpsistä. Kyse on siitä, mitä feministimme ovat tehneet eikä siitä, mitä eivät ole tehneet.

      Vaatiikin herkkää omaatuntoa tunnustaa asian laita.

      Vaan niitä ei omatunto nähtävästi kolkuta, jotka eivät näe musliminaisten järkyttävän keskiaikaista kohtaloa osana ihmisen orjuuttamista, joka vaatii asian pöydällenostoa ja erilliskäsittelyä myös yltiöfeministeiltä. Vaikka joku pimeä ajattelisi, että tuo on rasisti.

      Poista
    24. Hah hah! Kerropa mitä he ovat tehneet. Liimanneet huiveja persumuijien päähän?

      Poista
    25. Siinähän se onkin. Kun he eivät ole tehneet mitään.

      Poista
  23. Sitä paitsi tunnen Reetta Rätyn jos hän on se sama ihminen joka Tampereen Draamastudiossa opiskeli, näyttelijälinjalla. Onkohan? (Tosin ei sillä väliä ole vaikka olisi.) Nätti plikka. Tosin hänen sukunimensä ei silloin ollut Räty, hän meni Räty nimisen miesnäyttelijän kanssa naimisiin. Jonka jälkeen me - minä en ole näyttelijä - kutsuimme häntä Rouva Reetta Rätyksi. (käy googlettamassa kun asia kiinnostaa häntä) Joo ei se Reetta ollutkaan vaan Mirja joka meni Pekka Rätyn kanssa naimisiin. Ja sanottiin sitä (= häntä) Rouva Rätyksi, ei Reetaksi koska hän oli Mirja.... nyt minä kohta sekoan näissä? Mikä ihmeen Raamasturio? Oonkohan mää koskaan ees asunut Tampereella... eli Mansessa? Alkaa kuulkaa vähän epäillyttää.

    Ps. Niin, se raitis päivä siirtyi sitten huomiseksi. Mutta näinhän meillä holisteilla yleensä pakkaa käymään... mañana mañana vaan hoetaan. Viikkokausia. Virolaiset sanovat täpselt. Venäläiset taas ruki veer. Sitä en tiedä mitä antarktilaiset sanovat, kun en ole kuullut. (paitsi vain huhuja heistä, kts. Pekka ja Pätkä Lumimiehen jäljillä.)

    Ps. Nyt menee jo kyllä lapselliseksi ettei tällaista huumoria kestä enää edes lapset. Paitsi teekkarit. Kun ite tekevät. Huh huh, kohtahan se taas on vappu. Ja amatöörijuopot horjuilevat aamuun asti pitkin kaupungin tuulisia katuja. Voi voi. Ja välillä huiskivat serpenteillään vastaantulevia ihmisiä silmään, lemuavat simalle, ja tööttäävät semmoisen hassunkuriseen violetinväriseen torveen joka sanoo: VIIII-UUU'-UU. - Hitsi, kun on kaikilla hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miks mä hyökkäilen kuin jästipää alkoholia vastaan, varmaan sinäkin Mikis sitä ihmettelet. Se johtuu siitä, että se aine on aiheuttanut monen mun tutun, sukulaisen tai ystävän elämän tuhoutumisen, jopa kuoleman. Ehkä he ovat olleet tavallista heikkotahtoisenpia tai sitten jo valmiiksi niin ahdistuneita, että "vain viina helpottaa oloa", yksikin mun tuttu sanoi. Häneltä meni perhe ja virka ja koti. Hän sai uuden miehen, alkoholisti sekin, ja he asuivat käytännöillisesti katsoen "veneen alla" ja se mies oli väkivaltainen, kuritti naistaan, joka juoksi pakoon. Kun törmäsin häneen tällaisella pakomatkalla, hän oli jo tyypillinen kassi-alma, eikä, tajusin häntä voinut mitenkään auttaa. Nyt hän on jo kuollut, mutta aika irvokasta, luin lehdestä, että hänelle oli myönnetty kunniakirja toiminnastaan lasten hyväksi uransa aikana (josta hänet oli erotettu). Oliko hän silloin vielä elossa, en osaa sanoa. Tämä on nyt vain yksi tarina, jonka yksityiskohtia en halua tämän enempää kertoa. Otin hänen elämänsä esimerkiksi ehkä siksi, että kun olimme tutustuneet ja hän hoiti vielä virkaansa, hänellä oli kamera kädessä ja hän kertoi kuljettavansa sitä mukanaan aina kun oli liikkeellä.

      Alkoholiin liittyvistä asioista sain tarkempaa tietoa eräältä lääkäriltä, joka oli perustanut AA-kerhon pelkästään lääkäreille joilla oli tämä ongelma, joka oli ollut hänellä itselläänkin. Hän sanoi: kerran alkoholisti, aina alkoholisti.

      Kyllä minä senkin tiedän, että vaikka jollakin on tapana käyttää alkoholia, mutta hän pystyy lopettamaan juomisen niin halutessaan, se on ok.

      Mua inhottaa kun esiinnyn täällä Iineksen blogissa kuin raitiussaarnaaja, Mut kun mä tiedän kokonaisia perheitä, joissa on tämä pulma, miksi Jeppe juo. Ja miksi se juo, ehkä se ei tiedä, että koko perhe kärsii siitä. Varsinkin lapsia ajatellen se on erittäin paha juttu.

      Siitä on jo vähän aikaa, kun seisoin muitten joukossa avonaisen haudan äärellä, jonne laskettiin yhtä sukulaista, joka oli juonut liikaa hirvenpeijaisissa ja oli löytynyt aamulla keinutuolista pudonneena sinisenä ruumiina. Ja hän oli kuulemma se, joka oli viisain koko joukosta. Muistan miten luonto suhtautui tapahtumaan, se alkoi raivota. Tuli kova myrsky, joka katkoi puita, ja ihmiset koettivat juosta turvaan sinne, missä tätä kuolemaa juhlittiin ja pappi sanoi, ettei kukaan, joka ei rukoile Jeesusta, pääse taivaaseen, iankaikkiseen iloon!

      Poista
    2. Kyllä sinä Liisu osaat! Osaat kuvata nuo peijaiset, tarkoitan hautajaisetkin kuin nousevan myrskyn, draaman kaari on ilmeinen, jopa voimallinen. Punaista ja mustaa!

      Mietin tuota asiaasi vielä. Olet tietysti aivan ja ehdottoman oikeassa tuossa, mitä sanot. Mietin, pitäisikö minunkin juopon lapsena tuomita alkoholin käyttö. Tulisiko? Kun minussa on sisällä niin suuri kurjan ymmärtäminen, etten voi sille mitään. Tämä elämä on niin hirmuista melskettä, että kuka täällä pystyssä pysyy. En tiedä.

      Poista
    3. Lisään vielä: Ja mitä millään on väliä. Vai?

      Poista
    4. En ikinä en ikinä en ikinä en ikinä en ikinä romantisoi alkoholinkäyttöä. Se on liuotinaine, se liottaa ihmisen aivoja. Ja se on totta myös että puhun liikaa alkoholin hauskoista puolista, niitäkin kun on. Eero Nylund oli nero, joku sanoi että "liian suuri ihminen näin pieneen maailmaan". Hänen muuttumistaan, koska joi joka päivä valtavia määriä alkoholia tai tenua tai oksalakkaa tai hyönteismyrkkyä tai mitä yl. tahansa sai käsiinsä, hänen muuttumisensa ihaltaivasta Apollosta sössöttäväksi rähjäiseksi kumaraselkäiseksi heinäseipään laihaksi vanhukseksi... se oli järkyttävää.

      Jos mun tyttö seurustelisi alkoholistin kanssa, tulisin hyvin surulliseksi. Jos minulla olisi poika - tiedä häntä vaikka olisikin - jos hän seurustelisi alkoholistiakan kanssa, olisin yhtä surullinen.

      Ps. Itse annan ymmärtää että dokaan harva se päivä. Ei se pidä paikkaansa. Eikä minun tätä tarvitse kelleen todistella. Mutta varmaan on että minun täytyy harkita mitä "hauskoja" humalapäissä juttuja sitä joskus on tullut tehtyä. Koska eihän ne oikeasti kovin hauskoja ollut. Jos niistä siis kertoisi kaiken. Kun kakka tuli housuun ja silloin kun kuvitteli olevansa joku hurmuri vailla vertaa ja yritti iskee daamia joka sanoi... MENE NYT SIITÄ POIS. JA MEE JA KATO ITSEÄSI PEILISTÄ.

      Kaikkea sitä muistaakin. Vaikka enemmän haluaisi unohtaa. Olet rehellinen ihminen, Liisu, toivon etten ole pahoittanut mieltäsi. Sitä nyt viimeksi en haluaisi tehdä.

      Poista
  24. Aina odotan Liisun kommentteja, hän meistä paras tarinankertoja on, hänellä on tunnistettava ääni niin kuin kaikilla hyvillä kirjoittajilla on. Sanoisin tätä ääntä mezzoalttosopraanoksi. Tosin sellaista ei taida olla, mutta jos olisi, Liisulla olisi. Ihastuttavan nätti!

    Kerran haaveilin Simon kanssa - olin silloin juuri tullut sköneltä, Argentiinasta - että olisi kiva kuunnella jotain merimiesaiheisia muusiikkiteoksia. Mielessäni soi "Kuubalainen serenaadi". Simo, musiikkimies kynnenmustuaisiaan myöten, vilkaisi minua ja sanoi "ai, jotain sellaisia kuubalaisia serenaadejako tarkoitat"?, ja nauroi räkäisesti kuin ruisrääkkä. Minä... sanoin että... en,en... tietenkään. - Voi että Ihminen osaa havoittautua. Etenkin jos hänet paljastetaan niinsanotusti "housut kintuissa". Mutta Simo olikin supersimo klassisen musiikin suhteen, hänellä oli absoluuttinen sävelkorva, se ei kovin yleistä ole. Kun toisen kerran yritin saada häntä kiinnostumaan jatzista, hän vain nyrpisteli nenäänsä ja tuhahteli. Hän kyllä tunnusti että esim. Modern Jazz Quartetin kundit (= ei hän tätä sanaa käyttänyt, koska oli elitisti, sanoi korkeintaan "kaverit")... että tuon kvartetitn KAVERIT kyllä hallitsivat instrumenttinsa. Osasivat... mutta... "miksi he välillä soittavat nuotin vierästä?" Selitin hänelle, kaikella sillä tietämyksellä mitä minulla ei ollut, että he "improvisoivat"... "Niin niin, kyllä minä sen ymmärrän, mutta miksi ne soittavat väärin?" Selitä siinä sitten. Kun toisella on abs.luuttinen sävelkorva. Ja pysty hyräilee kymmeniä, ellei satoja sinfonioita alusta loppuun, tai tarvittaessa takaperin. Ei minusta siihen ollut. (samplarin vislaajahuulihalkioukko) Ei vaineskaa...! Simo oli kiva ja sain häneltä paljon levyjä, sellaisia mitä ei itse ei enää jaksanut kuunnella, niistä tuli pohja minun musiikkikirjastolleni. Kohtalokkaaksi minulle muodostui Shostakovitshi, lätkähdin häneen musaan ihan täysin. Ihan täysin! (No, kyllä edelleenkin minä hänen sellokonsertoistaan pidän enemmän kuin kenenkään muun sellojutskuista. Ne on niin täyteenahdettu tunnetta! Ei niitä pysty kuuntelee ilman että jossan vaiheessa huomaan kyynelten valuvan pitkin poskea... on ne niin pakahduttavia. "Elämä, älä tule minua näin lähelle. Kiusaat minua."

    Siksi tähän nyt mitään linkkiä youtubeen en laitakaan. Kuunnelkaa omzan sydäntenne ääniä, südame häält, sydäntenne avunhuutoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sä sait, Mikis, oikein saarnan!
      On se hyvä, että osaat kirjoittaa, vieläpä hyvin ja hauskasti. Etpä osaisi, jos olit alkoholisti. Alkoholisti ei koskaan myönnä olevansa alkoholisti, tai jos myöntää, hän vierittää syyn siihen jonkun toisen niskaan.

      Hela hoo! Hoho hoo! sanoisi eräs portugalilainen runoilija!

      Poista
    2. Olen tilastoihminen. Siihen aikaan kun poltin tupakkaa, kirjasin joka ikisen tupakan, kappalemäärän siis. Minulla on siitä tilastot. Mutta ne ovat vanhoja tilastoja koska en vuosikausiin ole tupakkaa polttanut.

      Vuodesta 1981 minulla on tilastoitu alkoholimäärät mitkä olen päivittäin kurkkuuni kumonut/tai ollut kumoamatta. Ne ovat hyvin tarkat tilastot, koska pyrin täsmällisyyteen. Kyse on grammoista/abs. alkoholia. (absoluuttista alkoholia = se on 100% siis) Tämä lasketaan kaavan mukaan juotu määrä deseinä x kyseisen nesteen alkoholipitoisuus tilavaisuusprosentteina x 0,8 (joka on alkoholin ominaispaino veden suhtee, tms). Pullo keskiolutta on 4,7 x 3,33 x 0,8 eli (laskekaa ite)... en usko että laskitte, näytäpäs sinä Iines vihkoasi, olet usein näillä matematiikan tunneilla vähän kuin unissa... Mutta täällä on aivan oikea vastaus, 12 grammaa. Viinipullossa on, riippuu onko se 13 tai 13,5 prosenttista, 81 tai 85 grammaa. Perinteisessä kossupullossa on muuten 150,1 grammaa.

      Kerran luin jostain että jos ihminen tarkkailee päivittäin alkoholinkäyttöään, hän on alkoholisti. Sama se mulle. Jos näin on. Minä tykkään pitää tilastoa. Minulla on myös jo vuosikausia sitten aloitetut tilastot miten monta km päivässä kävelen (askelmittari, on) ja kuinka monta km autollani ajelen (auton mittari, on), kuinka paljon rahaa olen peliautomaatteihin tunkenut (vuodesta 1985-), kuinka monta kertaa olen saanut orgasmin (vuodesta 1981-), jonkun kanssa tai yksikseni, minulla on vaikka minkälaisia tilastoja. Ja ne ovat tietysti totta. Koska en minä niin hölmö sentäs ole että alkaisin itselleni valehdella.

      Päiväkirjaakin olen uskollisesti pitänyt, jo vuodesta 1967. Harva tietää mitä on tehnyt esim. huhtikuun 17 päivä vuonna 1992. Mutta minäpä tiedän! (kun käyn lunttaamassa)

      Poista
    3. Huhtikuun -92 päivä oli harvinaislaatuinen. Aurinko paistoi jo aamusta ja taivas oli ihanan sees. Heräsin rakkaani vierestä ja hän sanoi silmät vielä puoleksi ummessa: "Voiko ihanammin päivän enää alkaa!" Sitten kipaisin keittiöön Saludoa keittämään, vai oliko se hän. - Päiväkirjaa en ikinä oo pitänyt.

      Aamupäivällä sain tietää voittaneeni lotossa 19,80 markkaa ja iltapäivällä pomo sanoi minun olevan olosuhteet huomioiden ihan ok tyyppi.

      Poista
    4. Sulla on harvinaisen hyvä muisti, Riku. Muista... pistä pää kypärään, se on suojassa siellä, kun...
      ei ole tämä esitys hyvä mutta sanat taattua Saarikosken Penttiä, kun hän myhäilee

      Poista
    5. Muistini on tällainen puolialzheimer, mutta mielikuvitusta on melkein kuin Konstan Pylkkeröllä.

      Poista
    6. Äärettömän huono sävellys, soitanta ja äänitys haittaa jopa Saarikosken tekstin kuuntelua.

      Poista
  25. Toisaalta, nyt seuraa valtakunnallinen palo-, metsäpalo-, karhu-, hirvi- ja punkkivaroitus: älkää lähipäivinä menkö Satakuntaan, teitä uhkaa siellä käsittämätön vaara, TOISTAN... älkää menkö lähipäivänä Sastamalaan, teitä uhkaa siellä hirmuinen vaara. Ytitämme ottaa selvää siitä mikä se on mutta toistaiks... KLIK (radiolaitteet mykistyvät)

    Minusta suurin vaara mitä naraspuolinen nainen voi eläessään kokea, on krokodiili, se joka salakavalana uinuun mielispuolisten koiraiden kalsareiden sisällä, siellä saumapuolle, siinä kaislikossa... ja venttaa vaan kuka maatushka uskaltaa tulla lähemmäksi tai vielä lähemmäksi.. ja NAPS! Siinä on leikki kaukana, kun se herää ja väläyttelee sahaharjaisia hampaitaan. On se ilkeähkö elukka, tuo pitkähkö ja pulleahko alligaattorihko. Siinä tyttölöiden posket pullistuvat kauhunsekaisesta hämmästyksestä, jos/kun se/siltä tulee. - Sano mun tääkin sanoneeni.

    Nyt Mikko menit pornografian puolelle, tule sieltä pois. Näitä asioita saat miettiä vain yksiksesi kun painut maate. Ja tyyneesti tyynyyn sä painat pääs. Mutta kädet kiltisti peiton päällä!

    VastaaPoista
  26. Korjaus ed. komm. jonk. kirjoitin: "jos olit", väärin! Pitää olla: jos olisit!

    Luen vanhaa kirjaa, joka löytyi ylimmältä hyllyllä lähellä katonrajaa. Kirjan nimi: Yksin maailman ääriin. Sen on kirjoittanut nuori nainen 1934. Hän uskalsi lähteä ypöyksin junia ja laivoja käytäen 3-4 vuotta pitkälle tutkimusmatkalle Triestestä eri maiden kautta ja oli tänään, kun äsken luin jo Etelä-Amerikassa Equadorissa jossain syrjäisessä kylässä. Hän sanoo, että suurin vaara, jonka naispuolinen yksin matkustaja voi kokea on kahdella jalalla kulkeva miespuolinen henkilö. Sanoi pelkäävänsä. Joka hetki piti olla varuillaan, kun niitä äijiä työntyi katosta ja ikkunoista hänen yöpymispaikkaansa Jokainen niistä oli kiinnostunut hänestä ja halusi nauttia hänestä naisena (siis raiskata). Mun äiti oli ostanut sen kirjan isälle joululahjaksi. Siinä on omistuskirjoitus. Liekö isä lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tätähän minäkin. Siveellisenä ihmisenä naamioin vain tuon kahdella jalalla kävelen maskuliinin neljällä raajalla käveleväksi krokodiilisi. Samasta kumminkin oli kyse.

      Voin vain kuvitella, jos olisin nainen ja haluaisin nukkua jossain eksoottisessa kenttävuoteessa jossain kaukana... ja ikkunoista ja räppänistä ja ovista ja uunin takaa alkaisi työntyä äijänkäppyröitä mua kohti. Peenikset törröllään kuin ritarien peitset. Kyllä minäkin siinä säikähtäisin, jos olisin nainen. (Jos olisin mies, sanoisin "pojat, pojat. painukaa siitä nyt hemmettiin. älkääkö pelleilkö. senkin mulkvistit.") - Eri asia olisi sitten tietysti se, painuisivatko.

      Poista
  27. Pikkupoikana sitä tosiaan ei osannut, tai halunnut pitää räpylöitään pelkästään peiton päällä. Kun äiti kävi antamassa mulle hyvänyönsuukon (MUISKISTÄS), niin odotin ettei se vähään aikaan tuu takaisin... okey... ei tuu... Niin sormet meni heti peiton alle ja ... VIUH VIUH VIUH VIUH vaan. Ja heti kohta mälli lensi, hyvä ettei silmään osunut. Siitä sitten tuli hyvä olo, reporangaksi meni, ja ajatteli "nytpä mä alan nukku". Mutta e-hei, ei Elämä näin virtaviivaista ole, eikä semmoiseksi kai tarkoitettukaan. Sitä vaan pyöriskeli sängyssä, valvoi ja murehti, ja äkkiä käsi - ihan vaan vahingossa - eksyi uudelleen unihousujen alle ja taas VIUH VIUH VIUH VIUH VIUH. Ja taas mälli lensi.


    Nuorempana sitä jaksoi, valvoa. Ei nyt enää, ei yhtä paljon.

    Ps. Onneksi ehdin tehdä treffit Tarjan kanssa huomikseksi. Muutenhan tässä voisi innostua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan, että ulkoistan tämän duuninteon Tarjalle. Tuon jyystämisen. Ilahdutan häntä sittensen jälkeen muulla tavalla. Jonka kyllä osaan.

      Poista
  28. Jatkuvaa länkytystä siitä, kuinka työnteko ei muka maistu. Tiedän minäkin kaikenmaailman piikittäjiä, jotka eivät edes pystyisi. Uuninpankkopoika toi mielenkiintoisen näkökulman asiaan, yritysten palkanmaksuhaluttomuus. Työskentelen isossa firmassa, mutta edellisen palkan se unohti kokonaan maksaa. Pääsiäisen jälkeen sain, viisi vuorokautta myöhässä ja erillisen pyynnön jälkeen. Tällaista ei ole ennen käynyt, minkäänlaista aselityistä mahdollisista syistä en saanut. (tietokonevirhe, palkanlaskijan perseen raaputtelu työaikana, työnantajan vittuilu tms.)

    Elämme juha sipilän aikaa. Pahuus, perkele, on keskuudessamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä tapaus. Itse totuin koulussa useana vuonna siihen, että opettajille maksettiin säännöllisesti vain puolet palkasta elokuussa. Loput tulivat vasta syyskuussa. Hämmästyksekseni kuulin tyttäreltä, että sama peli jatkuu Helsingissäkin. Koska muka opettajan kaikkia tunteja ja ryhmiä ei vielä tiedetä, maksetaan elokuussa vain puolet palkasta ja loput myöhemmin, osa jopa lokakuussa. Rakettitiedettä näyttää palkanmaksu olevan opettajillakin.

      Poista
    2. Kaikenmaailman humpuukityönantajat ovat nousseet viimeiseen taistoon, kertovat pää täristen siitä, kuinka tekijöitä ei ole ja yksikin hakija oli umpihullu. Eivät hiiskahdakaan työoloista, työsuhteen laadusta tai palkkauksesta. En lainkaan ihmettele sitä, että siivousliikkeillä on vaikeuksia saada työntekijöitä jokaisen arkipäivän klo 18:00-21:00 kestävään osapäivätyöhön. Keskisen Afrikan ihmiset sellaista kestävät jonkin aikaa itä-Afrikan tarjokkaat eivät päivääkään.

      Poista
    3. Iso osa opettajista lomautetaan koulujen kesätauon ajaksi. Osaa heistä koskee myös aktiivimalli,kuten muitakin työttömiä. Koulutusleikkausten johdosta useat opettajat ovat saaneet kenkää. No. Ei hätää. Ruotsi ja Norja on houkutellut rekrykampanjoillaan Suomessa hyvin koulutetut opettajia. Ruotsiin menijöitä on ollut paljon.

      OAJ uutisoi verkkosivuillaan 22.11.2017 otsikolla: "Ruotsi houkuttelee Suomesta opettajia." Jutun mukaan suomalainen hyvä koulutus takaa varman työpaikan ja Ruotsissa palkka voi olla jopa 2000 euroa kuukaudessa parempi. Lähtijöitä on...

      Poista
    4. Anonyymi, olet ennenkin käynyt täällä heittämässä näitä väitteitäsi:"Iso osa opettajista lomautetaan koulujen kesätauon ajaksi."

      Muistanet vastaukseni sinulle: puhut lööperiä.

      Isoa osaa pätevistä opettajista ei lomauteta kesäksi, sillä se on ensinnäkin laitonta ja virkaehtosopimuksen vastaista ja toiseksi, se on mahdotonta, koska opettajaa ei voi lomauttaa vuosilomansa aikana, kuten ei muitakaan työtä tekeviä eri aloilta. Sehän olisi palkanalennus! Lomautus tarkoittaa työtehtävien tekemättömyyttä, keskeytystä. Opettajan 9 kuukauden palkka on jaettu 12:lla, jotta se voidaan maksaa kesälläkin - näin opettajan palkka muodostuu edelleen.

      Se, että "toistaiseksi" valittuja, määräaikaisia ja epäpäteviä opettajia irtisanotaan kesäksi ja palkataan uudelleen syksyllä, ei siis ole lomautus. 

      Se, että jotkin koulut todella lomauttavat opettajia kesällä tai viikonloppuisin, on virkaehtotyösopimusten vastaista ja eettisesti väärin. Nykyisenä leikkausten aikana sitäkin nähdään jossain päin Suomea. Mitään muuta ammattiryhmää ei ilmeisesti yritetäkään lomauttaa vuosiloman aikana.

      Mitä toiseen väitteeseesi opettajien hinkumisesta Ruotsin paikkoihin, ei pidä paikkaansa. Koulujen tilanne on isoissa keskuksissa sietämätön maahanmuuttajaenemmistöjen vuoksi, eikä päteviä ruotsalaisopettajia enää saada kyseisiin häirikkökouluihin.

      Sen vuoksi suomalaisia opettajia on koetettu rektyroida Ruotsiin. Laihalta näyttää tulos, suomalaisopettajat eivät olekaan ryntäämässä suurin laumoin häirikkökouluihin, joiden olot täällä hyvin tiedetään. Jos jokuset menevät, pesti on lyhytaikainen.

      Kannattaa lukea tänäinen uutinen:

      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005629161.html

      Poista
    5. Korjaus: Mitä tulee toiseen väitteeseesi opettajien--.

      En saa nyt tällä kopioitua tekstiä ja korjattua. Huonoja nämä tabletit, sekä Samsung että iPad.

      Poista
    6. Olet mm OAJ:n kanssa erimieltä, et minun kanssani. Opettajien työttömyyskassan sivuilla kerrotaan kuinka toimia palkattomien lomien aikana, niiden ajalta saa lomautuksen vuoksi päivärahaa. Sen lisäksi on myös vuosilomat, tietenkin, mutta se on eri asia. Hyvin monilla koulutetuilla ja pätevillä on työsopimukset, jotka katkeavat kesäajaksi ja solmitaan uudelleen syksyllä, kun koulut alkavat. Kunnat säästävät. Et tiedä, etkä ilmeisesti halua tunnistaa todeksi tätä, mutta sellainen sopimuskulttuuri on jo ihan normimeininkiä. Pysyvässä ja jatkuvassa työsuhteessa työsopimusehdot ovat toisenlaiset.

      Poista
    7. Anonyymi, kerrotko, missä olen "eri mieltä OAJ:n kanssa". Se ei ilmene kommentistasi.

      Luepas nyt muutenkin uudelleen koko kommentti ajatuksella; se on ihan selkeällä kielellä ilmaistuna.

      Nyt syyllistyt jankkaamiseen, eli et millään tavoin näytä huomioivan vastauksiani, vaan sanot uudelleen saman väitteen samoin perustein. Näistähän olemme kanssasi ennenkin keskustelleet, joten en enää tiedä, miten sanani asettelisin.

      Poista
  29. Kummassakin kommentissani on viittaus OAJ:n verkkosivuihin ja siellä oleviin kirjoituksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kipitäpäs nyt hakemaan sieltä se kohta, johon viittaat. Eli missä olen eri mieltä OAJ:n kanssa.

      Poista
    2. Muutoin vapaasti sanottuna puolivirallisesti: olen ollut useasti eri mieltä OAJ:n kanssa, mm. opettajien lakkoon menemisistä. Lullukka-OAJ tässä asiassa. Samaten kaipaan muutoksia opettajien virkaehtosopimukseen ja oikeusturvaan. Opettajia ei missään oloissa saa irtisanoa kesäksi ja palkata syksyllä uudelleen. Lisäksi olen tyytymätön opettajien puuttuvaan työrauhakoulutukseen. Jne.

      Poista
  30. Elämme tätä pahuuden aikaa, juha sipilän hallituskautta. Sääliksi minua käy lestadiolainen sipilä, koska ei pääse taivaaseen, vaan joutuu helvetin paskamakkeja tyhjentämään ja pirun pusseja raaputtamaan. Onko se edes hyvä sellaisessa?


    Pienen pojan haaveet, ne toteutuneet ei.

    VastaaPoista
  31. No onhan siinä muitakin syyllisiä joukossa. Talous nousee kohisten, vaikka perkele on irti. (Hymiö.)

    Vaan silmät suurina kuuntelin suuren pojan Antti Rinteen vaalilupauksia television uutisvälähdyksessä. Kunhan Ande pääsee valtaan, kaikki muuttuu paremmaksi kertaheitolla. Ensin perutaan kaikki leikkaukset, sitten annetaan hitosti lisää rahaa kaikille. Ja vihdoinkin päästää nostamaan veroja! Hallelujaa vaan Andelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, en minä erityisesti Andya tarkoita, kuka tahansa, jopa puhelinpylväs tai paloposti, lienee sipilää parempi.

      Poista
    2. Ande vaan on todennäköisin uusi pääministeriehdokas, etenkin nyt kun Touko Aallon murskasuosio näyttää kuivuneen kokoon. Kuka muukaan se voisi olla, ellei sitten joku kokoomuslainen?

      Poista
    3. Touko Aallosta minulle tulee mieleeni Aku Ankan Touho-serkku. Jumala meitä rankaiskoot ja tehkööt Touho-serkusta seuraavan pääministerin, hän saattaa olla sipilääkin huonompi.

      Poista
  32. Aaro Veli Väinämö.

    Nyt en enää muista, mitä nimiä me ehdotimme - osuiko kukaan lähellekään? Mutta miksi Veli, miksei Veikko, Veikka tai Sulevi? Ja miksi Aaro, miksei suoraan Aaron tai Mooses?

    VastaaPoista
  33. En ehdotellut mitään nimiä, mutta annetut nimet ovat ihan hyviä ja suuhun sopiva yhdistelmä.

    VastaaPoista
  34. Minä taisin ehdottaa Ilmaria. Aaro on hyvä nimi, ei liian tavallinen näinä päivinä, ja kuitenkin selkeästi vanha. Veli minuakin hiukan kyrsii, mutta rytmillisesti se istuu noiden muiden väliin.

    VastaaPoista
  35. Pohjanmaata katselen parhaillaan, turhan eivät pohjalaiset ole valinneet sitä parhaaksi sikäläisyyttä kuvaavaksi pätkäksi. Minä tutustuin etelä-Pohjanmaahan, kun isäni asui siellä ja viereailin luonaan lomaisin. Mattokutomossa oli töissä, koneiden korjaaja, laitosmies, kun oli. Muistan, kun työnantajansa palkkaama siivooja parahti avatessaan komeron ja alkaessaan niitä tyhjiä kaljapulloja tyhjentämään. Tai notta jos totta perkele puhutaan, ei se siellä töis ollu, Merenmies maksoi kaiken palkkansa pimeänä. Kerran minä ihmettelin, mihin se faija nyt lähti. Pitkien aikojen päästä palasi ja meni nukkumaan. Vähän ajan päästä samassa talossa asunut paikallinen meijerinjohtaja tuli käymään ja sanoi, että heille se tuli ja sammui sohvaan. Sen oli juovuksissa kussut läpimäräksi. - Oli minullakin lapsuus - voi vee.

    VastaaPoista
  36. Olikohan se joku Lahden keskussairaala, jossa kävin faijaa viimeisen kerran katsomassa. Kylmäkaapista vetivät sen ulos, ihan munasillaan oli ja näytti ihan kuolleelta, kuten olikin. Taksin oli tilannut, kun sai sydänkohtauksen, taksiin kuoli. Miehet eivät ambulansseja käytä. Rinnassa sillä oli isot läiskät defibrillaattorista, jolla henkeä oli yritetty puhaltaa takaisin.

    VastaaPoista
  37. Lapsuutemme nyt vain on mitä on. Epäilen suuresti, että lapsuus yleensäkään on mitään onnellista ja turvattua aikaa, lapsen näkökulmasta. Enemmän siinä on vastoinkäymisiä ja koettelemuksia, mutta nämähän eivät sovi julkistettaviksi. FB-ilmiö on kouriintuntuva. Elämä on sarja kuvia, joita valikoimme julkisuuteen.

    Tämähän ei tietenkään estä sitä, että meitä on rakastettu, suurestikin. Rakastetaanhan pikkuista taaperoakin, joka sijoitetaan varhaiskasvatuslaitokseen, jotta vanhemmat pääsevät toteuttamaan itseään ja tienaamaan leipää ja tykötarpeita lasten suuhun.

    VastaaPoista
  38. Laitosmiehen homma, laitoksesta riippuen, on yleensä ihan mukavaa työtä. Väinö Linnakin oli laitosmies.

    Toisessa ip-lehdessä on "kohujuttu" jostakin köyhästä resupekasta, sorvarista, joka kuoltuaan paljastuikin "miljonääriksi".

    No, aluksikin sorvarin työ on arvostettua ammattityötä, ei mitään hanttihommaa - tiedän sen siitäkin, että olen sitä muutaman vuoden tehnyt työkseni. Sorvarit olivat konepajojen aatelia.

    Toisekseen esimiehet ja kaverit kehuivat sorvarin älyä, että jos olisi saanut käydä kouluja, niin olisi ollut ainesta insinööriksi tai ekonomiksi... Tässä vaiheessa huokaisin syvään - että voi jeesus näitä nuoria toimittajia. Kun nimittäin ennen suuria ikäluokkia ja 60-lukua ei työväen lapsilla juuri ollut mahdollisuuksia kouluttautumiseen (joku Manu oli harvinainen poikkeus), joten ihan työläisammateissa toimi hyvinkin älykkäitä ihmisiä. Tunnen heitä henkilökohtaisestikin kymmeniä, ellen satoja.

    Onhan niitä tietysti nykyäänkin, mutta nyt syyt kouluja käymättömyyteen ovat erilaiset, enemmänkin luonteesta tms riippuvia kuin köyhyydestä.

    Tässä on muuten mielestäni yksi syy siihen, miksi työväenliike on hieman retuperällä: omasta piiristä ei enää nouse riittävän päteviä johtajia, vaan on otettava kaikenmaailman juristeja.

    VastaaPoista
  39. Minä olin vissiin viiko verran siellä mattokutomossa töissä, laitoin mattoja muovipusseihin ja suljin pussit sellaisella polttokoneella. Muutakin sekalaista hommaa tein, kehuja sain ahkeruudestani. Maksoi vielä hyvin, olisinko kuusi sataa markkaa puhtaana kouraani saanut. Faija joutui ne kuitenkin minulta lainaamaan ja maksoi takaisin myöhemmin muutamassa erässä.

    VastaaPoista